277-118835 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.03.2011 18:38 Kurt Ristniemi  
  No niin, tässä se tulee: Tämä vaunu otettiin käyttöön vuonna 1905 'vanhemmille radoille'. Vaunussa oli käyttöönotettaessa ruuvi- ja Westinghousejarru. Ja valmistajahan on siis Valtionrautateiden konepaja, Fredriksberg.
kuva 29.03.2011 16:29 Kurt Ristniemi  
  Pieni tarkennus (en enää päässyt muokkaamaan edellistä kommenttiani): Vaunu kuuluu vuonna 1904 aloitettuun viiden vaunun sarjaan, nrot F 3275-3279. Valmistumis- tai käyttöönottovuotta en (vielä) tiedä.
kuva 29.03.2011 16:14 Kurt Ristniemi  
  Vaunu on vanhin Pasilan konepajan rakentamista meidän aikoihimme säilyneistä vaunuista. Siis kaikista vaunumalleista. Sellaisena hyvinkin säilyttämisen arvoinen. Se on järjestyksessä kolmas 134 rakennetusta lanterniinikattoisesta kattokorokkeellisesta F-sarjan konduktöörivaunusta. (Tämä sillä edellytyksellä, että vaunun numero on aito ja alkuperäinen.) Pasilan konepaja aloitti toimintansa vuonna 1903 ja F-vaunujen rakentamisen vuonna 1904.
kuva 28.03.2011 17:20 Kurt Ristniemi  
  Aikomukseni oli jo taannoin ottaa kantaa tuohon Jounin kysyvään toteamukseen, että tämä olisi ollut sähkömekaaninen asetinlaite. Aikomukseksi jäi. Käyttämäni lähteet kertoivat mikä yhtä, mikä toista. Ja kun sitten yritin selvittää, mikä itseasiassa on sähkömekaaninen asetinalaite, lähteet antoivat vieläkin sekavamman kuvan ja menivät itsensä kanssa tyystin ristiin. Kuka siis kertoisi, miten sähkömekaaninen asetinlaite eroaa sekä mekaanisesta että sähköisestä asetinlaitteesta, ja ennenkaikkea sen, oliko Viipurin asetinlaite sähkömekaaninen vai sähköinen, niinkuin 1930-luvulla väitettiin.
kuva 28.03.2011 12:25 Kurt Ristniemi  
  Ja jälleen kerran kiitokset Eljakselle. Tällaiset taustatiedot ovat arvaamattoman arvokkaita, sillä ne auttavat tulkitsemaan ja ymmärtämään varsinaisia tietoja laajemmin. Ilman taustatietoja tulee helposti tehdyksi aivan vääriä olettamuksia, jotka sitten saattavat levitä ja siten suotta levittää väärää tietoa.
kuva 28.03.2011 11:37 Kurt Ristniemi  
  Kun ensimmäisen kerran näin tämän Eljaksen mainion kuvan, mieleeni tuli heti menneiden aikojen leluveturit 'liian' suurine ja korkeine teleineen. Täytynee korjata käsitystäni menneiden aikojen leluvetureista.
kuva 28.03.2011 11:33 Kurt Ristniemi  
  Eljas, toivottavasti löydät sen 30-luvun Rautiemuseoluettelon. Minä ainakin olen hyvin utelias sen suhteen. - Kiitokset myös tuosta blogiisi laatimastasi 50-luvun A-sarjan vaunujen luettelosta. Onkohan niitä liikennejaksojen päälliköiden vaunuja tuohon aikaan mahdettu kutsua salonkivaunuiksi? Vai onkohan aiemmassa kommentissasi käyttämäsi 'virkavaunu' todennäköisempi ko. ajankohtana käytetty nimike?
