437-65127 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.05.2018 12:42 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä se vaan on että tämmösestä erikoisuudesta paloi useampiakin filmirullia. Ämmänsaaren ratapihalla nähtiin mobilisoidun harrastajan ottavan peräti 6den ratapölkyn mittaisia juoksuaskelia. Alstikka oli erkaantunut junankeulasta ja aikeissa siirtyä osana ympäriajoa ratapihan itäpäähän. Kyllä siinä Alsti hävisi satasen kisan heti lähdössä. =oD
kuva 05.05.2018 14:51 Ari-Pekka Lanne  
  Voisiko olla niin, että käyttöönotettuja vetureita on otettu mukaan kaksi, että matkan sähköttömällä osuudella olisi enemmän tehoa, mutta verkkovirtaa käytettäessä yhden koneen työpanoksen katsotaan riittävän? On silti tässäkin sanottava, että eivät nämä uudet Kolmoset jätä kylmiksi. Vielä kun alkuhankaluuksista päästään. Komeita pelejä.
kuva 03.05.2018 20:48 Ari-Pekka Lanne  
  Oikein. Juttuhan alkoi niin, että veturijuna VET 11555 toi helpotusta Kontiomäen sähköveturipuutokseen saapuessaan Iisalmesta klo 17:17. Veturisiirtoon oli otettu mukaan kolme Sr1-veturia, joista 3009 ja 3007 vetivät sekä 3073 keikkui perässä hinauksessa suti alhaalla, punaiset lamput takaohjaamon ikkunoiden alla kiiluen. Kontiomäelle saapuvalle VET 11555:lle tehtiin rationaalisesti kulkutie suoraan nelosraiteelle. ‒ Ja jo vain! Hanakasti se täräyttikin puskimensa päin tätä veturia vailla olevaa Snps(s)-letkaa.

Mäjäyksestä toinnuttuaan veturinkuljettaja jalkautui kytkemään auringon kilossa välkehtivän Novo-kolmikon apulenkkiä ja ilmaletkuja myöten puutavarajunaan. Neonkeltaisen turvaliivin liepeet hulmuten hän kiipeili vetureissa muuttaessaan veturiparista päikseen 3009:n apuveturiksi ja 3007:n johtoveturiksi. Kaksinajokaapeleihin ei tarvinnut koskea. Voitaisiinko jossain siinä kohtaa katsoa VET 11555:n ikään kuin muuttuneen T 5020:ksi? Koluttuaan kylliksi veturiparin muuntamohuoneita reunustavia pyöreäikkunaisia kulkukäytäviä maadoituserottimia paukutellen kuljettaja irrotti vielä veturijunan hännässä hinauksessa olleen 3073:n tuosta komean puutavarajunan keulasta. Sepeli vain ropisi kenkien alla, kun hän sulki ilmahanat sekä irrotti letkut ja SA3-keskuspuskimet toisistaan.

Kavuttuaan viimein Iisalmesta saakka tyhjillään olleen 3073:n korkeuksiin kuljettaja purki sen maadoituksen, otti ajopöydän haltuunsa, nosti sudin ylös, sammutti keulaksi muuttuneen perän punavalot ja kytki veturin päihin puskinvalot. Tässä kohtaa onkin otettu yllä oleva, hämäävän näköinen kuva. Ripeätahtisen puuhailunsa päätteeksi kuljettaja vielä tarvittavat luvat hankittuaan siirsi veturin keskipakoispuhaltimet humisten veturitallin edustalle, ykköslaiturin päähän raiteelle »KON V835-V815». Sitä näkyykin käytetyn tavallisesti Susien makuutusraiteena.

Pakenin tapahtumapaikalta junan IC 65 kyydissä, mutta veikkaisin että Sr1 3073 on vetänyt illansuussa puutavarajunan T 55315 Nokelaan, kuten Pasikin tuossa arveli. Jos se vain on ollut sähkövedolla ‒ niin kuin luultavinta on ‒, ei kai jää muita vaihtoehtoja.
kuva 03.05.2018 13:02 Ari-Pekka Lanne  
  Toiseksi viimeinen lause edellä on niin totta kuin voi olla. Viimeinen kysymys on myös hyödyllinen.
kuva 03.05.2018 11:19 Ari-Pekka Lanne  
  No jopas alkoi tapahtua. Ehdinkin jo ihmetellä, eikö täällä enää lainkaan syynätä näitä kuvia. Kirjattakoon aikakirjoihin, että ruksasin tällä kellonlyömällä kuvan alle näkyväksi tunnisteen »Kuva-arvoitus». Aluksi mietin, josko säästäisin kuvan seuraavaksi aprillipäiväksi, mutta en sitten malttanut alkaa odotella melkein kokonaista vuotta. Sitä paitsi aprillipäivänä väki olisi suoraan arvannut, että kuvassa ja/tai kuvatekstissä saattaa piillä joku jäynä.

