Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.09.2020 15:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuon herjan ilmestymiseltä käkättimeen on vaikea välttyä ajettaessa veturia vaunuihin tai vaunuja vaunuihin. Radio-ohjausjärjestelmä huolestuu, kun nopeus putoaa lähelle nollaa, mutta suoriksen jarrupaine pysyy pienenä. Uhkakuvana on esim., että operaattori niputtaisi vaununiput ja alkaisi puhaltamaan putkeen ilmaa, mutta unohtaisi kiinnittää veturin jarrut. Vähän samantyyppisen skenaarion varalta raskaassa maantiekalustossa on ns. spärri. Käsimerkin minulle näytti piloillaan kuvassa https://vaunut.org/kuva/133916 näkyvä henkilö. Tai oikeastaan merkki oli kaksiosainen. Ensin pyöritetään käsiä edessä, minkä jälkeen nostetaan kädet ylös. Kuitenkaan Jt:ssä ei näy kaksiosaisia käsimerkkejä, joten ymppäsin ne noin yhteen kuvaan jakaen erilaiset eleet eri käsille. Lyhty- ja lippuopasteissa olisin muuten käyttänyt pyörittäviä eleitä, mutta ne oli jo melko hyvin varattu muille opasteille. Niinpä jouduin tyytymään tuollaiseen neljännesympyrään. Eli kyllä Pertti olet oikeassa; ennen eilistä tuota Jt:n muutoslehteä ei ollut missään. |
||||
|
|
24.09.2020 13:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hannu, jarrujen kiinnittämiseen kehottamisella tarkoitetaan tavallisesti junan jarrujen (itsari) kiinnittämistä jarrujen testaamisen yhteydessä. Kuvan tilanteessa sen sijaan vaaditaan veturin jarrujen (suoris) kiinnittämistä. Pertti on jäljillä. Muistaakseni paperi on vuoden 1969 Jt:stä. Voi olla, että muistan väärin. Vrt. https://vaunut.org/kuva/107810 . |
||||
|
31.08.2020 13:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Paperiteollisuudesta puhuttaessa toisinaan käytetty lokerointi »bulkkiteollisuus» on siinä mielessä harhaanjohtava, kun paperitehtaan tuotteet ovat paitsi jalostusasteeltaan suhteellisen korkealla verrattuna vaikkapa hakkeen tapaiseen selvään bulkkiin, myös varsin sekalaista tavaraa. Hakejunassa on sitä samaa purua joka vaunussa ‒, puhutaan kokojunista. Kuvauksellisessa suomimaisemassa kiitävä asiakasjuna T 3432 Jämsästä Raumalle näyttää kokojunalta, mutta sisältää joka sorttia kuin englanninlakritsapussi. Satamassa tehtävän lajitteluvaiheen aikana juna voidaan pahimmillaan joutua katkomaan jokaisesta vaununvälistä. Se on muuten kuin laskumäkilajittelua, mutta junat ovat Kouvolassa ja Tampereella hajotettavia laskumäenruokajunia sekaisempia, ja järjestelytyöt tehdään tasamaalla, veturilla saattaen. Paperia ja sellua ajetaan junilla ja kuorma-autoilla Rauman satamaan muualtakin kuin Kaipolasta ‒ Pohjanmaata, Hämettä ja Savoa sekä Kaakkois- ja Itä-Suomea myöten. Samaan hubiin kootaan toki myös Rauman paperitehtaan tuotanto omanlajisine tuotteineen. Kuorma-autot ja hevoskärryt ajavat tehtaan ja sataman väliä vuorotta kolmessa vuorossa. Rauman sataman varastot kätkevät seiniensä suojiin valtaosan Suomen metsäteollisuuden monenkirjavasta tuotannosta. Paperirullaa, kortonkipakettia ja sellutolloa löytyy joka laatua ja kokoa kuin lyhyttavarakaupassa. Jo varhain metsäteollisuuden vientisatamaksi profiloituneesta Rauman satamasta maamme kaikista kolkista ajetut tuotteet erkanevat sekalaiset lastinsa keränneiden laivojen kyydissä moniin suuntiinsa pitkin maailman meriä. Varastot 17 ja 19 ovat »Amerikan-varastoja». Konttikentän ja konttilaivalaiturin vieressä sijaitsevat varastot 18 ja 20 puolestaan ovat kontitettavan paperin varastoja. Satamasta laivataan paperia maailman ääriin Maerskin parisataametrisillä konttilaivoilla ( https://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/maersk-aloitti-liikennoinnin-raumalle-taysin-omassa-kokoluokassaan-olevilla-uusilla-aluksilla..html ), pulleapurjeisilla ja tanakkakölisillä ro-ro -aluksilla, hyvää merimiestapaa noudattavilla feedereillä sekä himmein lyhdyin seilaavilla