Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.07.2016 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Pyärä kans" kuulostaa minusta porilaiselta ilmaukselta. Ainakin näin äkkiseltään "pyärän kans" tuntuisi sopivan paremmin turkulaiseen pölinään. Tai näin ainakin nykyajan paikallisessa puhekielessä. Vanhempien aikojen murteet oikeaoppiseen muotoon viilattuina ovat sitten oma lukunsa. | ||||
|
|
15.07.2016 12:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Emmää sunk tiär ko emmää ol oikkee turkulaine. Mää vaa asu Turus. Mut kyl mää mene joka paikkaa pyärän kans, josses sää sitä meinasis? | ||||
|
14.07.2016 06:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Ja vielä. Jos Fingrid omistaa ja pitää kunnossa muuntajankuormausraiteen, ja valtio puolestaan eteläisen pääraiteen, kumpi omistaisi ja pitäisi kunnossa vaihteen? | ||||
|
|
14.07.2016 06:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Auts, meinasin kirjoittaa äskeiseen, että "valtion pääomaa", mutta ovatkohan nämä muuntajankuormausraiteet sittenkään valtion vaiko Fingridin omistuksessa ja rasituksina? Pääraiteet tässä ovat epäilemättä valtion... | ||||
|
|
14.07.2016 06:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai siis meinaan, että kyllä tuo öljykannujutskakin on käynyt mielessä. Samoin kuin se kolmaskin kantti, että käyttämättömänä lojuva rautatievaihde sitoo itseensä valtion pääomaa, vaikkei mitään hyötyä tuotakaan. Mutta hyvä kun nyt saatiin tähänkin asiaan selvyys. | ||||
|
|
14.07.2016 06:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä selvä. | ||||
|
|
14.07.2016 05:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä on Hikiän muuntoaseman ( http://www.akiranta.com/167 ) muuntajankuormausraide. Näitä on monin paikoin rataverkollamme, niin ratapihoilla kuin linjallakin. Yhteistä näille on suuren muuntamon läheisyys ja kai ainakin suurimmassa osassa tapauksia tämä, että kiinteää yhteyttä rataverkkoon ei ole, vaan kertakäyttöinen vaihde rakennetaan aina tarvittaessa, silloin harvoin kun raiteella käy muuntajaa kuljettava erikoiskuljetusjuna. Noin 99,9999999999 % tälle paikalle kuvitellun pysyvän vaihteen kautta kulkevasta liikenteestä menisi suorilla. Olen antanut itseni ymmärtää, että pysyvän vaihteen olemassaolon puuttumisella haetaan parempaa junaturvallisuutta. Ei pääse käymään niin, että "värit on mutta raudat on väärin". Ovatko rautatieviisaat samaa mieltä muuntajankuormausraiteiden vaihteille tyypillisen kertakäyttöisyyden syystä? | ||||
|
13.07.2016 15:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ehkä tarvita nyt, mutta tulevaisuudessa rautatie on maanteiden ja ihmisasumisen uudisrakenteiden valmistuttua tältä(kin) kohdin tarkasti rajattu ja vailla laajenemismahdollisuutta. Yleisesti ottaen en tiedä, onko tällaisia kauas kantavia rajauksia viisasta tehdä tällaisena rautatieliikenteen hiljaisena aikana, aallonpohjalla. | ||||
|
12.07.2016 23:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hämmentävää, miten Iso Vaaleen voikin saada näyttämään noin pieneltä. Kyllä tuokin hiukan epäilyttää, kun rautatie menee noin reunassa rannassa. Luulisi että jo veden liplatus sekä kevättalvisin jäiden työ ja keväiset valumat metsästä, raskaiden junien tärinästä puhumattakaan, saisivat ajan kanssa aikaan penkereen suuren sortuman. Elämässä ja maailmassa muutenkin on hyvä välillä vähän skaalata asioita, hakea etäisyyttä ja laajempaa perspektiiviä, ettei totuus pääsisi unohtumaan. | ||||
|
12.07.2016 13:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos patologi avaisi täyden, sanotaan 40-50-vuotisen työuran tehneen (kisko)autonkuljettajan selän, niin eipä sieltä löytyisi kuin arpikudosta, joka on tekeytynyt venähdyksistä. "Hääh? Kui varte? Ethän sää tee muuta kun istut vaan ja viheltelet. Maisemat vaihtuvat ja kone tekee työn. Joskus joku pikkulintu kopahtaa nokka edellä tuulilasiin tai kettu kurkistaa niskansa yli penkalta." Niiden lättähattukuljettajien ja vastaavien jakarifakiirien, jotka työssään pääsevät tekemisiin kappaletavaran kanssa, työssä vuorottelevat staattinen istuminen erilaisine ohjauskojeiden käytöstä johtuvine vääntävine liikkeineen (vrt. linja-autonkuljettajilla jäykästä vaihdevivusta johtuva "kabuskyynärpää") sekä tällaiset kuvan mukaiset hektiset rahdinpuljaustuokiot, joissa revitellään urakkatahdilla, paita märkänä ja selkä ruvella. | ||||
