Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2023 12:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Silmää iskevä herra ja välttelevä daami: Preiser 45055, 'Seated passengers' (3 hlöä), era I. Pastori-isä ja tytär: Preiser 45054 'Pastor and girl', era I. Pastorska: Preiser 45053, 'Couple with parasol' (2 hlöä), era I. Penkki: Pola pol331734? Joskus on vain hauska tunnistaa asioita. |
||||
|
22.02.2023 08:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysyinpä ChatGPT:ltä samaa vielä ruotsiksi. Vastaus tiivisti mielestäni oleellisen: "Dessa rum var en nödvändighet eftersom kvinnors resor under 1800-talet och tidigt 1900-tal var mycket annorlunda än de är idag. Det var vanligt att kvinnor reste ensamma eller med andra kvinnor, och det var viktigt för dem att ha en trygg och bekväm plats att vila och ta pauser på under resan." Naisrauhasta oli kyse. |
||||
|
|
22.02.2023 08:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysyin ChatGPT:ltä myös milloin Suomen rautatieasemille saatiin naistenhuone? ChatGPT vastasi: "Ensimmäinen naistenhuone avattiin Suomessa Helsingin rautatieasemalla vuonna 1874. Aluksi naistenhuoneet olivat varsin vaatimattomia ja niissä oli vain muutamia penkkejä ja pöytiä. Naistenhuoneen perustamisessa oli kuitenkin kyse enemmän periaatteellisesta kysymyksestä, sillä naisten oikeuksien puolustajat halusivat tarjota naisille samanlaiset mahdollisuudet matkustamiseen ja matkan varrella levähtämiseen kuin miehille. Ajan myötä naistenhuoneiden varustelu ja määrä paranivat huomattavasti Suomen rautatieasemilla. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalle valmistui uusi, moderni naistenhuone vuonna 1912, joka oli varustettu muun muassa sohvilla, peileillä, lavuaareilla ja pienellä keittiöllä. 1900-luvun alussa myös monet muut Suomen suuret kaupunkiasemat, kuten Tampereen ja Turun rautatieasemat, alkoivat tarjota naistenhuoneita matkustajille. On kuitenkin huomattava, että vaikka naistenhuoneet tulivatkin osaksi rautatieasemien palveluita jo 1800-luvulla, naisten oikeudet ja tasa-arvo ovat kehittyneet Suomessa vasta ajan myötä. Esimerkiksi naisilla oli Suomessa oikeus äänestää vasta vuodesta 1906 alkaen, ja naisten oikeudet työelämässä ovat parantuneet merkittävästi vasta viime vuosikymmeninä." En voi kuin ihmetellä, mistä lähteistä ChatGPT käsityksensä hakee. Se kun ei lähteitään kerro. |
||||
|
|
22.02.2023 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Ihmeekseni en onnistunut löytämään mistään lähteestä selitystä sille, miksi rautatieasemilla - ja muissakin julkisissa rakennuksissa -oli naistenhuone. Niinpä kysyin kaikkitietävältä ChatGPT:ltä (joka muuten antaa väärää tietoa Helsingin - Hämeenlinnan rautatiestä): Miksi rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla? ChatGPT vastasi: Rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä oli se, että matkustaminen oli tuohon aikaan hyvin erilaista kuin nykyään. Matkustajat viettivät usein pitkiä aikoja junissa tai asemilla, ja naistenhuoneet tarjosivat naisille oman yksityisen tilan, jossa he voivat levätä, syödä ja käyttää wc:tä. Naistenhuoneet olivat myös tärkeitä siksi, että matkustaminen oli tuohon aikaan yleensä varattu vain varakkaammille ihmisille, ja usein matkustajat olivat miehiä. Naistenhuoneet tarjosivat naisille oman tilan, jossa he eivät joutuneet alttiiksi miehille tai miehisen kulttuurin normeille. Tämä oli erityisen tärkeää naisten oikeuksien kehityksen ja naisten vapautumisen aikakaudella. Lisäksi rautatieyhtiöt ja asemat halusivat tarjota asiakkailleen mahdollisimman mukavan matkustuskokemuksen ja naistenhuoneet olivat osa tätä kokemusta. Naistenhuoneet tarjosivat naisille mahdollisuuden levätä ja rentoutua, ja niissä saatettiin tarjota erilaisia palveluja, kuten juomia tai pikkupurtavaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että naistenhuoneiden olosuhteet ja varustelu paranivat vasta ajan myötä, ja naistenhuoneiden puuttuminen tai huonot olosuhteet ovat kertoneet siitä, miten yhteiskunta ei ole aina tarjonnut naisille samanlaisia mahdollisuuksia ja mukavuuksia kuin miehille. |
