2938-158353 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.02.2021 15:23 Kurt Ristniemi  
  Kuvan tunnisteet lienevät jääneet päivittämättä kun kuvateksti vaihdettiin.

Mt 102 / Tve-Ko 2 / Vk11 102 on Lokomon nro 8. Ja tämä on nro 2.
Nopeasti näkyviä eroja ovat mm. päätyseinien ikkunoiden asettelu ja lyhtyjen lukumäärä: https://vaunut.org/kuva/145406

Tosin Pirkkalan Uutiset 23.01.1936 väittää, että Mt 102 olisi "järjestyksessä 9:s Lokomon rakentama pikku veturi", mutta se lie erehtynyt. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1893117?page=2
Kuvasarja:
Lokomoottorit
 
 10.02.2021 10:02 Kurt Ristniemi  
  Käsiteongelma: Mikä on lokomoottori?

Joissakin lähteissä myös pieniä moottorivetureita kutsutaan lokomoottoreiksi. Joissakin on tiukempi kanta. Niiden mukaan lokomoottoreita ovat ne laitteet, jotka käyttävät siirrettävän vaunun painoa lisäämään omaa kitkapainoaan.
kuva 10.02.2021 09:03 Kurt Ristniemi  
  Pirkkalan Uutiset, 23.01.1936, nro 4, s. 2 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1893117?page=2 ) kertoo veturista lisää:

Uusi moottoriveturi Siuron asemalle.
Lokomolla on näinä päivinä valmistunut valtionrautateille uusi moottoriveturi, joka on järjestyksessä 9:s Lokomon rakentama pikku veturi. Aikaisemmin on tällaisia moottorivetureita tehty osaksi valtionrautateille, osaksi yksityisille liikkeille ja tehtaille. Nyt valmistunut moottoriveturi asetetaan Siuron asemalle vaihtopalvelukseen, joihon tarkoitukseen näitä pikkuvetureita käytetään. Moottoriveturien käyttötarkoituksesta johtuu, että niillä on suuri vetokyky, esim. nyt valmistunut moottoriveturi vetää 170 tonnia. Nopeus sen sijaan on vähäisempi. Sen moottori on turkulaista Andras merkkiä ja voimakkuudeltaan 80—100 hv. riippuen voimakkuus polttoaineen laadusta siten, että paloöljyllä saadaan 80 hv. ja bensiinillä 100 hv.
kuva 09.02.2021 13:42 Kurt Ristniemi  
  Tämän kuvan vaunut näkyvät olevan tässä selätyksin: jälkimmäisen vaunun jarrusillan portaat ovat kauemmassa päässä.
kuva 09.02.2021 13:20 Kurt Ristniemi  
  Breuer-lokomoottoreiden valmistajayhtiö muuttui vuonna 1929 osakeyhtiöksi ja sen nimi muuttui:
Se ei enää ollut 'Maschinen- und Armaturenfabrik vorm. H. BREUER & C:o.', vaan 'Breuer-Werk A/G.'.
kuva 09.02.2021 12:48 Kurt Ristniemi  
  Hartkopp & Krüger esitteli kiinnostuneille tällaista Breuer-lokomoottorin tyypin III "taloudellista vaihtotyökonetta" Helsingin Länsisatamassa perjantaina 3. ja lauantaina 4. toukokuuta 1929.
Ks. Hufvudstadsbladet, 01.05.1929, nro 117, s. 1,
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1537673?page=1

Siinä on kiinnostuneilla pikkupojilla vissiin ollut ihmettelemistä.
kuva 08.02.2021 07:55 Kurt Ristniemi  
  Tuo Vuokatin-Sotkamon radan lokomoottori tai moottoriveturi oli siis Bjurström AB Slipmaterialin valmistama. Sen alkuperäinen sarjamerkki oli 'Suomen veturit, osa 2':n mukaan Mt ja vuodesta 1953 Vk 11. Vuodesta 1962 veturi tunnus oli Tve-Ko 1.
Veturin kuva on kirjan sivulla 7. Myös vorgista löytyy kuvia: https://www.vaunut.org/kuvat/?tt=5&i1=Vk11&i2=101

Tuolla edellä mainitsemastani Rautatiehallituksen vuonna 1926 havittelemasta ensimmäisestä lokomoottorista 'Suomen veturit, osa 2' tuntee vain hankitavuoden ja kohtalon, mutta ei valmistajaa. Arvatenkin lokomoottori kuitenkin hankittiin suunnitelman mukaisesti Maschinen- und Armaturenfabrik vorm. H. Breuer & Co:lta.

Tämä ensimmäinen Rautatiehallituksen lokomoottori lie ollut Breuerin tyyppiä I. 'Suomen veturit, osa 2' -kirjassa on sivulla 60 valokuva, jossa näyttää olevan tyypin I Breuer. Kuva on otettu Pieksämäen vaunukorjauskonepajalla. Sama kuva on rajattuna myös ikivanhan Kisko-Kalle -sivuni lopussa: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/WWV/kiskok/kisko.htm

Ahvenkosken voimalaitoksen työmaalle hankittiin 1930-luvun alussa Bjurströmin lokomoottori. Työmaan rataverkko oli kaperaiteinen. Bjuströmin kerrotaan olleen hankittu vaunujen kaukosiirtoa varten, minkä ilmaisun merkitystä en ymmärrä. Oliko lokomoottori siis kapeariteinen vai leveäraiteinen?
Lokomooottorista kertoo Teknillinen aikakauslehti,nro 5-6 1932, s. 70 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123168?page=70 )

Vuonna 1934 VR:llä oli jo useita lokomoottoreita, kertoo Rautatie : rautatietaloutta, rautatietekniikkaa, rautatiehallintoa, 30.6.1934, nro 2, s. 9 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894357?page=9 )
"Täällä on VR:n konepaja- ja varastoalueilla yht. viisi lokomoottoria, yksi on vaihtopalveluksessa Mäntyluodossa sekä samoin yksi Lokomon valmistama lokomoottori Pitkänrannan tehtaan rata-alueella."

