Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.11.2020 18:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionsalaisuusviljasiilot ja kaikki! | ||||
|
24.11.2020 07:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä kulkee myös Hämiksen ja Tussun välillä, vallankin »kolme- ja puolitonnisessa». Turkulaiset sanovat näitä »kirkkovaunuiksi». | ||||
|
16.11.2020 21:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Noin sen on täytynyt mennä. Ei se muuten niin tarkkaa ole, kunhan ei vaan kaksi yksikköä liikennöi samaan aikaan samalla tunnuksella. | ||||
|
|
16.11.2020 20:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ne yleensä tuolla avoimessa datassa oikein on. Tosin niissä on se virhemahdollisuus, kun liikenteenohjaaja on ne käsin naputellut vaihtokulkuteitä klikkaillessaan. Niinpä joskus voi lukea vaikkapa »PÄSSI» tai oikeastaan ihan mitä vaan. | ||||
|
16.11.2020 15:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikeassa olet Occ-y; siispä tarkennetaan: mahdollisuuksien mukaan. Esim. juurikin Vofan konttitappien asemointi rajoittaa hieman 10' konttien sijoittelua vaunussa. Mut siis jotenkin tähän tyyliin: http://vaunut.org/kuva/132349 ‒ vallankin jos loodan sisällä sattuu olemaan jotain »myytäväksi sopivaa irtaimistoa». | ||||
|
16.11.2020 00:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eorjoellapa hyvinkin. Tuossa vielä linkki Attilan kasarikuvaan: http://www.vaunut.org/kuva/77464 | ||||
|
|
15.11.2020 22:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni.» ‒Sale, 2014 | ||||
|
|
15.11.2020 22:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Venäjällä ajellessaan charterkuljettajilla on tapana ottaa luppakorvapeilit kadunposkeen yöksi jäävistä linja-autoistaan mukaan hotellihuoneeseen. Ja jos vaikkapa 20' merikontteja laitetaan menemään pitkin Venäjää junassa, lastataan ne rautatievaunuihin (kaksi konttia per vaunu) ovet vastakkain. | ||||
|
15.11.2020 21:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaihtotöiden vaihtelevista sääoloista puheen ollen… Ratapihatyöntekijöiden (junamies/löysäri/käyttömies, vaihdemies, ratapihakonduktööri, vaihtotyönjohtaja, ro-kuljettaja yms.) sadeasuun liittyy eräs selittämätön dilemma. Vaikka sadetutkan mukaan lähituntien aikana sataisi täysin varmasti, ja vaihtotyörupeamaan lähdettäessä tosiaan sataisikin kuin saavista kaatamalla, jos ratapihatyöntekijä erehtyy pukeutumaan »kumipukuun», loppuu sade heti kohta vaihtotöihin päästyä kuin kahvasta kääntämällä ‒, jolloin työn fyysisyydestä ja kumipuvun hengittämättömyydestä johtuen kastuukin sisältä päin. Jos sen sijaan jättää sadeasun kaappiin, sataa ihan niin kuin sadetutkan mukaan pitikin… | ||||
|
|
15.11.2020 20:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, onko insinööri päätellyt asian saman kautta kuin Esa edellä. Käytännössä asia taitaa kuitenkin olla päinvastoin, eli ennemminkin linjaveturissa olisi kysyntää paremmalle lämpöeristykselle. Matkakuljettaja istuu käytännössä koko työvuoronsa veturin ohjaamossa tehden kevyehköä »sisätyötä». Sen sijaan nykyaikainen vaihtotyökuljettaja eli »ro-vaihtotyönjohtaja» tekee suurimman osan työstä ulkona. Myös työasut ovat linja- ja vaihtotyökuljettajilla työolojen mukaiset. Niinpä päivystysveturin kyseessä ollessa liian lämmin ohjaamo on pahempi kuin lähempänä ulkoilman lämpötilaa oleva. Ennen vanhaan, kun vaihtotöissäkin oli erilliset veturinkuljettajat, saattoi ulkona olla kolmekymmentä astetta pakkasta, mutta kuljettaja istuskeli hytissä paitahihasillaan. Niinpä kipparilla saattoivat mennä silmälasit huuruun, jos erehtyi tulemaan hektisistä vaihtotöistä jo valmiiksi hikeentyneenä pakkasasussa hytin lämpöön. | ||||
|
15.11.2020 19:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Savea eli kaoliinia Jokilaaksoon: http://vaunut.org/kuva/63071 . | ||||
|
