Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.12.2021 19:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Kauno Saario asustelee perheineen B-rapussa. | ||||
|
28.12.2021 20:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onneksi olkoon, Oula! Jo yksikin Dv12 riepottelee melkoista junaa 72-litraisen Tampella MGO -patansa voimin ‒ lämmittäen siinä sivussa veturinkuljettajan mielen sekä ylijäämälämmöllään kajuutan. Mutta tässä on oikein parivaljakko, niin jo vain kiitää juna kuin juna niin p*******sti, vaikka sataakahtakymppiä. ‒ 2754 ja 2657; niiden väliin on täytynyt törkätä semmonen kaksinajokaapeli, jossa on kummassakin päässä Star Trek Original Seriesistä tuttu suihkuturbiininpyöreä 60-luvun haitekkitöpseli. | ||||
|
23.12.2021 22:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten edelliseen kommenttiin nostettuun hyperlinkkiin, nyt veturinvaihdon Turussa mahdollistavia viivoja on näköjään piirrelty aina perjantaihin 28/1-2022 asti. Kyllähän se niin onkin, että eivät Ugin rautiksen ikivanhat seinät osaisi aamuviiden jälkeen jatkaa uniaan, jollei dieselveturikolmikon tuttu, vuosikymmenestä toiseen kuultu joka-aamuinen pauhu alkaisi kuulumaan fosfori- ja piifluorivetyhappoa sekä apulantaa ja fosfaattia kuljettavan junan pysähtyessä aseman ratapihalle. | ||||
|
23.12.2021 18:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Tohon maailmanaikaan suorittaja makasi jokseenkin jokaisen rautiksen peräkamarin sohvalla. | ||||
|
|
14.12.2021 18:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta avoimessa datassa näkyvän tiedon ( https://juliadata.fi/timetables/history?s=54036 ) perusteella veikkaisin, että aina sunnuntaihin 2/1-2022 asti fosfaattijuna pöristelisi loppumatkansa Turusta Ukiin dieseleillä. Sinne asti näytettäisiin käytettävän taulua, johon on varattu Turkuun veturinvaihtoaikaa. | ||||
|
13.12.2021 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai on näissäkin toimintatavoissa eroja yksiköiden välillä. Tavaraliikenteen osalta koulutuksessa painotettiin, ettei yksilöpuheluita tule käyttää työntöliikettä ohjattaessa, koska saapuva soitti voi katkaista sen. Yleisesti ottaen yksilöpuhelut nostettiin esille viime liidussa, jossa kouluttaja kertoi kiinnitetyn huomiota yksilöpuheluihin, koska ne kuormittavat verkkoa selvästi puheryhmien käyttöä enemmän. | ||||
|
|
13.12.2021 08:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Topin mainitsemissa työntöliikkeissä on yhtenä pahimmista vaaratekijöistä mahdollinen »rikkinäinen puhelin -efekti» vaihtotyön johtajan ja kuljettajan välillä. »Tähystäjän» sanoessa »sata» toistaa kuljettaja sen protokollan mukaisesti, eikä huomaa tangenttinsa jääneen siinä yhteydessä jumiin, jolloin seuraavat mitat jäävät kuljettajalta kuulematta. Tästäkin vielä selvittäisiin, jos kuljettajalle muistuisi mieleen pyhä »viiden sekunnin sääntö» tai »tähystäjällä» olisi tahollaan mahdollisuus tehdä jarrutus. Luultavasti tämäkin onnettomuus on lukuisien sattumusten summa. | ||||
|