Tilanne oli tämmöisen satunnaisen kamerakaulan näkökulmasta kaikkinensa mielenkiintoinen. Ei varmastikaan täysin tavaton kuvio, mutta harvemmin ainakaan itse olen moista manööveriä päässyt seuraamaan.

Marko ja Mikko ovat jäljillä. Kuvatekstikin puhuu kyllä totta, vaikkakaan ei välttämättä kerro aivan kaikkea. Kameran kello oli ajassaan. Mahtaako ketään huvittaa alkaa tonkimaan raidevirtapiirien kytkeytymisiä vai jokohan mun pitäis kertoa, kummottos kaikki kävi..?
kuva 02.05.2018 22:50 Ari-Pekka Lanne  
  Oikeassa olette. Entisen Kaskisten sellutehtaan, joka toimi v. 1977-2009, »jäännöksillä» toimii tänäkin päivänä BCTMP-kemihierrettä (Bleached-chemi-thermomechanical pulp) valmistava laitos: https://www.metsaboard.com/About-Us/Kaskinen-pulp-mill/Pages/default.aspx Vanhalta »sellutehtaan raiteelta» kuitenkin tuo alempi kuva.
kuva 27.04.2018 21:41 Ari-Pekka Lanne  
  Asuin junaretken aikana kuvassa näkyvistä taaemmassa eli puumakuuvaunun sähköpään päämäisessä hytissä (27/28), pötkötellen sen alapetillä (27). Olisit tullut koputtamaan oveen! Vaunun toisen pään komeroon piilotettu kamiina lämmitti mukavasti vapaakiertoista vesiputkistoa. Hyvin tarkeni.
kuva 06.04.2018 09:55 Ari-Pekka Lanne  
  Pete on varmaan ottanut avaimet kuvaa varten junatoimistolta.
kuva 01.04.2018 20:54 Ari-Pekka Lanne  
  Pete löysi jo: https://www.vaunut.org/kuva/125651 Eikä mennyt vuottakaan.
kuva 17.03.2018 22:30 Ari-Pekka Lanne  
  http://ls24.fi/artikkelit/palanderille-pikapotkuit-wuojoelta
kuva 17.03.2018 22:27 Ari-Pekka Lanne  
  http://ls24.fi/artikkelit/paroni-rakensikin-oman-asematalon-voitoisiin
kuva 16.03.2018 23:44 Ari-Pekka Lanne  
  Jassoo. En ole juuri lueskellut, mutta tuolla kulkiessani olen nähnyt kaikenlaista. Pohjiksessa (https://vaunut.org/sarja/3388) ollessani satuin sunnuntaina 28/6-2015 Oravaista sivuuttaessani ihan vahingossa huomaamaan maantienposkessa muistolaatan parin kivenmurkulan vieressä. Eikös se mahtanut olla jossain tuossa: https://www.google.fi/maps/@63.2942403,22.3755477,3a,25.2y,90.43h,77.02t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdxcVIcOaE-HU-ls2poQRQQ!2e0!7i13312!8i6656 . Mäpsikuvassa erottuvassa kilvessä lukee tällä viisiin:

»PÄRONSTENEN

Enligt sägnen var det en svensk soldat vid namn Törndahl som år 1749 hitförde de första »päronen». Han hade rotknölarna gömda i gevärspipan, och från dem härstammar potatisen i Oravais. Denna sten kallad »päronstenen» finns som minne över händelsen.

PERUNAKIVI

Kertomusten mukaan, ruotsalainen sotilas nimeltä Törndahl toi ensimmäiset perunat Oravaisiin vuonna 1749. Nämä kiväärin piippuun kätketyt perunat olisivat näin ollen Oravaisten perunaviljelyn alku. Tämä kivi on muistomerkki tapahtumasta.»

Nämä kaksi kertomusta ‒ saksalaisista sepistä ja ruotsalaisesta sotilaasta ‒ eivät varmaankaan kyseenalaista toisiaan. 1700-luvun maailmassa ja someoloissa kaikenlaiset uutuudet, vaikutteet ja ulkolaiset hullutukset luultavasti levisivät maakuntiimme pikkuhiljaa. Makoisat »maapäärynöiden» mukulat saattoivat hyvinkin kontaminoitua eri maakuntiimme useamman kuin vain yhden (tulehduksen) alkupisteen kautta.