||||
|
|
21.02.2023 18:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Ymmärtääkseni naistenhuone oli enemmänkin ajankuva: Käsitys oli, että julkisuudessa naiset tarvitsivat sukupuolisuojatun oman tilan. Naisen paikka kun ei ollut julkisuudessa. Samaa sukua ovat naisten pääsykielto pubeihin ja kerhoihin Englannissa. Ja Suomessahan "naisen paikka oli kotona". Tosin viktoriaanisena aikana naistenhuoneille oli ihan käytännönkin syyt: https://www.bloomberg.com/news/features/2018-12-03/the-rise-and-fall-of-the-women-s-restroom-lounge |
||||
|
|
21.02.2023 14:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Vestibyyli on fiinisti kirjoitettu vestibuuli. Ja se taas on isommanpuoleinen tampuuri. |
||||
|
21.02.2023 08:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Saksilainen herrasväki odottaa omaa junaansa tulevaksi. Sitä, jossa on 1. ja 2. luokan vaunuja. Takana oleva tavallisen kansan juna 3. ja 4. luokan vaunuineen lie jo oman lastinsa purkanut. LGB:n G-skaalan vaunut 31353 ja 31354? Ja veturina 20481? Figuurit lienevät Preiserin? Era I ja II. Tätä näkymää ei ole luotu ihan pienellä rahalla! |
||||
|
17.02.2023 13:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Kylla Ameriikan mantereen poikki vievän rautatien viimeinen naula oli ihan oikea kultanaula, 17,6 karaattia, eli 75 % kultaa. Ei sitä varsinaisesti lyöty ratapölkkyyn, vaan se painettiin valmiiseen reikään. - Eikä sitä varmaankaan jätetty sijalleen. Ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_spike |
||||
|
11.02.2023 16:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös vapaan kasvatuksen isänä pidetä skottilaista Alexander Sutherland Neilliä, Summerhill-koulun perustajaa? Hänellä oli tytär. | ||||
|
08.02.2023 08:04 | Kurt Ristniemi | ||
| XF:n numero voisi siis olla 03228, jos vuonna 1936 hylättiin vain vaunut 3211 ja 3228. Kuvassahan näkyy numerosta 0322:n verran. Toisaalta vaunun kotipaikaksi eli omistaja-asemaksi on merkitty 'Ol' eli Oulu. Vuoden 1913 vaunuluettelossa F 3228 on merkitty kuuluvaksi Kuopioon, mutta Ouluun on merkitty F 3226. F 322x-sarjan rakensi Hietalahden laivatokka ja se otettiin käyttöön vuosina 1900-1901. F 2026:sta alkaen vuonna 1901. Vuoden 1906 vuosikertomuksen vaunutaulukossa vaunut 3226-3229 on merkitty Hietalahden laivatokan rakentamiksi ja Helsingin konepajan muuntamiksi. Muunnettuna otettu käyttöön 1906. 3226 ja 3227 rakennettiin Oulun-Tornion rautatielle ja 3228 ja 3229 Helsingin-Karjaan rautatielle Yhdessä kalustokirjassa on joitakin vuosina 1934 ja 1935 hylättyjä F:iä merkitty XF:ksi. F 3226:tta ja 3228:aa siinä ei ole merkitty XF:ksi. Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa vaunut F 3219-3335 ovat lanterniinikattoisia (kuva 240). Ja sellainenhan tämä vaunu ei ole. Sen sijaan vaunu on samannäköinen kuvan 249 kanssa. Molempien kuvien vaunun pituus on 901 cm ja korkeus 411 cm. Lieneekin niin, että vaunu on uudelleenrakennettu vuonna 1906 kuvan 240 mallisesta kuvan 249 malliseksi. Muuten: Vuoden 1903 signaaliohjesäännön kuvituksessa olevan F-vaunun numero näyttäisi olevan 3230. |
||||
|