1930-luvulla näitä vähän kookkaampiakin ja kuljettajansuojuksella varustettuja vetolaitteita kutsuttiin vielä lokomooottoreiksi. Nykyään niitä kutsuttaneen mooottorivetureiksi.
kuva 07.02.2021 21:07 Kurt Ristniemi  
  Olikohan tuo edellämainittu vuonna 1926 ostettu lokomoottori sama, joka vuonna 1929 oli Viipurin konepajalla?

Siitä kertoo Karjala, 19.05.1929, nro 133, sivulla 11: ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545982?page=11 )
"...laitoksella on käytettävänään sekä päivystäjäveturi että lokomoottori, joka suorittaa työn, mihin aiemmin tarvittiin 10—12 miestä."

Ja minkälainen oli Sotkamon radalle asetettu lokomoottori, jonka kaltaista esitettiin vuonna 1931 Härmän-Kaupin soraraiteelle?

Asiasta kertoo Ilkka, 19.3.1931, nro 65, sivulla 1: ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1838410?page=1 )
"Kun tämä 8 kilometriä pitkä sivurata on jo nykyään tuottanut vaikeuksia liikenteen järjestelylle ja toisten junien säännölliselle kululle on Vaasan liikennejakson esim., liikennetarkastaja O. G. Ilmonen rautatiehallitukselle ehdottanut, että liikennettä varten annettaisiin lokomoottori, esim. samanlainen kun on asetettu Sotkamon radalle. Tämä lokomoottori voisi kuljettaa mukanaan yhden matkustajavaunun ja jonkun tavaravaunun sekä kappaletavaraakin. Liikenne voitaisiin täten järjestää jo ensi huhtikuun alusta siksi kunnes parantola valmistuu ja sen jälkeen sinne sijoitettaisiin vahva moottorivaunu, joka esim. sairaitten kuljetukseen soveltuisi paremmin."
kuva 07.02.2021 20:57 Kurt Ristniemi  
  Breuerin lokomoottori ei 1930-luvun alussa ollut enää uutuus Suomessa. Rautatiehallitus oli hankkinut sellaisen kokeeksi jo vuonna 1926.

Uusi Suomi 2.3.1926, nro 50, kertoo sivulla 5: ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705395?page=5 )
"Lokomoottori vaihtotöitä varten rautateillä. Rautatiehallitus on päättänyt kokeeksi ostaa toiminimeltä Maschinen und Armaturenfabrik vorm. H. Brenner & Co. yhden lokomoottorin, jota käytetään veturin asemesta suorittamaan vaunujen vaihtotöitä varastoalueilla ja pienemmillä ratapihoilla."

Liekö firman nimen virhe Rautatiehallituksen vai Uuden Suomen; Oikea nimi kun oli Maschinen- und Armaturenfabrik vorm. H. Breuer & Co. Ks. esim. https://de.wikipedia.org/wiki/Breuer_Lokomotor
kuva 07.02.2021 14:38 Kurt Ristniemi  
  Katsotaanpa:
- Vuonna 1909 oli tavallisten soravaunujen (Litt. M) lisäksi olemassa myös päädyllisiä mutta sivupylväättömiä soravaunuja (Litt. M). Siitä ei liene tietoa, milloin ja miksi ne oli rakennettu tai muunnettu. Lisäksi oli ilmeisesti olemassa myös ei-normaalimallisia soravaunuja (Litt. M), mitä ja millaisia ne sitten olivatkin. (Kt 803/1909, Kt 814/1909)
- Viimeistään vuonna 1909 annettiin määräys em. päädyllisten soravaunujen varustamisesta sivupylväillä. (Kt 803/1909, Kt 814/1909)
- Viimeistään vuonna 1911 Rautatiehallitus määräsi, että (kaikki) soravaunut vähitellen oli varustettava päädyillä ja sivutolpilla. (Rh 43/1972/1911)
- Vuonna 1914 vanhat Hb- ja HL-vaunut muunnettiin soravaunuiksi. HL-vaunut jätettiin silloin ilman sivupylväitä. (Rh 70/3209/1914, Kt 742/1914)
- Viimeistään vuonna 1916 päädylliset soravaunut saivat litteran Mp. Käskykirje puuttuu.

Kaikkia soravaunuja ei kuitenkaan muunnettu päädyllisiksi ja sivupylväällisiksi. Ehkä siksi päädyllisille soravaunuille annettiin oma sarjatunnus Mp ja päädyttömät soravaunut jäivät sarjaan M.
kuva 06.02.2021 19:16 Kurt Ristniemi  
  Kalustoluetteloihin Mp ilmestyy vuonna 1921, mutta kuten tiedetään, se ei merkitse oikeastaan mitään.
Ensimmäinen havainto Mp-litterasta minulla on vuoden 1916 numeroinnissa. Siinä on M:n ohella Mp, 'päädyllisiä soravaunuja' nrosarjassa 80,001-90,000. Viimeinen havainto taas on vuoden 1941 luettelosta.

