Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2014 06:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturissa ei ole sarja- ja nopeusmerkintää. Onko joskus ollut vaihe sellinenkin, vaiko onko kyse yksittäistapauksesta? |
||||
|
07.11.2014 15:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Tästä kuvasta voi poistaa Litteran I1. Amerikan Iitat olivat Baldwinin rakentamia ja niden käyntisilta oli korkeammalla. Tämä on Tampellan valmiste ja matalalla oleva käyntisilta on yhtäjaksoinen. Sitä en sitten tiedä, onko tämä I2 vai I3. |
||||
|
07.11.2014 12:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikä mahtoi olla ajankohta, jolloin siirryttiin tekstien uuteen sijoitteluun? Onkohan asia mahdollisesti kerrottu jossakin käskylehdessä? |
||||
|
07.11.2014 10:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisipa mukava saada se kuva tänne näkyviin. Se vientipaperiteksi kun on epätavallisessa paikassa. Numeron alleviivaus tarkoittaa sitä, että vaunua ei saanut käyttää Neuvostoliiton yhdysliikenteessä. Vaunun numeron tuhaterotin on joskus ollut alhaalla, joskus ylhäällä. En ole vielä keksinyt, milloin paikkaa muutettiin. |
||||
|
07.11.2014 08:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Nämä 26 vaunukuvaston sivua olisi hyvä koota kuvasarjaksi. Silloin niiden löytäminen ja selaaminen helpottuisi suuresti. Sama koskee toki muitakin yhteenkuuluvia kuvia. |
||||
|
07.11.2014 07:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Olet, Heikki, aivan oikeassa. Kyse on tosiaan päiväajan kellonajasta, ts. klo 13.00. Vaikka hyvin tiedänkin tuon menneen ajan aikataulukäytännön, niin nykyaikaan sokeasti tottunut silmäni ei sitä suostunut muistamaan. Tottumus on toinen luonto. |
||||
|
06.11.2014 16:28 | Kurt Ristniemi | ||
| VR käskylehti 3/1951. 5 kertoo kytkimistä seuraavaa: Sähkövalaistujen vaunujen kytkimet. Koska muutamissa sähkövalaistuissa vaunuissa on valaistuskaapin kyljessä useampia kytkimiä, joilla kaikilla on eri tehtävä, on kytkimien etulevyihin käytetty seuraavassa mainittuja värejä, jotta eri kytkinten tarkoitus helpommin selviäisi : 1) Pääkytkin; etulevyn pintasyvennys sininen; asennettu ylimmäksi. Tällä sytytetään ja sammutetaan vaunun valaistus kokonaan tai osittain. 2) Käytävävalaistuksen kytkin; etulevyn pintasyvennys vaalean violetti. Kätetään vain hyttivaunuissa. Tällä sammutetaan käytävän ja käymälän valaistus, kun päivä on valjennut. 3) Porrasvalaistuksen kytkin; etulevyn pintasyvennys keltainen. Tällä sammutetaan automaattisesti syttynyt porrasvalaistus vaunun jäädessä muuten valaistuna seisomaan väliasemapysähdystä pidemmäksi aikaa. Jälleen liikkeelle lähdettyä kytkin on taas kierrettävä valo-asentoon. 4) Tuuletinten kytkin; etulevyn pintasyvennys punainen. Tuulettimet voidaan käynnistää pysähdyttää pääkytkimestä riippumatta. (Stt n:o 131/27, 15. 1. 1951) Kl n:o 3/51. 5. Ohje ei tunne kuvassa alimpana näkyvää katkaisijaa, jonka etulevyn pintasyvennys on vihreä. |
||||
|
|
06.11.2014 14:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Junien kokoonpanossa on kuin onkin eroa. En jostain kumman syystä hoksannut noita vaunutietoja. Ja täytyy vetää vähän takaisin tuota terminologiakäsitystäkin: Vuoden 1905 aikataulussa ruumisjuna-niminen juna lähtee kuin lähteekin Helsingistä. Junassa on II ja III luokan vaunuja. Tavaravaunuja (ruumisvaunuja) ei ole mainittu. Ja hautausjuna-nimistä junaa tässä aikataulussa ei ole. Ruumisjuna lähti Helsingistä aamulla klo 1.00. Mielenkiintoinen aika saattoväkeä ajatellen. |
||||
|
|