07.12.2021 12:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Porin radalla Iso Vaalee taisi tosiaan olla melkoisen harvinainen näky. Sen sijaan Raumalle Iso Vaaleet ajoivat koeajojen merkeissä sarjan valmistumisen alkuaikoina ‒ 80- ja 90-lukujen taitteessa ‒ alati. Parempaa tietoa löytyy pyhästä kirjasta »Iso Vaalee» (ISBN 952-92-0413-2, Petrin Viestintä, 2006) tai kyseisen kaanonin kirjoittajalta, vaunusomehahmonakin tunnetulta Iso Vaalee -erityisasiantuntija Petri P. Pentikäiseltä: https://www.vaunut.org/kuva/105449 . Iso Vaaleelle tietä viitoittanut, hieman aiemmin Rauman radalla esiintynyt toinen kummajainen oli Super-Huru: https://www.vaunut.org/kuva/13008 . |
||||
|
03.12.2021 11:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tunnelmallinen kuva! Näin lounaissuomalaisena uusista kuljetuksista aiemmin loppuneilla purku- ja lastauspaikoilla tulevat heti mieleen ainakin Tahkis, Nantsku ja Pansio. | ||||
|
03.12.2021 09:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuulimylly on kätevä. Vallankin sen kätevyyden huomaa, kun sitä ei olekaan, kuten Turussa: https://vaunut.org/kuva/12798 . Kuudessatoista vuodessa muut Turun vaihteet ovat sentään saaneet levynsä, mutta enkut joudutaan edelleen tähystämään kielistä. | ||||
|
02.12.2021 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keväällä 1997: https://www.vaunut.org/kuva/20074 | ||||
|
|
02.12.2021 08:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toksia, Jarno. En saanut katotuksi tommosta näkymää kaivamatta luuria taskusta. Vallankin kun nämä alkavat käymään vähiin. Kenen sydän sitten sykkiikin dieseleille. Ja kyl vaunusomen kuljetusvirtavastaava Riku siinä oikeassa on, että Hepokarissa on nykyään melko hiljaista. | ||||
|
29.11.2021 16:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keltapäisinä minäkin opin Lätät 80-luvulla tuntemaan. *huokaus* Ja viikonloppujen ruuhkajunissa oli vielä se liiterikin siinä välissä. | ||||
|
|
29.11.2021 16:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On näkynyt molempiakin lähiaikoina. Tänään kuitenkin junat 4036/3503 osuuksilla Tku-Ukp-Tku vetänyt kolmikko koostui 25-sarjalaisista, käsittäen veturit 2506, 2526 ja 2529, joista ensin mainittu irtosi päiväksi Hangonsaaren vaihtotöihin jäljelle jääneen kaksoisveturin suoriutuessa sillä välin junista 3552/3553. Kauaa ei enää menekään, kun kolmikoiden muodostelu Ugissa jää historiaan... | ||||
|
28.11.2021 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos Oula. Hauskaa se vaan oli päästä vähän pöristelemään Deeverillä. Ja mitä uunikaloihin tulee, vaimo oli syönyt omansa tuoreeltaan, itse uudelleenlämmitin omani mikroaaltouunissa yöllä kotiin palatessa. | ||||
|
|
28.11.2021 11:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, se on ammatinvalintakysymys. Epäsäännöllinen vuorotyö ‒ vallankin satunnaisilla komennuskeikolla väritettynä ‒ kysyy joskus pientä joustavuutta. Toisaalta sitä joustoa sitten toki löytyy puolin ja toisin. Jos pitää ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta, niin mikäs sen mukavampaa. Kiitoksia mukavista kommenteista myös pohjoispohjalaisharrastajakaksikolle! Teiltäkin on viime vuosina ilmestynyt paljon hienoja kuvia sekä fiksuja kuvatekstejä ja kommentteja. Eivät ole jääneet huomaamatta. Pitäkää tuo! |
||||
|
27.10.2021 17:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl se vaan näin on! Jos näinkin voi olla: https://www.vaunut.org/kuva/145004 =oD Ja »Hunaja» on toki kotoisin asemalta Хоных eli Honyh. | ||||
|
|
27.10.2021 10:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hunajalla viitataan kyseisen sortin lähtöasemaan. Sattumalta se laji pakkaa sen lisäksi olemaan suhteellisen tahmeaa menemään läpi vaununkääntölaitteen alapuolisista aparaateista. | ||||
