Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11.2012 10:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös tassä ole sama tilanne kyseessä https://vaunut.org/kuva/67789 ? | ||||
|
12.11.2012 10:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Taitaa Juha olla oikeassa. Yritin tähystellä näkyisikö Samin seinässä jäykisteryppyjä. ja kun niitä ei ollut näkyvinään, päättelin Sm2:ksi. Mutta kun nyt uudelleen katselen, niin taitaapa siellä ne rypyt sittenkin olla. | ||||
|
|
12.11.2012 09:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Sm2-yksikköhän se sielä takana luuraa SOKOS-mainoksineen alkuperäisväreissään. | ||||
|
12.11.2012 07:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatiekirjakaupan toiminta alkoi vuonna 1910. Tiedä sitten, milloin Kurikassa. Ensimmäinen Hv2 (H9) valmistui vuonna 1919. Loput vuoteen 1926 mennessä. Radan varrella -kirja tietää kertoa: "Vilkkainta aikaa Kurikan asemalla olivat 1930-40-luvut, jolloin asemalta lastattiin runsaasti puutavaraa kuljetettavaksi satamiin.[...] kuljetettiin lautoja ja tukkeja 1950-luvulle saakka". |
||||
|
11.11.2012 21:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei, valitettavasti tuo ei ole se kartta. Tuohan on 'vain' reittikartta. Tarkoittamassani kartassa oli nähtävissä ajolangat. Siis kaksi tai yksi lankaa raiteen päällä. Vai olikohan se vain tekstikuvaus? - No jaa, kaikkea ei voi muistaa. | ||||
|
|
10.11.2012 17:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarvittiinhan ajolankojen vaihteita myös silloin, kun raidekin jakautui ajosuunnassa kahtaalle. Jossakin näin taannoin langoituskartan, mutta en nyt onnistu löytämään sitä enää mistään. | ||||
|
09.11.2012 22:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Asia on justiinsa niin kuin Jorma tuossa edellä arveli: Muut vaunut palautettiin säilytykseen Kouvolaan, jossa niitä toistaiseksi säilytetään. Ja A100 majailee Rautatiemuseolla. | ||||
|
|
09.11.2012 22:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Näillä keleillä sitä lämpöä vaunuihin epäilemättä jo tarvitaankin. Toista oli viime kevään ensimmäisillä ajoilla, kun vaunut lämmitettiin ylikuumiksi ja konduktööri vain latoi lisää pökköä pesään, "ettei tuli vain pääsisi sammumaan". Joku konsti siinä kai on oltava, jolla tuli saataisiin jatkuvasti palamaan lämmittämättä vaunuja pätseiksi. Vai onko? | ||||
|
09.11.2012 10:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Eläintarhan laiturin sijainti -ongelma on ratkennut! Löysin vuoden 1913 kartan, jossa 'Djurgårds Bangården' on merkittynä. Se sijaitsi kutakuinkin tarkalleen puolessavälissä Helsinginkadun ja Alppilan alikulun välillä, radan itäpuolella, 2. linjan kuvitellulla jatkeella. |
||||
|
09.11.2012 07:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset täsmennyksestä. Tosiaankin, nyk. Mannerheimintie 48-50:ssä oli aikanaan venäläisten kasarmialue Artillerigården / Tykistöpiha. Ent. Turuntie (nyk. Mannerheimintie) oli levennetty jo 1850-luvulla ja saanut silloin nimekseen Västra Chaussén / Läntinen Viertotie. | ||||
|
|
08.11.2012 21:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Erkki, tarkoitat varmaan Scandic Simonkenttää? Venäläinen kasarmi, tai Turun kasarmi oli nykyisen Lasipalatsin kohdalla. Turuntien nimi oli kasarmin kohdalla jo vuodesta 1812 alkaen ollut Henrikinkatu, ja 1830-luvulla katu jaettiin kahteen osaan, Läntiseen ja Itäiseen Henrikinkatuun, joiden väliin jäi Henrikin esplanadi. - Mutta täytyypä perehtyä tuohon 'Tsaarin Helsinki' -kirjaan. Jos siitä vaikka löytyisi vinkkejä. | ||||
|
|
08.11.2012 18:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Ykisnkertaistetaan hiukan tuota aikapakan sekoitusta: Helsingin tosiaurinkoaika on 20 min vähemän kuin Suomen vyöhykeaika. 1900-luvun alussa koko maassa oli käytössä Helsingin aurinkoaika. Ts. jos kuvaa haluaa verrata esim. 1900-luvun alun rautatieaikatauluihin, tulee käyttää Helsingin aurinkoaikaa. | ||||
