183-6837 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 21.04. 10:09 Ari-Pekka Lanne  
  Tai sitten junan kuljettaja vaihtui tässä. Saapunut kuljettaja painui pukkariin vaihtamaan sivareita ja sitä päätä kaupan kautta kotiin, jolloin juna jäi odottamaan jatkavan kuljettajan työvuoron alkamista tai kuoriutumista toisesta suunnasta tulevasta junasta. Mistä näistä tietää.
kuva 19.04. 22:43 Ari-Pekka Lanne  
  Mainio kuva ja kuvateksti sekä ilahduttava miljöö.
kuva 19.04. 22:13 Ari-Pekka Lanne  
  Kas kas, hienoa kun näitäkin nyt hävinneitä juttuja on taltioitu, ja vielä arkistoidaan tänne vaunusomeen. Mulla on yksi muistikuva 80-luvun lopulta tai 90-luvun alusta, kun Nallen (Dv15/16) työntämä letka keulakoristeinaan sen ajan sinihaalarista vaihtotyöhenkilöstöä tuuppasi tuota raidetta pitkin Anderssonintien yli kohti Wassia. Olin silloin liikkeellä polkupyörällä tien vieressä kulkevalla pyörätiellä.

Niihin samoihin aikoihin näin kerran ratapihan toisessa päässä, Valtakadun ylikäytävällä, kun Vuojoen suunnan linjalta heiteltiin vaunuja ja vaunuryhmiä kohti ratapihaa. Kunkin heitettävän palan keula oli miehitetty junamiehellä, joka jarrumiehen tavoin käsijarrua veivaten sitten aikanaan pysäytti pelkkänään rullailevan rautatievaununsa oikeaan kohtaan. Aina vain uutta vaunua ja letkaa pukkasi ylikäytävän takaa. Hiukan samantyylistä junanhajotusta näki vielä milleniumilla Turussa, mutta siellä vetoraiteelta heiteltävien junanpätkien pysäytys taidettiin tehdä määräraiteille sopiviin kohtiin asetelluilla pysäytyskengillä.

Tähän ylläolevaan kuvaan kommentoisin lisäksi, että raideopastimien eteen on näköjään ilmestynyt uusien opastimien jalustat. Tuloillaan olevaan digiliikenteenohjaus- ja kulunvalvontasysteemiinhän ei kuulemma kuulu muita valo-opastimia kuin näitä vaihtotöitä helpottavia silmiä. Sen sijaan vaihdelevyt näkyvät Rauman asetteluratapihalla vaihtuneen uusvanhoihin mustavalkoisiin, mikä kyllä läikähtää sydämessä.

Ja tuo edessä näkyvä Anderssonintien silta, jonka ali kuljetaan satamaan, on paikallisessa rautatiekielessä »Helvetinportti». Sen takaa löytyy se varsinainen junanhajotuksen, varastojen kääntöjen ja muun kiivaan satamarouhimisen horna.
kuva 19.04. 08:59 Ari-Pekka Lanne  
  Jos on vähän juuria jäänyt niin, että niillä saa vielä juopoteltua maaperästä vettä ja kivennäisiä, näkyy kaatunutkin koivu kukkivan ja kasvattavan lehtiä. Vaikka kuolemaahan se puu toki tekee.
kuva 18.04. 12:56 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä vain. Hyvälaatuista matskua näyttää tulevan, jos siis olet vaunusomeen laittelemasi kuvat sillä näpsinyt.
kuva 18.04. 11:21 Ari-Pekka Lanne  
  Kiva jos kelpaa, vaikka onkin puhelimella napattu ruutu. Sen erikoisempaa kameraa ei töissä ole tullut kannettua. Eilenkin työvuoron piti alkujaan koostua vain arkisesta junaparista 460/461. Tuurin jatkoksi tulikin sitten tällainen harvinaisuus. Siinä tuli samalla luonnostaan kotimatka rautateitse asemapaikalta Porista asuinpaikalle Raumalle. Äärimmäisen harvinaista.