|
|
26.10.2021 20:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Jouduin tämän muinaisdeeverin kanssa tekemisiin torstaina 21/10 ja jälleen eilen maanantaina 25/10. Eilisiltaisessa vuorossa asiat olivat ehtoon tummuttua edenneet siihen, että olin kippailemassa tällä vielä »Hunajaa» toisen päivystäjän (Dv12 2626) saatua jo eri laadun puretuksi toisella kääntölaitteella. Niinpä Valko-Deeveri meni Hunajan kippailuni kestäessä kuvassa näkyvällä tavalla yläpihalla makaavan T 58054:n vaunuston perään pumppailemaan siihen ilmaa. Junan kuormat koostuivat kahdesta eri tavarasta ‒ noin puolet ja puolet. Niinpä Valko-Deeveri järjesteli junan siten, että työnsi ensin neljänneksen sivuun, sitten keskipuolikkaan kohti vapaana olevaa kippiä sekä veti vielä loppuneljänneksellä sen aluksi sivuun työntämänsä keulaneljänneksen takaisin yläpihalle suojiin. Näin saatiin Vokit jaoteltua puoliksi siten, että molemmille kipeille kohdistuisi samaan aikaan samaa tavaraa, jolloin voitaisiin kippailla rationaalisesti. Saatuani Hunajat läpi, tulin kuvan Dv12 2620:lla kohti vapaana ollutta kippiä työnnetyn ja yläpihan puolelle suojiin vedetyn letkan väliin kytkeytyäkseni ensin mainitun roikan perään. Radio-ohjaus-Deevereistä tuttuun toisaikaiseen tyyliin suunnan kääntyminen päätti siinä kohtaa ‒ vaihteen V 2006 takana käydessä ‒ vaatia hieman aikaa ja kommervenkkejä. ‒ Eihän täs romus käänny suunta! No, onneks on Stena tos viäres, ilmoitin Tahkiksen ratapiharadioon. ‒ Ei ol pitkä matka loppusijoituspaikalle, kuittasi Valko-Deeverin vaihtotyökuljettaja, vetäen kiduksiinsa autonraatojärsimön yläpihan alapään vaihdekujaa kohti puhaltamaa, akkuhapon ja jäähdytinnesteen terästämää mikromuovisumua. |
||||
|
18.10.2021 15:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja kädet valtion taskuissa. | ||||
|
13.10.2021 14:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki. Sen kumea rupsuttelu on osa Nantskun sataman äänimaisemaa. ;o) | ||||
|
26.09.2021 07:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ihan kaikki neukkuaakkoset eivät mulle aukea. Ainakin tähän saakka olen pärjäillyt maanteitten puolen yleisönpalvelutehtävissä vastaan tulleiden satunnaisten venäläismatkaajien kanssa asioidessa varsin suppealla sanastolla. Zdrastvuite, spasiba, harasoo ja da.... | ||||
|
22.09.2021 13:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin että ne tönkät onkin kumia? Olen aina luullut, että ne on tehty neuvostoliittolaisessa ydinjätteestä. Ainakin semmonen krääsä niistä tulee. | ||||
|
|
21.09.2021 22:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siitä voikin sitten vertailla iskunpituuksia. Tarkemmissa jarrutustilanteissa sen saattaa jopa tuntea, jos vivustojen säädöt eivät ole ihan tasan. Jiipeepeeyksiköt eivät aina ole yhteismitallisia. | ||||
|
13.09.2021 04:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pysyy paremmin ojien välissä. | ||||
|
|
12.09.2021 11:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei Toivos-Jopen tart siit ol murheisas; kyl pappojen eläkkeensaanti on turvattu. Luulisin... Vrt. https://vaunut.org/kuva/62417 . | ||||
|
|