Mutta mitä olivat päädylliset soravaunut? Muunnettiinko vanhoja M-vaunuja päädyllisiksi, vai olivatko ne vanhoja pylväsvaunuja, jotka alennetiin soravaunuiksi? Näinhän tehtiin esim. vuonna 1914, kun vanhat Hb ja HL -vaunut muutettiin M-soravaunuiksi.
kuva 06.02.2021 14:29 Kurt Ristniemi  
  Näyttää tyypin II Breuerilta.
Ks. http://www.lokhersteller.de/lokbau/breuer.htm

Polttomoottorikäyttöisiähän Breuerit olivat. En tosin tiedä, millä polttoaineella.
Vetolaite tosiaan lie pyöräytettävissä toisellekin puolelle. Sielläkin kun näkyy olevan tunkki, jolla siirrettävän vaunun päätä nostetaan.
kuva 05.02.2021 14:55 Kurt Ristniemi  
  Joutilaina seisovia M-vaunuja muunnettiin 1910-luvun alusta alkaen tavaravaunupulaa helpottamaan lisäämällä niihin päädyt ja sivutolpat.
kuva 05.02.2021 14:50 Kurt Ristniemi  
  Tapio Keräsen kuvissa vaunut.org/kuva/17742 ja vaunut.org/kuva/17743 on Tapion mukaan sama vaunu vuonna 1965 Iisalmessa. Vaunu on niissä Esson väreissä, sen littera on Gnz ja numero 15053.
kuva 05.02.2021 12:52 Kurt Ristniemi  
  Olikohan I.N. Ter-Akopoff myynyt vaununsa Grönblomille? Tai koko liiketoimintansa. Ei ole ennenkuulumatonta, että säiliövaunut numerosarjoineen vaihtoivat omistajaa.

Ter-Akopoffin vaunut olivat 3-akselisia ja Suomen Pultti- ja Konetehdas Oy antaa ymmärtää rakentaneensa tämän kuvan 2-akselisen vaunun. Ilmeisesti Grönblom korvasi 1920-luvulla vanhat 3-akseliset vaunut (jos oli ne ostanut) uusilla 2-akselisilla.

Omista muistiinpanoistani ei löydy tietoa vaunujen ja/tai liiketoiminnan siirrosta Ter-Akopoffilta Grönblomille.

Kuvan https://vaunut.org/kuva/143962 kommenteissa on tietoa Grönblomista, Suomen Pultti- ja Konetehdas Oy:stä sekä yksityisistä säiliövaunista ja niiden litteroista. Siellä myös pohditaan, milloin tuo 'z' tuli litteroiden hännille. Tämän kuvan perusteella se oli käytössä ainakin jo vuonna 1927.
kuva 05.02.2021 11:06 Kurt Ristniemi  
  Taitaa olla enemmän kuin 14 mottia. Ainakin jos on uskominen kuviin
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/917949?page=13
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1096573?page=35
kuva 01.02.2021 13:29 Kurt Ristniemi  
  Junahan ei ole rataverkolla, joten eiköhän se liene kuljetettu paikalle muilla keinoin.
kuva 20.01.2021 17:58 Kurt Ristniemi  
  Keskon vanhassa nimeämistavassa KKKK tarkoitti suurinta myymälää. Nousevassa suuruusjärjestyksessä koot olivat 'K Extra' & 'K Lähikauppa', 'KK Market', 'KKK Supermarket', 'KKKK Citymarket'.

Jossakin vaiheessa Hissan kaupat näkyy olleen tukolainen (Tukkukauppojen Oy eli Tuko (Tukku-Konttori)). http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=12007

Noiden Erkin linkkaamien etikettien perusteella olettaisin että keskolaisuus on myöhenpää perua.
kuva 25.12.2020 21:06 Kurt Ristniemi  
  Museovirasto on ajoittanut kuvan toukokuulle 1932.

Junan lähto on ollut iso asia 1800-luvulla. Silloin väki kävi ajankulukseen asemilla katselemassa junia. 1930-luvulla saattajalauman Helsingissä selittää lähdön syy tai lähtijä/t, ei junan lähtö itsessään.
kuva 25.12.2020 15:25 Kurt Ristniemi  
  3-akselisiksi tehtiin suuremmat ja raskaammat vaunut, sillä alkuaikojen kevytrakenteiset radat eivät olisi kestäneet vaunujen akselipainoa 2-akselisina.
3-akseliset vaunut olivat kuitenkin hankalia tiukkakaarteisilla radoilla eikä niitä siksi voinut kaikilla radoilla edes käyttää. Sentähden niiden keskiakseleita muunnettiin ensin lenkkiakseleiksi, jotka pääsivät hieman liikkumaan sekä pitkittäis- että poikittaissuunnassa, mikä paremmin mahdollisti kulun tiukemmissa kaarteissa, ja myöhemmin ratojen kantavuuden parannuttua niiden keskiakseleita poistettiin.
Valtionrautatiet 1912-1937 kertoo: "Aikaisemmin meillä oli koko joukko 3-akselisia matkustajavaunuja, joiden kokonaisakseliväli vaihteli 6,1-6,4 m, mutta ne on suurimmaksi osaksi muutettu 2-akselisiksi poistamalla vain keskiakselit, koska ne eivät olleet kuormituksen tähden tarpeellisia enää sen jälkeen, kun on ruvettu käyttämään raskaampa kiskoja."