06.11.2014 13:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun googlailee ruumisjunaa tai hautausjunaa, niin sekaisinhan nuo termit ovat nykyihmiseltä näköjään menneet. Totuus löytyy - paitsi kaurapuurosta - tästä kuvasta: Oli tosiaan olemassa kaksi eri junaa, ruumisjuna ja hautausjuna. Ruumisjuna Harjun ruumishuoneelta Malmin hautausmaalle, ja hautausjuna Helsingistä Malmin hautausmaalle. Junien kokoonpano lienee kuitenkin olut samanlainen, veturista ja junapainosta päätellen. |
||||
|
01.11.2014 12:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Paperikopiohan on voitu teettää hyvinkin pitkän aikaa kuvaamisen jälkeen. Kuvan takana oleva leima kertoo vain kopion teon ajankohdan. Sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä kuvauspäivän kanssa. Silloin kun kameroissa vielä käytettiin filmiä, saattoi joku filmi odotella kamerassa hyvinkin pitkään. Silloin kuvia ei suinkaan räpsitty satapäin kerralla, vaan odotettiin kuvaamisen arvoisia aiheita hyvinkin pitkään. Filmi kun maksoi selvää rahaa. Toisaalta kyse voi olla myös ns. jälkikopiosta, eli joskus selvästi myöhemmin tehdystä uudesta vedoksesta. Elikäs tiivistäen: paperikopion takana oleva päiväleima ei kerro kuvan ottoajankohdasta mitään muuta, kuin että se on ollut joskus tuota päivää akaisemmin. Mahdollisesti jopa vuosia aikaisemmin. |
||||
|
01.11.2014 11:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Alexin havainto kylkimerkintöjen virheellisyydestä on kiinnostava. Heräsin siihen vain valitettavan myöhään. Mutta käydään toimeen. Vaunut on entistetty eri aikakausien asuun seuraavasti: Ei 22272: 1940-luku Eik 22348: 1950-luku EFi 22378: 1970-luku A 100: 1970-luku. Itselläni ei ole malleja eri aikakausien merkintöjen asetteluista ja niissä käytetyistä fonteista. Mistähän moiset löytäisi? |
||||
|
01.11.2014 11:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa ollaan 1960-luvulla: Hr12 2201 otettiin käyttöön 13.6.1959, ja aseman raide- ja laiturijärjestelyt olivat vallan erilaiset ainakin jo vuonna 1970, kuten käy ilmi kuvasta https://vaunut.org/kuva/69807 |
||||
|
30.10.2014 14:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Resiinan matkustajavaunulistasta ja numeromuutoksista puheenollen: Vaunuston uudelleennumerointi on tehty ainakin vuosina 1887, 1897, 1901 ja 1907. Lisäksi pienempien vaunuryhmien numeromuutoksia on tehty tuolloin tällöin ja yksittäisten vaunujen numeromuutoksia varmaan vieläkin useammin. Niinpä Resiinan vaunuluettelon numeroista pitäisi tietää, minkä ajankohdan mukaisia ne ovat. Varsinkin autonomian aikana vaunuilla on elinkaarensa aikana ollut useita eri numeroita. |
||||
|
|
30.10.2014 14:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Junassa on siis mukana myös lähiliikennevaunu, jota voinee pitää yhtenä vinkkinä. Mitenkähän pitkillä reiteillä nuo olivat 1970-luvulla? Pääradalla Helsingin lähiliikennealue lie päättynyt tuolloinkin Riihimäelle. Kun kyseessä kuitenkin ilmeisesti on postilinjan lähtöasema, on lähiliikennevaunun täytynyt olla mukana muussa kuin lähiliikennejunassa. |
||||
|
|
30.10.2014 11:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitä olivat nuo 83-paikkaiset matkustajavaunut? Esim. VR historiikki 1937-1962 ei niitä tunne. Vaunujen numerosarjan 223xx mukaan kyse lienee Ei-vaunuista muunnetuista vaunuista. Yleensä muunnetut vaunut olivat kuitenkin joko EFI- tai Eik-vaunuja. |
||||
|
20.10.2014 19:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Ymmärtääkseni kuvan jarrusillallinen vaunu ei voi olla Gd-sarjaa. Ensimmäiset Gd:t olivat vuoden 1917 jälkeen uudelleenlitteroituja Gb-yhdysliikennevaunuja, jotka olivat vakiorakenteisia umpivaunuja. Edelleen väitän, että vaunu on vanhaa Ga-sarjaa. |
||||
|
16.10.2014 15:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Romuksi myynti sensijaan kuuluu VR:n ydinliiketoimintaan. Muutenhan sitä ei edellisen kommentin mukaan voisi tapahtua. | ||||