11.09.2021 18:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ei kai ne nyt niin ihmeellisiä ole... Tosin on myönnettävä, että eilen perjantaina 10/9-2021, ollessani perehtymässä Nantskun vuoristorataan, kävi tyhjiä viljavaunuja Nantskun satamassa niputellessani kosmeettinen ajovirhe, jonka seurauksena Vtad:ien pohjista ropisivat loputkin jyvät. Perehdyttäjänä ollut raumalainen, rautatieopistossa vaihtotyökuljettajien OTO-kouluttajanakin toimiva, kippari arvatenkin meinasi pottuilla siitä, joten totesin jo ennakoiden: »Ravistelin vaan loput viljat, ettei men takas Neuvostoliittoon.» Vaari siihen: »Ai että noit aapeenismei. "Ettei men takas Neuvostoliittoon..." Saank mää käyttää tota?» Annoin suoraan kysymykseen suoran vastauksen: »Et saa!» | ||||
|
|
11.09.2021 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä jotkut rouvat tykkäävät tummistakin. Ja posliinit ovat monelle mieleen. | ||||
|
07.09.2021 20:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Lajus-Topi on keskiviikkona 11/1-2012 antamassaan kommentissa sikäli oikeassa, että tavallisesti Dr14:ssä ja Dv12:ssa käytettävällä radio-ohjaimella annetaan tehopyyntien sijaan nopeuspyyntejä. Kuitenkin suoranaisista porraspyynneistä ensimmäinen ja toinen ajoporras ovat mahdollisia. Tehoja voi tietyssä määrin yleisemminkin säädellä nopeuspyyntien kautta. Jos tarkoitus on vaikkapa lähteä työntämään 4000-tonnista vaunuletkaa yhdellä Deeverillä, on suuren nopeuspyynnin valinnan seurauksena »Bertta-porras», voimasavut, pyörien ruopiminen ja vaihteiston ylikuumeneminen. Mutta jos valitsee alkuun pienen nopeuspyynnin ja nostaa nopeuspyyntiä sitä mukaan kun nopeus nousee, pysyy konekäsky kohtuullisemmilla portailla ja letka lähtee liikkeelle hitaasti mutta varmasti. Jarruttamista sen sijaan ei tehdä nopeuspyynneillä, vaan suoriksen ja itsarin paineita säätämällä. Ratskun suoris tosin on jokseenkin tunnoton ja itsarissakin on »rasteja» Knorr D2b -kuljettajaventtiilin yhdeksän käyttöjarrutusrastin sijaan neljä. Pirttiksen mainitsemia viiveitä ei esiinny vain tehonsäätöön ja jarruttamiseen liittyvissä komennoissa, vaan myös vaikkapa vapitin ohjaamisessa sekä nopeusmittarin lukeman päivittymisessä, joten esimerkiksi veturin vaunuihin kiinni ajaminen ratskulla on helpommin sanottu kuin tehty. Jos on tarkoitus tehdä paikallaan seisovalla veturilla pieni liikautus, on jarrutus aloitettava jo ennen kuin veturi edes liikahtaa. Muuten menee pitkäksi. Vielä kuvanottohetkellä radio-ohjauskuljettajan koulutuksen saaneilla ratapihakonduktööreillä ei ollut koulutusta eikä lupaa käyttää lainkaan veturin kiinteitä hallintalaitteita. Kalustoystävällisyyden nimissä ohjeita kehitettiin myöhemmin siten, että koulutuksen saaneet saivat käyttää veturia vaunuihin kiinni ajaessaan ajopöydän tunnokasta suoratoimijarrukahvaa. Tänä päivänä useimmilla radio-ohjauskuljettajilla on lisäksi koulutus muihinkin kiinteisiin hallintalaitteisiin ‒ veturinkuljettajadirektiivin (2007/59/EY) mukaisessa lisätodistuksessaan kuvattuna liikkuvaksi kalustoksi, jolla lupa kuljettaa, vaikkapa »Dr14» ja »Dr14R» ‒, jolloin he voivat valita ajavatko Kauno Saarion tapaan tarkemmalla pöytäajolla vai holtittomammalla, joskin vaihtotöiden kannalta usein ‒ erityisesti yksintyöskentelyssä ‒ muuten kätevämmällä, radio-ohjauksella. |
||||
|
Kuvasarja: Rantaradan puujunat Saloon ja Piikkiöön |