kuva 28.03.2011 07:37 Kurt Ristniemi  
  Tässäpä oiva esimerkki siitä, että isoja alkukirjaimia on syytä käyttää erisnimissä: Minä ainakaan en näe kolarin kolaria tässä kuvassa. Viimeaikoina kommenteissa on muutenkin näkynyt järkyttävän huolimatonta kirjoittamista.
kuva 27.03.2011 17:21 Kurt Ristniemi  
  Löytyyhän vaununnumerolle 38 muutakin tietoa: Eljaksen listan mukaan se on vuonna 1967 ollut museovaunun numerona. Se museovaunu kuului sarjaan C, eli oli yhdistetty I ja II lk vaunu. Ilman Rautatiemuseon arkistoa on mahdoton sanoa, mikä vaunun numero on ollut ennen museokunnostusta, ja millä kaikilla numeroilla se mahdollisesti on SVR:n radoilla eri aikoina kulkenut. Yhtä vaikeaa on selvittää, mitkä kaikki eri vaunut ovat eri aikoina kantaneet kyljessään numeroa 38. Kun vaunuja myös on aikojen kuluessa siirretty luokasta toiseen, onkin jo kai selvillä sopan sekavuus: Pelkkä vaunun numero ei välttämättä kerro näistä alkuaikojen vaunuista juuri mitään.
kuva 27.03.2011 16:41 Kurt Ristniemi  
  Tuukka: Tottahan linkkini viittasi Sm3:een. Niin sen pitikin. Kommenttinihan kohdistui Juhani Pirttilahden kommenttiin "Giugiaro (mikälie) ja sen Pendo". Ja tottahan Giugiaron muotoileman Pendon on muotoillut (ei "suunnitellut") Giugiaro eikä Pininfarina. Ja kommenttini, kuten Juhaninkaan kommenttti, ei siis liittynyt Sr2:n muotoilun muuttumiseen, vaan siihen, pitikö Pendolinostakin jättää muotoilijan nimi pois.
kuva 27.03.2011 15:27 Kurt Ristniemi  
  Korjaus tuohon oikean vaunun 38 historiaan: Vaunu EI ollut Viipurin II luokan (D) vaunu vuonna 1913. Unohdin ko. luettelossa käytetyn numeroiden säästäväisen esitystavan. - Sen sijaan numero 38 on silloin kuulunut I lk:n (B) numerosarjaan! Vaunu itse tosin ei enää ole mukana luettelossa. - Niin että ihan realistisen luokka/numero-yhdistelmän ovat maalanneet tämän kuvan siniseen I lk (B) juhlajunan feikkivaunuun.
kuva 27.03.2011 14:57 Kurt Ristniemi  
  Niin juuri: kolme kappaletta, nrot 1700-1702, niinkuin linkitetystä Sivuraiteen jutusta olisi itse kukin vallan helposti voinut todeta.
kuva 27.03.2011 13:28 Kurt Ristniemi  
  Jarno, sen oikean vaunun nro 38 historiasta: 'Luettelo matkustaja= ja konduktöörinvaunuista ynnä ilmoitus, mille asemalle jokainen vaunu kuuluu' vuodelta 1913 kertoo: "D.: N:o 38, Kuuluu: Viipuri". Ts. vuonna 1913 Viipurin asemalle on kuulunut vaunu nro 38, joka oli toisen luokan (Litt D, vihreä) vaunu. Vaunua ei enää käytetty vaunustoissa. Ts. sitä ei käytetty vakiojunissa. Tämän kuvan vaunun kanssa oikealla vaunulla nro 38 tuskin on mitään tekemistä.