silakkatroolareilla. Kai siihen sekaan joku romanttinen junalauttakin sopisi. Pirttiksen kysymykseen tyhjien vaunujen saatavuudesta sanoisin, että tyhjien vaunujen palautus on toki paperinajossa se helpompi osuus. Suorat savijunat T 3702 ja T 3730 palauttavat kaoliininkuljetuksen ohessa suuret määrät Simejä Rauman satamasta Jokilaaksoon. Niinä päivinä kun niissä ei ole yhtään savivaunua vaan pelkkiä Simejä, ne eivät ainoastaan näytä kokojunilta, vaan käytännössä ovat sellaisia; joka vaunun kyydissä on samanlaista ilmaa. Niiden lisäksi Viinikasta ajetaan päivittäin T 3433: https://juliadata.fi/timetables/history?s=3433 . Missään tilanteessa häiriö tyhjien rautatievaunujen saatavuudessa ei aja tehdasta alas. Tarvittaessa vaikka tilataan rekka-armada ottamaan koppi paperikoneen syytämästä paperinpaljoudesta. Äärimmäisen harvoin sellaiseen on kuitenkaan jouduttu menemään. Nyt kun Kaipolan tehdas suljetaan, maahamme ei jää enää yhtään sanomalehtipaperikonetta. Jatkossa pravdamme joudutaan painamaan tuontipaperille. Käsittämätön asia »vihreän kullan maassa». |
||||
|
18.08.2020 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin ainakaan tarkoituksella; tämäkin juna näyttäisi körötelleen enimmäkseen kahdeksaakymppiä: https://juliadata.fi/timetables?s=5054&d=9.8.2020&speed=1. Onpa tosin joskus käynyt niinkin, että päivystysveturiin on epähuomiossa jäänyt linja-ajon jäljiltä M-aluevaihde. Kerran VETtinä Raumalle siirretty Dv12 oli ollut toista päivää raskaissa vaihtotöissä, eikä päivystysporukoiden ollut tullut vilkaistua K1-kaapin ovessa olevia »T/M» -lamppuja. Lähdin sitten vuorostani viemään veturilla 1800-tonnista puutavarajunaa Repolan mäkeen: https://www.vaunut.org/kuva/1594. Jo ratapihalla painatettaessa junaa Repolan vaihteen taakse panin merkille veturin laiskanoloisuuden sekä vaihteistoöljyn lämpenemisen sataseen alta aikayksikön ‒, ratapihan viettäessä selvästi sataman suuntaan. Laatikon lämmön sain pidettyä aisoissa pudottamalla tehoportaan B:stä 10…11:een ‒ perustemppu, jota ei käkätinohjauksella voi tehdä, mutta joka sopii niin ympärilyönnin kuin laatikon lämpenemisen ehkäisemiseen. Ja niin vain sain vietyä senkin junan Repolaan, missä vasta huomasin aluevaihteen olevan sopimattomassa asennossa. Ilmankos Deeverissä ei tuntunut olevan vääntöä. Mutta jos »isolla vaihteella» saa vietyä 24-vaunuisen puutavarajunan Repolan mäkeen, ei parivaljakolla tuollaista kuvan seitsemän-kahdeksansataatonnista ilmapalloa junavauhteja vedettäessä eroa tuskin huomaisi mistään muusta kuin niistä keskikaapin lampuista. | ||||
|
13.07.2020 23:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rattimiehenä valitsisin toki mieluiten 26- tai 27-sarjalaisen. 25-sarjalaisessa tehoja säädetään pleikkarijoikkarilla ja valitun tehoportaan voi tsekata Tokmannin kelloradiosta riivitystä diginäytöstä. Erityisen aurinkoisella säällä näyttöä ei välttämättä näe jollei sitä varjosta vaikka kämmenellä. Vanhoilla pieruilla oli tästä syystä aiemmin tapana viritellä ajoporrasnäyttöjen varjostimiksi paperinpalasia. Mutta niin paljon asianmukaisempi kuin rattimylly onkin, yksikään vekki tuskin alkaa sen tai pitkän/lyhyen pään saadakseen vaihtamaan vetureiden järjestystä nipussa. Aihe sellaisiin vaihtotöihin löytyy jostain muusta syystä ‒, vaikkapa määräasemalla johtoveturi irrotetaan junan päästyä perille RO-vaihtotöihin, minkä johdosta keulalla olisi syytä olla radio-ohjauksella varustettu veturi. Tai sitten siinä 26-sarjalaisessa sattuu toimimaan ilmastointilaite, kun 25-sarjalaisessa ei. |
||||
|
08.07.2020 09:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei rautateitä olisi tähän mennessä laisinkaan rakennettu, ei niitä varmaan tehtäisi jatkossakaan. Nytkin junat ovat jääneet pahasti paitsioon, vaikka niillä oli alkujaan vuosikymmenten etumatka autoihin. Jos rautateitä täytyisi nyt alkaa rakentamaan tyhjästä maantienharmaiden moottoriteiden sekä leveiden ja sileiden valtateiden rinnalle, ainoat junat mitä näkisit, olisivat kumipyöräisiä rekkajunia. | ||||
