Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.04.2020 17:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/11661 , https://www.vaunut.org/kuva/43823 Näistä johtuen vaihdelevy ei ole ainoa asia, mitä kippari tähystää vaihteeseen ajattaessaan tai ajaessaan. | ||||
|
|
14.04.2020 15:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai vaihdelyhty on vaan vinksallaan. Vrt. esim. https://vaunut.org/kuva/137721 | ||||
|
03.04.2020 07:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno kuva Aapolta. Topin kommentti jää kuitenkin hieman hiertämään. Sr1:sten alkutaipaleen aikana rataverkollamme esiintyi vielä niin runsas dieselveturikirjo, että satunnainen veturibongari tuskin osasi haikailla useampien sähköveturityyppien perään. Höyryvetureista vasta päästyä sähkäri oli vielä sinänsäkin erikoinen uutuus ja silmiinpistävä lisäväri isossa paletissa. Ja olihan hetken aikaa kaiken muun lisäksi näytillä Sv1:kin... Toki tänä päivänä, kun dieselit alkavat olla harvemmassa ja entistä yksipuolisempia, useammansorttiset sähkärit ovat lokodiversiteetin kannalta oivallisia paikkosarjoja. | ||||
|
31.03.2020 11:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei sitten mennyt Kaakon mörssärijunan koeajoihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d586896-9f29-4453-b1e0-a18d063985dd | ||||
|
30.03.2020 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyliikenteeseen tottunut voisi luulla että kaoliinia. Mutta 70-luvulla ei Rauman »Savimaailmaa» ollut olemassa vielä villeimmissä kuvitelmissakaan. Kts. https://opaskartta.rauma.fi/ims/ → Ortokuvia → Ortokuva 1977. Savivarastojen 36, 37 ja 35 paikalla näkyy merta ja luonnontilaisen Kolmannen Petäjäksen saaren rantaa. Siispä veikataan, että »elokuinen lumi» on sahanpurua ‒, pölähtänyt äkkipysäyksessä jostain Hhc:stä. | ||||
|
|
30.03.2020 11:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eo. kommentissa mainitut »keltaiseksi värjätyt jarruttavat levyt» tunnetaan pysäytyskenkinä eli jarrukenkinä. Enää niitä ei käytetä rautatiekaluston pysäyttämiseen liikkeestä, koska laskumäissä on kiinteät hidastinpossut (https://vaunut.org/kuva/37384) ja tasamaalla heitot (https://vaunut.org/kuva/105614) on kielletty. Kuitenkin kaluston paikoillaan pysymisen varmistamiseen kenkiä edelleen käytetään. Kokemus ja rautatieläisperinteet ovat osoittaneet, että kysymyksessä on Valtionrautateitten historian tuhovoimaisin ja vaarallisin kapistus. Toisinaan niitä on liian vähän, kuten esim. pari vuotta sitten Kinnissä: https://yle.fi/uutiset/3-10579862. Toisaalta säännöllisesti jossain päin rataverkkoamme käy niinkin, että kipparilta tai kuljettajalta jää ottamatta yksi kenkä pois, jolloin raivausporukka sitten korjaa sen vaihteen ristikosta: https://vaunut.org/kuva/3472. | ||||
|
29.03.2020 22:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vapiti laitetaan tavallisesti silloin, kun veturilla ei käsitellä vaihtotyössä ruuvikytkimellisiä vaunuja, reekeliin yläasentoonsa. Vrt. https://vaunut.org/kuva/35102. Kuitenkin Vapitin päässä oleva lenkkiosa on täysin lötkö. Voisiko se tosiaan jossain tilanteissa murjoa noita kaiteiden alaorsia tuohon tyyliin... | ||||
|
