Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.02.2022 18:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Okei, sitten on varmaankin mahdollista, että vaunut on katkaistu joskus aiemmin jonkun puutavarajunan hännästä matkalla neljänneksi viimeisessä vaunussa ilmenneen ongelman takia, ja nyt ― ongelman tultua ratkaistuksi ― ne liitettiin junaan T 55771. Jyväskylässä ei taida nykyään olla liiemmälti vaihtotöitä ―, ei varmaankaan omaa päivystysveturiakaan? |
||||
|
|
22.02.2022 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos kameran kello on ollut ajassa, on kuva napattu lauantaina 19/2-2022 klo 18:08. Avoimen datan ( https://juliadata.fi/timetables?s=Jy&d=19.2.2022 ) perusteella niihin aikoihin Jyväskylässä on seisonut Viinikasta Äänekoskelle matkaava T 55771 ― ja näkyypä liikenteenohjaus muodostaneen sille Jyväskylässä joitain vaihtokulkuteitäkin. Juna on jatkanut matkaansa Jyväskylästä varttitunnin myöhässä. Olikohan kyse tuosta junasta? Itselleni on jäänyt mieleen keskiviikkona 21/1-2004 ollut tapaus, jossa Sr1 3015 oli ― toki niin ikään poikkeustilanteessa ― vaihtotöissä Raumalla. Junan matkakuntoisuuden ja jarrujen tarkastaja oli löytänyt vian Kajaaniin lähdössä olleen junan T 3065 keskivaiheilla olleesta vaunusta Simn 400021-2, joten hän ryhtyi vaihtotöihin yhdessä junan kuljettajan kanssa nostaen junaliikenteeseen sopimattoman simmarin sivuun. Junan lähtö myöhästyi muutaman minuutin aikataulusta. Nykyään, kun radio-ohjauslaitteistolla varustettu Tr3 yleistyy rataverkollamme, junien kuljettajat pystyvät yhä enemmän tekemään tämän kaltaisia yksinkertaisia vaihtotöitä itsenäisesti. Ja sehän sopii siihen, kun matkakuljettajat jo tekevät itsenäisesti suurimman osan tavarajunien jarrujentestauksista ― jolloin vaihtotyöhenkilöstöä ei kaikilla liikennepaikoilla ja kaikkina aikoina edes olisi käytettävissä poikkeuksellisten vaunujen onkimiseen. |
||||
|
20.02.2022 23:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä jotenkin. Varsinainen vaihtotyöveturi Heinäsirkka ei kuitenkaan ole. Unilinkkeineen ja poissaolollaan loistavine käyntisiltoineen se on selvä linjaveturi. Radio-ohjaus teoriassa mahdollistaisi RO+ -vaihtotyöt, mutta ainakaan nyky-Salon tarjoamat puitteet eivät välttämättä innosta yksintyöskentelyyn. Veturinkuljettaja joutuisi aina puolen kilometrin pötkön vaihteen taakse vedettyään kävelemään veturista letkan häntään ennen työntöliikkeen aloittamista. Ilman jätkänpolkua se olisi joka kerta varsinainen seikkailu. Taitaisi sieltä ojia pitkin päästä prohjaamaan. | ||||
|
|
20.02.2022 21:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikon kysymykseen Dv12-kolmikoista: Vielä Rauman radan v. 1998 sähköistyttyä käytettiin rataverkollamme pitkään laajaltikin kolmikoita. Intensiivisintä niiden käyttö taisi olla Joensuun ympäristössä, jossa erityisesti Niiralan suuntaan. Ja kun nippuja ei mielellään turhia purettu, näki niitä runsaasti myös Joensuun ja Pieksämäen välisissä henkilöjunissa ( https://www.vaunut.org/kuva/9661 ). Pohjois-Suomen ratojen sähköistyksen myötä Iso Vaaleita vapautui toisaalle, kuten myös Joensuun ja Niiralan väliseen liikenteeseen, jossa edelleen käytetään Dr16-pareja. Jeppiksenkin suunnalla Iso Vaalee syrjäytti 3 x Dv12:t, kunnes v. 2017 sekin pätkä sähköistyi. Haapamäen ympäristö on edelleen dieselaluetta, vaikkakaan sielläkään ei kai enää käytetä kolmikoita. Mutta ainakin yksi kolmikoiden nykyinen käyttökohde tulee mieleen: Hanko-baana ‒, joka tosin sekin on jo sähköistystöiden alaisena. Vähitellen, pala palalta, napsitaan viimeisiä dieselliikenteen saarekkeita ja pätkiä. Tässä Turku-Uusikaupunki -välin sähköistyksessä kävi sikäli kivasti ‒ jos unohdetaan asian sentimentaalinen