|
07.07.2020 11:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kunnessää Korkk ol kaupan niit Mäntluaro happojas Valtsiirrol? Sil o ol jo viis vuat atesti ja sertvikaati värkät rautteil: http://valtasiirto.fi/services/asiakaslahtoisia-raideliikennepalveluja-kilpailukykyisesti Emmää usk et se o laink se kummosemp operaattor gon DNA, Elisa tai vaik Saonlaht: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanikahelin/229198-onko-telemarkkinoista-esikuvaksi-liikennemarkkinoille/ | ||||
|
|
07.07.2020 07:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| …On toki siltikin myönnettävä, etten itsekään täysin hautaisi haaveita Mierontien jälleensyntymästä ja ylösnousemuksesta. Kuitenkin sen rataosan mahdollisen menestyksen avain piilee siinä, että rautatie tulisi linjata Porin sijaan Valtain kautta ‒, (T)URPo-radan sijaan tehtäisiin TURHa-rata. Sitä pitkin voitaisiin ajaa rikkihapot Valloista Hangonsaareen, kun ne nyt ajetaan kantatietä 43 pitkin hirvittävän rekkarallin kautta. Tasaisin väliajoin on rikkihappoauto katollaan tai kyljellään jossain kohtaa reitin varrella. Samoin Turusta pohjoiseen on kiivas liikenne valtatietä 8 pitkin. Tätä kirjoitettaessa puskutraktorit lanaavat neitseellistä viidakkoa Myniksen pohjoispuolella tehden Kasitiestä elinkeinoelämän lobbauksesta nelikaistaista teemalla »KasiNeli». Ilolla näkisin nekin automatkaajat sullottuina hikisiin rautatievaunuihin. Ja taas Parkanon ja Eepeelandian suunnilta ajetaan suuria määriä puutavaraa Rauman metsäteollisuuden tarpeisiin. Siinä olisi sauma ja peruste jatkaa TURHa-rataa Valloista aina Kankaanpäätä ja Parkanoa myöten. | ||||
|
|
07.07.2020 06:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Korkin huomioon (7/7-2020 00:18) lisäisin vielä senkin, että valtaosa »Poriin» suuntautuvasta liikenteestä katkeaa Valtoihin (Hva). Osa Valtain tonnistoista valuu Tampereen suunnilta, osa Mäntyluodosta. Pääporiin ‒ siihen varsinaiseen käärmeenpesään ‒ ei tahdo jäädä kuin epäpuhtaita anodikupareita, mitkä nekin taitavat olla kotoisin Valloista. Mutta niin kiivasta kuin Valtain liikenne onkin, jää se »Porin» radan virtoja vilkaistaessa auttamatta Rauman varjoon. | ||||
|
05.07.2020 15:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun Pyhäkummun kaivos on ehtymässä sekä Uudenkaupungin rata sähköistymässä, on linjadieseleiden tarve käymässä yhä pienemmäksi. Kohta kolmen nippuja ei näe kuin Hanko-baanalla. Vähiin käy. Ja jo vain, Valtionrautatiet pysyy kehityksen kärjessä Sr3-vetureineen. Dv12:lle ei kohta löydy juuri muuta työtä kuin vaihto- ja järjestelytyöt, joilla pienempien asiakkaiden puroista kootaan isoja junia ja tavaravirtoja. Ikä alkaa kuitenkin jo tosissaan painaa loppuunajettuja, 40-60 -vuotiaita museo-Deevereitä; ehkä surkein tilanne alkaa olla kompuroiden osalta. Peräkomeron rojut kun uusisi, saattaisi Dv12 mennä vielä muutaman vuoden vaikka sataman kakkospäivystäjänä. Sen sijaan Valtionrautatiet on katsonut viisaammaksi hankkia kokonaan uusia dieselvetureita. Saadaanpa samalla ihmismäinen radio-ohjaus kohtuullisin viivein. Sopii sillä huristella Kolarin ja Ilomantsin ratojen kaltaisilla ohuiden virtojen langattomilla teilläkin. | ||||
|
02.07.2020 21:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vasta ilmestyneessä Resiinassa, nro 2/2020, on sivulla 82 Sakari K. Salon ottama kuva käsivaihteesta, jonka levy on lentänyt myrskyssä hevonkuuseen, ja jonka vastapaino on sen lisäksi asennettu ylösalaisin. Näin neljästä mahdollisesta vaihteen asennon kertovasta vihjeestä jäävät jäljelle kaksi varminta; vaihteen asento voidaan päätellä oikein limpun sijainnista suhteessa asettimeen sekä, kuten lehden kuvatekstissä muotoillaan, ammattilaisten tapaan kielien asennosta. Olen kerran itsekin nähnyt vaihteen huoltotöiden yhteydessä väärin päin törkätyn limpun, mutta ei tullut silloin otettua siitä kuvaa. Se on harvinaista, muttei tavatonta. Paljon yleisemmin näkee päin persettä olevia vaihdelevyjä. | ||||