13.11.2020 17:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joudun sentään uusien tietojen valossa hieman oikaisemaan edelle muotoilemaani viimeistä kappaletta. UPM valmistaa jatkossa sanomalehtipaperia Jämsänkosken tehtaan paperikoneella 6: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1238501 . »"Paperikone 6:n laajennetun tuotevalikoiman ansiosta UPM voi toimittaa sanomalehtipaperia keskeytyksettä Suomen markkinoille. Tällä varmistamme Jämsänkosken tehtaan joustavan ja kilpailukykyisen toiminnan”, sanoo tehtaanjohtaja Antti Hermonen.» | ||||
|
10.11.2020 08:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Truhposen sähkötuoli. :op | ||||
|
09.11.2020 11:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| V-932 näkyy tuossa kuvassa: http://vaunut.org/kuva/122889 | ||||
|
|
09.11.2020 10:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nämä ovat näitä paikallisia purkkavirityksiä. Turussa harrastajan huomio saattaa kiinnittyä käsin käännettäviin vaihteisiin V-932 ja V-934. Niiden vaihdelevyjen yläpuolella törröttävät vielä toisetkin pellinpalaset bonuslisukkeina. Vaihteiden ollessa pedattuina poikkeaville ovat pellinpalat raiteen suuntaisesti eli näkymättömissä raiteiden suuntiin. Vaihteiden sitä vastoin ollessa asetettuina suorille näkyvät pellinpalat vastavaihteen suuntaan merkkeinä »Ajojohdin päättyy». | ||||
|
05.11.2020 08:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taisinpa joskus saada jotain matskua myös ihan toimistoväeltä sähköpostitse... | ||||
|
01.11.2020 11:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rasmus, Smurffin laki sanoo: »Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.» https://urbaanisanakirja.com/word/murphyn-laki/ Jos joku on sattunut oleskelemaan meteoriitin tipahtamiselta tuntuvan mäjäyksen hetkellä Grekorin kabiinissa, on keltuaisia saatettua joutua siivoamaan myös tekstiileistä. Jimi, The Polamosaattorin Käsky N:ro 1 kieltää kylvämästä rautatiekuvia pitkin nettejä: »Vorkki on The Rautatiesivusto - Älä pidä muita rt-sivustoja.» http://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=220&t=Vorkki%20on%20The%20Rautatiesivusto Occ-y, Ajoneuvolain 11.12.2002/1090 64 a § »Poikkeukset rekisteröintivelvollisuudesta Edellä 8 §:ssä tarkoitettu rekisteröintivelvollisuus ja 64 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus eivät koske: 2) sadon tuottamiseen, sadonkorjuuseen tai tienpitoon rakennettua tai varustettua moottorityökonetta eikä kävellen ohjattavaksi tarkoitettua traktoria tai vastaavaa moottorityökonetta;» https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090#L8P64a V-M, termodynamiikan toinen pääsääntö: »Luonnossa prosessit etenevät sellaiseen suuntaa, että systeemin ja ympäristön entropia kasvavat.» http://keskustelu.skepsis.fi/message/FlatMessageIndex/277241?Page=2 Siksi Grekorin takakonepeitto olisi kyllä hyvä tilkitä, ennen kuin sen sisältö pääsee liian pitkään vuorovaikuttamaan ja sekaantumaan muun maailmankaikkeuden kanssa… |
||||
|
31.10.2020 08:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samperi, niinpäs olikin. Siinä ei sitten tarvittukaan kuin veturiin ilmaantuva suunnanvaihtohäiriö, jotka toki nekin olivat ennen radionalisointiaikaa vähemmän sitkeitä. Ennen vanhaan oli selvät junanhajotussuunnitelmat: Heitto ‒ heitto ‒ nyky ‒ kasa! | ||||
|
|
30.10.2020 22:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei nyt sentään. Nykäisy on nykyään kielletty. Vaihtotyöporukalla, johon en itse kuulunut, oli silti ilmeiset syynsä, joiden kautta veturin kiilaaminen letkojen keskelle oli edullista. En nyt kuitenkaan jaksa tässä alkaa availemaan niitä, kun siitä selostuksesta tulis (hieman liioitellen) romaani eli tiiliskivi. | ||||
|
27.10.2020 17:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tänä päivänä vaunujen jarrusiltoja näkee täällä päin enää venäläisissä vaunuissa. Erään Vainikkalassa rautatieläisuransa alkuosan työskennelleen ratapihakonduktöörin tavanomaisimpia hokemia on, ettei hän pelkää kuin pientä palkkaa ja pimeässä paskaan astumista; ja on jo kokenut ne molemmat Valtionrautateillä. Viimeksi mainittu kokemus johtui siitä, kun venäläisten vaunujen jarrusilloilla pakkaa olemaan plöröt. | ||||