10.01.2023 13:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Viimeinen vaunu on todellakin matkatavaravaunu Ge 5501. Vuoden 1885 Rörliga materiel -kirjan mukaan Hangon - Hyvinkään rautatiellä oli kaksi matkatavaravunua, vaunut Ge 5501 ja 5502. Vaunuissa oli käsijarru. Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulun 5 mukaan vaunut oli rakentanut pietarilainen Golubjeff. Samalla voidaankin sitten täsmentää Leveät kiskot -kirjan kuvausta "...voidaan ajatella, että matkatavaravaunuina käytetyt vaunut ovat olleet samankaltaisia katettujen tavaravaunujen kanssa": Samankaltaisia kyllä, mutta ei samanlaisia. Niinkuin kuvasta näkyy. Kuvan tietoihin tulee lisätä tavaravaunu Ge 5501. Viereinen vaunu saattaa hyvinkin olla yhdistetty I&II lk vaunu C. |
||||
|
|
09.01.2023 14:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Junan viimeisenä olevassa katetussa tavaravaunussa näyttää olevan puinen aluskehys ja peltivuorattu pääty sekä päätyovi. Olisiko vaunu matkatavaravaunu? Sen edellä on vanha 3-akselinen matkustajavaunu, mahdollisesti parempaa luokkaa kuin III lk. Kuva: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.E1717AD9EC30A3F1E66D8F787BCFB561 |
||||
|
03.01.2023 13:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin kaupunki on Finnan kuvissaan merkinnyt oikean reunan kaksi vaaleea rakennusta Eläintahan huvilan 14 rakennuksiksi. Olen lähettänyt korjauksen jokaiseen hoksaamaani kuvaan: Rkennukset ovat rautatealueella ja ne ovat rautatieläisten asuinrakennuksia. | ||||
|
20.12.2022 15:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Löytyikö tämä kuva siis Kansallisarkiston Astia-hakupalvelun kautta? Itse en ole päässyt sinuiksi sen kanssa, enkä tahdo löytää sieltä juuri mitään jrkevää. Arvelen, että sen ja minun käsitys sopivista hakusanoista on hyvin erilainen. |
||||
|
20.12.2022 10:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Virkavaunu-käsite oli olemassa jo ennen virkakäyttöön tarkoitettujen tavaravaunujen nimeämistä virkavaunuiksi. Virkavaunuja olivat mm. sellaiset matkustajavaunut, jotka eivät olleet tavallisten matkustajain käytössä (ent. vallasvaunut ja nimettyyn käyttöön rakennetut salonkivaunut). Niinpä esim. kenraalikuvernöörin tai ministerin salonkivaunu olivat virkavaunuja. Vuosikertomusten vaunukatsauksissa nämä vaunut olivat vallasvaunuina vuoteen 1914 asti, vallas- ja virkavaunuina vuodet 1915-1917 ja virkavaunuina vuodesta 1918 lähtien. Kuitenkin esim. sanomalehdissä kirjoitettiin virkavaunuista jo 1800-luvun puolella, kun tarkoitettiin virkakäytössä olleita vaunuja. Jopa konduktöörivaunua kutsuttiin kirjoituksissa virkavaunuksi. |
||||
|
|
19.12.2022 15:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä havaianto tuo Petrin havainto rikka- ja lantavaunujen litteroista. Lisään sen verran, että vuoden 1922 vaunuluettelossa, jossa lantavaunuilla siis ensimmäisen kerran oli littera Gpl, rikkavaunut olikin siirretty virkavaunuihin litteralla X Gp. Lantavaunut olivat tällöin siis kaupallisessa liikenteessä, mutta rikkavaunut VR:n omassa virkakäytössä. |
||||
|
|
19.12.2022 07:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Gpl-litteralla ei tarkoitettu 'myös' lantavaunuja, vaan nimenomaan lantavaunuja. vuonna 1921 lantavaunut numeroitiin rikkavaunujen (Gp) numerosarjaan ja ne saivat Gpl-litteran. "Kun on osoittaunut toivottavaksi, että lantavaunut olisivat täysin selvästi erotettavissa muista katetuista tavaravaunuista, on Rautatiehallitus määrännyt, että sanottujen vaunujen numerosarja on liitettävä rikkavaunuja varten varattuun numerosarjaan 30701-30800 ja ensiksimainitut vaunut siis numeroitava 30626-30700 ja 30751-30800 sekä varustettava Gpl-sarjamerkillä." |