|
|
08.11.2012 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Varsin mielenkiintoinen tuo suncalc. Tosin jouduin sen kanssa aivan ymmälle: toisinaan se väittää auringon olevan Helsingissä etelässä klo 12, ja toisinaan klo 13.20. Edellinen olisi paikkakunnan aurinkoaikaa, jälkimmäinen Suomen kesäaikaa. Loogista olisi, jos 1900-luvun alulle se näyttäisi aurinkoaikaa, ja nykyajalle Suomen aikaa (ei tosin kesäaikaa tällä hetkellä), mutta näin ei ole, vaan 1900-luvulla aurinko olisi etelässä klo 13.20, ja arvolla 'now' klo 12.00. En ymmärrä. | ||||
|
07.11.2012 16:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ai kui? Eikös pikemminkin faksiin? - Vaan tottahan jokainen yhdistää siihen mihin yhdistää. Muistelenpa esim. kuinka kouluaikoina sanan 'panna' käyttäminen herätti luokassa hillitöntä kikatusta. Oluttakin varmaan tuotetaan olutlaittamossa? | ||||
|
07.11.2012 13:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kas, minun käsittääkseni :-/ merkitsee 'epäilevä', 'skeptinen'. | ||||
|
|
07.11.2012 13:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Kartan mukaan risteys on eritasoristeys. Ts. aalloppi eli alikulku radan alitse. | ||||
|
|
07.11.2012 12:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Ainakin Mikko Alameren ja Ilkka Hovin kirjassa 'rautatiet ja pienoisrautatiet' tuo pikku-o on alaindeksi-nolla (s. 125). | ||||
|
|
07.11.2012 11:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Heikki, sama näkyy selkeämmin tuossa aiemmin linkkaamassani vuoden 1897 kartassa. Siinähän näyttäisi olevan jonkilnlainen rakennus radan länsipuolella. | ||||
|
|
07.11.2012 11:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvasta näkee, miten trolleytankovirroittimillisille vaunuille oli yksiraiteisella raitiolla oma ajolanka kumpaankin suuntaan. | ||||
|
07.11.2012 09:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Vähän lisätietoa: Vasemmalla koleraparakkien edessä ovat työläisasuntojen rakenteilla olevat perustukset. Oikealla kallioiden takana häämöttävät Westerlundin karamellitehtaan ja Töölön sokeritehtaan savupiiput. | ||||
|
07.11.2012 08:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvaaja on polvistunut tytön eteen, mutta alakuloinen tyttö ei ole huomaavinaan. Kyllä elämä koettelee. | ||||
|
07.11.2012 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä minusta kielipoliisiakin joskus tarvitaan. Toki silloin, jos virheellinen asu saattaa johtaa lukijaa harhaan. (Joskus ehkä jopa ihan vaan 'pöyristyttävän' vääräkielisyydenkin korjaamiseen). Mutta selvien pikkulapsusten kohdalla poliistoimiin käyminen vaikuttaa vain itsetarkoitukselliselta. Ja huvittavalta. | ||||
|
07.11.2012 07:59 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Viihtyisä, vanhaan 50-luvun postivaunuun rakennettu kahvila-ravintola', mainostaa itseään tämä Ravintolavaunu Päätepysäkki tuolla Juhan linkittämällä FB-sivulla. Mutta mitähän varten ne tosiaan ovat maalanneet postivaunun ruskeaksi? Tietääkös kukaan, minkä numeroinen vaunu on kyseessä? | ||||
|
|
07.11.2012 07:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Toni, ei ole mielekästä käyttää omia merkintätapoja, jotka johtavat väärään tulkintaan käytössä olevissa merkintätavoissa. Esim. Sr1:n akslijärjestys on Bo'Bo', ei Bo+Bo. Ymmärrän kyllä, että nuoren miehen tekee mieli puolustautua. Vähemmällä kuitenkin pääsisit, jos vain rauhallisesti toteaisit olleesi väärässä, ja kiittäisit korjauksesta. | ||||
|
|