rautatieharrastuspuoli sinertävine kömyineen ja ajatellaan sen sijaan viileän ekonomis-ekologisesti ‒, että yksi joutilas Sr3, joka muuten makaisi Turun varikolla päivän junien T 4036 ja T 3503 välissä ( https://www.vaunut.org/kuva/149759 ), saattoi syrjäyttää kaksi Dv12:ta varaosalähteiksi, mahdollistamaan jäljelle jäävän deeveristömme lopun ajan käyttöä lähinnä ratapihojen ja satamien vaihto- ja järjestelytöissä. Ja Ugin radan sähköistyksen käyttöönotto ei vaikuttanut ainoastaan Ugin suunnan liikenteeseen, vaan kolmikot jäivät historiaan myös Salon ja Piikkiön puutavarajunista, joissa pärjätään nykyään kahdella Deeverillä. Ennen Ugin sähköistyksen käyttöönottoa Turusta Saloon lähti iltaisin tavallisesti iltapäivällä Uudestakaupungista tullut kolmikko. |
||||
|
19.02.2022 15:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl tää vaan Rantaradalta näyttää. Raiteen vieressä lepäävä kiskonpätkä sopisi sekin siihen, kun kiskoja uusittiin Rantaradalta viime vuoden aikana. Toisaalta ulkokaarteista kiskoja uusitaan silloin tällöin joka paikassa; eikä kuvassa erotu irtokiskoja kuin tuo yksi. Koitin tehdä vähän hätäisiä karttasulkeisiakin tuon vinkkinä olevan voimalinjankin pohjalta, mutta en löytänyt sen tarkempaa paikkaa. | ||||
|
19.02.2022 11:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samaiset sillat ovat edelleen kovassa käytössä siellä, missä rautatievaunuja trukeilla lastataan. Ovat sen verran painavia, että niitä käsitellään trukeilla. Molemmissa päissä on korvakkeet, joihin saa ketjun kiinni. Jos on tarkoitus änkeä lastauslaituri täyteen vaunuja, muodostuu usein määrääväksi tekijäksi juuri se, mahtuuko trukin silta vielä päällimmäiseksi jäävän vaunun ovenlävelle. | ||||
|
19.02.2022 09:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onneksi lumi ei niinkään pölise ratapihaolosuhteiden pienissä nopeuksissa. Toki päivystäjiä täytyy silloin tällöin siirrelläkin, joko junan mukana sähköveturin hinauksessa tai yksikseen ajamalla. | ||||
|
18.02.2022 19:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Stalkkeri ja reklaimeri. Hiilivuorista ei vielä tietoakaan. | ||||
|
18.02.2022 18:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvinhän sää olet saanut veturin sovitettua tuohon porttaalien väliin. Sen sijaan raiteet vähenevät vähenemistään. Vielä syksyllä Turun päivystäjä käytti päivittäin vetopätkänään raidetta R-081, jonka pohjaa näkyy kuvassa vasemmalla. Ja parikymmentä vuotta sitten raidetta käytettiin laskumäen tavoin. Vemppu heitteli vaunuja ratapihan eri raiteille junamiesten kengillä pysäytettäviksi. Laskumäkiopastin taitaa vielä tönöttää siinä Aninkaistensillan vieressä. | ||||
|
17.02.2022 17:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja kyllähän kuvassa erottuukin kolmannen veturin sivuikkunasta ulkosalle ängetty pää. | ||||
|
17.02.2022 14:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olimme edellisenä aamuna, torstaina 22/7-2004 pyöräilleet tuoreen tyttöystäväni kanssa Raumalta Uuteenkaupunkiin, josta sitten matkustaneet edelleen linja-autolla Turkuun. Siellä hengailimme kartsalla päivän, kunnes matkustimme illansuussa sinipikurilla P 143 Kupittaalta Turun satamaan ‒ Kupittaan assan lipunmyyjältä ostetuilla matkalipuilla ‒, sekä Turun satamasta linja-autolla Uuteenkaupunkiin. Illalla oli tarkoitus majoittua Santtiorannan leirintäalueelle. Kuitenkin opiskelijoina ‒ tyttöystävä, nykyinen vaimoni, oli lukiolainen, itse kulutin »Rauman tekun» lauteita ‒ katsoimme muutaman euron telttapaikkamaksun suolaiseksi, joten leiriydyimme raakaan maastoon hieman Santtiorannasta Hiun suuntaan. Aamulla teltasta ulos kömpiessäni näin meren yli Hangonsaaren penkereen suunnalla apulantatehtaalle hiipivän ensin happojunan T 6036:n kahdella Dv12:lla sekä heti sen perässä junankeulalta rautiksella päivystäjäksi irronneen yksinäisen Dv12:n. Toiminta näytti mystiseltä ja salaperäiseltä. Ja kun katson muita noina päivinä filmille syöpyneitä kuvia, joudun hämmästyksekseni toteamaan, että vaikka tuosta on kohta aikaa 18 vuotta ‒ saman verran, mitä vaimollani oli tuolloin ikää ‒ emme ole vanhentuneet siitä päivääkään. Samoinhan Deeverit ja karhukoplapaidatkin ovat ikuisia. | ||||