kuva 27.03.2011 11:48 Kurt Ristniemi  
  Vaunujen numerointia on muutettu moneen kertaan. Niinpä pelkän vaunun numeron perusteella ei voi tietää, mikä vaunu on kyseessä. Pitää tietää myös vuosi. Tämä merkitsee myös sitä, että sama numero on eri aikoina ollut eri vaunuilla. - Numero 38 on kuulunut luokkaan A ainakin vuonna 1937, jolloin luokan käytössä olivat numerot 28-90 ja luokan selite oli 'erikoisvaunuja'. - Tämän kuvan esittämä sininen vaunu ei kuitenkaan oikeasti ole I luokan vaunu nro 38, vaan se on vain feikki: Se on maalattu jostakin alemman luokan vaunusta tietoisesti näyttämään I luokan (B) vaunulta, jolle on annettu numero 38; juhlajunaan kun on haluttu saada eri luokkien vaunuja. Feikkauksessa lienee tavoiteltu 1800/1900 -lukujen vaihteen ilmiasua. - Vaunujen numerointia muuteltiin viime vuosisadan alussa jopa muutaman vuoden välein, joten on vaikea sanoa, mihin luokkaan oikea vaunu nro 38 on tuolloin kulloinkin kuulunut. Tämä feikkivaunu sensijaan siis vain leikkii olevansa I luokan (B) vaunu numero 38, oikeasti se on joku ihan muu vaunu.
kuva 27.03.2011 09:05 Kurt Ristniemi  
  "Giugiaro (mikälie) ja sen Pendo" täsmennettynä: 'Italdesign Giugiaro S.p.A. ja Pendolino Finlandia SM3'. Ks. http://www.italdesign.it/project/alstom-finlandia-eng Tähänkö tuli siis Giugiaron hyväksynnän jälkeen sellaisia muutoksia, ettei firma junaa enää omaksi muotoilukseen tunnusta?
kuva 26.03.2011 16:42 Kurt Ristniemi  
  Lisätiedot Sivuraide.netistä: http://www.sivuraide.net/artikkelit/kalusto.php?n=Sv11 Luulin jo aamulla linkanneeni nämä lisätiedot, mutta ne menivätkin toiseen saman veturin kuvaan. :D
kuva 26.03.2011 15:08 Kurt Ristniemi  
  Näyttää siltä, että valtaosalla kalustoa pyörän ja kiskon kosketus on ollut todennäköisesti yksipistekosketus tarkoitetulla alueella, eli kiskon kulkupinnalla. Alue on toki laaja. Lisäksi jonkin verran näkyy olleen myös yksi- (tai miksei myös kaksi-) pistekosketusta kiskon kulkureunassa.
kuva 26.03.2011 09:54 Kurt Ristniemi  
  Lisätietoja tarjoaa Sivuraide.net: http://www.sivuraide.net/artikkelit/kalusto.php?n=Vv12
kuva 26.03.2011 09:44 Kurt Ristniemi  
  Tuo kuuden vuoden takainen linkki Makasiiniraiteen sivulle näkyy olevan kuollut. Tässä tilalle linkki Sivuraiteen sivulle: http://www.sivuraide.net/artikkelit/kalusto.php?n=Sv11
kuva 23.03.2011 18:56 Kurt Ristniemi  
  Olkoon merkitty vuosikirjaan miten hyvänsä, mutta kylkimerkintöjen mukaan tämä vaunu on I luokan vaunu (Litt B). I luokan vaunu ei ole 'A-sarjaa'. 'A-sarja' eli vallasvaunut on kokonaan eri juttu kuin I lk.
kuva 23.03.2011 13:21 Kurt Ristniemi  
  Saisiko tähän kuvaan litterakorjauksen: Kuvan vaunu No 38 ei ole 'Salonki- ja erikoisvaunu' (Litt A), vaan 'Puukori' 'littera B'. - Puuvaunun siniväri ei automaattisesti tarkoita sitä, että se olisi salonki- tai erikoisvaunu (A). 'Vanhaan hyvään aikaan' vaunujen luokka ja/tai käyttötarkoitus kävi ilmi vaunun värityksestä: I lk (Litt B) oli sininen (niinkuin tässä), II lk (litt D) vihreä ja III lk (Litt E) ruskea. Kuten kuvasta käy ilmi, vaunun kyljessä selvästi lukee 'I.'. Ts. vaunu on I luokan vaunu (Litt B), ei salonki- tai erikoisvaunu (Litt A).