07.11.2012 07:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos juna ajaa kohti Helsinkiä, kello on varjojen mukaan n. 17, jos taas poispäin Helsingistä, kello on n. 5. Molemmat täysin mahdollisia aikoja tuon ajan junille. Toki valokuvaaja lie ollut liikkeellä todennäkäisemmin klo 17 kuin klo 5. | ||||
|
06.11.2012 21:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Ostin tänään 3,5 eurolla kirpparilta kirjan 'Helsinki ennen meitä' vuodelta 1962. Ja kas, siinä oli tämä sama kuva ja kuvateksti: "Vuonna 1890 kaupunginvaltuusto päätti satamaradan rakennettavaksi rautateitten ratapihalta Kampin, Ruoholahden, Hietalahden, Merisataman ja Kauppatorin kautta Katajanokalle. Kuvassa radan rakennustyöt käynnissä Marian sairaalan kohdalla. Sairaalan silloiset rakennukset ovat leikkauksen vasemmalla puolella, äärimmäinen oikealla Työmiehen kadun taloja. Vaalean kolmikerroksisen talon, Työmiehenkatu 2 omisti tällöin talonomistaja G. A. Nikander." | ||||
|
|
06.11.2012 14:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Nytpäs pääsi Teppo yllättämään: en ole konsaan noista nimistä kuullut. Mistä löytyisi lisää tietoa? Vai onko lähde tässä: https://vaunut.org/kuva/55147 ? | ||||
|
|
06.11.2012 08:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Sivulla http://jaukia.kapsi.fi/historicalhelsinki/ voi verrata vuoden 1897 ja nykyhetken karttoja päällekkäin. Transparencyä (läpikuultavuutta) säätelemällä paikat hahmottuvat mitä oivimmin. Vuoden 1897 kartassa aallopin kohdalle on radan varteen merkitty pieni rakennus. Mutta se on radan vasemmalla eli länsipuolella. Pitäsikö kuvateksti vaihtaa muotoon 'Juna poistuu Helsingistä'? |
||||
|
|
06.11.2012 07:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Heikin linkkaama kartta on minulle tuttu, mutta se ei voi kuvata vuosisadan vaihteen tilannetta. Ja niinkuin Timo toteaa, se ei kuvaa edes todellisuutta. Katsotaanpa vaikka Helsingin rautatieasemaa: Vuosisadan vaihteessa käytössä oli vielä vanha asema. Uusi asema valmistui käyttökuntoon pääosiltaan vasta 1919, mutta ei kartan esittämän muotoisena. Esim. vuoden 1911 kartassa näkyy vielä vanha asema, ja uusi on vain hahmoteltu katkoviivoin. Mutta ei tämä kartta Djurgårdenin hållplatsin sijoittamisen kannalta kelvoton ole. Siinä on selkeä mittakaava, jonka avulla voi todeta, että km 1,865 sijoittuu hyvinkin tarkasti Timon olettaman aallopin kohdalle. Puutarhayhdistyksen lisäksi pysäkin käyttäjinä olisivat ehkä olleet esim. Alphyddanilla tanssimassa kävijät. Vaan ehkäpä pysäkin varsinaisiksi käyttäjiksi oli kuitenkin ajateltu Alppipuistoon suunnitellun eläintarhan kävijöitä. Eläintarhasuunnitelmahan hylättiin vasta vuonna 1889. Radan varrelta -kirjassa on sivulla 13 radan länsipuoleta otettu valokuva Eläintarhan pysäkiltä kesällä 1903. Pysäkillä on puulaituri kaiteineen ja pitkine penkkeineen ja radan toisella puolella tässä kuvassa näkyvä vahtikoppi ja kovasti kaivolta näyttävä rakennelma. Vaan einten ihmettelen sitä, miten pysäkkiä ei näy missään kartassa. |
||||
|
05.11.2012 21:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama paikka liki 100 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/5680 Jokunen raide on tullut lisää ja kuilua pitää edelleen leventää. | ||||
|
05.11.2012 20:09 | Kurt Ristniemi | ||
| No kas kun 50-luvulla ei ollut tätä internetskajaa, niin kartatkin piti painaa paperille. - Ai että mihin peruskarttaa käytetään? Maanmittauslaitoshan sen kertoo: "Peruskartta on jokamiehen tiennäyttäjä luonnossa tai maanteillä. Sen pohjalta on tehty myös erityisiä ulkoilukarttoja, joiden avulla voi retkeillä tai suunnistaa maastossa. Ammattilaisellekin Peruskartta on hyvä apu suunnitelmien tekoon. Peruskartalla näkyvät kiinteistöjaotus, tiet, talot, vedet, pellot, maaston kuviot ja korkeussuhteet sekä suojelu- ja rauhoitusalueet. Peruskartasto kattaa koko Suomen." - Ja, huom, karttoja painetaan yhäti. | ||||
|
|