||||
|
|
16.12.2022 11:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei taida kenenkään pienoisrautatiellä olla kaatopaikkarataa ja jätejunaa? Tästä ja linkatusta kartasta mallia! Kuva on rajattu Finnassa olevasta kuvasta. https://www.finna.fi/Record/museovirasto.609e1faa-728e-4654-9428-007c63465572 Finnassa on jätejunasta myös kauempaa otettu laajempi kuva. Laajemmista kuvista näkee jätteenkeräysplaanin. |
||||
|
|
16.12.2022 10:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Jätejunan takana kohoaa ilmeisesti pannuhuone- ja saunarakennuksen savupiippu. Rakennuksia tuolla junan takana oli useita: pikikeittiö, varasto, paja- ja työhuonerakennus, ruokala ja em. pannuhuone- ja saunarakennus. Vasemmalla rata jatkuu kaakkoon pääradalle. Nämä tiedot ovat ajoittamattomasta Malmin kaatopaikan kartasta. https://www.finna.fi/Record/hka.139879309659900_141269143700800 Ib:48 Osittaiskartat, 38. kaupunginosa https://www.finna.fi/Record/hka.139879309659900_157641935861600 |
||||
|
02.12.2022 13:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kumassa on virhe, kuvanottovuodessa vai vaunun valmistumisvuodessa? Kuvattu 1966, valmistunut 1968. |
||||
|
Kuvasarja: Ringhofferin kuva-albumi |
24.11.2022 16:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisäsin kuvasarjan tekstiin luettelon Ringhofferin Suomeen valmistamista vaunuista. Yleisen käsityksen mukaan majuri Haartman tilasi kolme makuuvaunua Ringhofferilta. Export Ringhoffer -kirjan luettelossa Haartmanin nimiin on merkitty kolme muutakin makuuvaunua vuodelle 1877. Mitähän ne ovat? |
||||
|
11.11.2022 18:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös vasemmalla ole valkea Ford Anglia? | ||||
|
02.11.2022 15:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Jepulis: Katsoin kyllä valmistumisvuoden Höyryveturiraamatusta, mutta onnistuin sähläämään. No, kirjoitin saman tien koko kuvateksin uusiksi. |
||||
|
31.10.2022 12:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi saattaa olla tuon aiemman listani Rördam & Co:n veturi, jonka Rördam olisi varustanut Löfströmille? Rördam & Co nimittäin nähtävästi varusti moottorivetureita häkäpöntöin. Ks. Hufvudstadsbladetissa 17.12.1944 julkaistu mainos, jossa mainostetaan Lokomon veturia Pedershaabin kuvalla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2259971?page=1 |
||||
|
|
31.10.2022 12:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Pedesrhaabilta (Pedershåb) tuo todella näyttää. Suomeen on vuonna 1944 tuotu neljä Pedershaabia: 1) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 414. 600 mm B-koblet benzinmekanisk traktor leveret til importør Rördam & Co., Helsinki, Finland. Type FD. Maskinnummer 15018. Ford motor på 40 hk. Tjenestevægt 3 tons. Pajarin Polttoturve Oy, Pajari (Kaipiainen) tørvefabrik nr. 12, Finland 1971 (hensat). 2) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 415. 600 mm B-koblet benzinmekanisk traktor leveret til importør Rördam & Co., Helsinki, Finland. Type FD. Maskinnummer 15019. Ford motor på 40 hk. Tjenestevægt 3 tons. Solgt 19xx til Hangossa Forsit Oy / Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy, Hanko (750 mm). Omsporet 19xx til 1524 mm. Solgt 19xx til Veturimuseo, Toijala, Finland. 3) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 423. 900 mm B-koblet dieselmekanisk traktor til importør Ekströms Maskinaffär, Helsinki, Finland. Type BWD. Maskinnummer 15521. B&W motor på 55 hk. Tjenestevægt 5 tons. 4) Finland lok blev bygget af Pedershåb i 1944. Byggenummer 424. 900 mm B-koblet dieselmekanisk traktor til importør Ekströms Maskinaffär, Helsinki, Finland. Type BWD. Maskinnummer 15522. B&W motor på 55 hk. Tjenestevægt 5 tons. Solgt til Veitsiluoto Oy, Kemi, nr 1. Lähde https://www.jernbanen.dk/fabrik.php?id=50 |
