3246-106663 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.08.2022 11:27 Kurt Ristniemi  
  Yhä utelen:
- Milloin varustukseen tuli tuo päädyn poikittainen otetanko?
- Milloin ja miksi rakenteeseen tulivat nuo päädyn pystyvahvikkeet?
kuva 30.07.2022 10:48 Kurt Ristniemi  
  Se edellä kaivattu Kaskimiehen kirjan kuva Hanko-Hyvinkää -rautatien villinlännen veturista (A4) on jo vorgissa: vaunut.org/kuva/125593
kuva 29.07.2022 07:45 Kurt Ristniemi  
  Kuvan ja kuvatekstin perusteella on täysin mhdotonta päätellä kuvan mitenkään liittyvän rautatieteemaan. Siten kuvalla ei tällaisenaan ole, eikä voi olla mitään perustetta pysyä sivustolla. Jos kuvan julkaisija ei kuvatekstissään halua kertoa muuta kuin että kuvan saa poistaa, niin poistettakoon toki kuva.
kuva 28.07.2022 10:36 Kurt Ristniemi  
  Jo kuvatekstissä kuvaaja kertoo tietävänsä ja ymmärtävänsä, ettei kuva kuulu sivustolle.
Miksi ihmeessä moinen kuvateksti, joka ei sanallakaan kerro, mikä kuvassa on ja miten se liittyy sivuston aihepiiriin.

Minäpä taidan kuvata pihaltani kukan. Mutta perustelen toki sen sivustolle sopivuuden: Kukka kasvaa pihallani, ja minun äidinisäni oli veturinkuljettaja, joka ajoi junia Venäjälle. - Siis selvä sukuyhteus rautateihin.
kuva 20.07.2022 18:20 Kurt Ristniemi  
  SVR laati vuonna 1896 sekä spesifikaation että piirustukset Luokan Ga vuoden 1896 tyypin katetulle tavaravaunulle. Sama tehtiin myös luokan Hbk vuoden 1896 tyypin yhdistetylle avoimelle tavara- ja lankkuvaunulle.

Tiedossa on toki, että pystylaudoitettuja katettuja tavaravaunuja oli rakennettu jo ennen vuoden 1896 spesifikaatiota ja piirustuksia. Niiden vaunujen littera ei kuitenkaan ollut G, vaan G, G a, G a b, G a b d tai G a d.

Myös vanharakenteisia vaunuja uusittiin rakentamalla niille pystylaudoitettu kori jo ennen vuoden 1896 spesifikaatiota. Näidenkään vanhojen vaunujen alkuperäinen littera ei välttämättä ollut pelkkä G. Eri lähteissä samat vaunut on saatettu kirjata hyvin erilaisin litteroin; joskus yleistäen G:ksi. joskus tarkoin alalitteroin.

Toistaseksi en ole löytänyt tietoa siitä, milloin ja millä rautatiellä pystylaudoitus otettiin käyttöön.
kuva 19.07.2022 13:07 Kurt Ristniemi  
  Tämän Gd-vaunun 5202 oli rakentanut Valtionrautateiden Helsingin konepaja valmiille rautateille. Se oli asetettu liikenteeseen vuonna 1891. Vaunu on vanhempaa pystylaudoitusmallia, jossa jarrukoppi on vielä vaunun sisäpuolella.
kuva 19.07.2022 12:36 Kurt Ristniemi  
  Ga-luokan - niinkuin 1860-luvulla sanottiin - syntyaikojen selvittäminen on kiusallisen hankalaa. Ga-luokalla tarkoitettiin v. 1896 spesifikaation mukaan katetua tavaravaunua, jossa on ulkopuolinen pustysuora seinälaudoitus.

Löytyykö tuolle Erkin maininnalle sisäpuolisten jarrukoppien rakentamisajalle mitään lähdettä?

Tuo Petrin mainitsema "ensimmäinen suoraan Ga-litteraan rakennettu vaunu 5668" osuu keskelle VR:n konepajan rakentamaa sarjaa 5652-5701, joka epäilemättä oli valmistettu vuoden 1896 Ga-luokan spesifikaation mukaan. Sarja ei kuitenkaan välttämättä ole ensimmäinen sen spesifikaation mukaan rakennettu.
Myös ennen vuoden 1896 spesifikaatiota oli rakennettu pystylaudoitettuja vaunuja. Niiden littera saattoi olla esim Ga, Gab, Gabd tai Gad, eii siis pelkästään G. Minun tietojeni mukaan G-vaunuja ei munnettu Ga-vaunuiksi (jos tarkoitetaan pystylaudoitettuja vaunuja). Päinvastoin kyllä tehtiin: Ga-vaunuja sirrettiin G-sarjaan.
kuva 09.07.2022 09:37 Kurt Ristniemi  
  Raitioteillä käytäntö oli aivan erilainen kuin rautateillä: Perävaunuja ei irrotettu ja kiinnitetty pitkin päivää. Ne kinnitettiin hallilla ennen kuin lähdettiin ajoon.
kuva 09.07.2022 06:22 Kurt Ristniemi  
  Kytkimet olivat muistini mukaan aina tuollalailla vinossa. Suorassa ollen ne olisivat suotta ulottuneet ulommas.
kuva 09.07.2022 06:17 Kurt Ristniemi  
  Kuva on Knackstedt & Nätherin postikortti nro 579, mahdollisesti vuodelta 1904.
Veturit ovat sarjaa A6, alkuperäisiä Lankkihattuja.
Kuvaajaksi merkitsisin joko 'Tuntematon' tai 'Knackstedt & Näther'.
kuva 08.07.2022 15:10 Kurt Ristniemi  
  Oli Aluttaren säilyttämisellä puolustajakini: Nimimerkki Tiitus Työ-lehdessä:

Työhistorialliset muistot häwitetään. — Eikö weturi n:o 1 joutaisi säilytettäwäksi?
Mainittiin tuonnottain, että weturi n:o 8 on myyty romuna Wärtsilän tehtaalle. Mainittu tehdas on ostanut kaikkiaan 9 wanhaa weturia, niiden joukossa Suomen rautateiden wanhimman palwelijan — weturin n:o 1 — Muut weturit owat n:ot 2, 5, 7, 11, 13, 14 ja 15. Kauppahinta kaikkiaan on 37,475 mk. N:o 8 on jo saanut paikkansa ostajien romuläjässä, toiset eiwät ole wielä perille saapuneet, mutta saapunewat piakkoin.
Niin, romuläjään joutaa nyt wanha weturi palwelija, waikka hywällä syyllä woisi sen säilyttää tulewille polwille tekniikan kehityksen tuloksena maassammo. Säilytetäänhän niin paljon muuta kimpsua—suoraan puhuttuna rostaa, joka sietäisi kyllä häwittää. Miksei silloin woitaisi säilyttää esinettä, jota kuwaa työn tuloksia ja luonnetta? Uhrataan kyllä kymmeniä ja satoja tuhansia markkoja kaikellaisiin pylwäspyhimyksiin ja pronssisiin naamatauluihin, jotka kuwaawat yksilöllisyyttä, mutta työmiesten työn muistomerkit joutawat romuraudaksi, waikka niitä owat käyttäneet joukot ja ne owat useampien työn tuloksia. Kumpi muistoajatus lienee silloin ylewämpää? Uhratako esim. Snellmannin yksilölliseen satoja tuhansia markkoja wai säästää jälkipolwille joukkojen käyttämä työkone?
Estetiikot sanowat: Snellmann-patsas on aijottu taideliomaksi, mitäs weturista n:o 1, joka on niin ränsistynyt. ei sillä ole muka taidearwoa Mutta sillä on työarwoa, ja siihen liittyy wielä harwinaisuusarwoa, joten luulisi näiden puolesta n:o 1 kelpaawan säilytettäwäksi. Sitä paitsi muualla mailmassa säilytellään tämmöisiä historiallisia koneita. Mainitkaamme esimerkiksi Yrjö Stephenssonin „The Rocket"-kone, jota Englannissa on saanut kunniapaikan rautatiemuseossa. Meillä ei tämäntapaisiin historiallisiin työ-muistoihin kiinnitetä ollenkaan huomiota, waikka niistä esim. kaswawalle polwelle olisi suurta hyötyä. Luultawasti meillä hallituksella on kowa pienen rahan punte, ja siksi joutawat romuraudaksi parista tuhannesta markasta työhistorialliset muistot.
Kuwaawinta tässä jutussa on myös se, että juuri kuin Suomen rautatiet walmistautuwat wiettämään 50-wuotista juhlaansa, niin saman aikaisesti häwitetään wanhimmat muistot. Olisi niinollen ollut suotawaa, että ainakin weturi n:o 1 olisi jäänyt jälkipolwille historiallisena muistona rautateittemme perustamisajoilta. Mutta wiisikö niistä herrat wälittäwät .Tiitus.
Työ, 02.03.1912, nro 52, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1322977?page=3
kuva 08.07.2022 08:45 Kurt Ristniemi  
  Tässä lisää tietoa vanhimpien vetureiden myynnistä. Yhdessä uutisessa arvellaan Wärtsilän harkinneen Aluttaren säilyttämistä.

Wetureita myytäwänä. Rautatiehallitus ilmoittaa myywänsä 32 wanhaa weturia, joista ostotarjoukset woidaan jättää hallituksen reistraattorin konttoriin ennen toukok. 17 p:wää klo 12 päiwällä.
Wiipuri, 22.04.1911, nro 92, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1351805?page=3

Harwinainen huutokauppa tulee pialkoin tapahtumaan. Myydään näet huutokaupalla 9 waltiorautateiden wanhinta weturia, niiden joukossa wiimeiseen saakka palwelustaan suorittanut n:o 1. Nämä 50 wuotta maamme palweluksessa toimineet uurastajat ikuistetaan kuitenkin pienoiskoossaan säilytettäwäksi rautatiemuseoissa.
Karjalatar, 25.01.1912, nro 11, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1247552?page=3

Wanha palwelija myyty rautaromuna. T. k. 21 pnä kun tawarajuna 1201 lähti Turusta Toijalaan, oli junan perään kytketty eräs rautateittemme ensimäisiä wetureita. Weturi joka ennen puhtaana ja kiillotettuna niin monta kertaa oli uljaasti saapunut asemallemme lähti nyt jäätyneessä tilassa, kaikki koristukset pois kiskottuna ja oli saanut paikkansa junan peräpäähän toisen nuoremman wedettäwäksu. Weturi oli N:o 8, walmistettu Canada Works Birkenhead tehtaalla wuonna 1866. Se on palwellut waltiota noin 45 wuotta ja on nyt täysin palwelleena myyty rautaromuna Wärtsilän tehtaalle 3000 markan hinnasta.
Uusi Aura, 23.02.1912, nro 44, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1191170?page=3

— Useampiakin wanhoja palwelijoita myyty. Wiime lauantain n:ossa mainitsimme että weturi n:o 8 on myyty romuna Wärtsilän tehtaalle. Mainittu tehdas on ostanut kaikkiaan 9 wanhaa weturia, niiden joukossa Suonen kautateiden wanhimman palwelijan — weturin n:o 1 — Muut weturit owat n:ot 2. 5, 7. 11, 13, 14 ja 15. Kauppahinta kaikkiaan on 37,475 mk. N:o 8 sai lauantai-iltana paikkansa ostajien romuläjässä, toiset eiwät ole wielä perille saapuneet, mutta saapunewat piakkoin.
Helsingin Sanomat, 28.02.1912, nro 48, s. 5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/818081?page=5