|
17.02.2022 12:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen samassa käsityksessä. Sairastapauksesta johtuen pääsin korkkaamaan kuvatekstissä mainitun Ugin ensimmäisen yövuoron ‒, joka jää kyllä mieleen loppuiäksi. Vuorossa oli yllättäen mukana satunnaista esimiesvalvontaa suorittava Turun ja Ugin veturin- ja vaihtotyökuljettajien ryhmis. Melkein pelästyin, kun keskellä yötä vuoroon saapuessani tapasin valkokypärän pöhkimästä Ugin rautikselta. Siinä yön mittaan kun vaihtotöiden lomassa juttelimme pienoisjunista ja sen sellaisista rautatieharrastusasioista, hän jossain kohtaa totesi myös, että tämä (T 58036, Sr3 3302) on vasta toinen kerta, kun sähköjuna tulee Ukiin. Kuulemma kerran aiemmin ‒ kohta sähköistyksen valmistuttua ‒ oli sähkäri käynyt koemielessä Ugissa. Resiinan 4/2021 s. 44 olevan kuvan ja historiankirjoituksen perusteella se oli Kolmospari 3327+3316, joka kävi Kemiralla tiistaina 12/10-2021 junapareissa T 4036/T 3552. | ||||
|
14.02.2022 13:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tavallisesti menee jokseenkin tasaiseen tahtiin eri tavaroita eri suuntiin. Sunnuntait ovat kuitenkin tyypillisestikin olleet hiljaisempia siten, ettei peltejä ja tatteja ole yleensä liitetty junaan. Aiemmin viime viikolla typpihappoa lorotettiin Ruokiksen suuntaan kulkeutuviin vaunuihin ehkä hieman isompia määriä, aivan kuin valmistautuen pieneen viikonloppukatkoon sen osalta. Erilaiset revisiotkin kuuluvat osaksi teollisten prosessien kulkua. | ||||
|
13.02.2022 12:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Avoimessa datassa näkyy myöhästymisen syynä »V2 Vetokalusto: Veturivika»: https://juliadata.fi/timetables?s=53503&d=12.2.2022 . Nopeuskäyrän perusteella juna on toppaillut ensin pariksi toviksi Vinkkilän jälkeen ja sitten pariksi tunniksi ennen Maskua. Ja näköjään äkkipysähdyksiä ovat olleet, eli itsarin putki on mennyt tyhjäksi. Yleisestihän museodeeverikolmikko on siinä mielessä varsin varmatoiminen, kun jopa johtoveturi saa olla aika lailla rikkinäisenä ‒ pääkone, kompura ja/tai aski poissa pelistä ‒, mutta siitä pystyy vielä ajamaan laatikko keskitettynä ja MGO sammutettuna ‒ »teho-ohituksella». Tässä tapauksessa ei nähtävästi ole auttanut kuin johtoveturin K1-kaapin »Apuveturina» -nappulan pohjaan painaminen, mitä varten on tarvittu Turusta junankeulaan avustavaksi veturiksi neljäs Deeveri. Näillä vinkeillä veikkaisin vikakohteeksi johtoveturin turvikseen liittyvää sähkövikaa ―, sen verran ankean näköisiä alkavat olla muinaisdeeveristömme sähköt; kuparit paikoin paksussa vihertävässä hapettumassa. | ||||
|
|
12.02.2022 12:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaahas. Näiden lähtölaskenta on aivan lopuillaan. Voisiko se mennä nyt jopa niin, että jos eilen ‒ yleisenä hätänumeropäivänä, perjantaina 11/2-2022 ‒ typpihappojunassa oli Ukista Turkuun asti veturinelikko, tänään vielä viime vuosikymmeninä totuttuu tavanomaiseen tyyliin veturikolmikko, huomenna sunnuntaina 13/2-2022 ‒ jos osaan oikein laskea, ja jos tosiaan kolmenkimpasta huomisaamulla Hangonsaaren päivystäjäksi erkaantuva Deeveri jää pysyvästi Ukiin ‒ kaksikko sekä maanantaina 14/2-2022 sitten yksikseen Heinäsirkka. Se ei ole enää julkinen salaisuus, että maanantaiaamulla fosforeineen ja »piippoloineen» (H₂SiF₆) Savosta saapuvan T 58036:n viivaan ei ole piirretty Turkuun veturinvaihtoaikaa: https://juliadata.fi/timetables?s=58036&d=13.2.2022 |