|
16.10.2014 15:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Molemmissa mainituissa lehti-uutisissa mainitaan turman tapahtuneen keskiviikkona. Tammikuun 1986 viimeisen viikon keskiviikko oli 29. päivä. Myös Kai Valosen diplomityö 'RAIDELIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTA - KANSAINVÄLINEN VERTAILU' ilmoittaa turman päivämääräksi 29.1.1986. Ks. http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/otkes/muutjulkaisut/BEpuY4Ptn/Raideliikenneonnettomuuksien_tutkinta_-_kansainvalinen_vertailu.pdf |
||||
|
11.09.2014 18:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset lähdeviitteestä. Vaihteen lumenohjaimiahan ne - toden totta - ovat. Liikenneviraston ohjeita 22/2012, RATO 4 Vaihteet 4.5.8.3 Vaihteen lumenohjain ja lumiharjat, s. 42: Lumenohjainta (kuva 46) käytetään tarvittaessa 54E1- ja 60E1-vaihteiden kielisovitusten etupuolella. Lumenohjaimen tehtävänä on ohjata raiteen pituussuunnassa pöllyävä lumi pois kielisovituksen kärjestä. Se kiinnitetään vaihteen tukikiskoon etujatkoksesta ensimmäisen raiteen puoleisen pölkyn kohdalle. |
||||
|
11.09.2014 13:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Minua on aina suuresti huvittanut, kun tulipalojen yhteydessä radiossa varotetaan savusta, ja kehotetaan sulkemaan ilmastointi. Ihan turhaa ja hyödytöntähän se sulkeminen olisi, sillä niinkuin Olli jo edellä kertoi, ilmastoinnissa siirretään vain lämpöä, ei ilmaa. Jos siirretään ilmaa - tuuletetaan - niin kyse on tietenkin ilmanvaihdosta. Kuvan tapauksessa tuuletus - ilmanvaihto - on epäilemättä tehty vaunun jäähdyttämiseksi päästämällä liian lämmmintä ilmaa ulos vaunusta, eli tavallaan siis ilmastointitarkoituksessa. |
||||
|
|
10.09.2014 20:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuinka mahtavat toimia, kun vaihteenkielet ovat noista vasta kahden pölkyn päässä. Ja näyttäisi tuonne menevän kaapelikin. Jospa kuitenkin odottelisin toistakin mielipidettä.. |
||||
|
10.09.2014 20:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin. Taas. En ikinä opi. Mutta kiitos huomautuksesta. |
||||
|
09.09.2014 22:28 | Kurt Ristniemi | ||
| No niinhän tuo oli, niinkuin koko päivämäärä. Luulin kyllä rullailleeni oikeat numerot, mutta mutta... Kiitokset huomautuksesta. |
||||
|
09.09.2014 14:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Tiedä juuri tästä nimenomaisesta levystä, mutta vaunuun kyllä teetettiin Iki-levyjä vanhan mallin mukaan. Niin tietää kertoa Konservaattori-lehti 2/2014 informatiivisessa jutussaan 'Perinnejuna Valtterin enstisöinti'. | ||||
|
20.08.2014 20:57 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Sopiva näytepala' on kyllä todennäköisesti vuosien saatossa haalennut ja vaalennut - tai tummunut - siten, ettei se välttämättä kovinkaan tarkoin muistuta alkuperäistä sävyä. Värilastut on usein säilytetty pimeässä, joten niiden sävyt ovat varmasti lähempänä alkuperäisiä. Ja silloin kun VRS -standardissa suoraan kerrotaan kansainvälisten väristandardien sävynumerot, ei tietenkään ole mitään syytä käyttää näytepaloja. Kaiken kaikkiaan näytepalat ovat minusta viimeinen keino, johon on turvauduttava silloin, kun muuta ei ole käytettävissä. |
||||
|
20.08.2014 14:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuosta Gbp-vaunusta VR:n oppi- ja käsikirja 'Tavaraliikenne II, Vaunukuormaliikenne' vuodelta 1959 kertoo: "Paperin kuljetusta varten oli varemmin eroitettu sarja Gb-vaunuja sarjamerkinnällä Gbr ja Gbp, jotka oli varustettu erikoisella katolla, jotta paperin kastuminen olisi voitu estää. Myöhemmin on kaikkien Gb vaunujen katot uusittu samanlaisiksi, joten edellämainituilla sarjamerkinnöillä ei ole enää mitään merkitystä. Ne poistetaankin sitä mukaa, kuin vaunut käyvät konepajoissa. |