kuva 22.03.2011 13:56 Kurt Ristniemi  
  Mitähän varten HDR-mäisyys olisi negatiivinen asia? Tai edes itse HDR? Filmien ja digitaalikennojen dynamiikka nyt vain on niin paljon huonompi kuin silmien, että vain hyvin tehdyllä HDR:llä päästään johonkin edes likimain vastaavaan. - HDR:ää tai ei, tämä kuva on dramaattinen (positiivisessa mielessä). Eiköhän vastikään päättynyt sade liene osasyyllinen hienoon valonheijasteluun.
kuva 22.03.2011 13:32 Kurt Ristniemi  
  Näkyy olevan tuo öljytankki(?) istutettu tavallisen tenderin päälle. Ei taida olla tarkoitettu liikenteeseen, sen verran on painopiste ylhäällä. Mutta paikallaan seisovassa höyrykehittimessä ratkaisu tietenkin toimii. Sotaveturi BR 52:n tavallista tenderiä - myös ammemallista - voi tarkastella esim. historiasivulla http://www.militarymodelling.com/news/article.asp?a=3326
kuva 21.03.2011 13:16 Kurt Ristniemi  
  Tie ja rata samalla penkereellä, hieno maisema. Vaan onko penkereessä vain yksi virtausaukko? Se nyt ei riitä mihinkään.
kuva 21.03.2011 13:14 Kurt Ristniemi  
  En taida ikinä tottua tuohon valkoisuuteen etuikkunoiden ympärillä. Ei oo Sm1:n voittanutta eikä Mustanaamion varsinkaan (siis etuseinän värityksessä).
Kuvasarja:
Savion asema v. 2001
 
 20.03.2011 14:39 Kurt Ristniemi  
  Kiitokset kiitoksista! On aina mukavaa, jos omasta vaivannäöstä on iloa muillekin. Ilman tällaisia kuvasarjoja ainakin minun muistini hyvinkin äkkiä hävittää oikean käsityksen vanhoista ajoista. Sehän kävi ilmi tätä kuvasarjaa tehdessäkin: Kommentteja saan kiittää siitä, että esim. liikennöintikuvaus lopulta saatiin (toivottavasti) oikeaksi. Nyt kun vielä jostain löytäisi Savion lähiliikenneaikataulun syksyltä 2001, tai edes vuorovälit...
kuva 20.03.2011 14:16 Kurt Ristniemi  
  Intresanttia: Sameja oli siis jo useampiakin maalattu punavalkeiksi, kun tämä yksi sitten maalattiin Mustanaamioksi. Ja seuraavat sitten taas ilman kokonaamiota. Toivoisi jonkun muistavan, miksi tämä Mustanaamiomaalaus tehtiin - vahingossako? Ja jos se ei ollut vahinko, niin miksi palattiin vanhaan. - Vaikka onhan toki ollut yksinomaan ilo kun radoilla on ajanut tämä yksi, jonka havaitseminen on aina ilahduttanut.
kuva 20.03.2011 13:53 Kurt Ristniemi  
  Helsingin metrossahan on myös laituri raiteiden välissä, mutta siellä on oikeanpuoleinen liikenne. Vaan niinpä metrossa onkin kuljettaja vasemmalla puolella, niinkuin oikeanpuoleisessa liikenteessä yleensäkin on tapana. Miksiköhän oikeissa junissa kuljettaja kuitenkin on oikealla puolella? Johtuneeko sitten siitä, että ennenvanhaan hyvään aikaan kun laiturit yleensä olivat radan ulkosyrjillä, niin veturinkuljettaja näki sitten laiturit oikealta reunalta paremmin? Niinpä visiiin, sillä brittihöyryissä kuljettaja näyttää olevan vasemalla, ja liikennehän lie vasenkästistä. - Vaan yhäkö yksinajettavissa uusissakin lähiliikennejunissa kuljettaja on reunalla eikä keskellä?