„Aluttaren" kohtalo.
Kuten muistettanee osti Wärtsilän o. y. toista wuotta takaperin waltion rautateitten wanhoja, käytäntöön kelpaamattomia wetureja toistakymmentä kappaletta, joiden joukossa oli myöskin weturi n:o 1 „Alutar". Mainittu o. y. kaiketi aikoi säilyttää muinaismuistona tuon wanhimman höyryhewon, kun se seisoi wuosikauden „Pussinpohjan" waihteessa odottaen parempaa sateen suojaa itselleen. Nyt kewäällä kuljetettiin se maasuunin luo, jossa sen kimpussa on kolmisen wiikkokautta miesjoukko häärinyt irrottaen pala palalta wietäwäksi tehtaan rautasulattamoon, jossa tuo lähes neljänkymmenen tuhannen kg. painoinen jättiläinen wuorokaudessa sulatetaan pitkulaisiksi möhkäleiksi, jotka walssilaitos wuorostaan hienontaa erilaisiksi kappaleiksi maailman markkinoille lähetettäwäksi. Sama yhtiö kuuluu ostaneen tänä kewänä, käytettyjä wetureja kymmenisen kappaletta, joista n:o 63 on kuljetettu mainitulle tehtaalle purettawaksi.
Karjalatar, 27.05.1913, nro 58, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1247650?page=3

— Wanhoja wetureja myyty. Rautatiehallitus on myynyt Wärtsilän Osakeyhtiölle 9 kappaletta wanhoja wetureja. Hinnat waihtelewat 2,190 mkasta 4,490 mkaan,
Helsingin Sanomat, 28.05.1913, nro 121, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/882573?page=3

Halullisille ostajille ilmoitetaan, että allamaintun kahden (2) vanhan veturin ostotarjouksia voidaan jättää Rautatiehallituksen reistraattorikonttoriin tal ovat meidän hallussamme ennen k:lo 1 päivällä ensi marraskuun 21 päivänä. Tarjousten tulee olla osotettuja Rautatiehallitukselle ja varustettuja päällekirjoituksella: „Tarjous koskeva vanhoja vetureja".
Veturit (N:ot 16 & 20) myydään ilman pannuja ja ilman niihin kuuluvaa varustetta. Kauppaan eivät muutoin kuulu seuraavatkaan osat, nimittäin: ilmajarrulaitteet niihin kuuluvine säiliöineen, ranoineen ja venttiileineen, höyrysoittokello tarpeineen, lubrikaattori Nathanin järjestelmää, kaikki manometrit, uudempaa lajia olevat injektorit sekä kaikki tarvekalut ja tarveaineet, joita junapalvolus vaatii.
Veturit, molemmat samaa mallia, ovat nähtävinä kun ilmoitus tehdään asianomaiselle varikonpäällystö ja ovat ne: Turussa N:o 16 ja Wiipurissa N:o 20, ja voidaan ne noutaa asemapäällystön osottamalta raiteelta jollakin valtonrautateiden asemalla kun kuitti on näytetty siitä että kauppahinta on maksettu asianomaiselle kasöörille.
Helsingissä, Rautatiehallituksen varastokonttorissa, 31 p. lokakuuta 1913. Toimeksi saanut: A. R. G. Stenius.
Suomalainen Wirallinen Lehti, 05.11.1913, nro 256, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1297678?page=3
kuva 08.07.2022 07:29 Kurt Ristniemi  
  Toukokuussa 1913 Helsingin Sanomat kirjoitti Aluttaren ym. kohtalosta:

— „Aluttaren" kohtalo. Kuten muistettaneen, osti Wärtsilän o.y. toista wuotta takaperin waltionrautateitten wanhoja, käytäntöön kelpaamattomia wetureja toistakymmentä kappaletta, joiden joukossa oli myöskin weturi n:o 1 „Alutar“. Nyt kewäällä kuljetettiin „Alutar" maasuunin luo, jossa sen kimpussa on kolmisen wiikkokautta miesjoukko häärinyt irrottaen siitä palan palalta wietäwäksi tehtaan rautasulattamoon, jossa tuo lähes neljänkymmenen tuhannen kg. painoinen jättiläinen wuorokaudessa sulatetaan pitkulaisiksi möhkäleiksi, jotka walssilaitos wuorostaan hienontaa erilaisiksi kappaleiksi maailman markkinoille lähetettäwäksi. — K:tar.

Helsingin Sanomat, 29.05.1913, nro 122, s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/882638?page=6
kuva 06.07.2022 10:06 Kurt Ristniemi  
  'Bobrikoffin makuuvaunu' 7777 oli vuonna 1904 litteraltaan vielä Ga. Sen oli rakentanut Hietalahden Laivatelakka, ja se astettiin liikenteeseen vuonna 1903.
Ensimmäiset Gak-vaunut valmistuivat vasta vuonna 1911. SIlloin asennettiin 20 vanhempaan Ga-vaunuun kamiina ja vaunuille annettiin littera Gak.

7777:stä kerrotaan 1920- ja 1930-lukujen lehdissä, että sen numeron ylle oli maalattu kaksi ristiä ja että sen toiseen päätyseinään oli sisäpuolelle maalattu puolimetrinen punainen risti. Myöhempien aikojen urbaanilegendoja?