26.03.2020 19:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaksoisvaihteiden käyttäjien suuhun on lisäksi vakiintunut nimitys »vaihde vaihteessa». Toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla niitä riittää. | ||||
|
25.03.2020 12:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 20 vuotta sitten: http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/many.jpg | ||||
|
|
25.03.2020 08:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kui mää katosi, etei raitte 952a ja raitte 952b Maariam pualeses pääs olevitte Eksie väli mahruis vissi mittä Turkkariaka? | ||||
|
24.03.2020 12:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun junaliikenne on tunnetusta syystä harvenemmassa, Valtionrautateitten pääjohtaja Rolf Jansson voisi lomautusten sijaan työllistää veturimiehiä maalaushommilla. Poikkeusajan päättyessä rautateillämme kulkisi vallan ruosteenruskeita Siperian Susia. K-päisinä ne olisivat sen lisäksi nykyistä turvallisempia ylikäytävissä. | ||||
|
|
24.03.2020 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin Jimi, Varaosasusi 3111 oli ensimmäinen, jossa väritys meni pieleen heti uutena. Itse olisin mielelläni nähnyt Novot tämmöisinä aina vaan, vaikkei tämäkään keltapäisenä kauttaaltaan täysin alkuperäinen väritys ole; kuitenkin riittävän lähellä sitä. Esim. Alstikat pitivät pintansa loppuun asti. | ||||
|
|
21.03.2020 13:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikun kaikki! | ||||
|
17.03.2020 17:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 28/2-2004 oli näköjään lauantaipäivä, joten A juontuu tässä siitä. | ||||
|
|
17.03.2020 17:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ole edes niin pätevä kuin Esa, mutta jatkan siltikin hieman. Tuohon aikaan oli tosiaan hieman erilainen systeemi junanumeroinnissa. Lätkäisemällä junanumeron xxxx perään aakkosen A, B, C tms. osoitettiin, että kyseessä on jollain tapaa muuntunut variaatio junasta xxxx. Esimerkiksi kuvan aikataulukauden aikaan oli kulussa arkisin vakinainen, Dv12-vetoinen, tavarajuna T 3852 Mäntyluodosta Harjavaltaan klo 9:50-10:55 sekä lauantaisin suunnilleen samalla viivalla ‒ klo 10:00-10:18 ‒ vakinainen, kahdesta Dv12:sta koostuva, veturisiirto VET 3852A Mäntyluodosta Poriin. Eli A ei ainakaan kaikissa tapauksissa ihan suoraan vastannut nykyistä etuviitosta ‒, tässä kuvan tilanteessa mahdollisesti, koska en löydä kyseisen ajan »vakkarista» ‒ ainakaan itselläni hallussa olevasta versiosta ‒ junaa T 1809A, mutta kylläkin junan T 1809, joka kulki arkisin klo 15:10-16:44 Lohjalta Riihimäki tavaraan 2 x Dv12:n voimin. J.R. tai joku täsmentänee lopun edestä... | ||||
|
10.03.2020 11:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä niin. Eräällä kuorimolla oli vuosituhannen taitteen aikoihin käytössä OtsoRobotti vaunujen siirtelyä varten. Käytännössä mönttiä ei kuitenkaan käytetty, vaan roikkien lykkiminen pyöräkuormaajalla koettiin kätevämmäksi. Niinpä paikalle asennettiin ketjusiirtolaite. Vähän sama se on noiden kuvassa näkyvien radio-ohjattujen vetureidenkin kanssa; ajettaessa pelkkää veturia kiinni vaunuihin suositaan tunnokasta ajopöydän suoratoimijarrukahvaa jokseenkin holtittoman käkättimen sijaan. Sillä viissiin se on kalustoystävällisempää. | ||||
|