Kyllähän vielä 1800-luvullakin saksalaisruudinkeksijä Lothar Meyer julkaisi alkuaineiden jaksollisen järjestelmänsä vuosia ennen kuin venäläisruudinkeksijä Dimitri Mendelejev tästä tietämättä kertoi nukahtaneensa työpöytänsä ääreen ja nähneensä unta alkuaineiden ryhmittelystä vastaavalla tavalla. Näiden kahden herran kerrotaan keksineen jaksollisen järjestelmän »toisistaan riippumatta samaan aikaan».
kuva 04.03.2018 12:07 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvanalisessa selostuksessa mainitsemani kantatie 41:n pientareen 60-lukua henkivien palakiskokaiteiden seuraajat eivät kaikilta osin olleetkaan sitten pitkäikäiset: http://www.tilannehuone.fi/images/infokuvat/6b5b4a03aa69390814223156a13315c2/sized_IMG_20180119_155812.jpg Eivät puolta vuotta ehtineet olla, kun taas TVH sai laittaa uutta kaidetta. Näin se yleensä menee. Jos vaikka restauroit jonkun veturin, niin kohta koko laitos palaa poroksi siten, ettei jäljelle jää kuin esim. yksi konehuoneen luukku. Se on Smurffin laki. Kuva on nähdäkseni otettu perjantaina 19/1-2018 lähes samasta kohtaa kuin edellä linkkaamani Mäpsikuva, jos kohta toki vastakkaiseen suuntaan. Paitsi että reunakaiteet ovat menneet uusiksi, tässä uudemmassa kuvassa myös pikitien itäpuolta seuraileva 20 kV:n ilmajohto loistaa poissaolollaan.
kuva 04.03.2018 11:29 Ari-Pekka Lanne  
  Aivan varmasti me näemme vielä!
kuva 22.02.2018 12:39 Ari-Pekka Lanne  
  Kokeiltiinkohan simulaatiossa myös sillä viissiin valmisteltua koejärjestelyä, jossa yhdistelmä olisikin automatisoitu? Eli ehtisikö pysähdyksistä rataa ylittämään lähteävä raskas yhdistelmä junan alta pois, jos spekseiltään muuten vastaavaa yhdistelmää ajaisi sen sijaan robotti?

Tällaisen vaaratilanteen, jossa on mukana robotti, konkretisoituessa tosielämässä jouduttaisiin tosin eettisesti ja lainopillisesti vaikean tilanteen eteen, koska somessa, kissalan poikain toimittamissa esitutkinnoissa ja ynnä muissa eriasteisissa oikeusistuimissa saattaisi ilmetä hankaluuksia nimetä vaaratilanteen aiheuttanutta pääsyypäätä.
kuva 09.01.2018 08:55 Ari-Pekka Lanne  
  Ehkä enemmän realismia kuin sarkasmia. Toki sarkasmiakin on syytä viljellä aina silloin kun siihen on syytä. Kyllähän sitä aina kaikenlaista voidaan mölisemällä vaatia, mutta kun tulee puhe kustannuksista ja kysellään maksumiestä, tulee usein kovin hiljaista. Valtionrautatiet ei omista eikä hallinnoi rataverkkoamme tai siihen kuuluvia ratapihojen makuutusraiteita; sellaiset asiat ovat Liikenneviraston eli entisen RautatieHarrastusKeskuksen heiniä. Eikö näin? Ylimääräisten tavaravaunujen väkisinmakuuttamisesta Otavan satamassa nousseen vesilasimyrskyn yhteydessä muistelen tulleen ilmi, että tuota romundumppauspaikkaa ei valinnut Valtionrautatiet. Sen osoitti RHK. Ettei vain näiden mainioiden matkustajavaunujen kohdalla olisi taustalla samankaltaista kuviota. Jos näin on, syytetäänkö sitten RHK:ta Valtionrautateille tarpeettomaksi käyneiden rautatievaunujen turmelemisesta ja junaliikenteen kilpailun rajoittamiseen tähtäävistä toimista?
kuva 08.01.2018 23:26 Ari-Pekka Lanne  
  Juu ei Berner ole määrännyt näitä vaunuja makuutettaviksi nimenomaisesti juuri Heikkilässä rottien ja muiden tuholaisten pesimätienoilla. Sen sijaan Berner kaikkea antoi Valtionrautateiden hylkykalustoa koskevan romutuskiellon. Sen totaalimääräyksen seurauksena romutukselta varjeltuneet priimat vaunut ovat berneröityjä vaunuja. Niinpä käytöstä poistettua hienoa rautatiekalustoa on kertynyt nurkkiin pitkin poikin rataverkkoamme. Eivät ne kaikki olisi Ilmalan suohon sopineet, kun se alkoi täyttyä uudesta kalustosta ja syömähampaista (esim. Sm5). Siitä en ole kuullut, saiko Valtionrautatiet vastineeksi käyvän rahallisen korvauksen loppuunajettujen rautatievaunujen romutustulojen menettämisestä ja matkustajavaunujen (esim. tässä keskustelussa oletetun) sisätilavarjeluksen aiheuttamista perseelleenlennättävistä kustannuksista.
kuva 08.01.2018 10:41 Ari-Pekka Lanne  
  Berneröityjä vaunuja. Halpajunassa menevät täydestä.
kuva 06.01.2018 08:50 Ari-Pekka Lanne  
  Se on kun mätetty vaunuihin hiivatetta 25 tonnin akselipainon suoma määrä. Junahan on tällöin kuin jouluksi lihotettu sika. Suurempi akselipaino mahdollistaa toki lyhyemmät junat, mutta sitten se kaikki on myös kerralla siinä mäessä kivirekenä. Olen kuullut, että rataosalle olisi sen lisäksi saatu hiljattain käyttöön uusia ajoharjoittelijoita, joilla siis on vielä paatuneiden veturinkuljettajien vuosikymmenten käytössä rispaantuneista hopeapunoksista poiketen käyttämättömän näköisissä koppalakeissaan mustat nyörit; tiedä sitten, onko sillä seikalla mitään tekoa asian kanssa.
Kuvasarja:
Säkylän sokeritehtaan Tka6:n matka kunnostettavaksi ja uudelle omistajalle
 
