29.04.1975 / Neuberg an der Mürz - Müzzuschlag, Itävalta
29.04.1975 Matkustajajuna Neubergista Mürzzuschlagiin kulki Mürz-joen uomaa seurailevalla paikallisradalla huhtikuussa 1975. Veturina oli Jenbacher Werken valmistama sarjan 2060 dieselveturi ja vaunustona kaksiakselisia teräskorisia matkustajavaunuja, joista viimeisessä myös konduktööri- ja matkatavaraosasto. Rata Mürzzugschlagista Neuberg an der Mürziin avattiin liikenteelle 1.12.1879. Radan pituus oli 11,4 km. Radan jatkamista huomattavasti pitemmälle Sankt Pölteniin suunniteltiin, mutta toteutuksesta luovuttiin vuoden 1929 talouskriisin seurauksena. Viimeinen höyryvetoinen juna kulki vuoden 1970 tienoilla. Rataa jatkettiin vielä vuonna 1981 kilometrin verran Neuberg Ort -nimiselle seisakkeelle, johon matkustajajunaliikenne aloitettiin vuonna 1985. Radan matkustusjunaliikenne lakkautettiin 6.7.1996 ja rata suljettiin 31.12.2000. Nykyisin ratalinjan paikalla on pyörätie.
Kommentit
| 04.03.2022 12:44 | Esa J. Rintamäki: | Vaunut muistuttavat etäisesti saksalaisia Donnerbüchsejä, jos ei muuten niin ainakin raideleveys täsmää. | |
| 04.03.2022 14:22 | Rainer Silfverberg: | Noita kutsutaan Spantenwageneiksi, ja ne syntyivät uudelleennkorittamalla vanhoja puisia vaunuja 2. maailmansodan jälkeen. Niitä valmistettiin sekä 2- että 4 -akselisina sekä normaali että kapearaiteisina. 2-akselisia normaaliraiteisia käytettiin paikallisjunissa maaseudulla vielä 1980-luvulla. | |
| 04.03.2022 14:44 | Mikko Ketolainen: | Nuo kaksi ensimmäistä vaunua ovat samannäköisiä kuin ensimmäisen lahjaksi saamani pienoisrautatien mukana tulleen junan kaksi matkustajavaunua. | |
| 04.03.2022 22:16 | Tapio Keränen: | Mikko, mikä oli pienoisrautatievalmistajasi merkki? | |
| 04.03.2022 23:45 | Mikko Ketolainen: | Jaha, nyt pistit pahan kysymyksen, pyöreä rata se oli, ei millään "korotetuilla" raiteilla. Pieni höyryveturi ja kaksi matkustajavaunua. Pitää käydä kellarissa tutkimassa. Veturi on suurin piirtein tämän näköinen https://www.piqsels.com/fi/public-domain-photo-zrgan |
|
| 05.03.2022 02:41 | Tauno Hermola: | Melkeenpä veikkaisin jotain Märklinin peruspakkausta; niiden veturi ei kyllä minusta ollut aivan tuon kuvan mukainen, tuo on liian moderni vaunuihin verattuna. Märklinin raiteissahan on kiskojen välissä keskellä sellainen pienistä nastoista muodostuva virtakisko, oliko siinä radassa sellaiset? | |
| 05.03.2022 10:00 | Rainer Silfverberg: | Suomessa ei käytännössä myyty lelukaupoissa muuta kuin Märkliniä ja Fleischmannia ja joissakin tavarataloketjuissa halpismerkkejä kuten Lima tai Jouef. Harvinaisempia merkkejä sai vain joistakin Helsingin erikoisliikkeistä. Jotkut saattoivat tuoda ulkomaanmatkoilta tuliaisiksi junaratoja jolloin merkki sattoi olla joku muukin. Fleischmannin aloitussarjoissa oli tavallisesti pieni höyryveturi joka oli mahdollisiman riisuttu yksityiskohdista, ja vaunuina 2-akselisia Donnerbücheneitä tai vaihtoehtoisesti tavaravaunuja. |
|
| 05.03.2022 12:34 | Kurt Ristniemi: | 1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa Suomessa myytiin myös Trix Express -'sähköjunia'. Minulla oli sellainen; Patterikäyttöinen systeemi, veturissa Distlerin hyvin herkkätoiminen mioottori, ratasoikio ja jokunen vaunu. Linkin takana juttua: https://fremo-hemsbach.de/BatLok/Batterie-Lok_V1.htm Omassa aloituspakkauksessani oli veturin lisäksi matala-ja korkealaitainen tavaravaunu ja konduktöörinvaunu. Perehdyin sittemmin Trix Expressiin vähän tarkemmin: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/TRIX/Loks/Frame-Wheels.htm |
|
| 05.03.2022 16:15 | John Lindroth: | Itsellänikin oli juuri tuollainen edellämainittu Trix -Express pienoisjuna. | |