06.09.2021 07:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kivoja kuvia! Mutta eikö tiistaiehtoolla 16/7-2019 Paimioon (Po) kulkunsa keskeyttänyt T 53586 ollutkaan Ilpo? | ||||
|
29.08.2021 16:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On ollut niin kiivaita vaihtotöitä (amer. shunting [suom. törmäily]), että maalitkin ovat ropisseet pois. | ||||
|
16.08.2021 16:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Loistavaa! | ||||
|
07.08.2021 21:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siperian Susi -kolmikot ovat kieltämättä varsin komeita ilmestyksiä. Niiden ekonomisekologisista hyödyistä en ole kuitenkaan onnistunut itseäni vakuuttamaan. Tupla-Susi valuttaa Tahkikseen 40-vaunuisen kuormaletkan, kolmois-Sr1 47-vaunuisen roikan hiiliä. 2 x Sr1 surisee ja humisee yhdellä kuljettajalla, 3 x Sr1 sen sijaan vaatii kaksi kuljettajaa. Yhtä hyvin voisi laittaa menemään 2 x Sr1 + 40 Vok sekä perään lisäjunan kokoonpanolla Sr1 + 7 Vok ‒, kulut olisivat samat. Ei vaikuta kovin tehokkaalta. Sähkörata meinaa kyykätä jo tupla-Susien vetämien kivihiilijunien edessä. Viimeksi tänään lauantaina 7/8-2021 olivat Tahkiksen radan sulakkeet hiilenä: https://juliadata.fi/timetables?s=52061&d=7.8.2021 . Pahimpia tilanteita ovat ne, kun kuormajuna joutuu hiljentämään Mänskän erkanemisvaihteeseen ‒, neukkuvaunuillahan on käyrille asetetuissa vaihteissa Sn20. Äkkinäisempi veturinkuljettaja ei malta odotella pitkän junan jarruviiveitä, vaan kiskoo rastia rastin perään, kunnes ilmaa on päässyt putkesta jo siksi paljon, että juna ei vain hiljennä tavoiteltuun kahteenkymppiin vaan pysähtyy kuin tossu paskaan ‒, mitään ei ole sen estämiseksi enää tehtävissä. Pysähtymistä yritetään vielä sen tapahduttuakin estää antamalla täytösiskua ja vääntämällä rattia kaakkoon. Silloin ne sähköradan proput korventuvat, ja Olkiluoto menee polvilleen. Eikä vain linjaliikenteeseen, vaan erityiset haasteensa antavat yltiöpäisen raskaat junarungot myös vaihtotöihin. Jos kohta Tahkikseen viedäänkin päivystysdeeverit ajamalla omin konein, ne tuntuvat pyrkivän sieltä pois tyhjävaunujunien mukana vaihteistot keskitettyinä. Kompurat eivät kestä pitkiä neuvostoliittolaisletkoja pumpatessaan. Vaihteistot sulavat ja moottoriöljyt tulevat raidesepelille, kun yhdellä muinaisdeeverillä lykitään 40-vaunuisia letkoja. Mitä se sitten on 47-vaunuisilla junilla? |
||||
|
04.08.2021 05:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olihan se. Vieläkin kaikuvat korvissa Teven konepajan vaihtotöissä päästämät viheltelyt, joita tuntui kuuluvan solkenaan pitkin päivää. | ||||
|
01.08.2021 20:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyään sähköistetyn tuloratapihan puolella pisimmän raiteen käyttöpituus on 858 metriä: https://portofpori.fi/wp-content/uploads/2020/12/Tahkoluoto_Raiteistokaavio_paivitys_Ver2_7-10-2020.pdf . | ||||
|
26.07.2021 11:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tällaisissa täytyisi sen sijaan laskea kiskonkuluttajien vauhteja, kunnes näkemät saadaan kuntoon, maantienkäyttäjille varoituslaitokset tai ylikäytävän korvaus alikululla tai muulla asiallisella järjestelyllä. Joka lähtee tällaisessa paikassa rataa ylittämään, saa kyllä pitää kiirettä, että ehtii pois mahdollisen junan edestä. | ||||
|