Mutta mihin perustuu tieto, että Ga 7777 todella oli se vaunu, jolla Bobrikoffin ruumis vietiin Helsingistä Pietariin? Toisten tietojen mukaan vaunu olikin Ga 5960 tai 6059. Nämä vaunut olivat Turun Rautateollisuus Oy:n ja Laivatokan rakentamia vm. 1896 Ga-vaunuja, laskettu liikenteeseen vuonna 1898.
Ks.
Ajan Suunta, 13.12.1938, nro 328, s. 5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1956977?term=Bobrikoffin&term=ruumis&page=5
Suomen Sosialidemokraatti, 20.07.1934, nro 192, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1315744?term=Bobrikoffin&term=ruumis&page=2
kuva 05.07.2022 20:57 Kurt Ristniemi  
  8000 kg -merkintä oli vaunun vasemmassa päässä, se oli tätä paljon pienempi ja se oli vain ympyränkehä, ei täyteinen ympyrä.
Tämä iso pohja muistuttaa minusta Punaisen Ristin merkinnän pohjaa. Mutta miksi siitä sitten puuttuisi se risti?
kuva 05.07.2022 08:54 Kurt Ristniemi  
  Jos tulkitsen vaunun numeron oikein, niin vaunun on valmistanut Porin konepaja ja se on otettu liikenteeseen vuonna 1900. Vaunu on v. 1896 spesifikaation mukainen, se soveltuu v. 1885 sotilassiisustukseen (alleviivaus mies- ja hevoslukumäärmekinnän alla) ja siinä on läpimenevä jarrujohto. Näyttää siltä, että mies- ja hevoslkm -merkinnästä on ylimaalattu venäjänkielisen merkinnän krjaimet.

Mutta mikä siis onkaan tuo suuri valkoinen ympyrä?
kuva 03.04.2022 11:28 Kurt Ristniemi  
  Kuvan kahdessa vakiomallisessa Mao-vaunussa on korotusosat, jotka näkyvät paremmin elokuvassa (kohta 10.52 / -18.13). (Siellä näkyy myös vasemmanpuoleisimman vaunun numero 89507.)
Lastina vaunuissa näyttää mahdollisesti olevan hiiltä.

Korotusosa näkyy tulleen vaunuihin jo ennen niiden muuntamista esim. XL-halkovaunuiksi vuonna 1935. (Vaunukvasto vuodelta 19??, sivu 75 a.) Korotusosa on vaunuissa edelleen niiden XL-halkovaunukaudella. (1930-luvun vaunukuvasto, kuva 113 b.)

Olisiko niin, että kun todettiin vaunut huonoiksi soravaunuina, ne muutettiin hiilivaunuiksi, jolloin rakennettiin nuo korotusosat, jotta saatiin enemmän hiiliä kyytiin? Litteraa ei olisi kuitenkaan muutettu.
Vai muutettiinko korotusosalla vaunun sisätila lyhyemmäksi ja sen vuoksi korkeammaksi esim. sen vuoksi, että alkuperäisessä mallissa vaunun päät eivät tyhjentyneet?
Mistähän tuon korotusosan syntyhistoria ja selitys löytynee?
kuva 03.04.2022 09:22 Kurt Ristniemi  
  Vaunu näkyy hieman paremmin saman lähteen still-kuvissa https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_165263?imgid=29 Kuvan oikeassa reunassa.
Elokuvassa Mao-vaunujen pätkä alkaa kohdasta 10.52 (-18.13).

Lisäsin tuon still-kuvan myös tänne, jotta löytyy helpommin: https://vaunut.org/kuva/154053
kuva 07.03.2022 14:43 Kurt Ristniemi  
  Hruskasta löytyy netistä tietoa kun googlaa esim. 'hruska eisenbahn'.
kuva 05.03.2022 12:34 Kurt Ristniemi  
  1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa Suomessa myytiin myös Trix Express -'sähköjunia'. Minulla oli sellainen; Patterikäyttöinen systeemi, veturissa Distlerin hyvin herkkätoiminen mioottori, ratasoikio ja jokunen vaunu.
Linkin takana juttua: https://fremo-hemsbach.de/BatLok/Batterie-Lok_V1.htm
Omassa aloituspakkauksessani oli veturin lisäksi matala-ja korkealaitainen tavaravaunu ja konduktöörinvaunu.

Perehdyin sittemmin Trix Expressiin vähän tarkemmin: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/TRIX/Loks/Frame-Wheels.htm
kuva 27.02.2022 21:40 Kurt Ristniemi  
  "Toijala, 15 minuuttia. Leskirouva ja ravintola."
kuva 27.02.2022 11:06 Kurt Ristniemi  
  Toijala on risteysasema, ja aikana, jolloin posti vielä kulki junilla, tärkeä risteyskohde.

Katsotaanpa, mitä Otavan tietosanakirja vuosilta 1915 ja 1917 osaa kertoa postijunista ja Toijalasta:

- Postijuna, juna, jonka mukana kulkee täydellinen postivaunu.

- Postivaunu, joko maan tai rautateillä kulkeva erityinen vaunu postilähetysten kuljetusta varten. Rautateillä p:t ovat kehittyneet yhä mukavammiksi, niin että niissä on eri osastot postisäkkejä ja paketteja, sanomalehtiä sekä kirjeitä varten. Kussakin osastossa on tarkoitustaan vastaavia lukuisia työskentelypöytiä, kaappeja ja paikannimillä varustettuja lokerohyllyjä, joihin on mukava lajitella eri paikkakunnille osoitetut lähetykset. Lisäksi on p :issa huoneita virkailijoita varten.