Kuvassa näyttää kuin junan hännässä olisi toinen Kaalihäkki, mutta se on viereisellä raiteella (r. 084), jolla valmistui Tampereen suuntaan lähtevä, Kokiksessa lastattu puutavarajuna T 55712.
kuva 18.04. 09:19 Ari-Pekka Lanne  
  Myönnän itsekin sortuneeni samaan. Olkluato-3:n alettua Raumanmeren lämmityksen lauhteenajolla kehittyi Rauman edustalle viime marraskuussa Suomen historian ensimmäinen hirmumyrsky. Sen seurauksena maakunnissa kaatui valtavat määrät isoa, priimaakin puuta. Paikoin osa siitä puutavarasta näkyy korjatun metsäautoteiden varsille ihan teollisen mittakaavan puutavara-auton noudettaviksi laaneiksi. Puoliurbaaneissa lähimetsiköissämmekin on kuulunut talven ja kevään kestäessä kiivasta kaksitahtikoneiden pörinää puulämmittäjäkotitalouksien tehtyä kaupungin kanssa soppareita yksittäisten juuripaakullisten tuulenkaatojen ja konkeloiden huseeraamisesta. Muutama pinokuutio tällaista välillisesti Olkluaron tarjoamaa, raumalaittain sanoen »pystömuurin» polttoainetta on metrin haloiksi pilkottuna kuivumassa meilläkin.
kuva 17.04. 15:14 Ari-Pekka Lanne  
  Se »joku toinen kerta» saattoi tulla tänään. Jos oikein olin näkevinäni, taisi Jani itse olla maakuntapuutavarajunaa 58444 kuvaamassa Aku Ankan kilometritolpan (313) paikkeilla siinä Porin ja Nakkilan välillä?
kuva 17.04. 07:26 Ari-Pekka Lanne  
  Jossain sataman puolella toki, ei tarkempaa tietoa. Tässä rautiksen pihalla saattaisivat ajolangat tehdä haastetta puutavaranlastaukselle. Tai en muista, enkä tästä kuvastakaan erota, että mahtoiko tuo vasemmanpuolimmaisin tie olla langaton...
kuva 16.04. 08:10 Ari-Pekka Lanne  
  Veturinkuljettaja Sulo Karpin kokoaman rautatieläiskaskukirjan »Juna lähtee!» (Gummerus, 1979) s. 43:

»Buss'n ollessa tiputtajajunassa hän ei muistanut pysähtyä kaikilla niillä seisakkeilla, jotka oli ilmoitettu. Tästä syystä konduktööri meni häntä moittimaan ja sanoi:
― Miksette pysähtynytkään Hakunissa?
Hetken vaitiolon jälkeen sanoo Buss:
― No me pysähty joku toinen kerta.»