kuva 20.03.2011 08:23 Kurt Ristniemi  
  Ari, kiitos raiteiden liikennöintitiedoista! Muistelinko siis vuotta 1999 edeltäviä aikoja, kun muistelin paikallisliikenteen etelään kulkeneen ykkösraiteella? - Täytyy näinollen muttaa tuota liikennöinnin kuvausta: ei siis niin kuin muistelin, että paikallisliikenne ykköstä etelään ja kolmosta pohjoiseen, vaan kaukoliikenne raiteilla 1 ja 2, ja lähiliikenne raiteella 3 molempiin suuntiin. - Apropos Keravan kaupunkiradan liikennöinti: miksi sillä nykyisin on vasemmanpuoleinen liikenne?
kuva 19.03.2011 05:47 Kurt Ristniemi  
  7001 tämä tosiaan on. Kuten Topi jo kertoi, tämän tunnistaa nimenomaan tuosta valojen alla leikkautuvasta vihreästä raidasta. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/68257 (Ellei ykkösessä sitten eri päät ole maalattu/teipattu eri tavoin!) Vertailu 7002:een käy maniosti kuvassa https://vaunut.org/kuva/68561 Siinä kakkonen vasemalla sulavine naamanauhoineen ja pakkelinaama-ykkönen oikealla leikkautuvine naamanauhoineen. Ja samantien voimmekin sitten päätellä, että tässä kuvassa näkyy ykkösen pohjoispää. - Voisi vaihtaa tunnisteisiin oikean numeron.
kuva 17.03.2011 16:28 Kurt Ristniemi  
  Keskustelut Suomen ikimuistoisista maa-alueomistuksista ovat hauskoja: ihmisillä kun on hämmentävän lyhyt perspektiivi historiallisessa mielessä. Suomeen (tai siis Ruotsiin) tämä alue liitettiin vasta Stolbovan rauhassa vuonna 1617. Sitä ennen se oli kulunut karjalaisille, tai mitä heimoja alueella silloin mahtoikaan asua. Venäläiset ottivat omansa takaisin jo runsaan sadan vuoden kuluttua Uudenkaupungin rauhassa v. 1721. Suomen sodan jälkeen, v. 1811, alue kuului sitten Suomen Suuriruhtinaskuntaan (eli kuitenkin Venäjään, vaikka tavallaan Suomeen) ja Moskovan rauhassa v. 1940 sen otti haltuunsa puolestaan Neuvostoliitto. - Rajan vaeltelua vuosien saatossa on helppo tutkailla vaikkapa Ruotsin koululaitoksen saitilla, josta tämä katsaus on kritiikittömästi lainattu: http://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/yl%C3%A4aste---lukio/54/364-suomen-rajat-1323-1947
kuva 17.03.2011 16:06 Kurt Ristniemi  
  Kimmon tarkoittamat 'pikkupioneerit' olivat nimeltään 'Oktyabrenok', ('Little Octobrist'), mon. 'Oktyabriata'. Nämä 7-9 -vuotiaat pikku-oktobristit olivat pioneereihin valmisteleva ryhmä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monet liittyivät Venäjän partioliikkeeseen. Näin kertoo Leninstar.com. Ks. http://www.leninstar.com/Little-Octobrist-Lenin-Star.html
kuva 17.03.2011 13:58 Kurt Ristniemi  
  Kyllä alikulku yhä käytössä on. Näillä keleillä käy ilmi sen huonot puolet: Koivikontien puoleinen pää (eli kuvan puoleinen pää) on aamuisin järjettömän liukas ja siinä saa taiteilla alamäkeen henkensä kaupalla. - Kun Keravan kaupunkiradan toinen raide (raide 4) rakennettiin, alikulkutunnelia vastaavasti pidennettiin. Sieltä nousee nyt portaat raiteiden 3 ja 4 väliselle laiturille, mutta vastakkaiseen suuntaan kuin ennen, eli etelään. Vanhan porraskuilun taitaa olla vallannut hissi. Silloin jo varauduttiin satamarataan (raide 5), ja kun radan itäpuolelle yhä piti saada kevyenliikenteen väylä, sitä varten pultattiin teräskannattimet tunnelin päätyseinään. Ja tunnelista pääsee jalkaisin tai pyörällä yhä radan alitse Klondyken pihamaalle ja sieltä sitten edelleen vaikkapa Honkkariin. - Ennen tätä kaupunkirataremonttia tunneli oli lumien sulamisen aikaan pahimmillaan kahluuallas. Mukavaa työmatkaa vaan.