|
11.07.2016 21:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samat sanat kuin edellä. Kuvaajan kiesi taitaa vielä jälkikäydä tuossa sillan alla? Kuvaajaa itseään en erota töröttämästä. Jää varmaankin kuva-alan ulkopuolelle, jonnekin tuohon etualalle. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Hakosillassa |
11.07.2016 21:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset tästä sarjasta. Erittäin hienoja kurkistuksia suomalaiseen rautatiemaailmaan. | ||||
|
11.07.2016 20:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kävipäs tuuri! Näin, kuulin, tunsin ja haistoin, kun tämä sama parivaljakko vekslaili tänään noita vaunuja edestakaisin Lahden ratapihalla. Tai siis olin siinä Lahden uuden Matkustuskeskuksen nurjemmalla puolella. Varsin laajalti levisi tuo pakokaasupilvi, se on sanottava. Se on se Dv12-vetureille ominainen pakokaasu omanlaisine aromeineen. Itse kuvailisin sitä pehmeäksi, kun taas Dr14:n pakokaasu on enemmän pistävä. Kyllä siinä tekemisen meininki tuntui olevan. MGO:ilta pyydettiin ronskilla otteella tehoja. Tanner tömisi. Vaihtotyönjohtaja oli välillä vaunuston pohjapäässäkin roikottamassa itseään kauko-ohjaimineen. Tähän vielä noiden venäläisten, maailmaa nähneiden umpparivaunujen ryminät ja kolkotukset. Ei hyvä tavaton sentään. Kui me lainkaan pärjäämme sitten vähän päästä, kun rautatiet on kaikki rullattu ‒ ja vielä ensimmäisinä tietenkin nämä tällaiset, joissa on vähänkin jäljellä vanhanajan tunnelmaa kreosootteineen ja dieselinkömyineen. Meinaan kun me rautatiehörhöt olemme vuosikymmenet totuttaneet itsemme fiilistelemään näillä rautateiden soundeilla, tunnelmilla, tuntumilla, hajuilla ja mauilla ‒ suorastaan elämään niistä. Hyvä kun monet muistavat ottaa edes näitä kuvia talteen tulevan varalle. | ||||
|
10.07.2016 23:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No jaa, ei kai tässä kovin akuuttia veturipulaa ehdi tulla, kunhan Sr3-veturien toimitukset ja käyttöönotot pääsevät vauhtiin. Vektori voi hoidella paitsi sähkäreiden toimia, myös monia tätä nykyä Deeverein toimitettavia asioita pikkuaggregaattinsa voimin. Siihen vielä Jeppiksentien sähköistys, niin tuskin ihan hetkeen tulee pulaa dieselvetureista. Mutta tämä on tosiaan vain mun veikkaukseni. Ratapenkoilta, konepajojen kanaverkkoaitain raoista ja kulkutietomonitoreiltahan tätä tilanteen kehittymistä harrastajat herkeämättä tarkkailevat ja analysoivat. | ||||
|
10.07.2016 19:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Törisevät taivaantorvet, mikä kuva! Melkoisen yllättäen tuli tämä Toijalassa asuntoaan pitäneen Hurun muutto Hyvinkäälle. | ||||
|
|
09.07.2016 22:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Njaa. Jos meillä on pari puolivuosisataista, toivottoman rikkinäistä veturinraatoa, joihin ei enää vuosikymmeniin ole valmistettu uusia moottoreita, telejä ym. pikkupalasia, niin eikö ole parempi lainata siitä huonommasta vähän terveempiä osia siihen yleiskunnoltaan parempaan veturiin, että saadaan kohtuullisin kustannuksin jatkettua edes sen ehjemmän veturin käyttöä vielä muutama vuosi, kuin että sen sijaan molemmat koneet seisoisivat ruostumassa toimettomina? Voihan ne ehjemmät osat vaikka palauttaa sitten myöhemmin takaisin siihen pehmeämpään veturiyksilöön, jos vaikka Onnijuna, Valtasiirto, Lokakuun Rautatiet tai joku muu uudisoperaattori haluaa vuokrata vähänkäytetyn Lokomon tai Valmetin kalustopankista käyttöönsä. | ||||
|
07.07.2016 07:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Aron viimeinen kosto." No ei, ihan hienolta näyttää. | ||||
|
05.07.2016 12:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja vanhimmat veturit vuodelta 1964. Kyllä puoli vuosisataa opettaa Deeverinkin. | ||||
|
Kuvasarja: Juna pantiin poikki laituriylikäytävän kohdalta |