Ihmetteln siis edelleen, milloin kaikki 3-akseliset vaunut oli muunnettu 2-akselisiksi tai hylätty. Selvästikin vasta vuoden 1937 jälkeen.
kuva 24.12.2020 16:52 Kurt Ristniemi  
  Tuosta w->v -siirtymästä Wikipedia kertoo:
"Vuoden 1642 Bibliassa v-äännettä merkittiin jo varsin säännönmukaisesti w-kirjaimella. Näin jatkui aina 1800-luvun puoliväliin asti. Suomen v-äännettä merkittiin w:llä; v oli varattu latinalle. 1800-luvun jälkipuoliskolla alkoi v ilmestyä w:n rinnalle. Nopea muutos tapahtui 1880-luvun lopussa, jolloin sanakirjoissa siirryttiin v:hen. Erisnimissä muutos oli hitaampi, mutta paikannimiin v-kirjain tuli 1920-luvulle mennessä."
Wikipedian lähteenä Jussila, Raimo: Voi wee! Kotimaisten kielten keskus.

Ja samalla pitääkin korjata tuota edellistä kommenttiani. Aina kun ei hoksottimet hoksaa edes mitä oma kirjoitus kertoo:
Ei Waasalla ole koskaan ollut tarvetta virallisesti muuttaa nimeä Waasasta Vaasaksi, kun nimi virallisesti oli Nikolainkaupunki. Kun kaupungin nimi vuonna 1917 muutettiin Vaasaksi käytettiin arvatenkin heti muotoa Vaasa.
kuva 24.12.2020 16:29 Kurt Ristniemi  
  Mielenkiintoinen kysymys tuo, milloin Waasasta tuli Vaasa.
Aikanaan v:n tilalla käytettiin w:tä kaikessa kirjoituksessa (olisiko saksalaisperua?), ja jossakin vaiheessa sitten siirryttiin v:hen. En tiedä milloin enkä miksi. Mutta arvattavasti Waasa on myös virallisesti joskus vaihtanut nimensä Vaasaksi. Löytyisiköhän tuo vaikka kunnaliskertomuksista.

Onkohan kyse suomalaismielisyydestä vai mistä, kun kortissa nimenä on Waasa. Kaupungin nimi kun virallisesti oli Nikolainkaupunki aina vuoteen 1917. Mutta ei siis epävirallisesti? - Vai eikö kortin päiväys olekaan 26.7.04? Onko kortti kulkenut ja onko siinä postileima?
kuva 24.12.2020 13:45 Kurt Ristniemi  
  Tuossahan se näkyy, se kivi; Tuo kallio.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6736571.114000002&e=379077.1180000001&title=Istuinkivi&desc=&zoom=12&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D

"Herajokelaisten vanha kirkkotie Hausjärvelle kulki harjua pitkin. Riihimäen paikkeilla polun molemmin puolin oli synkkä korpi. Perimätieto kertoo, että nykyisen Istuinkiven sillan luona metsä oli harvempaa ja kalliolla matkamies saattoi istua lepäämään."
https://riksu.net/kotikaupunkipolulla/istuinkivi/
kuva 24.12.2020 13:39 Kurt Ristniemi  
  Vaunun G 4314 rakensi vuonna 1873 pietarilainen Golubjeff Hangon rautatielle.
Vaunussa on sarviraudat yhdistävä yhdystanko.

Eikös tämän kuvan voisi päivätä kortin päiväyksellä 26.7.1904? Kuva on toki sitä vanhempi, mutta suuntaa-antava päiväys olisi kai paikallaan.
kuva 23.12.2020 12:53 Kurt Ristniemi  
  Suomen Rautatiemuseon ja Väyläviraston yhteisessä nettijulkaisussa 'Helsinki–Pietari rautatieyhteys 150 vuotta' sivulla 'Pietarin radan ensimmäiset veturit ja vaunut' on toinen edellä mainitsemistani I&II lk vaunun piirustuksista sekä valokuva, josta näkyy, että vaunuissa alunperin todella oli piirrustuksiin piirretyt tuuletusventtiilit ym. ikkunoiden yllä. Tämän kuvan vaunussa niitä ei ole.
https://helsinkipietari150.vayla.fi/
https://helsinkipietari150.vayla.fi/pietarin-radan-ensimmaiset-veturit-ja-vaunut/

Sama valokuva on suurempana myös Finnassa Rautatiemuseon aineistossa. Kuvan sanotaan olevan vuodelta 1884:
https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:920
kuva 23.12.2020 06:38 Kurt Ristniemi  
  Arvatenkin tuo ehdotus ruskeaksi maalaamisesta jäi vain ehdotukseksi, sillä koneinsinöörien kokous teki päätöksen veturien ja tenderien maalaamisesta tummanvihreiksi. Koneteknillinen toimisto laati päätöksen perusteella maaliskuussa 1928 määräyksen N:o 325 ja Helsingin konepaja valmisti värimallin (C. A. Willey, USA: Elastic Gloss, Brunswick Green E - Dark).