 04.01.2018 20:24 Ari-Pekka Lanne  
  Siellä samalla ratapihanvarsitontilla se näkyi ainakin vielä viime vuoden lopulla tönöttävän.
kuva 04.01.2018 20:22 Ari-Pekka Lanne  
  Mukava jos asiat ovat näin kahvion osalta. Kuitenkin on todettava, että ohituskaistan päähän valtatieremontin yhteydessä edellä kuvatulla tavalla muodostunutta ketjukolarivaarallista, äkkijarrutteluille altista paikkaa on saatu saatettua hieman turvallisemmalle tolalle poistamalla siitä vanha linnunpönttötolppa. Jospa vorkki on sittenkin tässä(kin) asiassa toiminut..?
kuva 31.12.2017 15:09 Ari-Pekka Lanne  
  Se on se kun tänä päivänä on olevinaan niin tiukka tahti ja kiivas elämänrytmi. Kvarttaali kvarttaalilta katsellaan.
kuva 30.12.2017 23:10 Ari-Pekka Lanne  
  On mullakin pistänyt silmään tämän puheena olevan »kommenttigenun» käsittämätön tietomäärä ja selittämätön kyky jotenkin prosessoida ja printata se vorkkikommenteiksi. Kommenttia on pukannut parhaimmillaan minuutin-parin välein. Tiukkaa, täsmällistä tavaraa rautatievaunuyksilöiden vaiheista sekä jo iäksi hävinneiksikin luultuja tiedonjyväsiä menneestä rautatiemaailmasta ja vähän muustakin maailmasta. Välistä sekaan sattuvat humoristiset pilkahdukset ovat ikään kuin muistuttamassa, että kyseessä ei ole eksklusiivinen supertietokone ‒ kuten näytteet tiedonkäsittelykapasiteetista antavat ymmärtää ‒, vaan siltikin humaani ihminen.
kuva 30.12.2017 22:15 Ari-Pekka Lanne  
  Joo, samaa on näkynyt viime aikoina monissa Dv12-sarjan vetureissa. Lisäksi on ollut tuota vihreää, jota näkyy tuossa kuvan oikeassa laidassa olevassa kojekaapissa.
kuva 20.12.2017 08:12 Ari-Pekka Lanne  
  Tämänkaltaisista seikoista ja lieveilmiöistä sen huomaa, kuinka kalliiksi vuosikymmenet ja jatkuvasti kasvamistaan kasvanut pikkuautoilu tulee yhteiskunnalle, kunnalle ja kansakunnallemme. Kyl jottan tarttis tehr...
kuva 19.12.2017 08:02 Ari-Pekka Lanne  
  Katu on rauhoitettu läpimenevältä moottoriliikenteeltä. Kaikki muu liikenne on sallittu. Ei kai meille vain ole päässyt muodostumaan miljoonien vajaakuntoisten pikku-Trumppien kansakuntaa, joka ei pärjää parin-kolmen kilsan kivenheitoissa ilman tonnin painoista liikkumisavustinta? Jos niin surkeasti on päässyt käymään, tämä kansa on tuhoon tuomittu.
kuva 17.12.2017 00:31 Ari-Pekka Lanne  
  Voi hyvin olla. On vain mennyt multa ohi. Kello ja viikot menevät niin nopeasti. Tuntuu että aina on perjantai. Täysikuun tulemiseenkin havahtuu vasta kun se on jo ehtinyt mennä alakuun puolelle. Vastahan ne siellä alvariinsa vekslailivat ja ehtivät kaikessa rauhassa ruokaillakin: https://vaunut.org/kuva/1250
kuva 17.12.2017 00:02 Ari-Pekka Lanne  
  Raumalla Simiä ja Geetä riittää kyllä pois rontattaviksi, mutta Kokemäellä noista kuvassa näkyvistä ja 6sen mainitsemista 6:sta ‒todennäköisesti tyhjyyttään kumisevasta ‒ umpivaunusta on tässä ollutkin arvaamatonta hyötyä, kun Siperian Susi on saattanut niitä ikään kuin keksinä käyttäen kurkottaa noita puutavaravaunuja kuormausraiteen KKI_086 langattomalta ‒ puutavara-autojen Loglifteille soveltuvalta ‒ osuudelta. Puutavarankuormausraiteen jälkiasennuksena toteutetusta langallisesta itäpäästä voi saada aavistuksen vaikkapa kuvan https://www.vaunut.org/kuva/120767 oikeata laitaa toljottamalla. Niin, sillä viisiin Raumalta pääosin kuormitta ‒ tällaisissa aikeissa lähes vaunuittakin ‒ palautuvat tavarajunat ovat viime aikoina saattaneet toisinaan poimia kyytiinsä puutavarakuormia myös Saastamoisten Vammalasta.
kuva 16.12.2017 13:42 Ari-Pekka Lanne  
  https://www.aamulehti.fi/uutiset/matkahuolto-ei-rajoittanut-kilpailua-markkinaoikeus-hylkasi-merkittavan-osan-kilpailuviraston-vaatimuksista-matkahuollolle-200607078/
kuva 12.12.2017 07:43 Ari-Pekka Lanne  
  Komea kappale junankeulaa sekä terveiset konehuoneen puolelta. Se on eri hienoa, kun tällaisia menneitten aikojen reliikkejä ja konkreettisia muistoja on saatu siellä täällä talletettua ajan vuolasta virtaamaa vastaan ‒ siinä mielessä tietysti katkeransuloistakin, kun ei ole onnistuttu säilyttämään koko veturia tai edes koko sitä sen ajan (rautatie)maailmaa, jokaista ratanaulaa myöten. Kovasti toksia kuvasta!
kuva 12.12.2017 07:43 Ari-Pekka Lanne  
  Katos vaan, toivekuvahan tulikin. Ja tuli äkkinäisesti: https://www.vaunut.org/kuva/123811
kuva 08.12.2017 15:10 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, määkään en taida osata ottaa kantaa tuohon »softapuolen» pohdintaan. Mutta »rauta» on kyllä tallessa: https://vaunut.org/kuva/123757