||||
|
|
20.08.2014 11:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuosina 1924-1952 valmistetuissa Gb:issä - ensimmäistä sarjaa lukuunottamatta - vinotuet olivat näin päin. Siinä ensimäisessä sarjassa vinotukia ei ollut lainkaan. | ||||
|
|
20.08.2014 10:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunuvihreä VRS 1111 1969: 'YN' tuottaa minulle(kin) päänvaivaa. Sille ei anneta standardissa mitään kansainvälisten standardien (RAL, BS) vastineita, eikä se sisälly näkemiini VR:n värilastuihinkaan. Vaikka väri onkin nimetty vihreäksi, se kuitenkin kuuluu ryhmään 'Y', johon kuuluvat musta ja harmaa. Vihreän ryhmä on 'E'. Vuonna 2005 VR pyysi Tikkurilaa määrittämään eräille vuoden 1938 väreille vastaavat värit nykymaaleista. Tikkurila määritti VR:n väreille *lähimmät* värit Symphony -värikartastaan. Osa määrityksistä vaikuttaa mielestäni koko lailla hurjilta ja suhtaudun siksi määrityksiin hyvin skeptisesti. Kuitenkin 'tavaravaunun tummanvihreäksi' määritettiin tuolloin Symphony X494, jolla ei ole juuri mitään tekemistä vihreän kanssa (RGB = 73, 76, 72): http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/varit/varikartat/symphony_2436_-varikartta/x494.2408.xhtml Omissa lapsuusmuistoissani tavaravaunut olivat selvästi eriasteisesti likaisenvihreitä, eivät noin neutraalinharmaita. Tuntuu oudolta, että vuoden 1938 vaunuvihreä olisi ollut melko puhdas harmaa. |
||||
|
|
20.08.2014 10:30 | Kurt Ristniemi | ||
| VRS 1111 -standardissa veturivihreä on 'EK'. Standardin vuoden 1957 versiossa EK:lle ei anneta vastinetta kansainvälisistä standardeista, mutta vuoden 1969 versiossa sen sanotaan olevan BS 381 C: 1964 väri nro 228. Ja sehän on - ainakin vuoden 1996 standardissa - Emerald Green, eli smaragdinvihreä. Se, että on käytetty smaragdinvihreää sävyä ei tarkoita sitä, että sen valmistamiseen olisi enää 1900-luvun puolivälissä käytetty myrkyllistä pigmenttiä. Sävyä valmistetaan yhä, eikä se varmistakaan enää ole tappavan myrkyllistä. |
||||
|
|
19.08.2014 18:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo Ilkan mainitsema Winterin 'veturivihreä-resepti' lienee joku Teknosin TEOLLISUUSMAALIEN SÄVYLUETTELO 2005:stä löytyvästä neljästä maalista: AL1-VRS-EK Kruunu tai Teknosynt, tai AL3-VRS-EK Teknolac tai Teknocryl Aqua. Kolme ensimmäistä alkydimaaleja ja viimeinen akryylimaali. Kyllähän vetureita on alusta alkaen vihreäksi maalattu. Kyse tuossa edellä oli vihreän tummuusasteesta. "1861 målade Samtliga grundade i grå färg och sedermera målade gröna i Hf.verkstad. Svarta band å pannan: tendern med svarta 2 tums ränder och 1/8 tum breda hvita ränder på bägge sidan om det svarta, inramande de gröna fälten 3 å hvarje sida samt 1 fält å tendergafveln. Hjulen målades gröna med den hvita randen på hvarje spola. Andra ändringar finnes ej å dessa lokomotiv än att hytt-taket under md. Engströms tid förlängdes och den raka pipan ersattes med turbinskorstenar. Pipan och sotkammaren målades svart." |
||||
|
|
19.08.2014 17:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei VRS 1111 EK, 'Veturivihreä', eli BS381C 228 'Emerald green' minusta mitenkään erityisen vaalea sävy ole. Ks. esim. http://www.paints4trade.com/bs381c-228-emerald-green-257482-p.asp |
||||
|
|