|
02.07.2020 19:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jees. Tosin pääkone on sammutettava viimeistään ennen kuin aletaan harkitsemaan vaihteiston keskittämistä. Apukone vain päästää niin pahaa meteliä, että sen pöristessä kuulostaa, kuin olisi »koneet» käynnissä. ;o) | ||||
|
|
01.07.2020 19:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sisun tai Valmetin terävä pörinä kuulostaa paikoillaan seisovassa Dv12:ssa jopa MGO:n kehräystä vallitsevammalta. Tosiaan talvisaikaan Deeveriä hinattaessa apukone jätetään tavallisesti käyntiin webaston sähkönkäyttöä varten. Kesälläkään sitä eivät kaikki välttämättä malta sammuttaa ‒, onhan akustoerottimen avaamisestakin oma pieni lisävaivansa veturia hinauskuntoon saatettaessa. Valtio maksaa löpöt. Ja voihan kesähelteellä keksiä tekosyyksi vaikka suksiboksin hurisuttamisen, jolloin veturin seuraavalla käyttäjällä on vastassa ‒ ei »kuin seinä», vaan ‒ miellyttävä työskentelyilmasto. | ||||
|
21.06.2020 14:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kokemus on sen lisäksi osoittanut muitakin sopimattomasta raideleveydestä ja pyöräprofiilista koituvia ongelmia, erityisesti vaihteissa. Neuvostovaunuilla on lyhyissä vaihteissa Sn 20, ja siltikin niitä on tuon tuostakin »linkussa» jossain. Liikkuvan kaluston ja raiteen välinen vuorovaikutus ja sen dynaaminen mallinnus; Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 14/2016 ( https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/123308/lts_2016-14_978-952-317-230-2.pdf ), s. 37-38: »Raideleveyden kasvattaminen kaarteissa vähentää ulkokiskojen sivukulumista (Povilaitienė et al. 2006, Plotkin et al. 1997, Nikiforov et al. 1995, Karpuschenko et al. 1996), mutta toisaalta yleensä vähentää ekvivalenttista kartiokkuutta (Schmid et al. 2010). Ekvivalenttisen kartiokkuuden väheneminen ei kuitenkaan ole välttämättä haitallista, sillä pyöräkerralla on tällöin enemmän tilaa siirtyä sivusuunnassa. Raideleveyttä voidaan RATO 2:n mukaan kasvattaa kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 220 m. Raiteen levitys kaarteessa tehdään siirtämällä sisäpuolista kiskojonoa kaarteen keskipisteeseen päin. Suurimmillaan raideleveys on alle 150 metrin kaarresäteen kaarteissa, joissa raideleveys on 1540 mm. Toisaalta kuvasta 3.4 kaarresäteiden jakaumasta voidaan havaita, että rataverkolla ei esiinny juuri lainkaan alle 220 metrin kaarresäteen kaarteita. Siten rataverkolla ei pitäisi olla kaarteiden raideleveyden levityksiäkään. Suomessa tilannetta monimutkaistaa kaluston erilaiset pyöräkerran leveydet itäisen yhdysliikenteen ja kotimaisen kaluston välillä. Tämän johdosta vaihteissa on jouduttu tekemään kompromisseja raideleveyden suhteen.» https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2009/b52009rtavarajunankymmenenvaununsuistuminentoijalassa16.6.2009.html: »Tavarajunan suistuminen johtui vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että kyseisen tavarajunan akseliston aiheuttamalla mekaanisella värähtelytaajuudella vauriovaihteen lukitus saatiin aukeamaan. Tutkinnassa selvisi myös, että vaihteen kääntöavustimen säätö oli epäkeskeinen ja kääntöavustimen kohdalla oleva vaihteen kosketin salli ohjearvoa suuremman kiinni olevan kielen liikkeen. Tutkintalautakunta pitää ilmeisenä, että ratageometrian, vaihteen säätöjen, vaihteen värähtelyominaisuuksien ja vaihteen yli kulkeneen kaluston yhteisvaikutuksesta vaihteen lukitus oli auennut junan