Ja raudasta puheen ollen, kunnessää Raimo täräyttäisi meidän nähtäväksemme kuvaa siitä Hurun nokkaovesta?
kuva 03.12.2017 00:33 Ari-Pekka Lanne  
  Nyt näyttäisi Dataa tonkimalla siltä, että tälle veturille olisi odotettavissa noutaja maanantain 4/12 puolella: https://julia.dy.fi/timetables/advanced?s=1&date=specified&range=3.12.2017-4.12.2017&operator=3173
kuva 10.11.2017 16:02 Ari-Pekka Lanne  
  Nollasummapeliä.
kuva 10.11.2017 10:24 Ari-Pekka Lanne  
  Sv1 3201:n ennallistaminen Dv12 2501:ksi ajoittui sopivasti samoihin aikoihin viimeisimmiksi jääneiden 2600-sarjalaisten valmistumisen kanssa eli vuoteen 1984. Siinä mielessä on kai luonnollista ja ilmeistä, että muutamaa vuotta aiemmin sähkökojeiden tieltä raivatut järjestelmät ja koneistot muistuttavat 2600-sarjaa. Tällaisia osia oli juuri valmistettu 2600-sarjaa varten; taatusti jonkin verran ylikin varaosiksi. 2501:n alkuperäiset vastaavat osat luultavasti joutuivat kiertoon vaihto-osiksi muun 2500-sarjan käyttöön, osa nippeleistä varmasti romuksikin; olihan 2501:llä sentään v. 1980 ikää jo melkein parikymmentä vuotta. Siispä 2600-sarjan koneisto oli 80-luvulla epäilemättä 2500-sarjalaista edullisemmin kasattavissa. Restauroidun Dv12 2501:n koneisto ja osa korista tuli luultavasti ikäänkuin 2600-sarjan luontevana jatkona. Se saattoi olla aikanaan fifty-sixty, ettei tämän reinkarnaatin eli jälleensynnykkään kylkinumeroksi tullut 2665 (vrt. esim. Sr1 3000/3112).