||||
|
09.02.2022 11:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinhän se näyttäisi olevan. Keltainen limppu ei jää pystyyn, saati lennä lepikkoon. Sellaiset (keltaiset) olisivat käteviä suomalaisissakin vaihtotöissä. Kattelisi vaan vastavaihteet. Osaisikohan Tikkurila tehdä sellaista maalia? | ||||
|
|
08.02.2022 12:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näköjään aukiajokin tuloillaan. | ||||
|
07.02.2022 18:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Riippuu vähän vaihtotöiden luonteestakin. Työturvallisuussyistä joidenkin liikennepaikkojen työohjeissa edellytetään pidemmissä siirtymissä vetämällä etenemistä. Ei se veturin ramppi oikeastaan ole vaunun ramppia turvallisempi, jos kumipyöräistä kalustoa tulee eteen ylikäytävässä. Ratapihatablettien toimivuus on säiden armoilla vähän niin ja näin; pidemmissä rykäsyissä niiden täytyisi saada lisävirtaakin. Ymmärrän kyllä, että Lajusella on kaunis visio vaihtotyökuljettajien rikkomattomasta ulkotyöskentelystä, mutta käytännön syyt eivät vain aina ja joka paikassa puolla sitä. | ||||
|
05.02.2022 13:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itseäni on aina hämännyt Deeverin nokkapalan yläpuolinen avonainen jäähdyttimen vipperän suppilo, jonka kautta Dv12 ammentaa sisuksiinsa sateet kaikissa olomuodoissaan: https://www.vaunut.org/kuva/150210 . Kahden eri vaihtotyöyksikön sattuessa ratapihalla lähekkäin ‒ erityisesti siten, että toisen työt keskeytyvät siksi, kunnes toinen on häipynyt muualle ‒ tuo junankeulan yläpuolinen aukinainen vipperä on juuri se »vihollisveturin» heikoksi oletettu kohde, johon suurin osa lumipalloista lentää. Osa toki Jaakko-Tuotteen laseihinkin. | ||||
|
05.02.2022 08:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ajat ovat muuttuneet, John. Deeveriä suunniteltaessa oltiin siinä käsityksessä, että vaihtoveturin ohjaamoon tuli tarvittaessa änkeä 2-3 junamiestä, vaihdemies, veturinlämmittäjä, veturinkuljettaja ja ratapihakonduktööri. https://vaunut.org/kuva/143086 Nykyään vaihtotyöporukka koostuu kahdesta vaihtotyökuljettajasta (yksintyöskentelyssä yhdestä), tietyissä tehtävissä perinteisemmän näköisessä vaihtotyössä veturinkuljettajasta ja konduktööristä. Lisäksi joillain puutavarankuormauspaikoilla käytetään veturinkuljettajaa yksintyöskentelyssä, jolloin puhutaan RO+:sta. |
||||
|
|
04.02.2022 21:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nostin veturivalmistajan ensimmäisissä luonnoksissaan ajopöytien eteen hahmottelemien konepeittojen ongelman esiin vaunusomessa heti tuoreeltaan maanantaina 11/3-2019: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11595.msg90115 . Näkyvyyttä etualhaalle estävät konepeitot eivät olisi vaikeuttaneet vain muuhun kalustoon kiinniajoa, vaan ylipäätään vaihtotöitä, joissa huomio kiinnittyy usein etualhaalle ‒ ollaanpa raideopastimen takana odottelemassa »silmää» tai tähystelemässä vaihteiden levyjä, jotka kaikki ratapihojemme tutut elementit piilevät veturin korkeuksista katsottuina lähellä sepelitasoa. Junaliikenteessähän huomio on useammin hakeutunut jonnekin kaukaiseen tyhjyyteen, ja asianmukaiset valo-opastimet on ripustettu ylös mastoihin. Tämän epäkohdan olivat viisaammatkin toki veturinvalmistusprosessin edetessä havainneet, mistä on osoituksena kuvan valmiissa työkalussa näkyvät, ajopöytien eteen järjestetyt kaiteettomat käyntisillat. Arvelin heti ensimmäiset luonnokset nähtyäni ‒ missä käsityksessä pidän itseäni edelleen ‒ että originaalin luonnostelijan huomio oli ensinnäkin kiinnittynyt enemmän junaliikenteen