Ja siitä lähtien olivat uudet veturit vihreitä:

Uusia vetureita,
kaksi kappaletta numerot 902 ja 903 sivuutti eilen illalla klo 20 Kemin matkalla etelään. Veturit ovat vihreitä, suurinta tavarajunaveturityyppiä sarjaa K 3, tilattuja Nydqvist & Holmin tehtailta Trolthättanista Ruotsista, missä niitä valmistetaan 10 kpl. Suomen valtion rautateille. Kun koneiden paino on työkunnossa noin 70 tonnia, hinataan ne kylminä Seinäjoelle saakka, mistä alkaa vankempi kiskoitus ja radan päällysrakenne ja jaetaan ne etelä-Suomen suurille varikoille.
Pohjolan Sanomat, 16.06.1928, nro 136, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1575038?page=2
kuva 22.12.2020 16:32 Kurt Ristniemi  
  Arvatenkin juuri sininen. Vuonna 1910 annettiin määräys maalata veturit uudelleenmaalattaessa tummansinisiksi. (Dark indigo blue.) Ja kesäkuussa 1927 annettiin esitys veturien maalaamisesta ruskeiksi.
kuva 22.12.2020 06:41 Kurt Ristniemi  
  Itsekin näen Ilkan tavoin, että kommentoinnin - ja kuvien täällä julkaisemisenkin - tarkoitus on tiedon lisääminen ja kokoaminen yhteenkuuluviksi kokonaisuuksiksi.
Myös minä katselin tuota lähemmän vaunun katonreunan huipulla olevaa pitkää tappia, mutta en keksinyt sille mitään selitystä. En oikein osaa pitää sitä ylimääräisten ja työjunien signaalien kiinnitystappina. Esim. vuoden 1903 signaaliohjesäännössä on mallikuvat näiden signaalilevyjen käytöstä. Kuvissa on toki konduktöörivaunu, mutta signaalit on kiinnitetty vaunun päätyseinään oven vasemmalle puolelle, oven ikkunan korkeudelle.
kuva 21.12.2020 11:34 Kurt Ristniemi  
  Uuden Suomen 13.05.1928 uutinen ehkä selittää vaunun säilymisen:
"Nykyään käytännössä olevista 9 ravintolavaunusta poistetaan käytännöstä 6 vaunua. Liikenteeseen jäävät kolme vanhaa ravintolavaunua on äskettäin perinpohjin korjattu Pasilassa."

Ilmeisesti 2005 kuului näihin kolmeen perinpohjin korjattuun vaunuun.
kuva 21.12.2020 07:55 Kurt Ristniemi  
  Petri tuolla aikaisemmin mainitsi säilyneet saksalaiset konepajapiirustukset. Rautatiemuseolla on tästä vaunutyypistä ainakin kaksi yleispiirustusta.

1) St PETERSBURG - RIIHIMÄKI JERNVÄGSBYGGNAD.
Ritning till kombinerad 1sta och 2dra kl:ss vagn.
- ei tietoa piirtäjästä
- ei päiväystä
- ei valmistajan leimaa

Luokkamerkinnät: I. Klass. II. Klass.
Katollla vanhanmalliset lamppujen irrotettavat hatut, samanlaiset kuin Hki-Hl-vaunuissa.
Ikkunoiden yllä tuuletusventtiilit ja jotkut muut rakenteet
I luokassa lämmityslaatikoiden luukut
Sarvirautojen välinen yhdysrauta.

Piirustukseen merkitty lyijykynällä: No 46-47. v. 1876 Ringhoffer (77-78) (1277-1278). Nämä vaunut olivat kuitenkin Turku-Tampere-Hämeenlinna -rautatielle rakennetut vaunut. - On toki mahdollista, että niihin on käytetty Pietari-Riihimäki rautatierakennuksen piirustusta.

2) St. Petersburg-Riihimäki Eisenbahn
Personenwagen 1.&2. Classe comb.
- ei tietoa piirtäjästä
- päiväys: käsinkirjoitettu: Berlin den 5te Febr. 1870.
- valmistajan leima: Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf
Luokkamerkinnät: 1sta Klass. 2dre Klass. Korjattu käsin: II
Katollla ei valaisin- tai muita rakenteita
Ikkunoiden yllä tuuletusventtiilit ja jotkut muut rakenteet
I luokassa lämmityslaatikoiden luukut
Ei sarvirautojen välistä yhdysrautaa.

Lämmityslaatikoiden luukut on molemmissa piirustuksissa piirretty I luokkaan. Helsinki-Hämeenlinna -rautatien englantilaisvaunuissa lämmitys oli vain I luokassa ja perinnettä näkyy aiotun jatkaa Pietarin rautatiellä. Syyskuussa 1869 päivätty spesifikaatio määrittääkin I luokkaan lämmityslaatikot. On kuitenkin epävarmaa, rakennettiinko niitä.

Kuvan vaunu eroaa em. piirustuksista: Ikkunoiden yllä ei ole ilmanvaihtoventtiileitä, katolla on totterömalliset venttiilit, seinän alaosassa ei ole lämmityslaatikoiden luukkuja. Joko vaunu on tehty uudempien piirustusten perusteella, tai se on peruskorjattu.
kuva 20.12.2020 17:38 Kurt Ristniemi  
  3-akseliseen pitkään konduktöörivaunuun sopii v. 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuva 250. Se kattaa vaunut F 3485-3496.

VR-historiikissa 1862-1912 kerrotaan, että vuosina 1888 ja 1891 rautateiden konepajalla rakennettiin kaikkiaan 12 kolmeakselista konduktöörivaunua. (=3485-3496)

SVR:n Helsingin konepaja rakensi vuonna 1888 Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatielle 6 konduktöörivaunua, nrot 891-896.
Vuoden 1897 numeroinnissa ne saivat numerot 3491-3496.