Mistä sen tietää, vaikka tämän veturin konepeiton alla tällä hetkellä oleva Tampella-MGO -mylly olisi alkujaan kotoisin jostain Dr13:sta. Jos näin on, 2501:n voisi kai sanoa olevan sekoitus Lokomoa, Valmettia, Alstikkaa ja Motonettiä...
kuva 05.11.2017 19:46 Ari-Pekka Lanne  
  Totta puhut: https://www.hameensanomat.fi/14628-tanapa-onkin-sitten-ajastettu-juttu Porissakin »tänään» on »tänäpä». Raumalla se sen sijaan onkin »tänäpe». (Vrt. myös: https://fi.wiktionary.org/wiki/tänäpänä )

Käyttämäsi persoonapronomini »meitti» on myös osunut korviini, nimittäin loimaalaista puhetta kuulostellessani; vieläpä erilaisissa taivutusmuodoissaan. Loimaahan on ihan siinä Kanta-Hämeen rajoilla.

»Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:‒ Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...» (Väinö Linna: Tuntematon sotilas; Viidestoista luku, V alaluku)

Sen lisäksi Loimaalla asti saattaa harvakseltaan erottaa myös tamperelaisten hullutukseksi käsitettyä »nääs» -adverbiä, mikä on ollut itselleni yllätys, kuitenkin ihan hauska sellainen.
kuva 28.10.2017 22:43 Ari-Pekka Lanne  
  Samaa olen kanssa kattellut; tästä ja aiheesta aiemmin nähdyistä kuvista. »Saksalainen standardiohjaamo.» Tässä on todellakin saavutettu avaruuden tuntu; eli ei aivan aiheettomasti ole muokattu Hurun nokkaa uusiksi. Kyllä ehdottomasti tuota Bremsheytä kelpaisi kulutella. Käsinojatkin.

Dr15:lle on tarjottu ainakin lempinimiä »Super-Huru» ja »Iso-Huru». Pahoittelut tosikkomaisuuteen taipuvaisille harrastajille, mutta minusta myös »Amis-Huru» puolustaisi paikkaansa tämän koeveturin käheästä värityksestä johtuen.

Suomen veturi osa 2 -kirjassa kerrotaan s. 36: »Moottoriton veturi on toistaiseksi säilytetty mahdollista museointia varten.» Niinpä kyselin 2000-luvun alussa eräältä rautatieherralta tämän veturin kohtalosta. Vastaukseksi sain kuulla, että ajatus tämän museoinnista oli »vain rautatieharrastajien päähänpinttymä».

Dr15:n Wärtsilä Vaasa 12V22 -meridieseli sen sijaan taitaa olla edelleen tallessa välillä m/s Kristina Reginan nimelläkin seilanneen m/s Boren ( https://vaunut.org/kuva/85997 ) konehuoneessa toisena pääkoneena?
kuva 25.10.2017 10:52 Ari-Pekka Lanne  
  Niin se on, kun nykyään kaikesta säästetään. Vähän parempina aikoina oli vielä varaa ajaa T 3434 lähes perille asti (242,6 km) ‒ vieläpä vakituiseen prameasti Kakkosella: https://www.vaunut.org/kuva/62527 .
Kuvasarja:
Ruska-aikaan Jämsän seudulla
 