||||
|
|
31.10.2022 09:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama laite etuviistosta nähtynä: https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.B1AEFBCACC7022EC93E1791C572E174F |
||||
|
26.10.2022 08:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Kansallisarkistossa on digitoituna ilmeisesti saman suunnittelijan 2-2-0 -tyyppinen matkustajajunanveturin piirustus: Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosaston kartat ja piirustukset E1 (kokoelma) > EI Vesitieosaston EI -sarjan kartat > TVH EI 48:/- - * 1-45. St. Petersburg-Riihimäki järnvägsbyggnad (mm. useita siltapiirustuksia radan varrelta). https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5118527390&aineistoId=799063651 kuva 14. Matkustaja- ja tavarajunanveturien tenderit ovat seuraavina kuvina ja niitä seuraa joukko vaunukuvia. |
||||
|
21.10.2022 14:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatie : rautatietaloutta, rautatietekniikkaa, rautatiehallintoa -lehden, 30.09.1936, nro 3, s. 5 mukaan kenraalikuvernöörin salonkivaunu n:o 41 oli Suomessa ensimmäinen rautatievaunu, jossa oli vesikiertoinen lämmitys: "— Ensimmäisissä vaunuissa meillä niinkuin muuallakin oli järjestelmä sovitettu siten, että kussakin vaunussa oli oma, hiilillä tahi puilla lämmitettävä vesikattila, mutta kun tällainen lämmitys on hankala hoitaa junassa, ei se tullut meillä käytäntöön kuin aluksi parissa virkavaunussa. Ensimmäinen sellainen lämmityslaitos tehtiin v. 1898 Pragissa rakennettuun kenraalikuvernöörin salonkivaunuun n:o 41. Siinä oli tosin myöskin erillinen injektorilaite, jolla vettä voitiin lämmittää puhaltamalla putkistoon höyryä, mikä kuitenkin synnytti häiritsevän kovan äänen. Vesikattila oli tehty kuparista siten, että paisunta-astia oli yhtä kappaletta kattilan kanssa ja savupiippu viety paisunta-astian läpi." |
||||
|
21.10.2022 11:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Missähän vaiheessa tuo sisäänkäynti on vedetty sisään? Alkuperäisessä piirustuksessa se on seinän tasassa, niinkuin vielä vuoden 1911 kuvassakin: https://vaunut.org/kuva/152699 Alkuperäisestä piirustuksesta näkyy, että vaunun alkuperäinen 3-akselinen rakenne oli ripustukseltaan varsin näyttävän ja koristeellisen näköinen. |
||||
|
21.10.2022 11:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Voisiko tähän saada tunnisteisiin todennäköisemmän tunnistuksen: B 31 (B 5001). | ||||
|
21.10.2022 11:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu rakennettiin alunperin tarkastusvaunuksi (inspektionsvagn) Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle. Vaunu oli tarkotettu käytettäväksi myös keisarillisessa junassa. Tarkastusvaunu oli vaunu, jota käytettiin rautatievirkamiesten tarkastusmatkoilla. Vaunun piirustukset laati konetirehtööri Engström. Huomiota kiinnittivät mm. vaununsiltojen sulkeminen eteisiksi, käytävän sijoittaminen vaunun reunaan, ja lämmitysjohtojen asentaminen lattianrajaan lattiakylmyyden estämiseksi. Hufvudstadsbladet vertasi vaunua liikkuvaan asuintaloon. Morgonbladet, 9.8.1877, nro 183, s. 1 — Vid jernvägens mekaniska verkstad är en ny s. k. inspektionsvagn under arbete och når snart sin fallbordan. Denna vagn är tillika afsedd att kunna vid behof öka materielen i den kejserliga tränen. Ritningen till denna vagn, som i komfort och sinnrik anordning torde få anses utmärkt, är uppgjord af maskindirektören