SVR:n Helsingin konepaja rakensi vuonna 1891 valmiille rautateille 6 konduktöörivaunua, nrot 885-890.
Vuoden 1897 numeroinnissa ne saivat numerot 3485-3490.
kuva 20.12.2020 16:30 Kurt Ristniemi  
  Vaunun valmistaja on joko Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin tai F. Ringhoffer, Praha. Molemmat valmistavat 3-akselisia I&II lk vaunuja SVR:lle eri rautateille.

Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuva 132 kattaa vaunut C 1271-1283. Ja ne taas kattavat 4 eri tilausta em. kahdelta toimittajalta:

1) Eisenbahnbedarfilta ("Pflugh") hankittiin vuonna 1870 Pietari-Riihimäki -rautatierakennukselle 6 kpl 3-akselista I&II luokan vaunua, nrot 84, 85, 86, 91, 97, 98.
Myöhemmin nämä vaunut saivat numerot 37-42.
Vuoden 1887 numeroinnissa 71-76.
Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan.
Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1271-1276.

2) Ringhofferilta hankittiin vuonna 1876 Turku-Tampere-Hämeenlinna -rautatielle 2 kpl 3-akselista vaunua, nrot 46, 47.
Vuoden 1887 numeroinnissa 77,78.
Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan.
Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1277, 1278.

3) Akt. Gesellsch. Berliniltä ("Pflugh") hankittiin vuonna 1873 Hangon rautatielle 2 kpl 3-akselista vaunua, nrot 5013, 5014.
Vuoden 1887 numeroinnissa 79, 80.
Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan.
Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1279, 1280.

4) Ringhofferilta hankittiin vuonna 1876 Turku-Tampere-Hämeenlinna -rautatierakennukselle 3 kpl 3-akselista vaunua, nrot 43-45.
Vuoden 1887 numeroinnissa 81,83.
Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan.
Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1281, 1282.


Tässä vuoden 1896 kuvassa vaunun numero on siis väliltä 71-83. Valmistajasta riippuu, miltä väliltä numero on.
SVR-historiikin kuvan 156 3-akselinen vaunu C 1277 oli Ringhofferin vaunu.


Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin. kulkee SVR:n eri lähteissä eri nimillä:
Aktie bol i Berlin
Act. Gesellsch. Berlin.
Pflughin tehdas, Berlin.

Pflug's Wagenbau-Anstalt olikin valimistajan nimi vuoteen 1856, jolloin yhtiöstä tuli Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin.
kuva 20.12.2020 10:39 Kurt Ristniemi  
  Museovirasto on merkinnyt kuvan - ja Korson - olevan Vantaalta. Vantaata ei 1890-luvulla ollut kuitenkaan olemassakaan ja Korsokin oli silloin vielä Tuusulaa.
Luulisi Museoviraston pyrkivän eksaktiin ja oikeaan tietoon.
kuva 19.12.2020 13:52 Kurt Ristniemi  
  Voisiko vaunu olla ensimmäisiä vuonna 1870 liikenteeseen otettuja Porin konepajan tai Görlitzin rakentamia vaunuja, alkuperäiseltä numeroltaan sarjassa 401-550?
Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuva 195 näyttäisi vastaavan tämän vaunun ulkonäköä. Kuvaston aikana sarjan jäljelläolleiden vaunujen numerot olivat 604-615 vuoden 1896 lopun uudelleennumeroinnin seurauksena.
Vaunu on tässä kesän 1896 kuvassa vielä vanhalla numerolla.
Tuntuu kyllä oudolta, että jos vaunu alustamerkintöjen mukaan on maalattu samana vuonna 1896, niin miksi seinän merkinnät eivät näy.
kuva 19.12.2020 13:28 Kurt Ristniemi  
  Valtionrautiet 1912-1937 mukaan Venäjälle jääneet vaunut pyyhittiin Tarton rauhan perusteella kirjoista vuonna 1920. Mutta kukapa sen tietää mihin nimenomaiseen dokumenttiin tuo 'Pass.vagnar'-kirjan päivämäärä 8.4.21 lopulta viittaa.

Onkohan tässä Ei-sarjan numeroinnissa käynyt niin, että Venäjälle jääneiden tai muuten poistuneiden vaunujen alkuperäiset 2801-sarjan numerot saatettiin ottaa käyttöön kuvan kaltaisille uusille Ei-vaunuille, mutta kun syksyllä 1931 Ei-sarja numeroitiin uudelleen, niin nämä uudetkin vaunut saivat 2801-sarjan numeroidensa tilalle 22001-sarjan numerot. Silloin näiden usien Ei-vaunujen 2801-sarjan numerot jäivät hyvin lyhytikäisiksi.

Kirjoitin kuvatekstin kokonaan uusiksi näiden kommenttien seurauksena.
kuva 19.12.2020 11:24 Kurt Ristniemi  
  Museovirasto on merkinnyt kuvan yhdeksi tunnisteeksi 'tukkilaiset'. Näyttää siltä, että kotimaiset elokuvat saattavat antaa tukkilaisista turhan siloitellun kuvan.
Niin kiinnostavaa kuin Kansatieteen kokoelman kuvasta virinnyt kansatieteellinen keskustelu onkin, niin itseäni vaivaa se, että en onnistu löytämään määräystä, missä määrätään maalaamaan luokkatunnuksen alle sana 'LUOKKA'. Ja arvatenkin myös 'KLASS'.
kuva 19.12.2020 11:14 Kurt Ristniemi  
  'Pass.vagnar'-kirja onkin hyvä lähde numeron 2805 selvittämiseksi.