Eli ehkä junan kelloakin kalkutellaan sitten taas joku toinen kerta. ;o)
kuva 09.04. 07:12 Ari-Pekka Lanne  
  Sr1 3018 »on löytänyt kuosiinsa sopivan vaunuston»; https://vaunut.org/kuva/58913 .
kuva 03.04. 09:11 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvamatskuakin löytyy vaunusomesta ainakin yhden ruudun verran: https://vaunut.org/kuva/148580 .
kuva 28.03. 08:30 Ari-Pekka Lanne  
  Jukra sentäs, on siinä aapee tarjoillut iltalukemista. Mutta ei siis ollut ihan tavallinen torstai, vaikka ratapihoja nähneen muinaisdeeveristön kanssa oli muutenkin solkenaan pientä renkkaamista ― erityisesti Raumankin kaltaisissa raskaissa vaihtotöissä.
kuva 24.03. 14:59 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, vaiko paremminkin rättivaunuisia sahatavarajunia: https://vaunut.org/kuva/161933 ?
kuva 20.03. 21:45 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä, rautatieuskottavuutta piisaa!
kuva 20.03. 21:33 Ari-Pekka Lanne  
  Aluskehys on ruskea, kuten Sp-vaunuissa. Musta aluskehys olisi varsin varma Sps:n tuntomerkki. Sen sijaan vihreäpankkoisia Sp-vaunuja muistelen tavanneeni, vaikka toki valtaosa niistä onkin harmaa- tai sinipankkoisia.
kuva 19.03. 22:30 Ari-Pekka Lanne  
  Työpaikkahumoristisen »menettelyohjeen» on laatinut Mäntyluodon asemapäällikkö perjantaina 19/7-2002. Historian siipien havinaa ja muisto menneiltä rautatieläisajoilta...
kuva 19.03. 22:14 Ari-Pekka Lanne  
  Jos onkin, niin ainakin alustan tarvikelaatikon luukku on vaihtanut väriään punaisesta harmaaksi.
kuva 16.03. 07:03 Ari-Pekka Lanne  
  Aamulehden tekstaripalstalla maanantaina 31/7-2017: »Kun on 50 vuotta työtä tehnyt ja käteen jäänyt vain ruosteinen Saabi, ei kannata haudalla puheita pitää.»
kuva 27.02. 14:46 Ari-Pekka Lanne  
  Näihin aikoihin asti Hämiksen päivystäjänä on toiminut tupla-Deeveri. Viime aikoina pihassa on näkynyt sen sijaan yksinäinen Kroksu. Sitä en tiedä, onko se vielä paikallisten vaihtotyökuljettajien koululaitoksena vai jo pääasiallisena tuotantolaitoksena.
kuva 12.01. 22:38 Ari-Pekka Lanne  
  No niin toki, senhän takia se nappula siellä konnarin kaapissa on; tällaisten tilanteiden varalta, kun kuljettaja on estynyt ohjailemasta loppuopastelyhtyjä. Edo paitsi taipuu tietyin edellytyksin junankeulaksi, on muutoin kuin mikä tahansa matkustajavaunu.
kuva 12.01. 11:33 Ari-Pekka Lanne  
  Ehkä. Eli kuvan tilanteessa vika olisi kuin olisikin ratin ja penkin välissä...
kuva 12.01. 11:12 Ari-Pekka Lanne  
  Jouduin joskus vaihtamaan Edo-tötteröön Sr1:n rikkinäisen Sr2:n tilalle. Kun sitten linjasivun jälkeen ajoin Ykkösen ympäri Edo-päähän, niin siellähän loimottivatkin puskinvalot, samoin kuin tässä. Päättelin siinä, että sen täytyi johtua siitä, kun olin vaihtanut Kakkoseen vaihtotyövalot ennen kuin irrotin veturin vaunuista; eli jos Edossa olisi palanut punavalot ennen Sr2:n irrotusta, niin siinä tapauksessa ne olisivat jääneet sinne kiilumaan. Ja jos vielä konnari olisi prätkyttänyt välissä sitä Q-kaapin nappulaa, niin olisivatko siellä sitten loistaneet kaikki lamput; tuskin sentään...
kuva 11.01. 01:00 Ari-Pekka Lanne  
  Nimim. »Tunnus poistettu» viitannee lauantaina 20/4-2019 postaamallaan kommentilla »atomivoimalaohjaamoaktivismin Kauno Saarioon» ― siihen kamraattiimme, joka profeetan kaltaisesti varoittaa aina ikuisen tulen palvonnan kirkoista sekä niiden reaktorihalleissa vaanivasta ydinapatiasta, -apneasta ja -ateismista ( https://youtu.be/MOmWKPNiug0?t=17m21s ). Vaikka valottelinkin kuvan aikanaan mittasuhteita vääristävällä kauko-objektiivilla, laitosten koko on todellisuudessakin tolkuton. Vesitornilta on Olkluaron saarelle matkaa toistakymmentä kilometriä.
kuva 07.01. 07:53 Ari-Pekka Lanne  
  Saman viikon lauantaina 8/10-2022 kyseisen laitoksen äskeisessä kommentissa käyttökelvottomaksi arveltu kakkospään suti näytti jo saadunkin Kouvolassa tanaan junaa T 58667 valmisteltaessa: https://vaunut.org/kuva/158540 . Jollei suorastaan laitoksen Tampereelta Kouvolaan kiertymisen taka-ajatuksena juuri ollutkin ollut vaivais(t)en virroittim(i)en restaurointi. (Kylkien pyöreiden pikkuikkunoiden määriä laskeskellen on kätevä arvata jo kaukaa, kummin päin veturi on [»Vinkki vitonen» tällaisille kaltaisilleni harrastajauraansa aloitteleville junabongareille. ;o)].)
kuva 05.01. 21:30 Ari-Pekka Lanne  
  Olin joo, ja ajattelinkin asiallisen oloisen kuvaajan siinä nähdessäni, että on varmaankin vaunusomehahmoja. Mut tämä oli hyvä tötterö, meni eteenpäin kuin juna.
kuva 05.01. 21:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kas kas, hieno kuva. Sää se Hannu sit olitkin kameroines siinä ykköslaiturin Ryttylän puoleisessa päässä.
kuva 04.01. 20:15 Ari-Pekka Lanne  
  Jorma mainitsi etuvirroittimen. Sitä tosiaan siirrytään käyttämään takavirroittimen hiilen hajottua. ...Kunnes etuvirroitinkin putoaa alas. XoD
kuva 03.01. 17:30 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttävä kuva! Ja tosiaan Jarno, suunnilleen kulkukäytävänmitan päässä valokaaresta jännätään kuvankaltaisella virroitinkelillä, kuluuko sudin kontaktihiili puhki juuri linjan pahimmassa ylämäessä. Joka tapauksessa tällaisten sutinoiden jälkeen on isot mahikset, että vaunusomeen saadaan kuvamatskua epätavallisin virroitinasetteluin seilaavista sähkölaitoksista.
kuva 31.12.2024 22:43 Ari-Pekka Lanne  
  Kas, tuostahan tosiaan löytyykin Timon mainitsema kuva: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=956.msg119730#msg119730 . Mutta voi juku sentään! On kerta kaikkiaan, päättäväinen katse Arskalla. On todella. Siitä ei ole montaa päivää, kun yhtenä iltana kadulla käveli vastaan kolme muidua, ja heistä yksi huudahti kommentin, joka sopii kyllä Arska-kissaankin: »Komea kolli!»
kuva 31.12.2024 17:24 Ari-Pekka Lanne  
  Väinö jolkotteli autuaammille hiirestysmaille maanantaina 22/8-2022. Oli silloin n. 15-vuotias, eli ehkä samaa vuosikertaa Arskan kanssa. Väinö tuli meille Turun löytöeläinkodista perjantaina 18/2-2011. Meille samoihin aikoihin ― perjantaina 15/4-2011 ― Porin eläinsuojelun kautta tullut Minttu-kissa ( https://vaunut.org/kuva/108119 ) sen sijaan oleilee vielä meidän elossa olevien keskuudessa. Mutta kiitos ― Väinön tuntien se takuulla vastaanottaa terveiset hyvillä mielin siellä pilvenreunalla ― ja terveiset Arskalle, sekä hyvää uuttavuotta kaikille!