kuin vaihtotyömaailman tarpeisiin, sekä toisaalta laitesijoittelun ja veturin mahdollisten ulottuvuuksien asettamat rajoitteet olisivat puoltaneet konepeittojen ulottamista ajopöytien eteen. Veturi on kaksimoottorinen, joten konepeittojen alle oli saatava mahtumaan paljon koneistoa. Kuitenkin veturin leveyden piti pysyä rataverkkomme ulottumien rajoissa. Ja sitten niillä käyntisilloilla tulisi vielä mahtua ihmisen kulkemaan. Näistä syistä ‒ näin uskon ‒ tarjottiin aluksi vain yhtä käyntisiltaa per junankeula. Ja sen piti olla ajonäkyvyyden kannalta väärällä puolella, koska ovi on siellä ‒, koska eihän ovi voi olla ajopöydän alla. Lopullinen kompromissi on sitten kuvassa näkyvä ratkaisu molemminpuolisin, kapein käyntisilloin. |
||||
|
|
03.02.2022 19:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ensimmäisissä luonnoksissa konepeitot ulottuivat ajopöytien edessä ohjaamon seinän tasalle asti. | ||||
|
|
03.02.2022 18:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näkyvyys ohjaamosta oli alkuperäisissä havainnekuvissa sellainen, että kuvassa https://vaunut.org/kuva/129683 näkyvä ajotapa olisi osoittautunut yllättävän suosituksi vaihtotöissä. | ||||
|
|
03.02.2022 12:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Käytännön syistähän tämä tällainen on. Veturissa on kaksi pääkonetta, yksi kummallakin puolella ohjaamoa. Ohjaamo on keskellä, koska kyseessä ei ole vain linjaveturi, vaan myös suurelta, jollei suurimmalta, osin vaihtoveturi. | ||||
|
29.01.2022 20:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eri liikennepaikkojen vaihtotyöhenkilöstöillä on hieman toisistaan poikkeavat tyylinsä tehdä töitä. Erään paikan järkähtämättömiin tapoihin kuului muita pidempään se, että kaksintyöskentelystä huolimatta ulkoa käkättimellä pelkkää veturia vaunuihin kiinni ajava hoiti ajamisen radio-ohjauksen alkuajoista periytyvällä tyylillä loppuun asti holtittomalla ratskulla, vaikka työpari olisikin istunut ohjaamossa suoriksen kahvan ja vapitin nappien ulottuvilla. Toiselta paikkakunnalta komennuksella ollut työpari oli kerran tehnyt paikalliselle radio-ohjauskuljettajalle jekun paikkakuntalaisen ajettua veturin ulkoa käsin hieman römäkämmin vaunuihin kiinni. Ohjaamossa istunut komennusmies oli lavastanut räjähdyksen avaamalla tarvikekaappien ovet, asettelemalla tulensammuttimet, VAO-kortiston, kaksinajokaapelit ja muut irtoesineet ohjaamon lattialle sekä avaamalla ajosuuntaan aukeavan sivuikkunan. On ollut komennusmiehellä pokerinaaman murtuminen tipalla paikallisen hemmon kömpiessä ohjaamoon. | ||||
|
26.01.2022 11:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kalvitsa, Kinahmi, Kolkontaipale; mikähän se mahtoi olla... Kuopiolaiset vaihdemiehet ja pieksämäkiset asetinlaitemiehet ovat siksi kieroja, että mielellään kääntävät kaikki vaihteet käyrille, jos vain mahdollista. Niin vain Savonlinnan ja Pieksämäen välikin menee mukavammin Viinijärven kautta kiertäen, vaikka olisi ollut suora baana perusparannettuna. Sen sijaan Länsrannikolla ovat suoraviivaisempia. Kuvaa otettaessa Turun kaupunki purki kaivurilla kantasatamaan johtavalta väliratapihaltaan vielä jäljellä olevia sivuraiteenpätkiä. Riittää kun on yksi suora tie. Mutta kiva kuitenkin, kun Valtionrautatiet on saanut myytyä tällaisenkin kuljetuksen. Liikaa ei Turun tavarasatamastakaan ole laivauksia ollut sen jälkeen, kun Vuosaari valmistui. | ||||
|
25.01.2022 20:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Da! Päätyyn on maalattu mm. rivi »ПОСТРОЕН 1546 04.06.2020». Meinaako se sitten, että kuvan sotilastarvikerekvisiitta on valmistunut torstaina 4/6-2020? Varsin siistikuntoisilta nämä kaksi tuplapyttyvaunua vaikuttivatkin. En käsitä, kuinka kuva menikin noin suttuiseksi Gimpissä. Jos ehdin, voin ehkä joskus toiste koittaa remasteroida räpsyä… |