Engström. Särskildt förtjena några omständigheter att framhållas, emedan de synas vara egnade att föranleda behöfliga och särdeles tacknämliga framtida förändringar i jemväl de vanliga passagerarevagnarnes konstruktion. Hr Engström har öfverbyggt de i ändan af vagnarna befintliga plattformerna och derigenom gjort af dem ett slags förstuga till kupéerna. Man har vidare anbragt gången genom vagnen icke i midten, utan på ena långsidan, hvarigenom af gången blifvit en korrider, som leder till serskilda mindre, fullkomligt afstängda kupéen. Detta allt vinnes utan att det minsta inkräkta på utrymmet. Jemte det att de afskilda kupéerna erbjuda en större trefnad, än de nuvarande jernvägskupéerna, kan hvarje sådan ny kupé med största lätthet i hast inrättas till sofvagn, med liggplatser i två rader ofvanom hvarandra, hvarvid endast de på gångjern rörliga ryggstöden behöfva upplyftas. Värmledning har blifvit anbragt utmed vagnens golf, hvarigenom man undviker den nu i kupéerna vintertid obehagliga kölden vid golfvet. Den ifrågavarande inspektionsvagnen består för öfrigt af toilettrum, ett par mindre kupéer, en större sådan samt en salong med fönster på tre sidor. (H. D.) Hufvudstadsbladet, 19.8.1877, nro 192, s. 8 I går syntes den nya, af wåra tidningar redan omnämnda inspektionswagn från jernwägens mekaniska wertstad i Helsingfors wara ut pä profresa hit till Dickursby, åtföljd af bl. a mastindirektör Engström. Beqwämt inrättad med en ljus salong i ena ändan samt wid ena sidan ett expeditions= och twenne sofrum och försedt för öfrigt med praktiska arrangementer för wärme= och wattenledning, uppgångar, o. s. w., tycktes detta fullt möblerade, rullande hus, som företedde en synnerlig smak och elegans, kunna utgöra en beqwäm bostad för hwilken familj som helst, samt utgör obestridt, hwad arbetet beträffar, en heder för den werkstad, hwarifrån det utgätt. På ordinarie tågen syntes en mängd passagerare, som af det herrliga wädret utlockats från hufwudstadens qwalm och hetta. K- n. |
||||
|
21.10.2022 08:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja kuvausaikakin on tiedossa: 13:26:43. (Jos kameran kello oli ajassa) | ||||
|
20.10.2022 10:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa: Venäläiset katetut tavaravaunut olivat kuin olivatkin SVR:n Gd-vaunun mallisia. Tai oikeastaan päinvastoin: Gd:t (alunperin Gb) olivat Venäjän standardimitoittettujen 2-akselisten vaunujen mallisia. Yhdysliikenteeseen siirtymisen myötä Suomessa alettiin rakentaa vaunuja venäläispiirustusten mukaan, jotta vältyttäisiin yhteensopivuusongelmilta. |
||||
|
20.10.2022 10:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa, olisit voinut tämän koosteen laittaa myös tämän kuvasarjan kommentiksi, se kun koskee Ringhofferin vaunuja yleensä, eikä vain tätä vaunua. Useimmiten kullekin uudelle rautatierakennukselle laadittiin uudet vaunupiirustukset, jotka sitten annettiin valituille vaununrakentajille. Siten eri valmistajat rakensivat samannäköisä vaunuja, ehkä pienin valmistajakohtaisin erityispiirtein. Toisaalta samallekin rautatielle laadittiin uusia piirustuksia kun keksittiin uusia välttämättömyyksiä. Siten saman valmistajan eri aikoina samalle rautatielle rakentamat vaunut saattoivat olla keskenään erilaisia. Muuten, tuo tieto siitä, että Brown, Marshalls & Co olisi rakentanut yhden vallasvaunun Suomen rautateille (A1) ei pidä paikkaansa. Lisätietoa pitäisi olla tulossa jossakin lähiaikojen Resiinassa, ehkä. |
||||
|
18.10.2022 12:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Haartmanin makuuvaunuista enemmän keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6113.0 | ||||