|
22.10.2020 10:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas Kas! | ||||
|
19.10.2020 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Lajus-Topin maanantaina 16/6-2014 klo 10:56 mainitseman jatkuvan yhteyden varmistamiseen riitti »Jt-aikana» kipparin toosan kontrollipiippi, joka ei tosin sanonut mitään vaikkapa siitä, onko työnnettävän roikan keulalla vaunun astimella killuvaksi oletettu saattokippari yhä yhtenä kappaleena. Nyky-Jt:n nojalla kipparin tulee pitää painatuksissa yllä jatkuvaa pölpötystä käyttämällä esimerkiksi täytesanaa »yhteys». Hiljaisuus saa jatkua korkeintaan viisi sekuntia ‒, alle kahdenkymmenenviiden metrin päässä työntöliikkeen päätekohdasta kaksi sekuntia. Käytännössä on hauska kuulla, miten eri tyypeillä on omat vakiintuneet täytesanansa. Yksi hokee »Täällä!», toinen »Hoplaa!», kolmas »Hianosti tulee!». Kuulemma joillain on tapana luetella pidemmissä työntöliikkeissä aakkosia. Paras oli, kun radiosta alkoi kuulumaan: »Kekkonen ‒ Kallio ‒ Halonen ‒ Svinhufvud ‒ Ahtisaari ‒ Relander ‒ Koivisto ‒ Mannerheim…» Painatusta junatoimistossa päivystäjän kanavalta kuunnellut järjestelymestari totesikin sekaan liikkeen loputtua: »Mää haluan sit seuraavan kerran noi järjestykses!» | ||||
|
16.10.2020 12:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kirjan Valtionrautatiet 1962‒1987 mukaan 820 Gbl-vaunussa oli lujitemuovikatto. Kirjan s. 448-449 kerrotaan Gbl-vaunusarjan synnystä. Niitä tehtiin v. 1970-1973 kaikkiaan 1400 kappaletta, numerot 48001-49400. Gbl oli paranneltu versio katetusta yleisvaunusta Gbk, jotka puolestaan oli kyhätty 1960-luvun loppupuolella vanhojen Hkk-yleisavovaunujen alustoille. 14-metrinen Gbl on pari metriä Gbk:ta pidempi. Siinä on 94,5 mᵌ kuormaustilavuus (Gbk:ssa 78,0 mᵌ), kantavuus 27,0 t (Gbk 26,0 t) ja Sn 120 km/h (Gbk 100 km/h). Gbl oli uutena metsäteollisuutemme vientituotekuljetusten terävintä kärkeä. Kuitenkin tavaravaunujen kehitys meni eteenpäin, ja jo vuosina 1973-1980 valmistettiin 2450 kpl tehokkaammilla jarruilla varustettua, joskin muuten samanlaista Gblk-vaunua. 1980-luvulla käännettiin kokonaan uusi historian lehti, kun mukaan kuvioihin alkoi tulla neliakselisia, alumiinikorisia Sim-vaunuja. Siitä alkoi Gbl-sarjan alamäki. Vaunut poistettiin erityisesti 1990-luvun lopulla. 2000-luvulle tultaessa käyttö oli jo varsin marginaalista. Sen sijaan Gblk-vaunuista muutettiin Gbl-vaunujen pahimpien poistojen aikaan vuosina 1995-1999 Gbln-vaunuja sekä vuosina 1999-2001 Gbln-t -vaunuja. Nykyään Gbl-vaunuja saattaa löytää hevosvaunuiksi muutettuina ( http://www.vaunut.org/kuva/90504 ) tai nostalgiakäytöstä ( http://www.vaunut.org/kuva/130475 ). |
||||
|
10.10.2020 19:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl toi oikeanpuoleisen kuvan tilanne munkin lihasmuistini vastaiselta näyttää, kahdellakin tapaa. Mää olen tottunut siihen, ettei vaihteen avainta saa käteensä poliisin ollessa kiinni, eikä toisaalta poliisin asetin anna liikutella itseään vaihteen avaimen ollessa irtonaisena kädessä. | ||||
|
04.10.2020 21:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ole... | ||||
|
27.09.2020 11:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuulimylly on kätevä. Vallankin sen kätevyyden huomaa, kun sitä ei olekaan, kuten Turussa: http://vaunut.org/kuva/12798 . Viidessätoista vuodessa muut Turun vaihteet ovat sentään saaneet levynsä, mutta enkut joudutaan edelleen tähystämään kielistä. | ||||
|
24.09.2020 20:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vastausopasteena luonnollisesti »Seis havaittu» ‒, karkeaäänisellä viheltimellä annettu yksi lyhyt töräys. | ||||
|
|
24.09.2020 18:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kai kaikenlaisia käsimerkkejä sovelletaan vaikka missä turuilla ja toreilla. Suomen rautateillä käsimerkit, lipuista ja lyhdyistä puhumattakaan, ovat jääneet melko pitkälti historiaan. Radio-ohjaimen näytöllä näkyviä käsitteitä ei varmasti ole koskaan sovellettu missään käsimerkeissä. Ja juuri siinä piirroksen vitsi piileekin. | ||||