27.02.2020 00:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| SW taitaa meinata Sab Wabcoa. ( https://uic.org/IMG/pdf/uic_leaflet_540_7thed_app_a_b_02_2019.pdf ) A sen sijaan viittaa kuorman mukaan reistaantuvaan jarruvoimaan. Amerikaksi »(self-)adjusting load-proportional braking system» tai jotain sen kaltaista. Ympyröity D tarkoittaa levyjarruja (amer. disc brake). | ||||
|
12.02.2020 23:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä en tiedä. Onkohan sen sorttisia paatteja käynyt viime aikoina rannassa? | ||||
|
12.02.2020 19:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samaa katselin. Tämä tuli Raumalle koneena VET 11801 perjantaina 7/2-2020 yhtenä nippuna niin ikään turvallisuusteipittömän Dv12 2529:n kanssa. Siinä tuli kertarykäyksellä vaihdettua molemmat päivystysveturit huollettuihin. Vaan eipä tämä himmeli kauaa pysynyt kasassa. | ||||
|
30.01.2020 15:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Usein on taidettu kulkea rautatieharrastustoimissa ristiin. Määkään en huomannut ketään tuolla ratapihan liepeillä. XoD Niin joo, tais tuolla vähän tihutellakin. Mut kyl säiden kanssa aina pärjäilee. Meinasin ankeudella lähinnä tuota, kun junat seisoo pihassa, vaikka niiden pitäisi ryskätä maakunnissa hakemassa vientiin meneviä tavaroita. :o/ | ||||
|
|
30.01.2020 11:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ankeaa oli. Aika näyttää montako paperikonetta Nalle laittaa kiinni tämän käsittämättömän selkkauksen seurauksena. Tämän T 3729:n ‒ jolla sentään oli vielä pituutta ‒ tuonut Siperian Susi (3093) vei paluuviemisinään viereisellä raiteella 301 maanneet kolmetoista tyhjää Hbins-sahatavararättiä T 3702:n viivalla Jämsänkosken sijaan Viinikkaan jämähtäneenä T 58702:nä. | ||||
|
21.01.2020 08:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On vain tyhmiä vastauksia... | ||||
|
|
20.01.2020 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| T 4673:n kulkutaajuutta sen sijaan voi tutkailla tästä: https://juliadata.fi/timetables/history?s=4673 ;o) | ||||
|
|
20.01.2020 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siperialaista fossiilista (vrt. https://vaunut.org/kuva/76372) ammoniakkia. Ruokosuohon eli Siilinjärven Kemiralle typpilannoitteiden raaka-aineeksi. | ||||
|
18.01.2020 17:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunusomen kuvan https://vaunut.org/kuva/468 alla olevissa kommenteissa annetaan ymmärtää, että Sr1 3090 olisi ollut ainoa sanka-Susi. Äkkinäisen googletuksen seurauksena saman antaa seisake.net:issä oleva teksti. | ||||
|
|
18.01.2020 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiinan 4/2003 s. 11 sanotaan sill' vissiin, että viimeisenä tästä alkuperäisestä maalauksesta luopui Sr1 3009 tammikuussa 1986. Siispä tämä kuva on otettu viimeistään v. 1985. | ||||
|
|
18.01.2020 11:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta voisin luulla, että siksi kun kuitenkin useimmiten Sr1:n vedettävänä oli suomalaisia ruuvikytkinvaunuja. Apulenkki ei ole kytkennöistä se paras. Suomen veturit osa 2:n mukaan SA3:ia alettiin laittaa näihin vuodesta 1984, sekä Vapiti-vaihtotyösankoja vuodesta 1995. Vapeja ei näissä kauaa katseltu. Moneenkohan sangat ehdittiin asentamaan? | ||||
|
|