05.11.2012 19:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyseessä on ihka tavallinen peruskartta. Ts. kartta vaikka mihin tarkoitukseen. Näitä painettiin vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. | ||||
|
|
05.11.2012 19:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaivokadultahan ne kilometrit on mitattu. Helsingin vanha asemarakennus kun oli himpun verran etelämpänä kuin nykyinen. Jonnekin sinne Alppipuiston alikulun kieppeille tuo kilometrimäärä taitaa sattua. En ole yrityksistä huolimatta vielä löytänyt karttaa, johon Djurgårdenin seisake olisi merkitty. | ||||
|
05.11.2012 16:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuilu tehtiin heti alunperin kahta raidetta varten, niinkuin koko Helsinki-Hämeenlinna -rata. Rata kuitenkiin rakennettiin vain yksiraiteisena. Niinpä tässä Linnunlaulun kuilussa oli aikojen alussa vain yksi raide. | ||||
|
05.11.2012 15:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaan virroitin on kyllä ylhäällä. Senhän toki n e ä n. | ||||
|
|
05.11.2012 14:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Linnunlaulun kuilu rakennettiin alunperin kahta raidetta varten (vaikka radassa olikin vain yksi raide). Toinen raide rakennettiin Helsingin ja Pasilan ratapihojen yhdysraiteeksi vuonna 1892. Kolmannen raiteen rakentamisen - ja tässä näkyvän levennyksen - ajankohtaa onkin sitten hivenen vaikeampi selvittää ainakaan 'Valtionrautatiet 1912 - 1937' -opuksen avulla. Sen verran kimurantisti sen sivulta 154 alkava kerronta etenee. Siinä mainittu vv 1923-25 rakennettu raide oli kuitenkin neljäs, sillä kolmas rakennettiin jo 1910-luvulla. Se näkyy mm. vuoden 1913 kartassa. | ||||
|
05.11.2012 13:03 | Kurt Ristniemi | ||
| C1:ssä ei ole pyöreitä etuikkunoita. - Vai onko sittenkin? Ks. Finska Statsjärnvägarne 1862-1912, s. 348, kuva 124. | ||||
|
05.11.2012 12:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Itäsiipi eli hallintorakennus valmistui uuden aseman rakennuksista ensimmäisenä vuonna 1909. Tässä kuvassa hallintorakennus näyttää kyllä jo perin valmiilta, joten SLS:n antama vuosiluku alkaa arveluttaa. | ||||
|
05.11.2012 10:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja ruåtsinkielisistä kirjaimista sitten taas pulaa. | ||||
|
|
05.11.2012 08:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Friedrich Richard Faltin (5. tammikuuta 1835 Danzig – 1. kesäkuuta 1918 Helsinki) oli saksalaissyntyinen suomalainen säveltäjä, urkuri, kapellimestari ja musiikkipedagogi. Lisbeth (Adèle Elisabeth) Hjelt ja Richard Faltin olivat hänen lapsiaan. Adèle Elisabeth Hjelt (26. kesäkuuta 1864 Viipuri - 1944). Richard Wilhelm Gottlieb Faltin (28. lokakuuta 1867 Viipuri – 23. elokuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirurgi ja yksi keskeisimpiä suomalaisen kirurgian kehittäjiä. Hän työskenteli Suomen Punaisen Ristin sotilaskirurgina Venäjän−Japanin sodan aikana Mantšuriassa, ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjällä sekä Etiopiassa vuosina 1935−1936. Hän oli marsalkka Mannerheimin ikätoveri ja kuului tämän lähimpiin ystäviin. |
||||
|
05.11.2012 08:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Kauppatoria ja takana häämöttävää Nikolainkirkkoa kohti suuntavan kadun (Vestra kajen) kummmallakin reunalla on määrävälein raitiotien ajolangan kannatinpylväät. Lähimmästä pylväästä vasemmalla näkyy lähtevän kannatinvaijerit. | ||||
|
|
04.11.2012 17:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva lienee todellakin Eläintarhan seisakkeelta. Seisake sijaitsi kilometrillä 1,865. Se oli henkilöliikenteen käytössä ajalla 1.6.1886-1918. | ||||
|