Niin ja Lasse, kyllä se junan kissa sitä käymälääkin saattaa kytätä: https://vaunut.org/kuva/109113
kuva 28.12.2024 08:48 Ari-Pekka Lanne  
  Se jäi valitettavasti tuolloin merkitsemättä muistiin.
kuva 26.12.2024 13:00 Ari-Pekka Lanne  
  Ai paluupostinakin meni Kaalihäkki. No sitten tämä on voinut olla vaikka Ykkösten sorvireissuja tai muita huolto-ohjelmaan kuuluvia vaihtoja, ja samalla yksi Sr2 on siirtynyt em. varastosaldoissa Ilmalaan. Kakkonen ja Kolmonen osaavat höpötellä keskenään, joten niiden sekaparien häntäpuoliskoja ei sen takia jouduta valmistelemaan hinuukuntoon.
kuva 26.12.2024 10:45 Ari-Pekka Lanne  
  Tuntematta mitenkään tapauksen taustoja, eivätkös veturikierrolliset ja (päivystäjien) huoltokutsulliset siirtohinailut ole sentään yleisempiä kuin rikkoutuneiden laitosten avustamiset pois linjalta? Mikä ei toki silti tarkoita, että Siperian Sudet tai takuita nauttivat kalut olisivat sen immuunimpia erilaisia vikoja vastaan. Mutta siis veikkaan, että tällä veturijunalla on tasattu Kouvolan ja Helsingin keskinäisiä Ykkös- ja Kakkos-varastojen hyllymääriä.
kuva 24.12.2024 17:12 Ari-Pekka Lanne  
  Katsos vaan, tuohon(kaan) en ollutkaan osannut perehtyä noin tarkkaan. Mutta mainos kyllä kolahti aikanaan, kun sen pari kertaa tuoreeltaan milleniumilla telkkarista näin. Ja kolahtaa vähän vieläkin, kun on aikanaan niin hyvin tehty. Helsingin rautiksessa on paljon vanhaakin vielä jäljellä. Mutta myös jotain tuoretta hyvää. Nimittäin Cafe Elieli ja sen taivaallinen lohikeitto. Suosittelen.