 25.10.2017 10:27 Ari-Pekka Lanne  
  Nämä ovat erittäin hienoja, värikkäitä, eläväisiä ja tapahtumarikkaita kuvia; ei siitä mihinkään pääse. Kiitokset tästä nojatoolimatkasta!
kuva 20.10.2017 21:13 Ari-Pekka Lanne  
  Jos sattuisi vielä niin, että viereiselle raiteelle olisi seisahtunut kuomullinen moottoriresiina, rata-auto tai hurunmuna, josta on availtu moottorivaunun puoleen antavia sivuikkunoita, saattaisi moottorivaunu puhaltaa kaiken sen harmaan usvan moren kabiiniin. Maanteillä vastaava riski piilee mahurilinjavaunuissa, joiden savutorvi sojottaa kyljen alta sivulle.
kuva 15.10.2017 01:39 Ari-Pekka Lanne  
  Puhuttelevaa grafiikkaa.
Kuvasarja:
Yö
 
 15.10.2017 01:24 Ari-Pekka Lanne  
  »Mustien maakuntien halki kiitävien, ehtymättömien taivalten takaa yön selkään lähteneiden koneiden sanaton huuto yösydännä.» Herkkyyden suhteen on saavutettu sopu niin ISO-ratkaisuissa kuin tekstikysymyksissäkin.
kuva 13.10.2017 00:02 Ari-Pekka Lanne  
  Noista tehoista ja junapainoista pistää silmään, että keveiden Sähkö-Mottien sähkökulutuskin lienee radikaalisti kohtuullisempaa suhteessa raskaisiin Susi-Zetoihin. Piileeköhän tässä syy Zetojen muuttamiselle moottorijuniksi... 7-vaunuisessa Eilistö-junassa istumapaikkoja on tosin 171 enemmän kuin kolmessa Sakari-Matissa (771 vs. 600), mutta sopiihan sinne porstuoihinkin seisoskelemaan ruuhkaisemmiksi ajoiksi; oikorataan mennessä kuorma kevenee jo kummasti, eikä pääteasemalle Kouvolaan asti jaksa notkua kyydissä kuin kourallinen.
kuva 12.10.2017 23:38 Ari-Pekka Lanne  
  Jos otetaan huomioon Zetan suhteellisen tiheät pysähdykset vallankin Lahen itäpuolisella rataosuudella, peltipaikun (140 km/h) ja Sm2:n (120 km/h) Sn:ien ero on melko vähäinen. Sitä merkitsevämmiksi muodostuvat tässä käsittääkseni kiihtyvyys ja hidastuvuus. Kokoonpanolla Sr1 + 7 Eil(f) kulkevan veturivetoisen Z-junan tehopainosuhde (ilman aisakkaita) on 3100 kW / (84 t + 7 x 42,5 t) = 8,13 kW/t, kun kuvan mukaisen Sm2-junan tehopainosuhde 620 kW / 76,3 t = 8,13 kW/t. Laskennallisesti näiden kahden erityyppisen Z-junan tehopainosuhteet vaikuttaisivat yhteneviltä, mutta käytännössä Siperian Suden vetämä juna saattaa hieman hävitä, jos Novon kuumenemiselle alttiit ajomoottorit ovat päässeet tiheissä ja hektisissä kiihdytystilanteissa ottamaan liikaa lämpöä. Tosin näin syksyn lehtikeleillä Siperian Suden valtti piilee hiekkalaatikoissa, joita Sakari-Matissa ei ole ensinkään; kun taas vetävien akseleiden määrässä mitattuna Sähkö-Motti pesee Susi-Zetan 12-4.