- Toijala. 1. Rautatieasema (II 1.) Hämeenlinnan-Tampereen rataosalla, Turun radan haarautumiskohdassa, 39 km Hämeenlinnasta. 40 km Tampereelta, 128 km Turusta, 147 km Helsingistä. — 2. Kylä ja asema-asutus, ylempänä mainitun rautatieaseman ympärillä Akaan pitäjässä, muodostaen pitäjän kirkonkylän. N. 2.000 as. (1915). Yhteiskoulu (5-luokkainen). Kansakoulu. T:n tietopuolinen karjanhoitokoulu. Akaan kunnanlääkärin ja Akaan-Kylmäkosken-Sääksmäen kunnaneläinlääkärin asuinpaikka. Apteekki. Akaan-Kylmäkosken kuntain säästöpankki. Toripäivät kerran viikossa (keskiviikkoisin). — Teollisuuslaitoksia: T-.n tapettitehdas, T:n myllynkivitehdas ja sementtivalimo, Poutalan saha, T:n tiilitehdas, T:n sähkö o.-y., T:n osuusmeijeri, T:n olut- ja virvoitusjuomatehdas, T:n makkaratehdas. —• V. 1911 tehtiin aloite T:u muodostamiseksi kauppalaksi tai taajaväkiseksi yhdyskunnaksi (hanke vielä [1917] toteutumatta).

Ja sitten katsaus Toijalaan vuoden 1947 Rautatiehakemiston mukaan:

TOIJALA, 2 lk. asema Toijalan kauppalassa. Henkilökuntaa: Ap, 1 1 lk kirj., 5 2 lk. kirjuria, 1 2 lk. lipunmyyjä, 3 sähk. 1 kontt.apul., 4 pakkamest., 1 vaihdem.esim., 31 vaihdem., 1 asemam.esim., 43 asemamaiestä, 1 vahtimies, 1 järj.mest., 8 ylikond., 27 kond., 68 junam., 6 ylim. konnttoriapul., 2 puh.väl., ylim. asemamiehiä 16 miestä ja 10 naista, 3 lepohuonesiivoojaa, 1 lähetti, 3 käymälänvartijaa, 1 vaununsiivooja ja 1 lat.vaiht. hoitaja. Täydelliset yövuorot: junanlähettäjillä joka 5:s yö, asemamiehillä, vaihdemiehillä, pakkamestareilla, järj.mestareilla, vaunukirjureilla ja jun.valmistajilla, konduktööreillä ja junamiehillä joka neljäs yö. Asuntoja: 1 h ja k, 1 2 h ja k, 1 3 h ja k, 4 4 h ja k. Liikenneosastolla 3 yhteissaunaa, koneosastolla 1. Raytaosastolla omat navetat ja saunat. Joidenkin asuntojen yhteydessä aari tai pari puutarhamaata. Noin 20 perheelle voidaan toistaiseksi luovuttaa viljelysmaata VR:n alueesta 5-10 aaria. Sähkövalo on. 2 kansakoulua, toinen keskustassa, toinen 1½ km asemalta, oppikoulu 1½ km asemalta. Kaikenlaatuisia kauppoja ja liikkeitä kauppalassa. Kauppalan keskustassa kirkko, apteekki, 3 lääkäriä, 2 hammaslääkäriä, ja 2 eläinlääkäriä. Tehtaita: 3 tapettitehdasta, Chymos Oy, 2 kaidetehdasta, Toja Oy, 2 tiilitehdasta, 2 sahaa 1 bakeliitti- ja puunjalostustehdasta, 4 kauppapuutarhaa, hautakiviveistämö, Myllynkivitehdas, Taloteollisuus Oy, Makkaratehdas, Harjatehdas, 2 autokorjaamoa ja konepajaa, autokoulu, 2 myllyä ja virvoitusjuomatehdas. Lähtevää rahtitav. 1146 t. ja pikatav. 39.435 kg, saap. rahtit. 1812 t. ja pikat. 56604 kg, myytyjä matkalippuja 63941, lähtev. matkatav. lukumäärä 300. Henkilöjunia 66 (33), tavarajunia 58 (29-. Alaisia: Sotkian laituri, Metsäkansan laiturivaihde ja Toijalan satama. Postia ei ole. Kalastusmahdollisuudet heikonpuoleiset. Metsästysmahdollisuudet: kettuja ja jäniksiä hyvin, lintukanta heikko. Monenlaisia seuroja ja yhdistyksiä on. Rautatiekirjakauppa Oy:n myymälä.
kuva 25.02.2022 18:23 Kurt Ristniemi  
  Eiköhän tuo kamiina ole vaippakamiina. Sama idea kuin kiertoilmatakassa.
kuva 12.02.2022 17:27 Kurt Ristniemi  
  Ilmakuvat mm. vuosilta 1964 ja 1976 löytyvät sivustolta https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#9/60.1726/24.9409
Ehkäpä niistä selviää oikea raide.
kuva 27.01.2022 11:38 Kurt Ristniemi  
  Sepä se näyttää olevan. Se näkyy selvästi toisessa Finnan kuvassa:
https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10142?imgid=2
kuva 27.01.2022 08:56 Kurt Ristniemi  
  Tämä kuva on nykyään Finnassa isommassa koossa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10141?imgid=2

Niinkuin Erkki tuossa ensimmäisessä kommentissa totesi: tietsikalla detaljien tarkastelu on helpompaa kuin kirjassa. Itsekin havaitsin kuvassa jotakin, minkä käyttötarkoitusta en keksi: Päätyoven vasemmalla puolella, ylhäällä, on jokin pitkulainen vempele, jolle en keksi selitystä. Keksiikö joku muu?
kuva 25.01.2022 09:39 Kurt Ristniemi  
  Minkähän vaunun aluskehys tuo lienee, jolle A1:n pidennetty kori on vuonna 1905 (1906?) siirretty?
Akselipoksit ovat aikalailla vanhaa kantaa. Olisikohan aluskehys jostakin lankkuvaunusta? Tai 1970 Pietari-Riihimäki -rautatien vuoden 1870 matkustajavaunusta?
kuva 24.01.2022 12:07 Kurt Ristniemi  
  Mallin mahan alla on kaksi viikseä, jotka näyttäisivät olevan kontaktissa kiskojen kanssa.
Ovatko ne virroittimia? Onko malli sähköistetty? Esim. valaistu?
kuva 22.01.2022 03:32 Kurt Ristniemi  
  Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja nimitykset muuttuvat aikojen muuttuessa.
Vuoden 1870 Ordning för bantågen tuntee ketjut nimellä 'säkerhetskettingarne' ja vuoden 1903 Junajärjestyksen ohjesääntö nimellä 'varaketjut'.