kuva 17.03.2011 13:49 Kurt Ristniemi  
  Kommenttini lopussa otin kantaa siihen, miksi harmaa oli eri suunnista nähtynä eri värinen. Kommentti on kieltämättä melko pitkä, mutta jos jaksaa kahlata loppuun, niin vastaus kyllä löytyy.
kuva 17.03.2011 13:34 Kurt Ristniemi  
  Malaya Oktyabrskaya (The October Small Railway) on October Railway:n nuorisokoulutusrata. Ks. http://railways.id.ru/towns/spb/index-eng.html ja http://railways.id.ru/towns/spb/index.html Nämä nuorison rautatieammatteihinkouluttamisrautatiet ovat alunperin neuvostoliittolainen keksintö, joka sittemmin on laajentunut muihinkin maihin. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Children%27s_railway
kuva 17.03.2011 13:04 Kurt Ristniemi  
  Harmaa onkin siitä etevä värisävy, että se saattaa kuvassa vaihdella liki valkosesta liki mustaan ympäröivän valon määrän mukaan. Ilman eri ohjeita automaattikamera pyrkii tuottamaan tasaisen keskiharmaata kuvaa. Niinpä vaaleassa ympäristössä keskiharmaa tummuu ja tummassa taas vastaavasti vaalenee. Tätä loogista, mutta kieltämättä ikävää ilmiötä vastustamassa kameroissa on nykyään kaikenmaailman ohjelmia ja profiileita ja valkotasapainon säätöjä ja valotuksen korjauksia. - Sama koskee toki muitakin värejä: Vuosia vuosia sitten osallistuin työpaikan fotokilpailuun diakuvalla, jonka nimenä oli 'vihreä'. Kilpailua varten diat kopioitiin paperivedoksiksi, valitettavasti vain sokeasti automatiikalla. Niinpä paperikuvana kuvastani oli tapettu sen idea kokonaan; olihan se yhä vihreä, mutta taika oli tiessään. Jostain syystä se silti sijoittui, mikä minua kyllä ihmetytti. - Tuosta auringonvalon suunnasta vielä: varsinkin kun aurinko on matalalla, sen valo on sävyltään selvästi lämmintä (oranssinkellervää) ja se siis lämmittää värejä. Pinnan heijastavuudesta sitten riippuu, paljonko valoa heijastuu ja siroaa mihinkin suuntaan: yhteen suuntaan enemmän lämmintä auringonvaloa ja muihin suuntiin enemmän kylmää taivaanvaloa. Ja siten heijastavan pinnan väri riippuu katselun suunnasta.
kuva 17.03.2011 11:48 Kurt Ristniemi  
  Tuo kuvan poikki menevä tie lienee Telatehtaanpolku? Nykyisinhän se on huonokuntoinen hiekkatie. Tämä nimenomainen kohta taitaa nyt olla joko radanvarren kevyenliikenteen väylän alla tai avoimena kenttänä. Äkkiä se muisti alkaa pettää: en todellakaan muista tällaista asvaltoitua tietä! Vaan sen(kin) tähdenhän näitä kuvia otetaan, jotta nyt myöhemminkin sitten tiedetään.