|
|
24.09.2020 15:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuon herjan ilmestymiseltä käkättimeen on vaikea välttyä ajettaessa veturia vaunuihin tai vaunuja vaunuihin. Radio-ohjausjärjestelmä huolestuu, kun nopeus putoaa lähelle nollaa, mutta suoriksen jarrupaine pysyy pienenä. Uhkakuvana on esim., että operaattori niputtaisi vaununiput ja alkaisi puhaltamaan putkeen ilmaa, mutta unohtaisi kiinnittää veturin jarrut. Vähän samantyyppisen skenaarion varalta raskaassa maantiekalustossa on ns. spärri. Käsimerkin minulle näytti piloillaan kuvassa http://vaunut.org/kuva/133916 näkyvä henkilö. Tai oikeastaan merkki oli kaksiosainen. Ensin pyöritetään käsiä edessä, minkä jälkeen nostetaan kädet ylös. Kuitenkaan Jt:ssä ei näy kaksiosaisia käsimerkkejä, joten ymppäsin ne noin yhteen kuvaan jakaen erilaiset eleet eri käsille. Lyhty- ja lippuopasteissa olisin muuten käyttänyt pyörittäviä eleitä, mutta ne oli jo melko hyvin varattu muille opasteille. Niinpä jouduin tyytymään tuollaiseen neljännesympyrään. Eli kyllä Pertti olet oikeassa; ennen eilistä tuota Jt:n muutoslehteä ei ollut missään. |
||||
|
|
24.09.2020 13:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hannu, jarrujen kiinnittämiseen kehottamisella tarkoitetaan tavallisesti junan jarrujen (itsari) kiinnittämistä jarrujen testaamisen yhteydessä. Kuvan tilanteessa sen sijaan vaaditaan veturin jarrujen (suoris) kiinnittämistä. Pertti on jäljillä. Muistaakseni paperi on vuoden 1969 Jt:stä. Voi olla, että muistan väärin. Vrt. http://vaunut.org/kuva/107810 . |
||||
|
|
31.08.2020 13:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Paperiteollisuudesta puhuttaessa toisinaan käytetty lokerointi »bulkkiteollisuus» on siinä mielessä harhaanjohtava, kun paperitehtaan tuotteet ovat paitsi jalostusasteeltaan suhteellisen korkealla verrattuna vaikkapa hakkeen tapaiseen selvään bulkkiin, myös varsin sekalaista tavaraa. Hakejunassa on sitä samaa purua joka vaunussa ‒, puhutaan kokojunista. Kuvauksellisessa suomimaisemassa kiitävä asiakasjuna T 3432 Jämsästä Raumalle näyttää kokojunalta, mutta sisältää joka sorttia kuin englanninlakritsapussi. Satamassa tehtävän lajitteluvaiheen aikana juna voidaan pahimmillaan joutua katkomaan jokaisesta vaununvälistä. Se on muuten kuin laskumäkilajittelua, mutta junat ovat Kouvolassa ja Tampereella hajotettavia laskumäenruokajunia sekaisempia, ja järjestelytyöt tehdään tasamaalla, veturilla saattaen. Paperia ja sellua ajetaan junilla ja kuorma-autoilla Rauman satamaan muualtakin kuin Kaipolasta ‒ Pohjanmaata, Hämettä ja Savoa sekä Kaakkois- ja Itä-Suomea myöten. Samaan hubiin kootaan toki myös Rauman paperitehtaan tuotanto omanlajisine tuotteineen. Kuorma-autot ja hevoskärryt ajavat tehtaan ja sataman väliä vuorotta kolmessa vuorossa. Rauman sataman varastot kätkevät seiniensä suojiin valtaosan Suomen metsäteollisuuden monenkirjavasta tuotannosta. Paperirullaa, kortonkipakettia ja sellutolloa löytyy joka laatua ja kokoa kuin lyhyttavarakaupassa. Jo varhain metsäteollisuuden vientisatamaksi profiloituneesta Rauman satamasta maamme kaikista kolkista ajetut tuotteet erkanevat sekalaiset lastinsa keränneiden laivojen kyydissä moniin suuntiinsa pitkin maailman meriä. Varastot 17 ja 19 ovat »Amerikan-varastoja». Konttikentän ja konttilaivalaiturin vieressä sijaitsevat varastot 18 ja 20 puolestaan ovat kontitettavan paperin varastoja. Satamasta laivataan paperia maailman ääriin Maerskin parisataametrisillä konttilaivoilla ( https://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/maersk-aloitti-liikennoinnin-raumalle-taysin-omassa-kokoluokassaan-olevilla-uusilla-aluksilla..html ), pulleapurjeisilla ja tanakkakölisillä ro-ro -aluksilla, hyvää merimiestapaa noudattavilla feedereillä sekä himmein lyhdyin seilaavilla silakkatroolareilla. Kai siihen sekaan