||||
|
22.01.2022 15:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mielenkiintoisia tällaiset vakinaisesta liikenteestä poikkeavat kuljetukset. Voisivatko savolaiset olla niin kieroja, että olisivat myyneet raumalaisille junalasteittain kipsiä ( https://vaunut.org/kuva/71133 ) 700 kilon suursäkeissä... Ehkä Nalle tietää paremmin. | ||||
|
22.01.2022 10:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Säiliön sisäisen nestepinnan tasalle asti valkea väri näyttää tosiaan olevan talvisin nakkien tunnusväri. Ammoniakkia käytetään suuressa määrin kylmäaineenakin, joten ilmiön täytyy jotenkin liittyä siihen. Vaikka rautatievaunun pyttyä ei varsinaisesti olekaan tarkoitettu kylmäkoneeksi, näyttäisi siinä kuitenkin olevan käynnissä prosessi, jossa alempana nesteenä oleva ammoniakki sitoo itseensä lämpöä ja ylös noustessaan sekä siinä yhteydessä kaasuuntuessaan jälleen vapauttaa sen lämmön. Keulan kolmessa nakkivaunussa kun näyttäisi, päinvastoin kuin hännän propsuvaunuissa, olevan pyttyjen yläosat sulan näköiset. Vaunusomen ammattifyysikot oikaiskoon viikonloppukemistin harhakuvitelman. =oD |
||||
|
21.01.2022 18:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmessa vasemmanpuolimmaisessa vaunussa erottuukin oranssikilvissä UN-numero 1978, eli vaunuissa on propaania. Toinen Turun läpi venäläisissi rautatievaunuissa kulkeva yleinen VAK-tavara on vedetön ammoniakki, jonka UN-numero on 1005. ( https://unece.org/fileadmin/DAM/trans/danger/publi/adn/adn2015/English/Part_3_chap_3.2_table_A.pdf ) Jollei UN-numeroita näe, on nesteytettyjen kaasujen ‒ jollaisia propsu ja nakkikin ovat ‒ kuljetuksessa käytettävien vaunujen kylkiin maalattu erotusraidat koko vaunun pituudelta. ( https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Venaja%20tekninen%20sopimus%20VAK%202017.pdf ) s. 5 - 26: »5.3.5 EROTUSRAIDAT 5.3.5.1 Säiliövaunut, jotka kuuluvat Venäjän federaation rautateille on merkittävä 300 mm leveällä yhtenäisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri seuraavien kuljetettavien nesteytettyjen kaasujen osalta seuraavilla väreillä: UN 1005 ammoniakki keltainen väri, UN 1017 Kloori tummanvihreä väri sekä palavien kaasujen (luokat 2F, 3F ja 4F) punainen väri. Nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille tai liuotetuille kaasuille tarkoitetut säiliövaunut, jotka kuuluvat Suomen tasavallan rautateille, on merkittävä yhtenäisellä, noin 300 mm leveällä heijastamattomalla oranssin värisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri.» Kuitenkin on sanottava, että haalistuessaan punaisesta raidasta tulee enemmän tai vähemmän kellertävää muistuttava. Raidan värin perusteella en menisi sanomaan, onko esim. kuvan oikeassa reunassa osittain näkyvässä vaunussa propsua vai nakkia. Vrt. esim. https://www.vaunut.org/kuva/152734, jossa muutamassa keulan vaunuista kuljetetaan propsua, lopuissa nakkia. |
||||
|
13.01.2022 19:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Occ-y mainitsi klo 14:58 Turun toriparkin. Se kirjaimellisesti kalvoi maata paikallislinja-autoliikenteen pyörien alta, kun numeroautot joutuivat rakennustöiden ajaksi häädetyiksi torin ympäriltä. Ovatkohan matkustajamäärät vieläkään palautuneet kaivuutöistä johtuneesta kaaoksesta ennalleen? Taktiikka oli toimiva. Sillä saatiin vankkumattomia joukkoliikenteen ystäviä pinttyneiksi toriparkin tapakäyttäjiksi. Eli toisin kuin Tampereella, kehitys meni väärään suuntaan. | ||||
|
|