17.01.2020 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja toisessa (veturin puoleisessa) päässään sivupuskinten virkaa. Oliko se keskiviikkona 1/1-1969, kun Valtionrautatiet ilmoitti, ettei rataverkollamme liikennöiviä neuvostoliittolaisia tavaravaunuja tarvitse enää varustaa sivupuskimin? Hka-vaunussa oli SA3 molemmissa päissä, joten sen ja tuolloin vielä ruuvikytkimellisen Siperian Suden välissä tarvittiin ystävyysside. Koska Vokissa ei enää tuolloin ollut sivupuskimia, ei sitä voinut kytkeä suoraan keskuspuskimettomaan veturiin. | ||||
|
14.01.2020 15:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voisivatko Samin mainitsemat käytännön mäkivauhdit 2 km/h ja 4 km/h juontua osittain siitäkin, kun käkättimellä ( https://docplayer.fi/docs-images/91/107648296/images/21-0.jpg ) on mahdollista valita nopeuspyynniksi joko 2, 4, 10, 20 tai MAX? | ||||
|
13.01.2020 15:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Selvästikin tulee ysiin. Pääopastimessa erottuu P 009 ja silmissä O 009. Sama »Paavo-nolla-nolla-ysi» ‒ öh... höö, 1/6-2020 alkaen »Papa-nolla-nolla-yhdeksän» ( https://vayla.fi/-/rautatieliikenteen-puheviestinta-kansainvalistyy#.XhxwLP4zaUk ) ‒ taitaa tönöttää tuossa tänäkin päivänä; vrt. https://www.vaunut.org/kuva/80072. Otto (Oscar) vain on vaihtunut valurautaisesta peltiseen. | ||||
|
13.01.2020 12:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuikut näyttävät tosiaan sen verran himmeiltä, että junakuskille ehkä kelpaa sekin vähä, väristä huolimatta. Vaikkakaan asemalla seisoskellessa tuskin poltetaan kaikkein kirkkaimpia lamppuja. Möhnä sitä vastoin näyttää siksi useamman ratakilometrin varrella sedimentoituneelta, että tuskin enää lähteekään noin vain. Näin joskus Kouvostoliiton veturitalleilla, kun Seepraan iskostunutta likaa pestiin ilmeisesti jollain vähän tujummalla tökötillä. Pesurilla oli kumipuku ja tiivis biohasardimaski. Maanteitten puolella lättähattuvaunun pesu kuuluu monella työpaikalla ihan kuljettajan luontoisetuihin. Kaikilla varikoilla kun ei ole apuna tisuria, jos edes siivoojaa. (Kisko)auton kun ajaa, kelistä riippuen, melkein päivittäin pesukoneesta läpi, ei lika pääse jämähtämään. Suvisen poutapäivän päätteeksi riittää usein itikkafaunan peseminen tuulilasista pitkävartisella harjalla ja paloletkulla. | ||||
|
10.01.2020 13:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai ainakin vuodesta 1975. Sen kyllä uskoo, kun katsoo kuvatekstiin hyperlinkin kautta upotettua kuvaa ylikäytävän edellisestä turvallisuuslaitoksesta. | ||||
|
10.01.2020 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyisissä 2500-sarjalaisissa ei ole sellaista vanhanajan ylellisyyttä, että olisi hienot mustapohjaiset lämpömittarit upotettuina sinertävänharmaisiin, metallisiin kojelautoihin. (https://www.vaunut.org/kuva/93079) ;o) Sen sijaan niitä löytyy vain yhdet kappaleet nostettuina K1-kaapin oveen: https://vaunut.org/kuva/5873 Vuosien 2003-2008 aikana läpiviedyssä saneerausohjelmassa näin yli jääneet lämpömittarit on luultavimmin varastoitu varaosiksi. Ovelaa elintensiirtoa eläviltä luovuttajilta. Vaan mikäs siinä, kyllähän ihminenkin pärjää yhdellä munuaisella. Valko-Deevereissä vastaava kannibalisointi taitaa olla toteutettu siten, että vedenlämpömittari löytyy vain pitkän pään pöydästä ja öljyjen lämpömittari vain lyhyen pään pöydästä. Mietin vain sitä, että jos vedenlämpömittarin