joku romanttinen junalauttakin sopisi. Pirttiksen kysymykseen tyhjien vaunujen saatavuudesta sanoisin, että tyhjien vaunujen palautus on toki paperinajossa se helpompi osuus. Suorat savijunat T 3702 ja T 3730 palauttavat kaoliininkuljetuksen ohessa suuret määrät Simejä Rauman satamasta Jokilaaksoon. Niinä päivinä kun niissä ei ole yhtään savivaunua vaan pelkkiä Simejä, ne eivät ainoastaan näytä kokojunilta, vaan käytännössä ovat sellaisia; joka vaunun kyydissä on samanlaista ilmaa. Niiden lisäksi Viinikasta ajetaan päivittäin T 3433: https://juliadata.fi/timetables/history?s=3433 . Missään tilanteessa häiriö tyhjien rautatievaunujen saatavuudessa ei aja tehdasta alas. Tarvittaessa vaikka tilataan rekka-armada ottamaan koppi paperikoneen syytämästä paperinpaljoudesta. Äärimmäisen harvoin sellaiseen on kuitenkaan jouduttu menemään. Nyt kun Kaipolan tehdas suljetaan, maahamme ei jää enää yhtään sanomalehtipaperikonetta. Jatkossa pravdamme joudutaan painamaan tuontipaperille. Käsittämätön asia »vihreän kullan maassa». |
||||
|
18.08.2020 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin ainakaan tarkoituksella; tämäkin juna näyttäisi körötelleen enimmäkseen kahdeksaakymppiä: https://juliadata.fi/timetables?s=5054&d=9.8.2020&speed=1. Onpa tosin joskus käynyt niinkin, että päivystysveturiin on epähuomiossa jäänyt linja-ajon jäljiltä M-aluevaihde. Kerran VETtinä Raumalle siirretty Dv12 oli ollut toista päivää raskaissa vaihtotöissä, eikä päivystysporukoiden ollut tullut vilkaistua K1-kaapin ovessa olevia »T/M» -lamppuja. Lähdin sitten vuorostani viemään veturilla 1800-tonnista puutavarajunaa Repolan mäkeen: http://www.vaunut.org/kuva/1594. Jo ratapihalla painatettaessa junaa Repolan vaihteen taakse panin merkille veturin laiskanoloisuuden sekä vaihteistoöljyn lämpenemisen sataseen alta aikayksikön ‒, ratapihan viettäessä selvästi sataman suuntaan. Laatikon lämmön sain pidettyä aisoissa pudottamalla tehoportaan B:stä 10…11:een ‒ perustemppu, jota ei käkätinohjauksella voi tehdä, mutta joka sopii niin ympärilyönnin kuin laatikon lämpenemisen ehkäisemiseen. Ja niin vain sain vietyä senkin junan Repolaan, missä vasta huomasin aluevaihteen olevan sopimattomassa asennossa. Ilmankos Deeverissä ei tuntunut olevan vääntöä. Mutta jos »isolla vaihteella» saa vietyä 24-vaunuisen puutavarajunan Repolan mäkeen, ei parivaljakolla tuollaista kuvan seitsemän-kahdeksansataatonnista ilmapalloa junavauhteja vedettäessä eroa tuskin huomaisi mistään muusta kuin niistä keskikaapin lampuista. | ||||
|
13.07.2020 23:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rattimiehenä valitsisin toki mieluiten 26- tai 27-sarjalaisen. 25-sarjalaisessa tehoja säädetään pleikkarijoikkarilla ja valitun tehoportaan voi tsekata Tokmannin kelloradiosta riivitystä diginäytöstä. Erityisen aurinkoisella säällä näyttöä ei välttämättä näe jollei sitä varjosta vaikka kämmenellä. Vanhoilla pieruilla oli tästä syystä aiemmin tapana viritellä ajoporrasnäyttöjen varjostimiksi paperinpalasia. Mutta niin paljon asianmukaisempi kuin rattimylly onkin, yksikään vekki tuskin alkaa sen tai pitkän/lyhyen pään saadakseen vaihtamaan vetureiden järjestystä nipussa. Aihe sellaisiin vaihtotöihin löytyy jostain muusta syystä ‒, vaikkapa määräasemalla johtoveturi irrotetaan junan päästyä perille RO-vaihtotöihin, minkä johdosta keulalla olisi syytä olla radio-ohjauksella varustettu veturi. Tai sitten siinä 26-sarjalaisessa sattuu toimimaan ilmastointilaite, kun 25-sarjalaisessa ei. |
||||
|
08.07.2020 09:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei rautateitä olisi tähän mennessä laisinkaan rakennettu, ei niitä varmaan tehtäisi jatkossakaan. Nytkin junat ovat jääneet pahasti paitsioon, vaikka niillä oli alkujaan vuosikymmenten etumatka autoihin. Jos rautateitä täytyisi nyt alkaa rakentamaan tyhjästä maantienharmaiden moottoriteiden sekä leveiden ja sileiden valtateiden rinnalle, ainoat junat mitä näkisit, olisivat kumipyöräisiä rekkajunia. | ||||