Kuvan ottamisen aikaan 'varakytkin' on hyvinkin tainnut olla oikea termi.
kuva 21.01.2022 21:45 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1914 Junajärjestyksen ohjesäännön mukaan termi on 'varaketju'.
Kuvasarja:
Daniel Nyblinin vaunupotretit
 
 21.01.2022 13:56 Kurt Ristniemi  
  Värit ovatkin oma kiinnostava aiheensa. Ja väreistä käytetyt nimitykset: Venäjän yhdysliikenteen alettua vaunuja oli 'punaisia' ja 'mustia'. 'Punaiset' olivat oikeasti venäläisvärityksen mukaisia punaruskeita, ja 'mustat' olivat oikeasti perinteisen suomalaisen tavaravaununvihreitä, mustanvihreitä.

Vankivaunujen mustalle värille - siis oikealle mustalle - on kyllä olemassa varsin hyvät perustelut. Vankienkuljetusvaunut, siis hevosvetoiset, olivat mustia. Niin Suomessa, Venäjällä, kuin muuallakin. Eikä niiden eräänlainen perillinen, mustamaijakaan (Black Maria) aiheetta nimeään kantanut.

Black Maria -nimestä enemmän: https://www.spphs.com/history/black_maria.php
kuva 21.01.2022 11:17 Kurt Ristniemi  
  Lämmityslaatikon kuva on Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3A387%3A

Laatikon mitat: pituus 105.70 cm, leveys 21 cm, korkeus 10.30, suurin pituus 110.50 cm.

Mustaksi käsiteltyä rautalevyä. Päällä saranoitu luukku. Molemmissa päissä kantokahva.
Käytetty junanvaunun lämmitykseen. Laatikko on täytetty kuumalla hiekalla ja työnnetty vaunun seinässä olevasta luukusta vaunun penkin alle. Ollut käytössä Helsinki-Hämeenlinna rautatien ensimmäisissä matkustajavaunuissa.

// linkki korjattu
kuva 21.01.2022 10:32 Kurt Ristniemi  
  Tuukka: Huomasin vasta nyt, että olet ymmärtänyt hiekkalämmityksen idean väärin: Ei sitä kuumaa hiekkaa noista luukuista vaunun penkkien alle topattu eikä sitten jäähtyneenä kaavittu pois. Se olisi todella ollut tehotonta ja hidasta.

Lämmittämiseen käytettiin pitkiä hiekalla täytettyjä metallilaatikoita, niitä voisi kai sanoa kaseteksi. Ne kuumennettiin hiekanlämmityslaitoksissa, jollaiset alkuaikoina oli Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Kuumennetut kasetit työnnettiin sitten luukuista vaunun lattialle osaston sohvien alle, jossa niille oli lokeronsa. Ja vastaavasti jäähtyneet kasetit vedettiin pois ja vietiin kuumennettaviksi. Kätevää ja suht. nopeaa.

En tosin tiedä, kuumennettiinko hiekka lämmityslaitoksilla kaseteissaan, vai tyhjennetiinkö kasetit jäähtyneestä hiekasta ja täytettiin sitten kuumalla hiekalla. Ehkä tämäkin yksityiskohta vielä jostakin selviää.

Alkuaikoina kaseteissa oli hiekkaa, myöhemmin vettä.

Ja varmuuden vuoksi: lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa.
kuva 21.01.2022 08:38 Kurt Ristniemi  
  Esa J. tuolla edellä kyseli, oliko A1 Ukko Römperin vaunu.
Niinhän 'Keisarin juna' -kirja kertoo: "Myöhemmin virkavaunukannan lisääntyessä vaunusta A1 tuli pitkäaikaisen rautatiepäällikön ja rautatiehallituksen ensimmäisen päätirehtöörin Georg Strömbergin virkavaunu."
kuva 20.01.2022 16:13 Kurt Ristniemi  
  Pass. vagnar -kirja kertoo tuosta Brown, Marshalls & Co:n vaunujen 'läpikuljettavaksi muuntamisesta':

I&II lk vaunut 101,102 revitty 1901. Uudet rakennetaan tilalle.
C 101: sivuovet, muutettu nroksi E 812. E 812, ent C 101: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 8.4.21.
C 102: sivuovet, muutettu nroksi E 813. E 813, ent C 102: rautainen aluskehys, peltivuoraus

II lk vaunut 497-500 revitty 1901. Uudet rakennetaan
D 497: sivuovet, muutettu nroksi E 816. E 816, ent D 497: rautainen aluskehys, peltivuoraus,
D 498: sivuovet, muutettu nroksi E 817. E 817, ent D 498: rautainen aluskehys, peltivuoraus.
D 499: sivuovet, muutettu nroksi E 818. E 818, ent D 499: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 2.4.21.
D 500: sivuovet, muutettu nroksi E 819. E 819, ent D 500: rautainen aluskehys, peltivuoraus.

Ei tämä minusta vaikuta puisella aluskehyksellä olleiden puukoristen sivuovellisten vaunujen muuntamiselta läpikuljettaviksi, kun vaunut on 'revitty' ja lopputuloksena on erinumeroiset rautaisella aluskehyksellä olevat peltivuoratut läpikujettavat vaunut.