25.07.2021 15:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maantienristeys näköjään esiintyy myös elokuvassa Samurai Rauni Reposaarelainen ( https://areena.yle.fi/1-3785190 ) kohdassa 22:09, jossa rainan päähenkilö pöhkii oikealla näkyvän opastetaulun alta. | ||||
|
03.07.2021 19:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raumalla on Repolassa muutama tällainen pahemmissa tehdasalueen ylikäytävissä. Raision ja Turun välillä on yksi ennen Pahaniemen yliajoa; suunnilleen samassa paikassa, missä oli vielä muutama vuosi sitten perinteinen vihellysmerkki. Varmasti näitä uudehkoja merkkejä on jo piilotettu lukemattomiin muihinkin paikkoihin rataverkollamme, toki etupäässä ulkopuolisille alueille. | ||||
|
01.07.2021 20:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai, sori... Tulee helposti viimeksi lisätyn kuvan päiväys, kun laittelee kuvia vaunusomeen. | ||||
|
|
01.07.2021 20:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ainakaan iltapäivän puolella ollut. Olisko Dv12 2609 sitten hajonnut siinä edellispäivänä? | ||||
|
16.06.2021 22:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »jos mikään ei ole muuttunut» Eihän täällä mikään koskaan muutu. ;o) Selvä, Alexilla olikin tietoa asiasta. Kiitoksia! Merkkaillaan kuvan tietueisiin. |
||||
|
|
16.06.2021 20:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mihin Jimi perustat veikkauksesi? Nappailin tuona aamuna viisikymmentäyhdeksän kuvaa Turun asemaratapihalla, paljolti juuri tuossa Hikilän nurkilla. Pääkohteena oli peltilehmäpäivystäjänä Pv 6182 työskennellyt Tve4 511. Niinpä muista saman aamun ruuduista ei löydy sen tarkempaa tietoa. Eikä kyllä sen puoleen kevyellä pläräilyllä mistään mun filmirullistani. Äkkinäisempi voisi luulla kuvassa erottuvan XG:n kyljessä osa numeroa: …62... Todellisuudessa kyseessä lienee kuitenkin Teka-Kasin ja virkakekkulin väliin jäävällä raiteella makaavan avovaunun päätyyn läntätty numero, koskapa ainakaan tämän puolisella sivulla G-vaunussa ei taida näkyä numeroa lainkaan: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/25239732205/ Sittemmin ‒ varmaankin joskus siinä Hikilän purkamisen ( https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/liite_5_turvallisuusasiakirja_hikila.pdf ) aikoihin ‒ sama vaunu näyttäisi muuttaneen yhdessä XT 01660:n kanssa raiteelle 209: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/41498901975/ Eilen tiistaina 15/6-2021 illansuussakin samassa paikassa näytti möllöttävän pari vaneri-Geetä, mutta eipä tullut käytyä tutkimassa niiden numeroita… |
||||
|
11.06.2021 22:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Tahkiksessa näytti tänään nököttävän ammoniakkivaunu purkupaikallaan. | ||||
|
02.06.2021 10:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin tällaiset satunnaistilanteet ‒ senhetkisestä harmittavuudestaan huolimatta ‒ Valtionrautateiden tai edes asianosaisen kustannuspaikan tasetta tai tuloslaskelmaa horjuttavat ‒, saattavat hukkua tilastojen kohinaan jo kvartaalitason tarkastelussa. Kaikki on niin suhteellista. Vertailun vuoksi eilen tiistaina 1/6-2021 eteläpohjanmaalainen, päälle kahdeksankymppinen kulkukauppias muisteli, kuinka hänen Transit ‒ jossa siinäkin on sentään mittarissa jo puolitoista miljoonaa kilometriä ‒ oli eräällä Lapin myyntireissulla jättänyt Sieppijärvellä maantienposkeen. Varaosia oli pitänyt odottaa kolme päivää. Hotelliyöpymisineen kaikkineen »ansaintamatkasta» oli tullut takkiin tuhat markkaa, joka meinaa vaarin lompakossa kuukauden eläkettä! |