vaihtokytkin sattuisi olemaan kytketty väärinpäin, voisi veturia seisonnasta käyttöön ottava kuljettaja hetken noitua, eikö lämppäri olekaan toiminut, kun osoitin on aivan pohjassa. Mutta kun ‒ mahdollisesti pöhisteltyään tovin jo webastoakin ‒ vaihtaisi mittarin näyttämään sivukierron lämpötilaa, pompahtaisi viisari osoittamaan päälle neljääkymmentä astetta. Ylämäessä tai muussa raskaassa työskentelyssä voisi ‒ mihin Jorma edellä jo viittasikin ‒ aiheuttaa yllätyksiä öljynlämpömittarin vaihtokytkimen ristiinkytkentä, kun vaihteisto vaikuttaisi haaleammalta kuin onkaan. Tosin senkin väärinnäkemiseltä välttyy nykyään usein jo sillä, kun kyseinen mittari on jossain selän takana, poissa näkökentästä. Puhumattakaan, että tänä päivänä Sv12/Sr12 -klassikkovetureita ohjataan yhä useammin etänä työnnettävän vaunuroikan keulalta tai maasta, minne harva RO-kuljettaja tulee kantaneeksi K1-kaapin tai konsoleiden mittaristoja ‒ toki osan tärkeimmistä digitaalisina pienellä nestekidenäytöllä. Ja Topi: »Jos meloni ja omena pitävät samankokoista lippalakkia, niin kaikki voivat nähdä, että se ei vain sovi kaikille.» ‒Timo Soini, 2011. |
||||
|
|
09.01.2020 21:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pojat olivat oikeassa. Näin tänään kesällä 1996 otetun valokuvan Voitoisten ylikäytävästä. Siinä paikalla tönöttää vanha puomiton varoituslaitos. Tähän mennessä löytyneiden palasten perusteella jutun on siis täytynyt mennä niin, että vanhaa laitosta on syystä tai toisesta reistattu uuden rautatiesillan rakennustöiden aikaan kesällä 1994, ja vastaava mestari on pelästynyt, eikö laitos varoitakaan, nähdessään pikkuautojen menevän yli, vaikka Alstikan junankeula on näyttänyt olevan jo lähellä ylikäytävää. | ||||
|
|
09.01.2020 00:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sehän selittää. Kuvittelin jo, että Pikku G on antanut täyttöiskua ja päästänyt loputkin paineet tyfoneilla vihellellen. Ainakin Sv12/Sr12 -vetureiden ajopöydissä oli sen lisäksi pari muutakin ristiinkytkemisen kautta sekaantumiselle altista mittaria: vaihtokytkimillä varustetut pää-/sivukierron vedenlämpömittari sekä vaihteistoöjyn/moottoriöljyn lämpömittari. Osuiko koskaan silmiin niiden virhekytkentöjä? | ||||
|
|
08.01.2020 03:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä ei taida olla varsinaista vaihteiston lämpömittaria, mutta sentään vaihteiston lämmöstä varoittava keltainen merkkilamppu: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?album=112&pid=1593#top_display_media Toivos-Jorman kahdessa edellisessä vaunusomekuvassa rassaillaan Otso2:n konehuoneen puolella manaillen reistaillutta kuljettajaventtiilin paineensäätäjää. Mitäs kuvan painemittarit sanovat... Suoriksen jarrusylinterissä näyttää olevan hyvä paine ‒ ehkä peräti 3,8 baaria. »Pääsäiliön paine ‒ jarrujohdon paine» -kaksoispainemittari antaa lukemat 5 baaria ja 6 baaria. Jos valkeampi, kuutosta osoittava viisari todella merkitsee jarrujohdon painetta, on Otso tullut puhaltaneeksi putkeen »pienen» ylilatauksen. |
||||
|
04.01.2020 19:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Entä joko RSJ:n virkatarve-Lt (https://vaunut.org/kuva/75803) on muutettu tällaiseksi rata-autoksi? | ||||
|