|
07.07.2020 11:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kunnessää Korkk ol kaupan niit Mäntluaro happojas Valtsiirrol? Sil o ol jo viis vuat atesti ja sertvikaati värkät rautteil: http://valtasiirto.fi/services/asiakaslahtoisia-raideliikennepalveluja-kilpailukykyisesti Emmää usk et se o laink se kummosemp operaattor gon DNA, Elisa tai vaik Saonlaht: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanikahelin/229198-onko-telemarkkinoista-esikuvaksi-liikennemarkkinoille/ | ||||
|
|
07.07.2020 07:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| …On toki siltikin myönnettävä, etten itsekään täysin hautaisi haaveita Mierontien jälleensyntymästä ja ylösnousemuksesta. Kuitenkin sen rataosan mahdollisen menestyksen avain piilee siinä, että rautatie tulisi linjata Porin sijaan Valtain kautta ‒, (T)URPo-radan sijaan tehtäisiin TURHa-rata. Sitä pitkin voitaisiin ajaa rikkihapot Valloista Hangonsaareen, kun ne nyt ajetaan kantatietä 43 pitkin hirvittävän rekkarallin kautta. Tasaisin väliajoin on rikkihappoauto katollaan tai kyljellään jossain kohtaa reitin varrella. Samoin Turusta pohjoiseen on kiivas liikenne valtatietä 8 pitkin. Tätä kirjoitettaessa puskutraktorit lanaavat neitseellistä viidakkoa Myniksen pohjoispuolella tehden Kasitiestä elinkeinoelämän lobbauksesta nelikaistaista teemalla »KasiNeli». Ilolla näkisin nekin automatkaajat sullottuina hikisiin rautatievaunuihin. Ja taas Parkanon ja Eepeelandian suunnilta ajetaan suuria määriä puutavaraa Rauman metsäteollisuuden tarpeisiin. Siinä olisi sauma ja peruste jatkaa TURHa-rataa Valloista aina Kankaanpäätä ja Parkanoa myöten. | ||||
|
|
07.07.2020 06:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Korkin huomioon (7/7-2020 00:18) lisäisin vielä senkin, että valtaosa »Poriin» suuntautuvasta liikenteestä katkeaa Valtoihin (Hva). Osa Valtain tonnistoista valuu Tampereen suunnilta, osa Mäntyluodosta. Pääporiin ‒ siihen varsinaiseen käärmeenpesään ‒ ei tahdo jäädä kuin epäpuhtaita anodikupareita, mitkä nekin taitavat olla kotoisin Valloista. Mutta niin kiivasta kuin Valtain liikenne onkin, jää se »Porin» radan virtoja vilkaistaessa auttamatta Rauman varjoon. | ||||
|
05.07.2020 15:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun Pyhäkummun kaivos on ehtymässä sekä Uudenkaupungin rata sähköistymässä, on linjadieseleiden tarve käymässä yhä pienemmäksi. Kohta kolmen nippuja ei näe kuin Hanko-baanalla. Vähiin käy. Ja jo vain, Valtionrautatiet pysyy kehityksen kärjessä Sr3-vetureineen. Dv12:lle ei kohta löydy juuri muuta työtä kuin vaihto- ja järjestelytyöt, joilla pienempien asiakkaiden puroista kootaan isoja junia ja tavaravirtoja. Ikä alkaa kuitenkin jo tosissaan painaa loppuunajettuja, 40-60 -vuotiaita museo-Deevereitä; ehkä surkein tilanne alkaa olla kompuroiden osalta. Peräkomeron rojut kun uusisi, saattaisi Dv12 mennä vielä muutaman vuoden vaikka sataman kakkospäivystäjänä. Sen sijaan Valtionrautatiet on katsonut viisaammaksi hankkia kokonaan uusia dieselvetureita. Saadaanpa samalla ihmismäinen radio-ohjaus kohtuullisin viivein. Sopii sillä huristella Kolarin ja Ilomantsin ratojen kaltaisilla ohuiden virtojen langattomilla teilläkin. | ||||
|
02.07.2020 21:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vasta ilmestyneessä Resiinassa, nro 2/2020, on sivulla 82 Sakari K. Salon ottama kuva käsivaihteesta, jonka levy on lentänyt myrskyssä hevonkuuseen, ja jonka vastapaino on sen lisäksi asennettu ylösalaisin. Näin neljästä mahdollisesta vaihteen asennon kertovasta vihjeestä jäävät jäljelle kaksi varminta; vaihteen asento voidaan päätellä oikein limpun sijainnista suhteessa asettimeen sekä, kuten lehden kuvatekstissä muotoillaan, ammattilaisten tapaan kielien asennosta. Olen kerran itsekin nähnyt vaihteen huoltotöiden yhteydessä väärin päin törkätyn limpun, mutta ei tullut silloin otettua siitä kuvaa. Se on harvinaista, muttei tavatonta. Paljon yleisemmin näkee päin persettä olevia vaihdelevyjä. | ||||