||||
|
|
01.06.2021 22:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Vertaillaanpas mahureita hieman lisää… Kiskoautojunanvaunu Vakonkka Dm12: Pyöräjärjestys (1A)’(A1)’ Paino 54,5 t Istumapaikkoja 62 Moottorit 2 x MAN D2876 LUE 606 Moottorien teho 2 × 301 kW Suurin nopeus 120 km/h ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Dm12 ) Polttoaineenkulutus 0,7 l/km ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2013-15_rautatieliikenteen_kustannusmallit_web.pdf s. 20) Maantielättähattuvaunu Volvo B12M 6x2: Pyöräjärjestys 1’(A1)’ Paino 22,45 t Istumapaikkoja 53 Moottori Volvo DH12E 420 ( https://www.svenskbusshistoria.se/go/?id=42998 ) Moottorin teho 309 kW ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Volvo_9700 ) Suurin nopeus 100 km/h Polttoaineenkulutus ~0,25…0,30 l/km ( https://keskustelu.suomi24.fi/t/3751301/bussien-polttoaineenkulutus ) Kiskoautojunanvaunuun sopii istualteen 17 prosenttia enemmän kulkumiehiä kuin maantielättähattuvaunun jousille. Valitettavasti molemmista kulkulaitoksista löytyy ylipainojensa johdosta tukiakseleita eli »velka-akseleita». Tuplasti painavammassa kiskoautojunanvaunussa on sen lisäksi vetäviä akseleita tuplat, kuten myös patoja sekä näin muodoin sopansyöntiäkin. Toki jos Dm12-vaunuja tarvitaan junavuoroon enemmän, alkavat rautatien hyödyt nousta esiin, kun vaunut kulkeutuvat toistensa imussa kohtuullistaen hieman toistensa sopannälkää. Kaiken kaikkiaan vakonkkajunan ei kai konseptina ja konstruktiona voi erityisesti kehua hyödyntävän rautatien kaikkein täysimääräisintä ekonomisekologista säästäväisyyspotentiaalia. Niin se on, amerikkalaisia on siunattu Amtrakilla ja Greyhoundilla – meitä suomalaisia vastaavasti Valtionrautateillä ja Koivarilla. |
||||
|
30.05.2021 22:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Riippuu varmaan vähän liikennöitsijästäkin. Ehkä vaunusome toimi (taas), koska Gbln:n Turkuun entisille hakateille jäänyttä Höyryveturimatkain yhtä töhrittyä sisarkekkulia maalattiin (ei spraytöhryillä, vaan vaunun oikeaan väriin) tänään sunnuntaina 30/5-2021. Tein havainnon Aninkaisten siltaa klo 13:02 ylittäneen maantielättähattuvaunun Bremshey-istuimelta. Kun illansuussa klo 19:45 ylitin jälleen saman sillan, oli päivällä tikkailla horjunut maalari kadonnut, mutta Gbln-vaunu saanut siistiä pintaa alas helmoihinsa. | ||||
|
29.05.2021 19:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| TVH (→ TVL → Tielaitos → Destia) ja Valtionrautatiet olivat molemmat aikoinaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuuteen kuuluvia laitoksia. Siksensä se ei kai ole niin nuukaa, mitä tällaisten kalujen kylkiin teippaillaan, kun kuitenkin syödään saman ministeriön soppaa. Siltikin on kai sallittua sanottavan, että ainakin tämä Teve-Nelkku näyttää viimein löytäneen keltaiseensa seuraan. | ||||
|
27.05.2021 07:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vähän kivituhkaa, niin siinä meillä on jätkänpolku. | ||||
|
|