Sekä toivottelen tässä samaa hyömyä antoisaa joulua kaikille vaunusomen seuraajille!
kuva 15.12.2024 10:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Niin, ja että virroittimen hiilet ylipäätään pysyisivät käyttökelpoisina. Ilman ajolangan jatkuvaa siksakkia se suorastaan uurtaisi niihin syvät lovet alta aikayksikön.
kuva 14.12.2024 14:19 Ari-Pekka Lanne  
  Niinkuin herra Esa tuossa aloituskommentissa jo sanoikin, niin tosiaan hienoja kuvia tässä sarjassa!
kuva 11.12.2024 17:06 Ari-Pekka Lanne  
  Edon ohjaamohan on siellä päädyn välitasolla. Ei mitenkään korkealla, vaikkakaan ei toki niin alhaalla kuin matkustamon laituritason alakerta. Harmillisesti Penan ja Edon tapauksessa ei pysty tekemään sitä kapean ATUn hiilenpalakikkamittaustakaan. Penan sivuikkuna ei aukea, ja Edon istuin on sivusuunnassa keskellä eli niin kaukana sivuikkunasta, ettei Markkanenkaan yletä kurkottelemaan siitä suulin ovenkarmiin.
kuva 11.12.2024 14:43 Ari-Pekka Lanne  
  Jestas, onpas tuo Jaakoppi tosiaan korkea, kun Deeveriinkin vertaa. Ei taida olla Kroksulla tai Ferrillä jakoa, vaikka nostaisi niiden Bremshey-istuimet niin ylös kuin säätövara antaa myöten.
kuva 11.12.2024 12:19 Ari-Pekka Lanne  
  Sinivalas ja Jaakoppi ovat korkeuseronsa, miksei muunkin eriparisuutensa, johdosta parivaljakkona jopa hieman koomisenkin näköinen kaksikko: https://vaunut.org/kuva/171608 .

Valitettavasti vaunusomesta löytyy ainakin tähän mennessä varsin kitsaasti matskua, jota tutkien voisi vertaillen arvioida Kroksun ja Jaakopin istuinten korkeuksia kiskonharjasta: https://vaunut.org/kuva/157187 . Mutta luulen myös, että niiden kahden laitoksen väliltä se voittaja arvotaan. Se täytyisi melkein tehdä niin, että veturinkuljettaja ajaisi vuorotellen Kroksun ja Jaakopin jostain rataverkkomme »kapean ATUn» ( https://vaunut.org/kuva/126118 ) kohdasta, jollaisia ovat esimerkiksi erilaisten lastaussuulien ja veturitallien ovenlävet, ja piirtäisi siinä aukinaisesta sivuikkunasta nenänsä tasalle hiilenpalalla pienen merkin siihen ovenkarmiin.
kuva 11.12.2024 08:51 Ari-Pekka Lanne  
  Kieltämättä. Ja kiintoisa pohdinta. Keskiohjaamoiset klassikkoveturit Dv12, Dr14 ja Dr16 vaikuttaisivat olevan tässä liekkimielisessä kisassa melko tasoissa: https://vaunut.org/kuva/171109 . Iso Vaaleen istuimen sijainnin korkeuden vaikutelma tulee kai paljolti siitä, kun toolille kömpiäkseen joutuu kiipeilemään laitoksen seinustalla. »Iso Vaalee» -kirja (laitoksen 14., PPP:n nimikirjoituksella varustettu kappale) antaa (s. 108) Dr16:n korkeudeksi 4700 mm, kun »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -tiiliskivi sen sijaan (s. 250) Dv12:n korkeudeksi 4450 mm. Kuitenkin linkin takana olevaa kuvaa katsoessa tulee mieleen, voisiko ensin mainittu mitta olla suksiboksilla ja jälkimmäinen ilman sellaista?