13.01.2022 08:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyy sanoa, että Turku on nyt kyllä monelta osin päässyt jäämään jälkeen Tampereen sivistyksestä. Havaitsin asian silminnähden eilen keskiviikkona 12/1, kun eksyin pitkästä aikaa Manseen; neljättä vuotta ehti vierähtää viime käynnistä. Jo matkalla kiinnitti huomiota Nokian rautiksella seisova lähiksen Sm2-juna. Tavallaan uskomaton näky. Kun oli aamuyöllä lähtenyt Rauman peräkyliltä sompailemaan, melkein luuli näkevänsä unta. Pyynikintorilla alkoi vastaan tulla uutuuttaan kiiltelevää ratikkaa. Hämeenkatu oli muuttunut joukkoliikennekaduksi ratikkakiskoineen. Kontrasti viime näkemään, jolloin tienoo oli yhtä työmaata, oli melkoinen. Tuli kyl selkeästi "tervetuloa 2020-luvulle" -olo. | ||||
|
10.01.2022 17:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olosuhteisiin nähden hieno kuva! Huonoon väliin jääneet pankkovaunut vain alleviivaavat sitä, että kaksipyttyistä vaunua ei välttämättä äkkiseltään huomaisikaan yhdeksi vaunuksi. | ||||
|
06.01.2022 09:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautateillä on vain yksi ulkonäkörajoitteinen, kovapalkkainen uudissanageneraattori. Ja se on kuvassa. | ||||
|
06.01.2022 08:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten kuvan https://vaunut.org/kuva/151635 alle listattuihin, avointa rajapintaa pläräämällä tehtyihin päätelmiin, dieselvetoinen liikenne vaikuttaisi tätä kirjoitettaessa jatkuvan ainakin helmikuun puolivälin paikkeille. Tai jos vanhat merkit pitävät paikkansa, saattaa sähköliikenteen alkaminen myöhentyä siitäkin. | ||||
|
04.01.2022 17:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja hieno kuva tämä, niinkuin sarjassa muutenkin! | ||||
|
|
04.01.2022 17:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tahkikseen johtava meripenger menee kyllä kärkisijoille, jos puhutaan komeimmista suomalaisista rautatiemaisemista (ohjaamonäkymänä). Olen katsellut, että se on samansorttista kuin Kemiran apulantatehtaan penkalla. Kävittekö oikein Tahkiksen Ulkoalueella pääkallopaikalla asti kokeilemassa Tekarin kippaamista? Ja tosiaan aapeelta myös myöhäiset onnittelut Mitille! Kolmekymppiset on ihmisen elämässä toiseksi paras pyöreä ikä. *syvä huokaus* Kaksikymppisten jälkeen. | ||||
|
30.12.2021 19:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Kauno Saario asustelee perheineen B-rapussa. | ||||
|
28.12.2021 20:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onneksi olkoon, Oula! Jo yksikin Dv12 riepottelee melkoista junaa 72-litraisen Tampella MGO -patansa voimin ‒ lämmittäen siinä sivussa veturinkuljettajan mielen sekä ylijäämälämmöllään kajuutan. Mutta tässä on oikein parivaljakko, niin jo vain kiitää juna kuin juna niin p*******sti, vaikka sataakahtakymppiä. ‒ 2754 ja 2657; niiden väliin on täytynyt törkätä semmonen kaksinajokaapeli, jossa on kummassakin päässä Star Trek Original Seriesistä tuttu suihkuturbiininpyöreä 60-luvun haitekkitöpseli. | ||||
|
23.12.2021 22:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten edelliseen kommenttiin nostettuun hyperlinkkiin, nyt veturinvaihdon Turussa mahdollistavia viivoja on näköjään piirrelty aina perjantaihin 28/1-2022 asti. Kyllähän se niin onkin, että eivät Ugin rautiksen ikivanhat seinät osaisi aamuviiden jälkeen jatkaa uniaan, jollei dieselveturikolmikon tuttu, vuosikymmenestä toiseen kuultu joka-aamuinen pauhu alkaisi kuulumaan fosfori- ja piifluorivetyhappoa sekä apulantaa ja fosfaattia kuljettavan junan pysähtyessä aseman ratapihalle. | ||||
|
23.12.2021 18:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Tohon maailmanaikaan suorittaja makasi jokseenkin jokaisen rautiksen peräkamarin sohvalla. | ||||
|
|
14.12.2021 18:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta avoimessa datassa näkyvän tiedon ( https://juliadata.fi/timetables/history?s=54036 ) perusteella veikkaisin, että aina sunnuntaihin 2/1-2022 asti fosfaattijuna pöristelisi loppumatkansa Turusta Ukiin dieseleillä. Sinne asti näytettäisiin käytettävän taulua, johon on varattu Turkuun veturinvaihtoaikaa. | ||||