|
02.07.2020 19:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jees. Tosin pääkone on sammutettava viimeistään ennen kuin aletaan harkitsemaan vaihteiston keskittämistä. Apukone vain päästää niin pahaa meteliä, että sen pöristessä kuulostaa, kuin olisi »koneet» käynnissä. ;o) | ||||
|
|
01.07.2020 19:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sisun tai Valmetin terävä pörinä kuulostaa paikoillaan seisovassa Dv12:ssa jopa MGO:n kehräystä vallitsevammalta. Tosiaan talvisaikaan Deeveriä hinattaessa apukone jätetään tavallisesti käyntiin webaston sähkönkäyttöä varten. Kesälläkään sitä eivät kaikki välttämättä malta sammuttaa ‒, onhan akustoerottimen avaamisestakin oma pieni lisävaivansa veturia hinauskuntoon saatettaessa. Valtio maksaa löpöt. Ja voihan kesähelteellä keksiä tekosyyksi vaikka suksiboksin hurisuttamisen, jolloin veturin seuraavalla käyttäjällä on vastassa ‒ ei »kuin seinä», vaan ‒ miellyttävä työskentelyilmasto. | ||||
|
21.06.2020 14:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kokemus on sen lisäksi osoittanut muitakin sopimattomasta raideleveydestä ja pyöräprofiilista koituvia ongelmia, erityisesti vaihteissa. Neuvostovaunuilla on lyhyissä vaihteissa Sn 20, ja siltikin niitä on tuon tuostakin »linkussa» jossain. Liikkuvan kaluston ja raiteen välinen vuorovaikutus ja sen dynaaminen mallinnus; Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 14/2016 ( https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/123308/lts_2016-14_978-952-317-230-2.pdf ), s. 37-38: »Raideleveyden kasvattaminen kaarteissa vähentää ulkokiskojen sivukulumista (Povilaitienė et al. 2006, Plotkin et al. 1997, Nikiforov et al. 1995, Karpuschenko et al. 1996), mutta toisaalta yleensä vähentää ekvivalenttista kartiokkuutta (Schmid et al. 2010). Ekvivalenttisen kartiokkuuden väheneminen ei kuitenkaan ole välttämättä haitallista, sillä pyöräkerralla on tällöin enemmän tilaa siirtyä sivusuunnassa. Raideleveyttä voidaan RATO 2:n mukaan kasvattaa kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 220 m. Raiteen levitys kaarteessa tehdään siirtämällä sisäpuolista kiskojonoa kaarteen keskipisteeseen päin. Suurimmillaan raideleveys on alle 150 metrin kaarresäteen kaarteissa, joissa raideleveys on 1540 mm. Toisaalta kuvasta 3.4 kaarresäteiden jakaumasta voidaan havaita, että rataverkolla ei esiinny juuri lainkaan alle 220 metrin kaarresäteen kaarteita. Siten rataverkolla ei pitäisi olla kaarteiden raideleveyden levityksiäkään. Suomessa tilannetta monimutkaistaa kaluston erilaiset pyöräkerran leveydet itäisen yhdysliikenteen ja kotimaisen kaluston välillä. Tämän johdosta vaihteissa on jouduttu tekemään kompromisseja raideleveyden suhteen.» https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2009/b52009rtavarajunankymmenenvaununsuistuminentoijalassa16.6.2009.html: »Tavarajunan suistuminen johtui vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että kyseisen tavarajunan akseliston aiheuttamalla mekaanisella värähtelytaajuudella vauriovaihteen lukitus saatiin aukeamaan. Tutkinnassa selvisi myös, että vaihteen kääntöavustimen säätö oli epäkeskeinen ja kääntöavustimen kohdalla oleva vaihteen kosketin salli ohjearvoa suuremman kiinni olevan kielen liikkeen. Tutkintalautakunta pitää ilmeisenä, että ratageometrian, vaihteen säätöjen, vaihteen värähtelyominaisuuksien ja vaihteen yli kulkeneen kaluston yhteisvaikutuksesta vaihteen lukitus oli auennut junan alla.» https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2013/r2013-01tavarajunan13vaununsuistuminenvammalanratapihalla6.4.2013.html: »Auki olevan kielen värähtelyyn vaikuttivat useat tekijät. Kääntöavustin oli säädetty epäkeskeisesti ja ohjearvoista poikkeavasti siten, että auki olevan kielen ja tukikiskon väli oli 10 mm liian pieni. Tämä mahdollistaa junan pyörän laipan sisäpinnan osumisen auki olevaan kieleen. Venäläisellä kalustolla tämä on todennäköisempää, koska sillä on 5 mm suomalaista kalustoa pienempi pyörän laippojen sisäpintojen väli. Värähtelyn syntyyn vaikutti mahdollisesti myös venäläisen kaluston pyörän profiilista johtuva suomalaista kalustoa suurempi sivuttaisliike. Tästä johtuen venäläisessä kalustossa pyörän laipan sisäpinta kulkee suomalaiseen kalustoon verrattuna useammin lähellä auki olevaa kieltä ja nimellismitoissa ollessaan maksimissaan 5 mm lähempänä. Junan nopeudesta ja akseliväleistä johtuva värähtelytaajuus sopi vaihteen värähtelyominaisuuksiin.» |