|
18.10.2022 11:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Ringhoffer valmisti Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle sekä 'tavallisia' II lk vaunuja, että II lk kesävaunuja. Ks. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.msg106948 Kesävaunuilla lie tarkoitettu kovapenkkisiä vaunuja. Kuvaisiko tämä kuva kesävaunua? Tämän kuvasarjan kuvassa vaunut.org/kuva/158664 on selvästi paremmilla penkeillä varustettu Ringhofferin valmistama II lk vaunu, joka lie 'tavallinen' vaunu. |
||||
|
|
18.10.2022 08:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa: Postasin pyytämäsi vuoden 1911 vaunukuvaston kuvan keskustelupuolelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13870.0 Niinkuin Petri jo totesi, kuvaston piirros vastaa täysin tämän kuvan ringhofferilaista, mutta luettelon mukaan se kuvaa vaunuja D 1301-1303, 1305-1313, jotka Pass. vagnar -kirjan mukaan olivat berliiniläisiä (Pflug / Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin) vuosina 1870-1873 käyttöönotettuja vaunuja. Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulukon nro 5 mukaan ne (1301-1311) oli vuonna 1870 otettu käyttöön Riihimäen - Pietarin radan rautatierakennukselle. Vuoden 1906 taulukossa ei ole vaunua D 1352. Viimeinen on D 1351. Sen mukaan vuonna 1874 otettiin Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatielle käyttöön Pflugin II lk vaunut 1324 ja 1314 ja vuonna 1875 vaunut 1315-1317. (Numerot v. 1897 numeroinnin mukaan) |
||||
|
|
17.10.2022 14:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän vaunun ulkonäköä vastaavaa kuvaa ei löydy vuoden 1911 vaunukuvastosta. Osastojako (ikkuna- ja paneelijako) on erityinen (ikkunaa / paneeli): 2, 3, 3, 1 ,3, 3, eli penkkejä / osasto: 1, 2, (wc), 2, 2. | ||||
|
Kuvasarja: Tietosanakirjan veturit v. 1919 |
17.10.2022 07:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä tietosanakirjan höyryveturikuvaus toiminee siedettävän lyhyenä höyryveturioppimääränä niille, jotka sellaista perustietämystä halajavat. Syvälliseen perehtymiseen sopiva lienee Mikko Ivalon 'Höyryveturit ja niiden hoito'. | ||||
|
12.10.2022 19:38 | Kurt Ristniemi | ||
| "Kaasuöljy, raa’asta vuoriöljystä tislaamalla erotettu, 40-120° kiehuva osa, jota ennen käytettiin paljon sekä valaistukseen että kuumennukseen. Sen tulenarkuus poisti sen kuitenkin käytännöstä. Vuoriöljyn käsittelylaitokset tislaavat nykyään kaasuöljyn asemesta kaksi eri lajia 40-120° kiehuvasta nesteestä; alempana kiehuvaa nimitetään gasoliiniksi, ylempänä kiehuvaa bentsiiniksi. Kaasuöljyä ei käytetä nykyään juuri muuhun kuin erinäisiin pesutarkoituksiin sekä fotogeenin kanssa sekoitettuna valaistusöljynä (esim. muutamissa maissa rautateiden signaalilyhtyihin). S. V. E." - Tietosanakirja-osakeyhtiön tietosanakirja, 1911. "Fotogeeni (kreik. phös = valo, ja genein = syntyä), keroseeni, astraaliöljy, vuoriöljyn (petroleumin) tislaustulos; kiehuu 150-300° välillä, käytettiin ennen valaistusaineena erityisissä lampuissa, ks. Vuoriöljy." - Tietosanakirja-osakeyhtiön tietosanakirja, 1910. |
||||
|
|
07.10.2022 13:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu taitaa pikemminkin olla Berliinissä vuonna 1873 Hangon rautatielle rakennettu ministerivaunu B 31 (B 5001). Se oli alunperin 3-akselinen, mutta muunnettiin ilmeisesti vuonna 1921 2-akseliseksi. Kuvan ikunajako ja peltikaistojen saumat vastaavat täydelleen vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuvaa nro 115. A5:ssä peltikaistojen jako on erilainen. |
||||
|