01.01.2020 06:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eipä ole hankkeesta kuulunut mitään. Luulenpa että Äyhön ratapiha on samanlaista suuruudenhulluutta ja utopiaa kuin koko Lakarin alueen raivaaminen. Mahtaako siellä vieläkään olla tappiota tuottavaa kanateurastamoa kummempaa. En usko, että tähän mitään ratapihaa tulee, vaikka OL3 joskus valmistuisikin. | ||||
|
31.12.2019 23:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Metsään menee lähinnä mäntyä, UPM:lle kuusta. Nyt kun UPM sulki yhden paperikoneen, voi kai sanoa, että suurin osa puusta menee Metsään. Ja vielä jos se uusi sahakin tulee, niin sen luulisi näkyvän (positiivisesti) rautatiekuljetusten määrässä. | ||||
|
|
31.12.2019 22:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki molempiin menee. Ja juuri UMPipuut täytyy viedä kahdessa palassa, kunnei sinne mahdu kokonaista junaa kerrallaan. | ||||
|
|
31.12.2019 20:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman »nelospäivystäjänä» pöristelevä Dv12 iskee Vapiti-sankansa illan mäntyjunaan T (5)3723 tavallisesti saman tien Siperian Suden saatua ystävyyssiteensä irti siitä. Saattaa sekin silti joskus joutua odottamaan yön yli Rauman ratapihalla, jos vaikka Repolassa on ruuhkaa tai iltapäivystäjillä kiireitä. Aamuyöllä mahdollisesti saapuva kuusijuna (T (5)4318, T 55167 tms.) viedään kahdessa palassa, ja niiden palasten viemisessä on suurehkoa ajallista hajontaa. T (5)3707 taidetaan viedä 3723:n tapaan yhtenä tuuttina. Aamupäivällä lähtevä koivujuna (T (5)3714, T (5)3718) haetaan Repolasta yleensä samana aamuna, kun se on kulussa. Tyhjien pankkovaunujen hakemisen ajoittuminen taitaa olla kiinni ‒ paitsi siitä, miten niitä on saatu kuorimoilla purettua ‒ päivystysvetureiden muista askareista. Pelkkiä pankkoja lähetellään maailmalle ainakin junissa T 3716 ja T 3732, olisiko joskus T 3726:ssakin ‒ niin ja tietenkin kurkotusvaunujen kera T 55712:ssa eli »Kokemäkeläisessä». Nyt aivan viime päivinä on ollut tarjolla tuiki harvinaista herkkua Raumalta Joutsenoon haketta kuljettavan junaparin T 20351/20350 muodossa. Eilen ehtoostikin Dv12 2522 näkyi vievän Pv 6762:na Repolaan T 3723:n mäntyvaunuston sekä tuovan takaisin tullessaan T 20350:n liki kukkurakuormaiset hake-Fakks:hitit (80 aks.). Mutta vielä tuohon yo. valokuvan aikaan… Suojantien ylikäytävässä sentään oli jo turvallisuuslaitos, niin kuin kuvasta näemme. Sen sijaan edellisessä ja luullakseni pikkuautoliikenteellisesti pahemmassa Anderssonintien ylikäytävässä ei tainnut vielä tuossa maailmassa olla. Ja työntämällä mentiin mäkeen. Jatkuvan radioyhteyden varmistamiseen riitti painatuksessa kipparin toosan »kontrollipiippi». On se ollut hurjaa kyytiä. |
||||
|
|
31.12.2019 16:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| UMPipuut vietiin vielä tuolloin työntämällä. | ||||
|
29.12.2019 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Webasto-pömpelin viereen asennettu kahdentoista kilowatin sähkölämmitin lämmittää pääkierron jäähdytysnestettä, jota esilämmityspumppu painaa niin apukoneen, pääkoneen sylinterinputkia ja -kansia lämmittävien jäähdytysvesikanavien sekä ahtimien kuin vaihteistoöljyn lämmönvaihtimenkin kautta. Taitavatpa samalla liemellä lämmetä kajuutan vesipatteritkin. Sen lisäksi sähkölämmitystä käytettäessä hohkaa erillinen päämoottorin öljytilan kilowattinen lämmitysvastus. Siitä poiketen apukoneen 580 watin lohkolämppäri kytkeytyy päälle veturin ollessa ulkosyötössä, vaikkei sähkölämmitystä olisikaan laitettu päälle. | ||||