| 06.03.2022 18:49 | Mikko Ketolainen: | Pääsin viimein tuonne meidän kellariin ja onnistuin ottamaan sieltä hyllyltä toisen näistä matkustajavaunuista, sekä veturin. Vaunun pohjassa luki Piko, veturin pohjasta en löytänyt tekstiä. | |
| 06.03.2022 20:12 | Tauno Hermola: | Piko näyttää alkuaan olleen 1949 perustettu itä-saksalainen firma; eivät tainneet sen tuotteet aivan harvinaisia olla Suomessakaan. | |
| 06.03.2022 22:22 | Mikko Ketolainen: | Olisi siellä vielä kolme tavaravaunua, jotka sain aikoinaan luokkakaverilta, yksi avovaunu, yksi säiliövaunu, jossa lukee Shell ja yksi umpinainen vaunu, ei tullut katsottua niiden valmistajaa. Sitten olisi vielä ne Amerikkalaiset tavaravaunut, umpinainen, säiliö ja puutavaravaunu, jälkimmäisestä ovat tolpat kadonneet, kyydissä olleet kolme tukkia saattavat olla tallessa. Jomman kumman umpinaisen tai säiliövaunun toisesta telistä oli kadonnut mystisesti toinen pyörä, saattaa olla jossain kiskojen seassa. | |
| 06.03.2022 22:40 | Esa J. Rintamäki: | Mikä rooli Pikon "sisällä" oli pienoisrautatiemerkeillä "Schicht" (kiitelty laatusanalla Schlecht = huono) ja Hruska? Nämä kaikki olivat vanhasta iloisesta Daa-Daa-Räästä. Rokal oli muinainen TT-mittakaavan pienoisrautatie, onko se sukua Berliner TT-Bahnen - radalle? |
|
| 06.03.2022 23:42 | Tauno Hermola: | Tuossa kai sanotaan, että VEB Modellbahnwagen Dresden (aikaisemmin Schicht) oli valmistaja, jonka tuotteiden jakelusta Piko huolehti: "Piko übernahm nun auch den Vertrieb der Produkte des VEB Modellbahnzubehör Glashütte, des VEB Modellbahn Oybin (ab 1990 Sachsenmodelle) und des VEB Modellbahnwagen Dresden (vormals Schicht), die Modelleisenbahnwagen und Zubehör in der Nenngröße H0 herstellten." https://de.wikipedia.org/wiki/Piko Hruskasta en nähnyt mainintaa. |
|
| 07.03.2022 08:04 | Esa J. Rintamäki: | Maininta Hruskasta löytyi aikoinaan DDR:läisesta alan kirjasta. Kirjan sisällöstä sen verran, että se oli laadittu tietosanakirjamaisesti. | |
| 07.03.2022 09:12 | Rainer Silfverberg: | Piko oli DDR:n aikaan siis brändi jolla myytiin useiden eri tehtaiden valmistamia pienoisrautatietarvikkeita. Tuotanto oli suunnattu sekä itä että länsimarkkinoille. Vetureiden laadussa oli hieman parantamisen varaa mutta vaunut olivat ihan OK. Firmahan on yhä olemassa ja on ilmeisesti kolmanneksi suurin valmistaja Saksassa. |
|
| 07.03.2022 14:43 | Kurt Ristniemi: | Hruskasta löytyy netistä tietoa kun googlaa esim. 'hruska eisenbahn'. | |
| 07.03.2022 17:20 | Kimmo T. Lumirae: | Pikohan oli kaikkien DDR:n H0- ja N-merkkien vientiorganisaatio. Tillig teki raiteita ja Gutzold vetokalustoa ja Schicht vaunuja, mutta luettelossa ne olivat kaikki Pikoa. Rakennukset yms. myytiin VERO-nimellä, vaikka valmistajia oli sielläkin useita, mm. edelleen (vai pitäisikö sanoa jälleen) elossa oleva Auhagen ja TT-mittakaava myytiin BTTB eli Berliner TT-Bahn -nimellä. Esa: Rokal oli länsisaksalainen TT-valmistaja eli ei mitään sukua BTTB:lle. |
|
| 07.03.2022 17:24 | Kimmo T. Lumirae: | Veturi lienee ÖBB 2060 eli Jenbach DH200, pykälää pienempi jenbachilainen kuin Suomen KDh2 (kuvatekstisssä mainittu 2062 on selvästi pidempi). Valmistettu 100 kpl vv. 1954-63. 28 tonnia, 200 hv; nelisylinterinen kaksitahtidiesel. | |
| 07.03.2022 17:34 | Ossi Rosten: | Mittakaavakeskustelusta: Harmittavaa ettei TT ole saanut niin tuulta alleen kuin H0 ja N. :( Rähmäkäpälälle kun N on aika tuhertamista rakennella mitään yksityiskohtia ja taas H0 vie hitokseen tilaa. TT saa kuitenkin jo 100x150 tilaan rakenneltua jo vaikka ja minkälaisen radan.. | |
| 07.03.2022 19:34 | Rainer Silfverberg: | TT oli suosittu nimenomaan itäblokissa jossa asunnot olivat ahtaita. Mutta siinä mielessä olet oikeassa että tarkkuus olisi riittänyt myös länsiharrastajille. | |
| 17.03.2022 12:37 | Tapio Keränen: | Kimmo lienee oikeassa veturin sarjatunnuksen suhteen. Vaihdoin kuvatekstiin 2060. |