04.11.2012 10:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Tutkailinpa tuota tähtiefektiä hiukan lisää. Kyseessä näkyy olevan Frauenhoferin diffraktio, joka merkitsee valon taipumista kapeassa raossa. Siten efekti on seurausta nimenomaan pienestä aukosta. Ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Fraunhofer_diffraction ja http://photo.stackexchange.com/questions/6605/why-do-light-sources-appear-as-stars-sometimes | ||||
|
|
03.11.2012 12:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Tutkailin muutamaa ulkomaista valokuvauskeskustelua. Niiden mukaan tähtiefekti (star effect) syntyy, kun käytetään pientä aukkoa. Suurilla aukoilla sitä ei synny. Tähtien sakaroiden lukumäärä taas riippuu himmentimen (iris) lehtien lukumäärästä. Tässä kuvassa aukko on EXIF-tietojen mukaan f/8.0, lehtien lkm. lie 8 (tuskin 4?). | ||||
|
02.11.2012 12:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisää tietoa: http://www.jaegerplatoon.net/TRAINS11.htm | ||||
|
01.11.2012 08:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Wikipedian mukaan Helsinki-Tampere -välin toinen raide on rakennettu seuraavasti: Helsinki-Pasila 1891-1892, Pasila-Riihimäki 1898-1910, Riihimäki-Ryttylä 1955, Ryttylä-Hämeelinna 1958, Hämeenlinna-Toijala 1960, Toijala-Sääksjärvi 1947-1953, Sääksjärvi-Tampere 1933. Siten koko väli olisi saatu kaksiraiteiseksi vuonna 1960. | ||||
|
31.10.2012 18:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Täydennyksenä Timon ja Juuson kommentteihin Postimuseo kertoo, että P 9935 otettiin Postimuseon kokoelmiin syksyllä 1960. Vuosina 1976-89 se oli Rautatiemuseolla lainassa, jonka jälkeen se on ehkä viety Toijalaan. | ||||
|
29.10.2012 12:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Kimmon kysymykseen vastannee em. kiertokirjeen otsikko: 'Kiertokirje radiolaitteiden asettamisesta valtionrautateille kuuluviin asuinrakennuksiin' ja johdanto: "Tehdystä esityksestä rautatiehallitus on myöntänyt rautatieläisille oikeuden rakentaa radiolaitteita asumiinsa valtionrautateiden rakennuksiin ehdolla, että heillä on asianmukainen kuuntelulupa sekä että he noudattavat Kauppa- ja teollisuusministeriön marraskuun 8 p:nä 1929 vahvistamassa päätöksessä annettuja ulkoantenin rakennetta koskevia seuraavia määräyksiä ja ohjeita:" - Rautatieläiset halusivat kuunnella Suomen Yleisradion lähetyksiä. Lisäksi langaton lennätin oli melkoinen kiinnostuksen kohde 1920-luvulla. Siksi kai myönnettiin oikeus jopa pienitehoisiin lähettiimiinkin. | ||||
|
|
29.10.2012 08:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Radioantennit olivat noihin aikoihin jänneväliltään jopa kymmenien metrien pituisia kupari- tai pronssilanka-antenneja. Rautatiehallitus ohjeisti vastaanotto- ja pienitehoisten lähetysasemien antennilaitteet kiertokirjeellä N:o 4/883 22.2.1930. Se on mielenkiintoista luettavaa. | ||||
|
23.10.2012 07:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Keulojen! "monikon genetiivi keulojen keulain" kertoo http://suomisanakirja.fi/keula | ||||
|
15.10.2012 10:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuinkahan suurina katupuita tuolloin lie istutettu? Wikipedia nimittäin kertoo Mannerheimintiestä mm. seuraavasti: "Maailmansotien välisenä aikana Henrikin esplanadi alkoi muodostua tulpaksi kasvavalle autoliikenteelle. Kaupunki päätti vuonna 1935 kaataa esplanadin satavuotiaat lehmukset ja yhdistää Läntisen ja Itäisen Heikinkadun toisiinsa. Raitiovaunut, jotka olivat aiemmin kulkeneet muun liikenteen seassa, saivat oman kaistansa uuden leveän kadun keskelle entisen lehmuskujanteen paikalle. Hävinneen lehmuskujan korvaukseksi kadun reunoille istutettiin puurivit. Paljon myöhemmin myös kadun keskellä kulkeva raitiovaunukaista reunustettiin puilla." Tässähän nuo Wikipedian kertomat remontit on tehty (pl. raitiovaunukaistojen puurivit), ja puut ovat jo aikalailla isoja. Voitaisiinko tässä olla jopa jo 1940-luvulla? |
||||