Toimenpiteiden perusteena ollut 6.12.1901 päivätty rautatiehallituksen kirje ehkä seliittäisi asian. Pitäisi vain löytää se kirje.
kuva 20.01.2022 15:27 Kurt Ristniemi  
  SVR:n 50-vuotishistoriikki 1862-1912 kertoo näistä Brown, & Marshalls Co:n vaunuista, että ne sittemmin varustettiin uudella sisustuksella ja muutettiin läpikuljettaviksi, jolloin niiden sivuovet suljettiin.

Vuoden 1885 luettelossa kaikki BMC:n henkilövaunut ovat vielä säilyttäneet luokkansa ja ovat sivuovellisia.

Vuoden 1906 luettelossa kerrotaan että BMC:n vaunuista 2 I&II lk vaunua ja 4 II lk vaunua on vuonna 1902 uudestirakennettu III lk vaunuiksi nro 812, 813, 816-819.

Vuoden 1911 kuvastossa numerot kuuluvat numerosarjaan (805-860), jota vastaa kuva 199, joka esittää läpikuljettavaa päätysillallista III lk vaunua. Kuvan vaunu on kuitenkin huomattavasti pitempi kuin BMC:n vaunut. Mutta ehkä se vain kuvaa ideaa.

Onko BMC-vaunujen ehtoopuolen elämästä tarkempaa tietoa? Ml. tuo läpikuljettavaksi muuttaminen.
kuva 20.01.2022 13:23 Kurt Ristniemi  
  Karttamerkinnän mukaan pieni pistoraide johtaa jonkin tehtaan (Ts) alueelle.
kuva 20.01.2022 11:41 Kurt Ristniemi  
  Alkuaikojen vaunuissa kate saattoi hyvinkin olla jotakin muuta kuin hiekkasirotettua purjekangasta. Esim. joissakin varhaisissa tavaravaunupiirustuksissa näkyy olleen aaltopeltikate. Ellei rautatiejohtokunta ole mitään erikseen määrännyt, niin Brown, Marshalls & Co lie käyttänyt omaa standardikatettaan.

On harmilliista, ettei näistä ensimmäisistä vaunuista ole aikalaisvalokuvia. Hämeenlinnan asemalla otetussa Pohja-veturin kuvassa tosin näkyy yhdistetty I&II luokan vaunu. Kuvasta voi yrittää selvittää vaunun kattomateriaalia. Siitä joka tapauksessa näkyy, että I luokan osastot olivat vaunun keskellä (ovissa rautatien embleemit), ja että lämmityslaatikoiden luukut olivat vain I luokan ovien vierellä.
https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1049?imgid=2

Kuvan vaunun ovien päällä on raitisilmaventtiilien suojasäleiköt. Mitta mitä mahtavat olla muut samalla korkeudella valkeina hohtavat ilmiöt?
kuva 20.01.2022 10:41 Kurt Ristniemi  
  Poistin tämän kuvan sarjasta 'Daniel Nyblinin vaunupotretit' ja vaihdoin kuvaajan nimen.
Saamani tiedon mukaan kuva on todennäköisesti 1960-luvulta. Museo löytänee oikeat tiedot Finnaan tallentamansa inventaarinumeron perusteella. - Lähetin tiedon museolle.
kuva 19.01.2022 20:15 Kurt Ristniemi  
  'Vaunumalleja' oli toki erilaisia. Tai oikeastaan erilaisia luokkayhdistelmiä. Kuitenkin niissä oli tietty luokka aina saman näköinen.
Vaunu A1 on historiansa takia erikoistapaus. Se on moneen kertaan remontoitu ja muunnettu.
Vaunuista on olemassa piirustuksia joista esim. tuo I ja II luokkien ikkunoiden erilaisuus käy selville.
kuva 19.01.2022 20:09 Kurt Ristniemi  
  Tuukka: Linkkaamani kuvan tarkoituksena on esittää, missä kohdin lämmityslaatikoiden luukut olivat Brown, Marshalls & Co:lta vuonna 1860 tilatuissa vaunuissa (joihin A1:kin kuuluu). Pienoismallissa luukut ovat aivan väärissä paikoissa.
Lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa, jonka osastot olivat yhdistetyssä I&II lk vaunussa keskellä. Toisen luokan osastot olivat vaunun päissä.
Lämmityslaatikot olivat I luokan osaston sohvien alla, siis oven kahta puolta, ja niiden luukut olivat välittömästi oven vieressä ensimmäisessä paneelissa. Niinkuin linkkaamaani A1-vaunun kuvassa näkyy. Vaunu on kuvassa käynyt jo aikamoisen remontin, joten sen monet yksityskohdat eroavat pienoismallista.
Pienoismallin ikkunamuodot ovat kuitenkin alkuperäiset. I ja II luokassa ne todella olivat erilaiset.

Oletuksia tässä ei ole lainkaan, vaan tietoa.
kuva 19.01.2022 17:07 Kurt Ristniemi  
  Eikös apukytkin ole kahden erilaisen varsinaisen kytkimen välille asetettava adapteri? Esim. malliin 'ystävyysside'.
kuva 19.01.2022 14:50 Kurt Ristniemi  
  Tämän telijärjestelyn syynä taitaa olla vuonna 1894 annettu kielto käyttää kolmiakselisia vaunuja Helsingin ja Viipurin satamaradoilla. Satamaradoillahan saattoi olla varsin pienisääteisiä kaarteita.