alla.» https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2013/r2013-01tavarajunan13vaununsuistuminenvammalanratapihalla6.4.2013.html: »Auki olevan kielen värähtelyyn vaikuttivat useat tekijät. Kääntöavustin oli säädetty epäkeskeisesti ja ohjearvoista poikkeavasti siten, että auki olevan kielen ja tukikiskon väli oli 10 mm liian pieni. Tämä mahdollistaa junan pyörän laipan sisäpinnan osumisen auki olevaan kieleen. Venäläisellä kalustolla tämä on todennäköisempää, koska sillä on 5 mm suomalaista kalustoa pienempi pyörän laippojen sisäpintojen väli. Värähtelyn syntyyn vaikutti mahdollisesti myös venäläisen kaluston pyörän profiilista johtuva suomalaista kalustoa suurempi sivuttaisliike. Tästä johtuen venäläisessä kalustossa pyörän laipan sisäpinta kulkee suomalaiseen kalustoon verrattuna useammin lähellä auki olevaa kieltä ja nimellismitoissa ollessaan maksimissaan 5 mm lähempänä. Junan nopeudesta ja akseliväleistä johtuva värähtelytaajuus sopi vaihteen värähtelyominaisuuksiin.» |
||||
|
15.06.2020 07:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asiassa on monta puolta. Kuljetuksen antajakaan ei välttämättä ole sen kannalla, että kuljettajan tehtäviin kuuluisi asiakkaan liikeasioista tiedottaminen. | ||||
|
05.06.2020 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on tehdasalueen ja Papinhaan peltojen välisestä metsiköstä; jokseenkin kuvan tietoihin kirjattujen karttakoordinaattien paikkeilta. | ||||
|
28.05.2020 17:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, en kyl tiä. Vaunut olivat sen verran ruosteessa, että vaikuttaisivat joka tapauksessa seisoneen pitkään. Toki pasutejunat ovat olleet talven naftaliinissa, mikä sekin voi selittää ruosteisuuden. Eli sen kautta voi olla niinkin, että nyt on vain uusittu kontteja joskus ajat sitten Sgmmns-w:iksi muutettuihin vaunuihin. | ||||
|
|
28.05.2020 11:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos nämä uudet Sgmmns-w -vaunut pääsivätkin heti tuotantokäyttöön. Ne olivat loppuviikolla kontittomina, ehkä jostain vanhoista Rmm- tai Oar-vaununraadoista fiksailtuina ‒ uutta päädyn huomioraidoitusteippiä siellä, pakasta vedettyä astinta täällä ‒ Turun tavarasatamassa. Viikonlopun mittaan ulkomailta laivatut, uutuuttaan kiiltelevät pasutekontit oli saatu ‒ toiseksi viimeisen vaunun kolmatta konttia lukuun ottamatta ‒ paikoilleen, joten maanantaina 25/5-2020 Turun päivystäjä Pv 6181 (Dv12 2613) nosti ne Tampereelle menevän sekulijunan T 3515 häntään. | ||||
|
15.05.2020 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos vaikka kävi poimimassa kipparin kyytiin. | ||||
|
14.05.2020 23:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mulle tuli mieleen dieselvetureiden siirto. Vai olisiko tosiaan tällaisena supistetun junaliikenteen aikana saatu kylvetyksi kaikki sähkärit Kouvolasta toisaalle... Kuva on joka tapauksessa hieno. | ||||
|
14.05.2020 23:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huittisten kurssikeskuksessa raskaan liikenteen kouluttaja kertoi v. 2007-2008, että »rekka» johtuu amerikan sanasta »record», viitaten jonkun menneen aikansa ennätyspitkään puoliperävaunuyhdistelmään. Sen sijaan google antaakin sanalle näköjään vallan toisen etymologian: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-rekka-ts-rekka?language_content_entity=fi. »Rekka on tullut suomen yleiskieleen pohjalaismurteista. Alkuaan se on merkinnyt puutavaran kuljettamisessa käytettyä parireen päälle asetettua irtolavaa. Murteisiin sana on lainattu ruotsin kielestä, "telinettä, kaidetta tai käsipuuta" merkitsevistä sanoista räck, räcke ja räcka. Ruotsin sana puolestaan tulee alasaksan tankoa merkitsevästä sanasta Reck, eli rekka on samaa kantaa kuin rekki. Suomen yleiskielessä rekka on 1900-luvun alkupuolella tullut käyttöön sävyltään arkisena kuorma-autoon kytketyn lavallisen perävaunun nimityksenä, ja myöhemmin se on alkanut tarkoittaa kokonaista (puoli)perävaunullista ajoneuvoyhdistelmää, rekka-autoa. Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja» |