|
13.12.2021 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai on näissäkin toimintatavoissa eroja yksiköiden välillä. Tavaraliikenteen osalta koulutuksessa painotettiin, ettei yksilöpuheluita tule käyttää työntöliikettä ohjattaessa, koska saapuva soitti voi katkaista sen. Yleisesti ottaen yksilöpuhelut nostettiin esille viime liidussa, jossa kouluttaja kertoi kiinnitetyn huomiota yksilöpuheluihin, koska ne kuormittavat verkkoa selvästi puheryhmien käyttöä enemmän. | ||||
|
|
13.12.2021 08:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Topin mainitsemissa työntöliikkeissä on yhtenä pahimmista vaaratekijöistä mahdollinen »rikkinäinen puhelin -efekti» vaihtotyön johtajan ja kuljettajan välillä. »Tähystäjän» sanoessa »sata» toistaa kuljettaja sen protokollan mukaisesti, eikä huomaa tangenttinsa jääneen siinä yhteydessä jumiin, jolloin seuraavat mitat jäävät kuljettajalta kuulematta. Tästäkin vielä selvittäisiin, jos kuljettajalle muistuisi mieleen pyhä »viiden sekunnin sääntö» tai »tähystäjällä» olisi tahollaan mahdollisuus tehdä jarrutus. Luultavasti tämäkin onnettomuus on lukuisien sattumusten summa. | ||||
|
07.12.2021 12:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Porin radalla Iso Vaalee taisi tosiaan olla melkoisen harvinainen näky. Sen sijaan Raumalle Iso Vaaleet ajoivat koeajojen merkeissä sarjan valmistumisen alkuaikoina ‒ 80- ja 90-lukujen taitteessa ‒ alati. Parempaa tietoa löytyy pyhästä kirjasta »Iso Vaalee» (ISBN 952-92-0413-2, Petrin Viestintä, 2006) tai kyseisen kaanonin kirjoittajalta, vaunusomehahmonakin tunnetulta Iso Vaalee -erityisasiantuntija Petri P. Pentikäiseltä: https://www.vaunut.org/kuva/105449 . Iso Vaaleelle tietä viitoittanut, hieman aiemmin Rauman radalla esiintynyt toinen kummajainen oli Super-Huru: https://www.vaunut.org/kuva/13008 . |
||||
|
03.12.2021 11:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tunnelmallinen kuva! Näin lounaissuomalaisena uusista kuljetuksista aiemmin loppuneilla purku- ja lastauspaikoilla tulevat heti mieleen ainakin Tahkis, Nantsku ja Pansio. | ||||
|
03.12.2021 09:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuulimylly on kätevä. Vallankin sen kätevyyden huomaa, kun sitä ei olekaan, kuten Turussa: https://vaunut.org/kuva/12798 . Kuudessatoista vuodessa muut Turun vaihteet ovat sentään saaneet levynsä, mutta enkut joudutaan edelleen tähystämään kielistä. | ||||
|
02.12.2021 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keväällä 1997: https://www.vaunut.org/kuva/20074 | ||||
|
|
02.12.2021 08:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toksia, Jarno. En saanut katotuksi tommosta näkymää kaivamatta luuria taskusta. Vallankin kun nämä alkavat käymään vähiin. Kenen sydän sitten sykkiikin dieseleille. Ja kyl vaunusomen kuljetusvirtavastaava Riku siinä oikeassa on, että Hepokarissa on nykyään melko hiljaista. | ||||
|
29.11.2021 16:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keltapäisinä minäkin opin Lätät 80-luvulla tuntemaan. *huokaus* Ja viikonloppujen ruuhkajunissa oli vielä se liiterikin siinä välissä. | ||||
|
|
29.11.2021 16:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On näkynyt molempiakin lähiaikoina. Tänään kuitenkin junat 4036/3503 osuuksilla Tku-Ukp-Tku vetänyt kolmikko koostui 25-sarjalaisista, käsittäen veturit 2506, 2526 ja 2529, joista ensin mainittu irtosi päiväksi Hangonsaaren vaihtotöihin jäljelle jääneen kaksoisveturin suoriutuessa sillä välin junista 3552/3553. Kauaa ei enää menekään, kun kolmikoiden muodostelu Ugissa jää historiaan... | ||||