19.08.2014 16:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä höyryvetureita on aikanaan maalattu myös nimenomaan tummanvihreiksi. VR:n Koneteknillisen toimiston määräys nro 325, kesäkuu 1931: Veturien ja tenderien maalaaminen suoritetaan allaesitetyn luettelon mukaan. Väriaineet ja lakat valitsee Konepajatoimisto suoritettujen kokeilujen perusteella, niiden hyvyysominaisuudet ja hinnat huomioonottaen, sekä määrää, miltä toiminimeltä väriaineet kulloinkin on ostettava. - Höyrykattilan päällystyksen päätylevy ja vanteet: musta - Savupesä: Musta - Kuljettajansuojus: Tumman vihreä |
||||
|
19.08.2014 13:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Saalastin OTSO sen sijaan on kuin onkin lyhenne: TS = Tapio Saalasti, ja O:t edessä ja takana olivat alunperin veturinpyörät. |
||||
|
|
19.08.2014 09:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikko voi huoletta luopua uskostaan, sillä häntä on törkeästi huijattu. Teräspyörä-Steelwheel Oy nimittäin kertoo, jotta "Vanha isäntä" Tapio Saalasti oli nähnyt sarvistaan yhteenlukittuneet vapitit, mistä sitten keksi kytkimelle nimen. Sloganina on joskus ollut "VAPITI vaunun piti". |
||||
|
|
14.08.2014 17:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikko tuossa kyseli Vapiti -'lyhenteen' merkitystä. Tarjottuhan on tuon Jorman ehdokkaan lisäksi myös sanahirviötä 'Venäläisen Automaattikytkimen PaineIlmaToiminen Irroitus', mutta todellisuus on jälleen kerran tarua ihmeellisempi: Saalasti harrasti metsänelukoiden nimiä, ei lyhenteitä. Ks. http://tinypic.com/view.php?pic=2prxzsy&s=1#.U-zCg6MojF8 |
||||
|
Kuvasarja: Tolstoin uudet makuuvaunut |
29.06.2014 14:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunuissa on suihkut, joiden vesisäiliöt varmastikin täytetään Pasilassa. Sen sijaan Venäjältä tullessa vettä ei välttämättä ole. Niin kuin ei ollut tänään tulleessa junassa. | ||||
|
15.06.2014 15:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysy.fi kertoo 'lavetista' seuraavia arvauksia: - ilmatorjunta-aseen jalusta jatkosodan ajalta - alusta, jolla olivat Pasilan ratapihan lähtöopasteet pohjoiseen päin meneville junille - ilmatorjunnan valvontapiste, josta oli tarkkailtu merenpuoleista ilmatilaa. Valvontapisteessä olivat työskennelleet lotat. Ks. http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-betoninen-lava-pasilassa-raiteiden-vieressa Eivät kaikki talvi- ja jatkosodan ilmatorjuntatykit olleet järeitä eivätkä siten tarvinneet myöskään järeää perustusta. Esim. Postitalon katolle oli asennettu yksi kevyt tykki. Ks. http://seura.fi/sota/sotablogit/antero-raevuori/hampurin-helvetti/ Silti tuntuu erikoiselta, että Haarakalliolla tykki olisi asennettu matalalle kevytrakenteiselle telineelle, kun se olisi vähintään yhtä hyvin voitu asentaa tukevasti suoraan kallion pinnalle. Ilmatorjuntakonekiväärille asennustapa olisi kaiketi luontevampi, mutta parhaiten puiden latvojen tasalle korottaminen sopinee sittenkin ilmavalvontatarkoituksiin. Jos se 'pyöreä teräksinen kiinnitysrakennelma' oli suht kevytrakenteinen, niin se on hyvinkin voinut olla ympäri pyörivän ilmatorjuntakonekiväärin tai valonheittimen (http://www.pirkanperinto.fi/kuvat/537.jpeg) alusta. Itse pitäisin uskottavimpana, että kyseessä on ilmavalvonta-asema, ja että sitä on sitten myöhemmin käytetty opastimien asennusalustana. Toisaalta uskominen ei tässä auta yhtikäs mitään. Pitäsi tietenkin löytää dokumentaatiota. Mielenkiintoista onkin, ettei asiasta näytä olevan varmaa ja selvää tietoa. Pitäsi varmaan udella puolustusvoimien arkistosta tms. Löytyisiköhän muuten valokuvaa siltä ajalta, kun alustalla oli VR:n opastimia? |
||||
|
11.06.2014 11:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Onpa kuin onkin. Asiasta muistutetaan aina junan saapumiskuulutuksessa. Siitäpä se lie mieleen jäänytkin. | ||||
|
Kuvasarja: Tolstoin uudet makuuvaunut |