||||
|
06.05.2020 22:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tokikaan unohtamatta tätä: https://www.vaunut.org/kuva/94974 =oD | ||||
|
|
06.05.2020 22:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hih. =o] https://www.vaunut.org/kuva/85393 , https://www.vaunut.org/kuva/80335 , https://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Meill%C3%A4%20oli%20vakituisen%20latsikaverin%20kanssa%20tapana%20ett%C3%A4%20helteell%C3%A4%20avataan%20tunnelissa%20ovet, | ||||
|
03.05.2020 08:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eihän ne päässeetkään, kun ne on vieläkin siellä. | ||||
|
30.04.2020 12:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän siinä semmonenkin pelko oli. Joitain numeroita ‒ tyyliin 2707, 2708, 2728 yms. ‒ taisin saada taskukameran muistikortille jokseenkin kreivin aikaan. Matkustin sunnuntaina 11/10-2009 Tampereelle kollaamaan Perkiössä vaunusomessa velloneiden huhujen mukaan hylättyinä maanneita Ruotsinlaivoja. Kolme päivää myöhemmin, keskiviikkona 14/10-2009 kävin Hyvinkäällä tarkoituksena napata konepajalta Sievissä poroksi palanut 2519, joka oli ensimmäinen hylätty Deeveri; tuon kaksisempaa ei pokkarilla saanut aitojen takaa: https://www.vaunut.org/kuva/97170. Hyvinkäälle matkustaessa Hämeenlinnassa kävi jokseenkin uskomaton munkki, kun bongasin ihan vahingossa kymmentä hylättyä Ruotsinlaivaa Perkiöstä Hyvinkäälle siirtäneen VET 3921:n: https://www.vaunut.org/kuva/59254. Toki siinä mielessä kävi huonompi tuuri, kun jos olisin tiennyt veturijunasta etukäteen, olisin valinnut hieman paremman kuvauspaikan. Veturihavaintokokemuksena se oli silti unohtumaton. | ||||
|
|
29.04.2020 22:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno. Kymmenen vuotta sitten, kun keräilin Ruotsinlaivastoa (https://www.vaunut.org/sarja/1448), juurikin tämä 2755 jäi viimeiseksi, kun 2700-sarjalaisten muut 59 olivat jo kasassa. Kyl kutkutti mieltä yhden veturin puuttuminen, kunnes sitten sunnuntaina 24/10-2010 sain napsittua sen Kouvostoliitosta: https://www.vaunut.org/kuva/66268. | ||||
|
25.04.2020 00:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://vaunut.org/kuva/23914 Sama juttu on ollut kautta aikain mm. Turussa Vemppujen sekä erityisesti Raumalla Nallen ja Seepran ‒, niin kuin yhä edelleen Deevereiden kanssa, että järjestelyvetureiden pidempi pää sojottaa kohti merta eli raiteiden päätepuskimia. Tällöin veturin pidempi pää on useimmiten vaunuja vasten, jolloin enimmät vedot voidaan tehdä lyhyt pää edellä. Tultaessa vaikkapa satamavarastosta ulos, useimmiten suoraan urakiskoylikäytävälle, joissa on kiivas vetomestari-, trukki- ja rekkaliikenne, on turvallisempaa, kun näkeekin jotain. | ||||
|
23.04.2020 11:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esim. Dv12:n tapauksessa heikko kohta on pienissä nopeuksissa ylikuumenemiselle altis vaihteisto; vaikka MGO-myllyssä periaatteessa riittäisi ruutia vaikka minkä megajunan liikkeelle saattamiseen, on laatikko keittänyt jo moista edes kuviteltaessa. Sr3:lla ei sitä vaillinaisuutta ole. | ||||
|
|
23.04.2020 09:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erityisesti tasaisessa maastossa asia on epäilemättä juuri näin. Mutta mitä pahemmasta mäestä ja raskaammasta junasta on kyse, sitä surkeammin kaivataan joko tehoja tai vauhtia ‒ otsa hiessä nopeusmittarin viisarin putoamista tarkkailevan, kiskoille hiekkaa holvaavan veturimiehen mielestä mieluummin molempia. …Niin, tai sitten ihan vaan vähäeleistä Saksoissa tehtyä haitekkivetovoimaa: https://www.vaunut.org/kuva/110580. On se tavallaan varsin ällistyttävää, kun linja-auton moottorilla vedetään parintuhannen tonnin puutavarajunaa ylämäkeen. Siinäkin mielessä Kolmosen voisi luulla vetävän paria tyhjää Edamia vaikka vuoristossa kuin aikamies. | ||||