kuva 17.03.2011 08:41 Kurt Ristniemi  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuva/46479 vuodelta 1983 näkyy ykkösraiteen katoksen vasemmassa eli etelän puoleisessa päässä vielä R-kioski, jonka paikalla tässä kuvassa on iso istutusallas. Linkin kuvassa Saviontietä ei vielä ole korotettu, joten kioskille, ykkösraiteen laiturille ja lipunmyyntikioskille pääsee helposti suoraan kadulta. - En muista, oliko kioskirakennusta enää jäljellä, kun aikanaan itse muutin Saviolle.
kuva 16.03.2011 13:00 Kurt Ristniemi  
  Sisähuvipuisto Fanfaari lopetti toimintansa jo 1991 ja sen seuraaja Planet Funfun puolestaan 1995. Eipä siis ihme, ettei Savion huvipuistoaseman räikeää väritystä katsottu tarvittavan ylläpitää. Asiakkaita kun ei enää vuosiin ollut tungeksinut asemalla. Tai ei kai niitä ihan alkupäiviä lukuunottamatta koskaan liikoja mahtanut tungeksiakaan, kun huvipuistoille kävi niinkuin kävi. - Se huvipuiston talo, eli Klodndyke, kurkistelee tuolta asemakatoksen takaa.
kuva 16.03.2011 07:28 Kurt Ristniemi  
  Onko siitä mitään tietoa, milloin ja miksi tämä Sm1 6x39 sai Mustanaamio-lookin ainokaisena sisarusparvestaan? Onko kyseessä kenties ensimmäinen (tai ännäs) punavalko-lookin koeversio, tms? Ja miksi yksikkö sai pitää poikkeavan värityksensä, vaikka kenties ehti käydä uudelleenmaalauksessakin? Vai ehtikö?
kuva 15.03.2011 10:36 Kurt Ristniemi  
  Uhmakkaan näköinen toukka.
kuva 14.03.2011 14:16 Kurt Ristniemi  
  Kyllä se tosiaan näyttää pikemminkin 1922- kuin 1911-mallilta.
kuva 13.03.2011 10:43 Kurt Ristniemi  
  Ja sivukuvana Järnvägsgatanilta: http://maps.google.com/maps?q=kalix&ie=UTF8&hq=&hnear=Kainuun+kunta,+Norrbotten,+Ruotsi&t=h&layer=c&cbll=65.856099,23.178508&panoid=VZKu_ZDSKB7QNDPrBcouIg&cbp=12,46.1,,1,0.13&ll=65.856046,23.178639&spn=0.000528,0.002411&z=19
kuva 10.03.2011 11:16 Kurt Ristniemi  
  Hauska jäänne tosiaan. Eihän tuolle nysälle pääse edes ajamaan.
kuva 09.03.2011 21:03 Kurt Ristniemi  
  Pintapaineen vaikutuksen kitkan määrään voi todeta myös perin simppelillä käytännön kokeella: Aseta peukalon ja etusormen päät vastakkain, mutta älä purista niitä yhteen. Kokeile kuinka vähällä voimalla sormia voi liu'uttaa toistensa suhteen; Kitkaa on vähän. Lisää sitten puristusta ja kokeile kuinka liu'uttamiseen nyt tarvitaan enemmän voimaa; Sormien välinen kitka on selvästi kasvanut. Lisää puristusta edelleen ja huomaa miten liu'utukseen tarvitaan taas lisää voimaa. Jne. Ts. mitä suurempi puristus (pintapaine) kappaleiden välillä on, sitä suurempi on niiden välinen kitka. Niinpä raskaan veturin ja kiskon välillä voi olla vallan hyvä pito, vaikka sekä pyörä että kisko ovat kovaa sileäpintaista terästä ja vaikka kosketuspinta on pieni.