22.05.2021 20:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kyllä minun järkeeni ole koskaan mahtunut moinen sotkeminen ja ilkivalta. En tietääkseni ole tavannut ketään töhrijää, mutta minun on vaikea kuvitella kenenkään töhrijän olevan ihan täyspäinen. Siinä mielessä voisi kuvitella töhrijöiden olevan taloudellisesti kitsaammassa tilanteessa, kun eivät nähtävästi osaa samaistua omistamisen taakkoihin. Viime kesänä kävi eräänä helteisenä yönä niin, että joku tai jotkut heittivät kananmunia talomme seinään ja ikkunaan. Meillä sattui silloin olemaan kyläilemässä vaimon veli tyttöystävineen sekä sisko avopuolisoineen. Joku heistä oli kuulemma yöllä havahtunutkin johonkin räsäykseen, mutta torkahtanut sitten uudelleen. Aamulla löysin räiskäleet ulkoseinästä, kun olin ulkoiluttamassa Väinö-kissaa valjaissa. Eipä ollut mukavaa putsattavaa tiiliseinästä. Voi vain arvailla, oliko kyseessä nuori, vasta elämää opetteleva jumalankuva, jonkun pyhän, vaikkakin totuuden siemenen sisältävän vaunusometekstini muurahaispesään sohaisuksi käsittänyt heikkohermoinen kuumakalle stalkkeri vai pilvessä painellut satunnainen narkki ihmistaimi. Saman tien varrella näytti eräs Caddy saaneen myös samanlaisen valkuaiskeltuaiskuorrutuksen. Sen sijaan vaimon siskon avomies ihmetteli, miksi hänen autonsa, joka makasi pihassa ikkuna aukinaisena, oli säästynyt sutuilta. Vaimon veli uhkasikin korjaavansa asian lataamalla peltilehmän kabiiniin kennollisen. Mutta tosia puhuen, törkeitä ja käsittämättömiä temppuja, joiden tarkoitusperiä voi vain kuvitella. Tuskin tällaiset töhrijät omiin asuintaloihinsa ja kulkulaitoksiinsa tällaisia pyytämättä ilmaantuvia sotkuja odottavat. | ||||
|
21.05.2021 17:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luurasin Juliasta, kun taustan koivujuna lähti, että meinasikohan se jäädä heti lähtönsä jälkeen Isometsän mäkeen: https://juliadata.fi/timetables?s=58724&d=21.5.2021&speed=1 . Mielensäpahoituspäivästä johtuneen puolen vuorokauden käyttämättömyyden pölyyntämät kiskot olivat sen lisäksi tihkusateen kostuttamat. Käytiin niputtamassa juna aamulla lastauspaikalta Dv12 2634:lla, jossa sojotti pitkä nokka Vuojoen suuntaan, mikä on Rauman päivystysvetureille hyvin harvinaista. Hieman liinanheittoa, moottorisahaa ja pyöräkuormaajaa saatiin käyttää, ennen kuin jouduin toteamaan junan muuttuneen kourimolla liikennöintikelpoiseksi. | ||||
|
20.05.2021 14:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minulle sattui maanantaina 28/5-2018 klo 13:13 peurakolari. Olin juuri aloittanut työvuoron ja lähtenyt vajaan kilometrin päässä tö(r)mäyskohdasta olevalta maantielättähattuvaunuvarikolta kohti Rauman linja-autoasemaa, josta linja alkaisi. Elukka juoksi vasemmalta korkean penkan takaa etuviistosti suoraan keulaan, minkä jaloistaan pääsi. Mitään en ehtinyt tehdä, vaikka paikalla on kuudenkympin latua. Pysähdyin tien sivuun ja katsoin oikeaa peiliä; eläin sätki ojan pohjalla selällään. Sen jalat vispasivat nopeasti kuin hyönteisen siivet. Sen sijaan vasemmasta peilistä näin, että vastaan tullut pikkuauto teki U-käännöksen ja pysähtyi linja-auto taakse peuran kohdalle. Kömmin ulos. Pikkuautosta jalkautuneella miehellä oli leuku sekä knowhow, miten peuran aortta saadaan poikki. Parissa minuutissa eläimen kärsimykset olivat ohitse. Mies kertoi olevansa Laitilan metsästysseurassa ja tekevänsä juuri tällaisia virka-aputehtäviä. Lisäksi miehen pikkuautoon sattui olemaan kytkettynä peräkärry, joten ruho saatiin myös saman tien korjattua jatkokäsittelyyn. Se oli kaikkineen varsin nopeaa palvelua. | ||||