|
|
23.04.2020 00:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Unohtamatta tätä: https://www.vaunut.org/kuva/13358 ‒ Sr2:n suurin akselipaino 21 t. | ||||
|
|
23.04.2020 00:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ei tietenkään. Kolmosen suurin akselipaino on 22,5 t, kun Otamäen radalla taitaa olla 20 tonnin akselipainorajoitus. Mutta toisaalta: https://www.vaunut.org/kuva/72391... | ||||
|
|
23.04.2020 00:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Saattaa sekin olla vetokalustovalinnan taustalla ‒, ehkä koronajoutilaisuuskin. Siltikin tulee mieleen, että miksei Kolmonen olisi suoriutunut tällaisesta tehtävästä yksinkin, ilman kontiomäkistä museo-Deeveriä. Perjantaina 21/4-2017 Sr3 3302 veti Suomeen laivatut sisarveturinsa 3306, 3307 ja 3308 viidenkymmenen kilometrin matkan Hangosta Karjaalle 360 kW aggregaattiensa voimin: https://www.vaunut.org/kuva/118409. Murtomäestä Otanmäkeen on puolta lyhyempi matka; 25,7 km. Ja se on lähinnä pientä laskua, kun taas Hangosta Karjaalle noustessa joutuu kiipeämään jonkin verran. Kuvan vaunut painavat (56 + 3 x 59 + 54) t = 287 t, kolme Kolmosta 3 x 90 t = 270 t. Jokohan tuo kuuden prosentin junapainon raskautus olisi »taittanut kamelin selän»... | ||||
|
17.04.2020 16:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt on: https://vaunut.org/kuva/138936 | ||||
|
|
16.04.2020 20:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset vaimolta. Sillä on ollut tapana askarrella noita mulle aina jouluksi, alkaen vuodesta 2005. Tämän kuvan ottamisen jälkeen ovat tulleet v. 2016 Sm4 »Pupu», v. 2017 Dm8/9 »Porkkana», v. 2018 Dm12 »Vankka» ja v. 2019 Tve5 »Hourimo». | ||||
|
|
16.04.2020 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muovailusavea. https://www.penstore.fi/das-1/muovailusavi-1-kg?gclid=EAIaIQobChMI-Jr92LLt6AIVweeaCh0jpQKJEAQYASABEgJQIvD_BwE | ||||
|
16.04.2020 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vastauksena vanhaan kysymykseen; törmäys sattui sataman puolella, Kompin ratapihan Peipohjan puoleisessa päässä. Romppeet on tässä korjattu talteen veturitallin seinustalle. Itse en nähnyt varsinaista onnettomuuspaikkaa, mutta silminnäkijä kuvaili Kompin ratapihan yläpään olleen valkoisenaan paperirullia. | ||||
|
|
15.04.2020 19:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Myötävaihteeseen ajettaessa tähystysvirheen jäljiltä pystyssä olevasta limpusta saatetaan lievimmillään selvitä vaihteen tarkastamisella. Vastavaihteeseen ajettaessa virheellisestä kulkutiestä saattaa seurata vaihtotyövaurio, jossa sataset (k€) nauravat toisilleen. Kts. esim. https://www.vaunut.org/kuva/17218 , https://www.vaunut.org/kuva/16614 , https://www.vaunut.org/kuva/23324 , https://www.vaunut.org/kuva/83138 Mutta hieno tilannekuva! |
||||
|
|
14.04.2020 17:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/11661 , https://www.vaunut.org/kuva/43823 Näistä johtuen vaihdelevy ei ole ainoa asia, mitä kippari tähystää vaihteeseen ajattaessaan tai ajaessaan. | ||||
|
|
14.04.2020 15:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai vaihdelyhty on vaan vinksallaan. Vrt. esim. https://vaunut.org/kuva/137721 | ||||
|
03.04.2020 07:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno kuva Aapolta. Topin kommentti jää kuitenkin hieman hiertämään. Sr1:sten alkutaipaleen aikana rataverkollamme esiintyi vielä niin runsas dieselveturikirjo, että satunnainen veturibongari tuskin osasi haikailla useampien sähköveturityyppien perään. Höyryvetureista vasta päästyä sähkäri oli vielä sinänsäkin erikoinen uutuus ja silmiinpistävä lisäväri isossa paletissa. Ja olihan hetken aikaa kaiken muun lisäksi näytillä Sv1:kin... Toki tänä päivänä, kun dieselit alkavat olla harvemmassa ja entistä yksipuolisempia, useammansorttiset sähkärit ovat lokodiversiteetin kannalta oivallisia paikkosarjoja. | ||||