Niin tai näin, niin peltipaikkujen kuin Sähkö-Mottien kyydeissä istuneena minusta on tuntunut, että ne molemmat ampaisevat liikkeelle kuin ohjukset. Ja tosiaankin: kyllä ne vain kumpikin näyttävät melko hyvin taulussa pysyvän, jos katsoo Datan kulkutietoja. Tässä esimerkiksi vuoden takainen Susi-Zeta: https://julia.dy.fi/timetables?s=231&d=12.10.2016 Tässä taasen kuvan Sami-Zeta: https://julia.dy.fi/timetables?s=9849&d=11.10.2017
kuva 10.10.2017 23:00 Ari-Pekka Lanne  
  Eikös tuolla kauempana ole niitettyä?
kuva 10.10.2017 22:14 Ari-Pekka Lanne  
  Nyt on ollut vietävän kehno kesä ja syksy. On ollut vilpoista, sateista ja harmaata. Viljat eivät ole monin paikoin ehtineetkään kypsyä ja tuleentua. Vihreää näkyy vieläkin monin paikoin. Tai vaikka vilja olisikin kypsää, ei puimisesta ole tullut sateilta mitään. Katselin viikonloppuna, kuinka Teurolla oli jätetty viljapuimuri sateeseen pienen pellon syrjään. Rääppeet viljasta olivat jääneet puimatta, enin osa laonnot ehtymättömissä sateissa. Syvät rannut kulkivat ristiin rastiin pitkin vetistä ja upottavaa peltoa; yrityksestä ei selvästikään ollut ollut puutetta. Se ei silti vedenpitävästi selvinnyt, olivatko puimurin pyörät jääneet lopullisesti upoksiin vetelään saveen ja lokaan niin, ettei kone suostunut enää omin neuvoin menemään mihinkään, vai olivatko laitoksen sisukalut menneet juntturalle likomärästä ja niljakkaasta viljasta. Yhtä kaikki, näky tiluksen laidassa oli masentava ja murheellinen. Monin paikoin maakunnissamme joudutaan nyt tekemään samoin kuin yllä olevassa kuvassa: leikataan raa’at tai muuten puitaviksi sopimattomat kaurat pollen appeeksi ja AIV-säilötyksi elukoiden rehuksi aivan kuin se olisi halpaa heinää. Näin voidaan hieman keventää tappiota; etteivät viljelyksiin kevään ja kesän mittaan käytetyt raskaat panostukset ‒ montako 200 litran tynnyrillistä löpöä, apulantaa ja myrkkyjä lainkaan mahtaa turhaantua yhdessä kasvukaudessa aarinalalle ‒ huuhtoutuisi kaikki viimeistä tippaa myöten hukkaan onnettomien sateiden mukana.
kuva 05.10.2017 10:49 Ari-Pekka Lanne  
  Äkkinäisesti prujusta Suomen rautatietilasto 2001 ( https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf4/srt01.pdf ) lehteiltynä v. 1996 ‒ silloin Kakkoset eivät juuri olleet vielä ehtineet sotkemaan sähkövetureidemme suoritetta ‒ 110 Siperian Sutta ajoivat rataverkollamme ristiin rastiin yhteensä 24 924 000 kilometriä, eli yhtä Sutta kohti jaettuna 226 581,81 kilometriä. Sr1 3001:n kerrotaan saapuneen maahamme tiistaina 4/9-1973, joten voitaisiinko »tehokasta» (yhtä tehokasta kuin v. 1996 110 Sudella, joista aina osa vuorollaan huolloissa tai muuten otettu pois linjalta; tiedä sitten kuinka keskimääräistä Susien käyttöaste oli v. 1996 suhteessa koko elinkaareen) palvelusta olettaa voineen kertyä näihin päiviin mennessä 44 vuotta; Susien ensiaskeleet lienivät tarmokkaammat kuin nykyään Kolmosilla: https://vaunut.org/kuva/32177 . Tasaisen vauhdin taulukolla laskettuna se tekisi semmosen k y m p p i m i l l i n…
kuva 05.10.2017 00:44 Ari-Pekka Lanne  
  Valloissa viime viikonloppuna makuutetut nikkelikivikonteilla kuormatut venäläiset rautatievaunut näkyvät vilaukselta tässä siperialaista hiilijunaa kuvaavassa tuuttivideossa: https://www.youtube.com/watch?v=zRKn6bHdeLA

Ekstramatskua jokinikkelisimpukoista löytyy täältä: https://goo.gl/a63obv
kuva 01.10.2017 15:29 Ari-Pekka Lanne  
  Jaahas. Huru-ukkoja sano.
kuva 01.10.2017 15:27 Ari-Pekka Lanne  
  Välistä osa nikkelistä ajetaan Kokemäenjokeen simpukoiden aperitiiviksi. Nytkin Valtojen ratapihalla on ollut koko viikonlopun komea letka näitä nikkelikivikontteja. Tuskin sama kuin kuvassa. Päättelisin niissä olevan kuorman päällä, koska kontit ovat sinetöidyt. Hiivatetta ei ole ajettu viikonloppuna, joten Valloissa ei ole ollut käytettävissä vaihtoveturiakaan.
kuva 29.09.2017 23:13 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, ajatteles... Ne olivat tuolloin v. 1998 seesteisiä, idyllisiä ja enimmäkseen harmittomia aikoja ainakin tällä maailmankolkalla. Rantaratakin oli vielä sinipikureiden ja muinaisasuisten Pentsikoiden. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/44639 , https://www.vaunut.org/kuva/44643 ) Takaisin emme sitä saa. Mutta kyllä mää luulen, että Emmat ja Ellit kulkevat silti ihan mielellään nykyisestäkin Uraputkesta.
<<   >>