||||
|
15.06.2020 07:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asiassa on monta puolta. Kuljetuksen antajakaan ei välttämättä ole sen kannalla, että kuljettajan tehtäviin kuuluisi asiakkaan liikeasioista tiedottaminen. | ||||
|
05.06.2020 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on tehdasalueen ja Papinhaan peltojen välisestä metsiköstä; jokseenkin kuvan tietoihin kirjattujen karttakoordinaattien paikkeilta. | ||||
|
28.05.2020 17:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, en kyl tiä. Vaunut olivat sen verran ruosteessa, että vaikuttaisivat joka tapauksessa seisoneen pitkään. Toki pasutejunat ovat olleet talven naftaliinissa, mikä sekin voi selittää ruosteisuuden. Eli sen kautta voi olla niinkin, että nyt on vain uusittu kontteja joskus ajat sitten Sgmmns-w:iksi muutettuihin vaunuihin. | ||||
|
|
28.05.2020 11:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos nämä uudet Sgmmns-w -vaunut pääsivätkin heti tuotantokäyttöön. Ne olivat loppuviikolla kontittomina, ehkä jostain vanhoista Rmm- tai Oar-vaununraadoista fiksailtuina ‒ uutta päädyn huomioraidoitusteippiä siellä, pakasta vedettyä astinta täällä ‒ Turun tavarasatamassa. Viikonlopun mittaan ulkomailta laivatut, uutuuttaan kiiltelevät pasutekontit oli saatu ‒ toiseksi viimeisen vaunun kolmatta konttia lukuun ottamatta ‒ paikoilleen, joten maanantaina 25/5-2020 Turun päivystäjä Pv 6181 (Dv12 2613) nosti ne Tampereelle menevän sekulijunan T 3515 häntään. | ||||
|
15.05.2020 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos vaikka kävi poimimassa kipparin kyytiin. | ||||
|
14.05.2020 23:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mulle tuli mieleen dieselvetureiden siirto. Vai olisiko tosiaan tällaisena supistetun junaliikenteen aikana saatu kylvetyksi kaikki sähkärit Kouvolasta toisaalle... Kuva on joka tapauksessa hieno. | ||||
|
14.05.2020 23:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huittisten kurssikeskuksessa raskaan liikenteen kouluttaja kertoi v. 2007-2008, että »rekka» johtuu amerikan sanasta »record», viitaten jonkun menneen aikansa ennätyspitkään puoliperävaunuyhdistelmään. Sen sijaan google antaakin sanalle näköjään vallan toisen etymologian: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-rekka-ts-rekka?language_content_entity=fi. »Rekka on tullut suomen yleiskieleen pohjalaismurteista. Alkuaan se on merkinnyt puutavaran kuljettamisessa käytettyä parireen päälle asetettua irtolavaa. Murteisiin sana on lainattu ruotsin kielestä, "telinettä, kaidetta tai käsipuuta" merkitsevistä sanoista räck, räcke ja räcka. Ruotsin sana puolestaan tulee alasaksan tankoa merkitsevästä sanasta Reck, eli rekka on samaa kantaa kuin rekki. Suomen yleiskielessä rekka on 1900-luvun alkupuolella tullut käyttöön sävyltään arkisena kuorma-autoon kytketyn lavallisen perävaunun nimityksenä, ja myöhemmin se on alkanut tarkoittaa kokonaista (puoli)perävaunullista ajoneuvoyhdistelmää, rekka-autoa. Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja» |
||||
|
06.05.2020 22:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tokikaan unohtamatta tätä: http://www.vaunut.org/kuva/94974 =oD | ||||
|
|
06.05.2020 22:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hih. =o] http://www.vaunut.org/kuva/85393 , http://www.vaunut.org/kuva/80335 , http://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Meill%C3%A4%20oli%20vakituisen%20latsikaverin%20kanssa%20tapana%20ett%C3%A4%20helteell%C3%A4%20avataan%20tunnelissa%20ovet, | ||||