|
31.03.2020 11:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei sitten mennyt Kaakon mörssärijunan koeajoihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d586896-9f29-4453-b1e0-a18d063985dd | ||||
|
30.03.2020 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyliikenteeseen tottunut voisi luulla että kaoliinia. Mutta 70-luvulla ei Rauman »Savimaailmaa» ollut olemassa vielä villeimmissä kuvitelmissakaan. Kts. https://opaskartta.rauma.fi/ims/ → Ortokuvia → Ortokuva 1977. Savivarastojen 36, 37 ja 35 paikalla näkyy merta ja luonnontilaisen Kolmannen Petäjäksen saaren rantaa. Siispä veikataan, että »elokuinen lumi» on sahanpurua ‒, pölähtänyt äkkipysäyksessä jostain Hhc:stä. | ||||
|
|
30.03.2020 11:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eo. kommentissa mainitut »keltaiseksi värjätyt jarruttavat levyt» tunnetaan pysäytyskenkinä eli jarrukenkinä. Enää niitä ei käytetä rautatiekaluston pysäyttämiseen liikkeestä, koska laskumäissä on kiinteät hidastinpossut (https://vaunut.org/kuva/37384) ja tasamaalla heitot (https://vaunut.org/kuva/105614) on kielletty. Kuitenkin kaluston paikoillaan pysymisen varmistamiseen kenkiä edelleen käytetään. Kokemus ja rautatieläisperinteet ovat osoittaneet, että kysymyksessä on Valtionrautateitten historian tuhovoimaisin ja vaarallisin kapistus. Toisinaan niitä on liian vähän, kuten esim. pari vuotta sitten Kinnissä: https://yle.fi/uutiset/3-10579862. Toisaalta säännöllisesti jossain päin rataverkkoamme käy niinkin, että kipparilta tai kuljettajalta jää ottamatta yksi kenkä pois, jolloin raivausporukka sitten korjaa sen vaihteen ristikosta: https://vaunut.org/kuva/3472. | ||||
|
29.03.2020 22:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vapiti laitetaan tavallisesti silloin, kun veturilla ei käsitellä vaihtotyössä ruuvikytkimellisiä vaunuja, reekeliin yläasentoonsa. Vrt. https://vaunut.org/kuva/35102. Kuitenkin Vapitin päässä oleva lenkkiosa on täysin lötkö. Voisiko se tosiaan jossain tilanteissa murjoa noita kaiteiden alaorsia tuohon tyyliin... | ||||
|
26.03.2020 19:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaksoisvaihteiden käyttäjien suuhun on lisäksi vakiintunut nimitys »vaihde vaihteessa». Toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla niitä riittää. | ||||
|
25.03.2020 12:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 20 vuotta sitten: http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/many.jpg | ||||
|
|
25.03.2020 08:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kui mää katosi, etei raitte 952a ja raitte 952b Maariam pualeses pääs olevitte Eksie väli mahruis vissi mittä Turkkariaka? | ||||
|
24.03.2020 12:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun junaliikenne on tunnetusta syystä harvenemmassa, Valtionrautateitten pääjohtaja Rolf Jansson voisi lomautusten sijaan työllistää veturimiehiä maalaushommilla. Poikkeusajan päättyessä rautateillämme kulkisi vallan ruosteenruskeita Siperian Susia. K-päisinä ne olisivat sen lisäksi nykyistä turvallisempia ylikäytävissä. | ||||
|
|
24.03.2020 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin Jimi, Varaosasusi 3111 oli ensimmäinen, jossa väritys meni pieleen heti uutena. Itse olisin mielelläni nähnyt Novot tämmöisinä aina vaan, vaikkei tämäkään keltapäisenä kauttaaltaan täysin alkuperäinen väritys ole; kuitenkin riittävän lähellä sitä. Esim. Alstikat pitivät pintansa loppuun asti. | ||||
|
|
21.03.2020 13:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikun kaikki! | ||||
|
17.03.2020 17:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 28/2-2004 oli näköjään lauantaipäivä, joten A juontuu tässä siitä. | ||||