Sen sijaan kytkintangollisten keskiohjaamodieseleiden (Dv11, Dv15, Dv16) koppi on selvästi matalammalla: https://vaunut.org/kuva/154996 (»Rautatiet ja pienoisrautatiet» s. 125: »Vertaile veturien näkyviä eroavaisuuksia!»). Etteivät vain Hyvinkään konepajan insinöörisörsselssönit ja härskihartikaiset olisi käyttäneet Nallen ajettavuuden parantamiseen tähtääviä madallussarjoja. Tinasijoille vaikuttaisi ainakin minun silmään jäävän Trumannikin: https://vaunut.org/kuva/164693 . Samoin kaikkien muiden päätyohjaamoisten laitosten tapaan Huru, näennäisen jyhkeästä yleisvaikutelmastaan huolimatta: https://vaunut.org/kuva/11645 . Voisiko kilvoittelun voiton kääriäkin kajuutaltaan muutoin ahdas ja kulmikkaasti muotoiltu Kroksu: https://vaunut.org/kuva/168830 ?
kuva 04.12.2024 22:31 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos vain Timo, mutta huomasin jo tuon saman vahingossa juhannusviikolla, kun yritin satuilla kuvatekstiä kuvaan https://vaunut.org/kuva/168906 ― siinä kun tutkiskelin kartasta, minkä nimen keksisin Heinoon tuloesiön EoP235 vihreänäkimaltelunarratiivin mäelle. Paikannimi »Lanne» on präntätty Karttapaikan maastokarttaan pystysuorin kirjaimin ― ei siis vinottaisena kenotekstinä ―, meinaten sitä, että kyseessä ei ole maastonimi vaan asutusnimi. Toisin sanoen siinä Karkun Riippiläntien varrella on sillä kohtaa sen niminen tölli tai pientila.

Vaikka sukunimi on harvinainen, on samannimisiä sukuja ainakin kaksi. Sitä toista esiintyy niin ikään Satakunnassa. Törmäsin kerran 2010-luvulla yhteen heistä. Olin Porin matkakeskuksessa rahastelemassa linja-auton kyytiin pyrkiviä matkustajia. Muistaakseni olin ajanut Turusta Poriin, jossa edelleen Vaasaan jatkavan pikavuoron kuljettaja vaihtui. Se oli sitä aikaa, kun Matkahuollon kautta ostetut nettiliput tarkastettiin nimen perusteella. Eräs kyytiin nousseista oli nuorehko naishenkilö, jonka sukunimenä oli tuttu nimi. Nainen oli minulle täysin tuntematon, eikä siis mitään sukua. Sukunimikaima.

Toisesta sukunimikaimahenkilöstä minulta alettiin kyselemään parin-kolmen henkilön suin vuonna 2022, että olenko sukua hänelle. Kunnes hän sitten maanantaina 26/6-2023 yllättäen ilmoittautuikin juttusilleni. Olin Ilmalan Pendohallin raiteella 722 valmistelemassa SAA 61087:tta (Sm3 #06), kun ohjaamon oveen koputettiin. Ovesta pelmahti muutaman sanan vaihtamaan sukunimeltään samanniminen veturinkuljettaja. Ja se, mikä oli mielenkiintoinen tieto, minkä häneltä siinä kuulin, liittyy nimen etymologiaan. Itse en ollut tullut sillä niinkään vaivanneeksi päätäni ― korkeintaan tyytynyt arvelemaan nimen varmaankin viittaavaan lantioon. Mutta ei, tämä sukunimikaimaveturinkuljettaja kertoi sen viittaavan paremminkin jonkinlaiseen maastonkohtaan. ( https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_b8233a7ddf77c3ebf00baf7e9644d11d&word=lanne:1&list_id=150878 »Ihmisestä, jolla on paljon maata ja metsää: sill ̮ol levijät lantiet.»)

Se että kaimasukua on Satakunnassa, lähellä omaani, ei varmaankaan ole sattuma. Perimätiedon mukaan isovaarini Vihtori »käänsi lapiolla» aiemman nimensä »Lagerkvist» joskus viime vuosisadan alussa tai aiemmin ―, siihen aikaan, kun vastaavat suomennokset olivat muodissa. Ehkä hän varasti paikallisissa ympyröissä kuulemansa nimen, joka sattui alkamaan samalla tavoin.