Tämän vaunumallin tulosta uutisoitiin sanomalehdissä vuoden 1896 joulukuussa.
Ks. esim. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/582949?page=3
kuva 19.01.2022 11:54 Kurt Ristniemi  
  Tämä Erkin perin vanhojen vaunujen höyrylämmitykseen liittyvä kommentti sopisi kai paremmin keskustelupuolella olevaan keskusteluun aiheesta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13448

Tuosta KuK-junasta on Wikipediassa artikkeli: https://de.wikipedia.org/wiki/K.u.k._Hofsalonzug
kuva 19.01.2022 06:33 Kurt Ristniemi  
  Käytin tuota 'turvaketju'-termiä muistinvaraisesti. Taisi kyllä mennä väärin: Oikea termi lienee 'varaketju' - edelleen tosin muistinvaraisena.

En pääse tarkistamaan asiaa, koska kovalevy, jolla vuosikausien aikana kokoamani rautaiehistoriatieto on, on nyt kovalevynpalautusfirmassa pelastusyritysoperaatiossa. Levy kadotti ymmärryksen tiedostojärjestelmästään kun pyytämättä ja yllättäen käynnistynyt Windows 11 -päivitys sen jotenkin nujersi.

Siellä katoamisuhan alaisessa tietovarastossa on muistini mukaan tieto siitäkin, että jossakin vaiheessa, kun vaunut olivat jo raskaamipa, todettiin, ettei varaketjuista ollut enää mitään hyötyä. Sillä jos kytkin katkesi, katkesivat varaketjutkin samantien. Ja niin niiden käytöstä luovuttiin.

Äsken lukemani lehtijutun mukaan olivat Englanissa harkinneet varaketjujen vahvistamista, mutta todenneet sen mahdottomaksi, kun ne olisivat käyneet liian panaviksi käsitellä. Niinpä harkintaan siellä tulivatkin automaattikytkimet.
kuva 19.01.2022 06:20 Kurt Ristniemi  
  Penkkien - tai sohvien, niinkuin siihen aikaan sanottiin - alla lämmityslaatikot olivat. Niiden luukut olivat osaston oven viereisessä paneelissa. Tarkat paikat näkyvät esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/104900
kuva 18.01.2022 08:57 Kurt Ristniemi  
  Tässä vaunussa oli höyry- tai vesilämmitys ainakin jo vuonna 1885. Samaan aikaan siinä oli myös kamiina. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 1885 Rörliga Materiel -julkaisusta.
Kamiina oli ainakin jossakin vaiheessa carbon natron kamiina, jossa ei ole savutorvea.
Jossakin vaiheessa vaunussa varmuudella oli höyrylämmitys.
Kuvassa näkyy höyryjohto, mutta ei kamiinan savutorvea. Vaunu lienee kuvassa siis höyrylämmitteinen. Ellei sitten carbon natron -kamiina -lämmitteinen.
Lämmityslaatikoiden luukut ovat vain reliikki vaunun varhaisvuosilta. Samaan tapaan kuin sivuovet, joista osa kuvan aikaan ei enää ollut avattavissa.
kuva 17.01.2022 14:34 Kurt Ristniemi  
  Kiitokset Petri hyvästä havainnosta. En itse tullut ajatelleeksi uuden määräasemakilpityypin vaikutuksia, enkä niinolleen tullut tarpeeksi tarkkaan tutkailleeksi kuvaa, jotta olisin uuden kilven ripustuskoukut havainnut. Vaan siellähän ne ovat.
Ja samantien voikin sitten alkaa ihmetellä sitä, milloin uudet, ikkunan alle ripustettavat kilvet tulivat käyttöön.

(Olisivat kyllä saaneet maalata sen vanhan numeron peittoon samalla kun maalasivat uuden numeron.)
kuva 16.01.2022 15:47 Kurt Ristniemi  
  Simon antama linkki ei toimi sellaisenaan, koska lopun kaksoispiste ei ole mukana linkissä. Ts. lisää selaimen osoiterivillä loppuun kaksoispiste.
1897: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1187:
1898: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1180:
kuva 16.01.2022 10:41 Kurt Ristniemi  
  Kysymyksiä, kysymyksiä! - Mitä enemmän tietää, sitä laajemmaksi havaitsee rajapinnan siihen avaruuteen, mitä ei tiedä. Ts. mitä enemmän tietää, sitä vähemmän tajuaa tietävänsä.

Mutta se kysymys: Milloin vallasvaunuihin (Litt A) - tai vaunuihin ylipäätään - alettiin numero kirjoittaa muodossa 'No 00' pelkän numeron sijaan?
Esim. tässä kuvassa vaunun 1 numero on muodosssa 'No 1', mutta vaunun varhaisemmassa kehitysvaiheessa ( https://vaunut.org/kuva/104900 ) numero on muodossa '1.'.
kuva 16.01.2022 09:21 Kurt Ristniemi  
  Taidan sittenkin olla väärässä tämän vaunun tunnistamisen kanssa.

SVR:n Helsingin konepajan vuonna 1898 rakentamalta vaunulta ei kai voi odottaa enää peltivuorausta? Muistaakseni jo Oulun rautatielle (1886) rakennettiin puuvuorattuja matkustajavaunuja.

Vaunussa on edelleen vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero 107. Oudosti kahteen kertaan, ja ylempi merkintä oudosti vallasvaunujen tapaan 'No 107'.

Vaunu muunnettiin, tai oletettavasti uudelleenrakennettiin joskus myöhemmin II lk vaunuksi D, jolloin se sai vuoden 1897 numeroinnin mukaisen numeron 207. Uudelleenrakentamisvaihtoehtoa puoltaa se, että peltivuoratun II lk vaunun D 207 ulkonäkö on erilainen vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvassa: ikkunajako on molemmissa päissä samanlainen. Lisäksi tiedetään, että muita Lüdersin samaan aikaan toimittamia vaunuja nimenomaan uudelleenrakennettiin II lk vaunuiksi vuonna 1901.
<<   >>