Numero 2805 on tosiaan alunperin ollut Fredriksbergin konepajassa vuonna 1903 rakennetun peltivuoratun Ei-vaunun numero.

Koko Ei- (alunperin E-) sarja 2801 - uudelleennumeroitiin syyskuun 1931 lopulla sarjaksi Ei 22 001- (Rh 2721/4724, 24.9.19131). Vaunut numeroitiin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta vanhassa numerojärjestyksessä. Vaunu 2805 on yksi näistä poikkeuksista ja se sai numeron 22118. Johtuisiko siitä, että vaunu on merkitty uudelleenrakennetuksi vuonna 1922.
Numerointijärjestyksestä poikkeavilla vaunuilla on (ainakin useilla) uudelleenrakentamissarakkeessa päiväys 8.4.21, joka kummittelee kirjassa muuallakin. Olisi hyvä saada selville, mihin tapahtumaan tuo päiväys viittaa. (Voisiko se liittyä punaisten hävittämien ja viemien vaunujen poistoon kirjoista?) Näille vaunuille on yhteistä myös se, että niiden alkuperäiset 2800-numerot on annettu vuonna 1931 rakennetuille vaunuille. Tämän kuvan kaltaisille vaunuille.

Alkuperäistä kuvatekstiä laatiessani olin laiska; en jaksanut lähteä selvittämään, oliko 'korjattu'-kenttään tapana merkitä myös alkuperäinen valmistumisvuosi. Siksi oletin sen merkitsevän täyskorjausta.
kuva 18.12.2020 17:58 Kurt Ristniemi  
  Helsingin rautatieaseman laiturit asfaltoitiin vuonna 1932. Ks. https://vaunut.org/kuvat/?s=2005

Vuonna 1931 1 lk:n tunnus oli vielä B, ja vaunu olisi siten Bi. Vai olisiko vaunu sitten yhdistetty 1 & 2 lk vaunu, eli Ci?
kuva 18.12.2020 17:11 Kurt Ristniemi  
  Kuvan keskellä on Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunu sarjasta R 2011-2015.
kuva 18.12.2020 14:32 Kurt Ristniemi  
  Kuva on otettu lasille. Ilmeisesti lasinegatiivia on säilytetty huolimattomasti ja on naarmutettu emulsiota.

Suomen Kuvalehden kannessa ei ole Mata Hari, vaan "MUSTALAISKAUNOTAR", (KOTIMAISESTA ELOKUVAUUTUUDESTA), Valok. Aho, Soldan & Co.
Elokuva lie tuolloin valmistunut Mustalaishurmaaja. Ks. esim. http://www.mykkaelokuvat.com/mustalaishurmaaja.html
kuva 18.12.2020 11:46 Kurt Ristniemi  
  Kiinnitin itsekin heti huomioni tuohon Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunuista tuttuun T-malliseen savutorveen. Onko siitä tietoa, mistä moinen malli on kotoisin ja liittyykö se esim. johonkin tiettyyn liesiratkaisuun tms?
kuva 14.12.2020 07:28 Kurt Ristniemi  
  Kiskokabinetilla on termit hakusessa:
- ravintolavaunua sanovat salonkivaunuksi
- salonkivaunua sanovat makuuvaunuksi.

Kiskokabinetti mainostaa ravintolavaunuaan virheellisesti Marskin salonkivaununa:
"Vuodesta 1969 lähtien Marskin Salonkivaunu on ollut omistuksessamme.
Meillä oleva vaunu palveli Marsalkka Mannerheimiä ruokailu ja neuvotteluvaununa talvi- ja jatkosodan aikana.
Mannerheimin 75 – vuotis syntymäpäivänä 4.6.1942, jolloin Hitler saapui yllätysvierailulle Suomeen, juna seisoi Immolassa lähellä Imatraa – toki junaan kuului useampia vaunuja, myös Mannerheimin makuuvaunu. ( Mikkelissä oleva ”Marskin Salonkivaunu”). Varsinaiset neuvottelut ja ruokailu tapahtui meillä olevassa vaunussa."

Vaunu, joka Kiskokabinetin tekstissä virheellisesti mainitaan Mannerheimin makuuvaunuksi, "Marskin salonkivaunuksi" (lainausmerkeissä!), oli Mannerheimin salonkivaunu A 90. Kiskokabinetin vaunu oli Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön (CIWL) ravintolavaunu R 2016, kuvassa kolmas vaunu vasemmalta. Käsittääkseni siinä ei käyty kaiken kansan kuullen neuvotteluja, vaan ainoastaan ruokailtiin, kuten myös vaunussa R 2019 ja ilmeisesti myös junan vakinaisessa ravintolavaunussa DR 2052. Neuvottelut - jos sellaisista voidaan puhua - käytiin Mannerheimin salonkivaunussa A 90.

Käsittääkseni kuvan CIWL:in vaunuista mikään ei ollut Mannerheimin käytössä 75-vuotissyntymäpäiviä lukuunottamatta. 'Ylipäällikön juna' -kirja oletettavasti varmistaa asian suuntaan tai toiseen.
kuva 13.12.2020 19:27 Kurt Ristniemi  
  Myös DR 2052:n kuvia on noissa 75-vuotissyntymäpäiväkuvissa. On siis ilmeistä että kaikki tämän kuvan kolme CIWL:in ravintolavaunua olivat käytössä vain tässä syntymäpäiväjuhlajunassa.
Mahdetaanko 'Ylipäällikön juna' -kirjassa kertoa poistettiinko ne junasta heti tilaisuuden päätyttyä ja junan jatkaessa matkaa?