Isovaari oli jossain vaiheessa, vielä perheineen Porissa asuessaan, töissä Valtionrautateillä. Tuolta ajalta on olemassa mustavalkoinen valokuva, jossa Vihtorin näköinen hahmo poseeraa Sk2-veturin tenderissä. Ilmeisesti hän työskenteli veturinlämmittäjänä. Mutta hän oli myös seppä, mistä johtuen kiukaislaiset talolliset, joilla oli runsaasti töitä sellaiselle, houkuttelivat hänet muuttamaan perheineen Kiukaisiin. Vihtori osallistui Kiukaisten-vuosinaan myös kunnallispolitiikkaan. Olisiko puoluekanta (SDP) ollut väärä, kun hän joutui sisällissodan myötä perheineen Lahden vankileirille, jossa tuomittiin kuolemaan toukokuussa 1918.
kuva 04.12.2024 10:06 Ari-Pekka Lanne  
  Polkupyörässä plastiikkinen kissansilmä myös. Ei ole 50-luvun väkisinväännettäväksi mikään pilipalilaitos.
kuva 03.12.2024 05:53 Ari-Pekka Lanne  
  »Tilapäinen erotusjakso.»
kuva 02.12.2024 08:01 Ari-Pekka Lanne  
  Yöpikajuna on kokonaisvaltainen ponnistus pyöreälamppuiselle Siperian Sudelle. Riittää yhtäältä pienen tavarajunan verran junaa, joka pitäisi saada ajomoottoreiden voimin matkustajajunavauhteihin —, nopeusmittarin viisari saattaa käväistä radan syvimpien notkojen pohjilla jopa sadanneljänkympin kohdalla. Kompura joutuu koville, kun junassa kukkuva väki keksii toimittaa aamuasioitaan hyttiensä paineilmatoimisissa kloseteissa. Junanlämmitysvirran kysyntä on äärimmäinen — erityisesti aamuyöllä, kun pikkuautot alkavat ryöstää hännän peltilehmävaunuista lohkolämmityssähköjä. Päämuuntajan toisiopuolelta ei juuri löydy huilailevia käämejä.
kuva 01.12.2024 09:36 Ari-Pekka Lanne  
  Ei kai sitä nyt kuljettajilta kysellä, että montako laitetaan. =oD
kuva 29.11.2024 11:59 Ari-Pekka Lanne  
  90-luvulla tehtaalle saatu korkeampi piippu hajaannuttaa hapot ja raskasmetallit laajemmalle maakuntiin. Voisiko osa herkuista yltää Siuroon (67 km) ja Turkuunkin (95 km). Toki nykytekniikka parempine filttereineen on vähentänyt päästöjä ylipäätään. Muutos takavuosikymmeniltä muistamaamme on tosiaan huomattava tuolla Harjavaltain seudun kankailla.

Luulin pari vuotta sitten Valtain ratapihan päältä ruostuneita valopääopastimien varjostimia katsoessani, että seudulla esiintyisi vieläkin paikallisia happosateita. Kunnes äkkäsin samanlaista korroosiota esiintyvän Rauman tulotolpan E372 lamppuaukkojen varjostuslipoissa. Rauman valopääopastimien peltien ruostumisen osalta pääsyypäitä voisivat olla Valtain päästöjen sijaan tai lisäksi viereen rakennettu Valtatie 12:n jatke maantiesuolaroiskeineen eli jatkuvine -sumuineen sekä Olkluaron plutonium- ja muut raskasmetallijonipäästöt.
kuva 27.11.2024 13:08 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvät kyydit antoi. Kova rauta tämä laitos.
kuva 22.11.2024 09:13 Ari-Pekka Lanne  
  Tuollaista telex-linjaa tuplaleveällä yläorrella oli ainakin Rauman radalla — ilmeisesti välillä Llh-Pej. Olen pitänyt sitä siksi erikoisena, että olikohan vastaavaa missään muualla? — No, luultavasti oli, mutta ihan kaikkein tyypillisintä puhelinlankain ripustustyyliä tämä ei ollut.
kuva 21.11.2024 23:40 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvasta — ml. kuvateksti — ei puutu rautatieuskottavuutta.
kuva 15.11.2024 14:14 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva Roviksesta. Käkättimellä tehtyinä vihellyksistä ei juuri sen lyhyempiä saakaan. Ratskulla on turha yrittää jotain kolmen lyhyen kimeän »Käännä vaihde» (wanhaa Jt:tä) -vihellinopasteita.
   >>