kuva 09.03.2011 14:14 Kurt Ristniemi  
  No tottahan bessewisserit rientää hätiin: "Kiskon ja pyörän välinen kosketuskohta ei ole todellisuudessa pistemäinen, vaan se on ellipsin muotoinen ja suuruudeltaan kolikon kokoinen, eli yleensä noin 500 mm2" kertoo Liikenneviraston tutkimus 'Rataan kohdistuva kuormitus liikkuvan kaluston ja radan vuorovaikutuksessa'. Ks. http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-04_rataan_kohdistuva_web.pdf Ja edelleen "Yksipistekosketus kiskon kulkureunassa aiheuttaa erittäin suuren pintapaineen kiskon ja pyörän välille". Rautateillähän kitka perustuu julmaan painoon pikemminkin kuin kitkakertoimeen.
kuva 09.03.2011 13:44 Kurt Ristniemi  
  Onkohan tuossa lähinnä olevassa matkustajavaunussa sähkövalaistus, kun katolla ei näy kaasuvalojen hormeja ja venttiileitäkin on koko lailla vähän noihin muihin vaunuihin verrattuna.
kuva 07.03.2011 17:37 Kurt Ristniemi  
  Hajuhaittoihin on olemassa vieläkin halvempi keino kuin tuo Niilan kertoma (eikä tule esim. myrkyllisiä elohopeahöyryjä): Väkiviinaetikkaa avoimiin astioihin (lautasille tms.) ja odotellaan vaikkapa viikonlopun yli. Eikä todellakaan maksa paljon. - Ja tämähän on tarpeen vain, jos hajuhaittoja on jo syntynyt. Tuo tuuletuskonsti ehkäisee hajuhaitat ennakolta.
kuva 07.03.2011 17:23 Kurt Ristniemi  
  Onko sinä suurikin ero, minkä arvojen vuoksi rautatieasemasta (tai muusta rakennuksesta) halutaan tehdä komea? On ilmeisesti totta, että pääministeri Mussolini halusi aseman edustavan fasistisen hallinnon voimaa, minkä vuoksi alunperin vaatimattomammat suunnitelmat muutettiin. Mutta komeahan se on Helsinginkin asema. Ja senkin suunnitelmat muutettiin.
kuva 07.03.2011 17:02 Kurt Ristniemi  
  Kosteus tiivistyy kylmemmässä; Kevättalvella, kun ilmat lämpenee, mökissä/vaunussa ilma jää eristyksen vuoksi kylmemmäksi ja kosteus alkaa sisällä tiivistyä. Jatkuvaa lämmitystä ei siis tarvita, tarvitaan vain kosteudenpoisto kevättalvella. Ja silloinkin vain kun sisällä on kylmempi kuin ulkona, ei siis jatkuvasti. Se sujuu helposti esim. aurinkokäyttöisellä ilmanvaihtokojeella, joka auringon paistaessa puhaltaa esilämmitettyä ilmaa mökkiin/vaunuun. Aurinko sekä lämmittää ilman että tuottaa sähkön puhaltimelle. Laite puhaltaa mökkiin/vaunuun ulkoilmaa lämpimämpää raitista kuivaa ilmaa ja ylipaine painaa kosteuden ja huonon ilman mökistä/vaunusta ulos. Laite toimii vain silloin kun sitä tarvitaan, eli kun auringonpaiste nostaa lämpötilan ulkona korkeammaksi kuin sisällä. Ei siis jatkuvaa turhaa energiankulutusta, vaan kosteudenpoisto ja tuuletus vain silloin kun se on tarpeen.
kuva 07.03.2011 08:28 Kurt Ristniemi  
  Mistä lahtien asemilla piti olla myös venäjänkieliset nimikilvet? Onko tiedossa kiertokirje tms. jossa asiasta määrätään? Ja vastaavasti: onko olemassa kiertokirje, jossa venäjänkieliset nimikilvet jätetään taas pois?
<<   >>