R 2016 esitetään joskus Mannerheimin salonkivaununa tai Mannerheimin työvaununa tms. Salonkivaunuhan se ei ollut eikä se ilmeisesti milloinkaan ole ollut muussa Mannerheimin käytössä kuin 75-vuotissyntymäpäiväjuhlassa kahden muun CIWLin ravintolavaunun kanssa.
kuva 13.12.2020 16:55 Kurt Ristniemi  
  Junia Kaukopäässä oli tosiaan kaksi. Ensin oli tullut Mannerheimin juna mm. kolmine CIWLin ravintolavaunuineen. Vierailupäivänä tuli presidentti Rytin juna.
Kun tutkii Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiviltä otettuja SA-kuvia, on hyvä tietää, että muutamat kuvat ovat Rytin junasta.

Hitlerin tulolennosta on Seuran nettisivuilla varsin asiallinen juttu, jossa kumotaan niin savupiippuun törmäämisen uhka kuin laskutelineen palava rengaskin sekä kerrotaan Immolan kentälle erikseen tuodusta raskaasta ilmatorjunnasta: https://seura.fi/ilmiot/historia/hitlerin-sokkolento-suomeen/

Ja YLE:llä on vierailusta asioita hieman täsmentävä juttu, jossa mm. kerrotaan, että Kaukopään ratapihalta olisi poistettu kaksi raidetta, jotta Mannerheimin ja Rytin junien väliin jäi vieraille tarpeeksi leveä kulkutie: https://yle.fi/uutiset/3-10362257
kuva 13.12.2020 12:03 Kurt Ristniemi  
  Tuolla ihan alkupään kommenteissa ihmeteltiin, miten kuvaaja oli pässyt näin lähelle Hitleriä ja kuka kuvan lie ottanut.
Tällaisten tapaamisten kuvaaminen oli tavallista. Kuvan otti suomalainen TK-kuvaaja yhtenä kymmenistä vierailulla otetuista kuvista.
Hitlerin vierailu oli varsin poikkeuksellinen tapahtuma ja siten merkittävä uutistapahtuma, josta haluttiin kertoa. TK-kuvaajat kuvasivat vierailun sekä valo- että elokuvin.
Valokuvat löytyvät SA-kuvista esim. hakusanalla 'Hitlerin AND vierailu' ja elokuva Elonetistä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_158975

Varhemmissa kommenteissa ihmetellään myös syrjäista tapaamipaikkaa. Mannerheim oli alunperin kieltäytynyt mistään juhlista, kun tavalliset sotilaat samaan aikaan olivat rintamalla. Hän kuitenkin antoi periksi sillä ehdolla, että tilaisuus voitaisiin yhdistää rintamantarkastusmatkaan. Lounaan ajaksi juna ajettiin Kaukopään ratapihalta vähemmän näkyvään paikkaan metsän suojaan.

Ja kuvassa näkyvän CIWL:in ravintolavaunun numero todellakin on 2016, ei 2014.
kuva 13.12.2020 07:19 Kurt Ristniemi  
  Olivatko nämä kolme CIWLin ravintolavaunua ylipäällikön junassa vain Mannerheimin syntymäpäiväjuhlassa, vai kuuluiko niistä joku/jotkut myös ylipäällikön junan vakiokalustoon?
kuva 11.12.2020 14:13 Kurt Ristniemi  
  Ei-littera tuli käyttöön vasta 1920-luvulla. Sitä ennen III lk:n littera oli E.
kuva 11.12.2020 13:30 Kurt Ristniemi  
  Haaleat merkinnät ovat todella luokka-ja paikkaluku -merkkinnät. Mutta paikkaluku merkittiin muodossa P 90 H.
Jos vaunussa oli vain yksi luokka, sama koko vaunua tarkoittava merkintä tuli vaunun kumpaankin päähän, mutta jos vaunussa oli kaksi luokkaa, kumpaankin päähän tuli vain ko. luokan paikkalukumäärä.
kuva 11.12.2020 12:37 Kurt Ristniemi  
  Täydennystä kuvan tietoihin: F:n numero on 3925 ja CIWLin R:n numero on 2016. 2014 oli R-kolmikon toisessa päässä.
Kuva on SA-kuva 89628.
Ravintolavaunu näkyy paremmin seuraavassa SA-kuvassa nro 89629.
kuva 09.12.2020 07:40 Kurt Ristniemi  
  Päivitin kuvatekstin. Ts. kirjoitin sen kutakuinkin kokonaan uudelleen.
kuva 08.12.2020 07:35 Kurt Ristniemi  
  Tuo sarjamerkki Grz olisi hyvä päivittää kuvan tietoihin.

Yhtiöstä lisää tietoa: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/vineto.shtml
Oy Ovako Ab on julkaissut Grönblomista kirjan, jossa Suomen Öljytehdas näkyy olevan mukana: Berndt Grönblom och hans företag (Suomen Öljytehdas E. Grönblom, Elektrometallurgiska Ab, Oy Vuoksenniska Ab (Imatran Rautatehdas) Turun Rautatehdas, Oy Koverhar Ab)
<<   >>