|
25.12.2019 17:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vastauksena Teemun lauantaina 2/11 esittämään kysymykseen… Siperian Suden tapaan Dv12:ssa kuljettaja kytkee valot kumpaankin suuntaan erikseen kyseisten suuntien ohjauspöytiin sijoitetuista kytkimistä. Punavalot tai valkeat puskinvalot saa päälle nopeusmittarin alla olevasta P-0-V -nokkakytkimestä (https://www.vaunut.org/kuva/4499). 2500-sarjassa sama kytkin on enemmän vasemmalla, hätäpysäytystatin alla. (https://www.vaunut.org/kuva/5876) Valonheittimen saa loimottamaan lukkiutuvasta (ei-palautuvasta) valkeasta »valonh. päällä» -painikkeesta, joka on em. nokkakytkimen oikealla puolella. Valojen vaihto kirkkaampiin tai himmeämpiin tapahtuu 26- ja 27-sarjan vetureissa »ajovalot 1/2 1/1» -nokkakytkimellä, joka on ratin ja itsarin välissä, keltaisen hiekoitusnapin oikealla puolella. (https://www.vaunut.org/kuva/35905) 25-sarjassa vastaava palautuva (ei-lukkiutuva) »valonvaihto»-painike on upotettu ajopöytään liki itsaria. (https://www.vaunut.org/kuva/61639 / https://www.vaunut.org/kuva/5061) Sen lisäksi 25-sarjassa syttyy hätäpainikkeen vasemmalle puolelle pieni pyöreä sininen led-valo ‒ kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/5876 peitetty paperinpalalla ‒ poltettaessa kirkkaampia valoja. Alun perin Sv12:n ja Sr12:n lamppuja rämpytettiin ilmeisestikin vedenlämpö- ja öljynpainemittareiden sekä puhelintorven ja suunnanvaihtokahvan välissä olevilla keinukytkimillä. (https://www.vaunut.org/kuva/93079) | ||||
|
22.12.2019 17:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos Simn-t:n kate olisi pois paikaltaan, voisi olla aika tarkalla. Semmosiakin suuleja rataverkoltamme löytyy, että korkeampi Simi on kyllä saatu työnnettyä kuorma päällä sisälle, mutta lasti purettuna ei olekaan mahtunut ulos. | ||||
|
30.11.2019 17:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Silmät ja kaikki. Onko siinä välillä myös »Aja varovasti» tai »paikut»? | ||||
|
19.11.2019 16:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On kyl. Olisiko veturinkuljettaja valinnut joikkarilla peräti 16. tehoportaan. | ||||
|
31.10.2019 08:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samoin minulta sulat kiitokset. Uskomattomia kuvia. | ||||
|
29.10.2019 07:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| RID-harmonisoidun nyky-VAKin nojalla kaasuvaunut eivät tarvitse suojavaunuja, paitsi erottamaan ne (palavia, veden kanssa tekemisiin joutuessaan palavia kaasuja muodostavia tai sytyttävästi vaikuttavia kaasuja sisältävät vaunut) suurlipukkeiden 1, 1.5 tai 1.6 räjähteitä kuljettavista vaunuista. Silloin ei tosin riitä yksi hakanen, vaan tarvitaan kaksi hakasta tai vähintään 18 metriä junaa. Lähinnä kai hakasia käytetään nykyään adaptereina ruuvikytkimellisten ja keskuspuskimellisten vaunujen välissä. | ||||
|
27.10.2019 11:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| HEh hƎh. =o) | ||||
|
16.10.2019 08:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näkyy valkokypärällä olevan sylissään Sr3:n radio-ohjain. | ||||