10.06.2014 20:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/93326 EXIF-data kertoo, että kuva olisi otettu 2.6.2014. Ja VR:n yhteyskeskus vahvistaa, että vaunut olivat ensi kertaa kaupallisessa käytössä Moskovasta 1.6. lähteneessä junassa. Siten ne todellakin ovat näissä kuvissa vielä ensimmäisellä kaupallisella Suomen-matkallaan; Palaamassa ensi kertaa Helsingistä Moskovaan. |
||||
|
10.06.2014 20:20 | Kurt Ristniemi | ||
| EXIF-datan mukaan kuva olisi otettu 2.6.2014 klo 12:11. Se olisikin loogista, jos 1.6.2014 todella oli näiden vaunujen käyttöönottopäivä. Silloin nämä vaunut lähtivät Moskovasta 1.6.2014 klo 23 ja saapuivat Pasilaan aikataulun mukaan 2.6.2014 klo 12.10. |
||||
|
Kuvasarja: Tolstoin uudet makuuvaunut |
10.06.2014 14:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Onnekkaisiin kuulun, joten kiitokset vinkistä. Jos vaunut otettiin käyttöön 1.6. klo 23 Moskovasta lähteneessä junassa, niin 2.6. Tikkurilassa ne olivat vielä ensimatkallaan palaamassa takaisin kotiin. |
||||
|
09.06.2014 18:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Kallistettuhan tässä on lähinnä koko kuva. Kuvatekstissä kerrotaan vain kuvauskaluston ominaisuuksista sekä käytetystä polttovälistä. Lisää tietoa - ja paljon - löytyy kuvan EXIF-datasta. Mm. se tieto, että kuvaa on käsitelty Photoshopilla. Liekö tuo kallistus juuri sieltä peräisin. |
||||
|
Kuvasarja: Tolstoin uudet makuuvaunut |
09.06.2014 17:59 | Kurt Ristniemi | ||
| En käynyt vaunussa sisällä. En edes tiedä, pääseekö saattaja siellä käymäänkään. Eikä Tikkurilassa kyllä juuri olisi aikaakaan käydä. | ||||
|
18.03.2014 22:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuntien rajojen muutoksesta Savion tiilitehtaan kotipaikkakunnan muutoksessa juuri on kyse, ihan niinkuin Eljas osasi epäilläkin. Kerava nimittäin irtaantui Tuusulasta vuonna 1924 ja siitä tuli itsenäinen kauppala. | ||||
|
22.09.2013 12:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Molempiin suuntiinhan tuo näkyy veturin päällä ajaneen. ks. http://ciml.250x.com/archive/lenin/finnish/lenin_jalava.html Toki pakomatkan suunta oli Venäjältä Suomeen. Paluumatka oli sitten paluumatka. | ||||
|
07.05.2013 07:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Tälle vaunulle kuuluu huonoa: Ulkoseinien pohjamaali ei ole pysynyt kiinni alustassa, ja maalipinta irtoaa suurina levyinä. Samaan tyyliin kuin omassa talossani siinä ainoassa kohdassa, jossa en enää jaksanut hiertää maalia pintaan kiinni, vaan tyydyin pelkkään sivelyyn. | ||||
|
06.05.2013 20:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Tähän olisi hyvä lisätä ainokaisen vihersamin numero 6041. Muuten jää tämä kuva etsiviltä löytymättä. | ||||
|
05.05.2013 13:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Martin: Dm4-mooottorikiitojunasta puheen ollen: Ks. http://kuvat2.huuto.net/3/44/c402247e28b029326fa9b5c227311-orig.jpg | ||||
|
02.05.2013 19:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Viimeisenä ykkönen. Tunnistaa valojen maskauksesta. Tai tässä siis kakkosen tunnistaa maskauksen puuttumisesta. |
||||
|
01.05.2013 20:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Väärien tulkintojen estämisyritykseni ei sitten näköjään onnistunutkaan. :D Tokihan lähestyin vastapuolta ensin sähköpostilla, jonka aloitin kyseessä olevaa saittia kehumalla. Ihan aiheesta, sillä saittihan on kiintoisa. Saamani vastaus oli kuitenkin sen luontoinen (tyrmäävä), että seuraavaksi sitten totesin tilanteen täällä vorgissa viittaamalla ko. sivustoon (jolla on sama nimi kuin henkilöllä). |
||||
|
01.05.2013 17:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatiekirjakauppa Oy:n kipsan oikean puolen oviaukon yllä ei suinkaan lue 'Laitureille / Till Perronnen', vaan 'MIEHILLE / För MÄN'. | ||||
){kind=link}