27.09.2022 12:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Alueita ei määrätä metrimitalla vaan käyttötarpeen vaatimusten mukaan: Ratalaki 3 § (23.11.2018/998) Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) rautatiellä yksi- tai useampiraiteista rataa sekä rautatiealuetta ja sillä olevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, joita tarvitaan liikenteen hoitamiseksi ja turvaamiseksi sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten; 2) rautatiealueella aluetta, joka tarvitaan rataa, rata-aluetta, rakennuksia ja laitteita sekä liikenteen hoitamista sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten, ja tarpeellisia rautatieliikenteen palvelualueita; 3) rautatieliikenteen palvelualueella rautatieliikenteen palvelutoimintojen välittömästi tarvitsemia alueita; 4) näkemäalueella tasoristeyksessä aluetta, jolta on esteetön näkyvyys radalle; 5) liitännäisalueella radanpidossa tarvittavaa maa-aineksen otto- tai sijoittamispaikkaa tai radanpidossa tarpeelliselle laitteistolle varattua aluetta; 6) suoja-alueella rautatiealueen ulkopuolista aluetta, joka tarvitaan edistämään radan turvallista käyttöä; |
||||
|
18.09.2022 17:22 | Kurt Ristniemi | ||
| 09 4711 on HUSin HYKSin sairaaloiden keskuksen numero. Myrkytystietokeskuksen maksuton numero on 0800 147 111. Lokakuuhun 2018 asti se oli 09 471 977. |
||||
|
30.08.2022 15:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleisimman Gd-vaunun numero taitaa olla 2454. Jos näin, niin vaunu on Laivatokan konepajan valmiille rautatelle vuodeksi 1893 rakentama 200 vaunun sarjaan kuuluva vaunu. |
||||
|
21.08.2022 09:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Typerää heruttamista. Minä harrastan mm. veneilyä, mutta en siitä huolimatta esittele tällä foorumilla venettäni. Miten voi olla niin vaikeaa ymmärttää, että rautatiesivustolla on kyse rauteistä. Ei autoista eikä veneistä silloin kun ne eivät millään tavalla liity rautatieaiheeseen. Toki on aina ihmisiä, jotka eivät siedä rajojen asettamista, tai jotka katsovat oikeudekseen olla piittaamatta mistään säännöistä. Kannattaa ehkä aloittaa itsetutkiskelu pohtimalla sitä, miksi ihmeessä rajoja ja sääntöjä ylipäätään asetetaan. |
||||
|
15.08.2022 21:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan ajoittaminen olisi paitsi mielenkiintoinen haaste, myös hyödyllistä. Aika paljon nämä vanhat kuvat ovat arvailujen varassa. | ||||
|
|
15.08.2022 20:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan oikeassa reunassa on Vaasan rautatien (WJ, Wasa Jernwäg) katettu tavaravaunu. On kenties yllättävää, että vaunussa on edelleen Vaasan rautatien tunnus, vaikka valtion eri rautateiden kalustot siirrettiin yhteiseen kalustoluetteloon jo 10 vuotta aikaisemmin (jos kuva on ajoitettu oikein), eli vuonna 1887. | ||||
|
|
12.08.2022 21:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Varhemmin oli pelkästään suomen- (ja ilmeisesti myös ruotsin)kieliset mies- ja lukumäärämerkinnät. Lisäksi merkintätapoja ja kirjoitusasuja on erilaisia. Esim. pelkkä "6 Hevosta" Gabd-vaunussa. |
||||
|
|
12.08.2022 14:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa itse itselleni: 1. vaunu lienee SVR:n konepajan 1870-luvulla Pietari-Riihimäki -rautatielle rakentama katettu tavaravaunu. |
||||
|
10.08.2022 08:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Jottei myöhemmin tarvitse ihmetellä, etä vastakuva mille, niin tälle: https://vaunut.org/kuva/156780 | ||||
|
03.08.2022 11:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Yhä utelen: - Milloin varustukseen tuli tuo päädyn poikittainen otetanko? - Milloin ja miksi rakenteeseen tulivat nuo päädyn pystyvahvikkeet? |
||||