04.07.2016 07:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oijoi. Arvokasta, myöhempien aikojen kultaamaa, arkisten rautatietoimien dokumentointia ja taltiointia. Mainio, nyt jo kadonnut, ajankuva lähimenneisyydestä. Kiitokset Reinolle tästä(kin) kuvasarjasta! | ||||
|
30.06.2016 18:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ma. Kyl kai Sipilä & Berner voivat junailla vaikka sill' viisiin, että Onnijuna saa Sm5:t edullisesti käyttöönsä. Valtionrautateille jää sitten tähteelle Sm1/2. | ||||
|
29.06.2016 22:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Dokumenttielokuva Salmelan matkassa: https://www.youtube.com/watch?v=iQym7Vzh96U | ||||
|
28.06.2016 09:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kai se lehden hakeminen apuveturista sentään varttia ota. Tähän sopinee kulkutietoihin valikosta klikkailtavien myöhästymissyiden kategoria "Henkilökunta: Muu syy". Selkokielinen juurisyy taas löytynee paikallisesta kebabburgerista Ay Virtasen Pihvi & Pötsi. Kyllähän ne lihat siellä vessan lattialla pysyvät. Sokeritoukatkin käyvät välillä katsomassa marinoitumisen astetta. | ||||
|
27.06.2016 09:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikkea sää huomaatkin. Toi Tikkaperä (uusi) ei ole kyl mun jäljiltä. Yypee on tainnut olla juhannuksena vähän viihteellä. Korjaan paikaksi Ainolan. | ||||
|
26.06.2016 12:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 18 päivää: https://www.vaunut.org/sarja/3388 Keskimäärin 130 km päivässä. En muista mistä sain ajatuksen retkeen syksyllä 2014, mutta jonkinlaisena esikuvana oli Martin Hellöre (1914–1992): http://www.kuurojenmuseo.fi/?p=485 Matkasuunnitelmat meinasivat joutua romukoppaan, kun sairastuin helmikuun lopulla 2015 influenssaan. Lääkärikään ei tunnistanut, että sehän oli vieläpä mennyt suoraan keuhkokuumeeksi ‒ ei vaikka serppikin oli heti alkuun 146. Kunnollisen ‒ muun kuin yskänlääkkeestä ja aspiriinista koostuvan ‒ hoidon aloittamisen viivästymisestä johtuen sairasloma venyikin sitten loppujen lopuksi 1½ kuukaudeksi, ja kunto romahti niin olemattoman huonoksi, etten olisi osannut kuvitellakaan. Neljää eri antibioottia kaiken kaikkiaan kokeiltiin, mutta eiväthän ne virukseen pure. Olin ihan varma, ettei minusta voi mitenkään olla kesällä lähtijäksi moiselle yli 2000 kilometrin pyöräretkelle. No, sitten tuli kesä ja tuli kesälomakin. Sen verran aloin olla taas tolpillani, että päätin lähteä yrittämään. Ajattelin että tulen sitten junalla Torniosta takaisin, jos iskee väsy tai epäusko. Hieno retki se oli. Muistan kun nostin Ruotsin puolelle tupsahdettuani Haaparannasta heti lähimmältä automaatilta vähän kruunuja. Tutkin illalla Sangisissa teltassa satasen ja viissatasen seteleitä tarkemmin. Huomasin että niissähän on Karl von Linnén (1707-1778) ja Kaarle XI:n (1655-1697) kuvat ‒ vanhoja Pohjanlahden rantatien kulkijoita kummatkin. Linné meni mutkaisen reitin aikanaan hevospelillä, eikä kuulemma tykännyt aasein ja muulein ajettavasta, kyisestä ja kivisestä kärrypolusta. Mutta nykyäänhän se on tosiaan toista, kun on saatu tehtyä sillat suurten jokien yli, paikoin on asfalttia eikä joka puskassa vaani maantierosvoja. Yhä edelleen voi Luulajassa bongailla ruotsalaisia sähköjunia, kuten teki Hellöre pyöräretkellään kesällä 1934. Kuninkaankivet ja 1800-luvulla rakennetut kivisillat uhmaavat monin paikoin ajan hammasta. Suosittelen jyrkästi. |
||||
|
|
25.06.2016 12:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Totta turiset. Koko tienoo on kuin atomipommin jäljiltä lähistölle, Lakarin alueelle rakentuvan plutoniumrikastamon johdosta. Tämä Harakkalan ylikäytävä on sentään säästynyt jokseenkin samanlaisena, mitä nyt lumet ovat pariinkin otteeseen sulaneet. Kuvassa näkyvä Sr1 on sen sijaan kaartamaisillaan Äyhöntien ylikäytävälle, joka on varmaankin jo suljettu vallan maantieliikenteeltä. Läksin vuosi sitten Raumalta polkupyörällä ajelemaan Pohjanlahden ympäri. Kuljin enimmäkseen keskiaikaisperäistä rantatietä, jota linjausta juurikin tuo Äyhöntie seuraa. Jo tuolla viime kesän retkellä Äyhöntie oli ylikäytävän paikkeilta työmaana, eikä siitä olisi tainnut päästä autolla läpi. Tuossa toisella puolen rautatietä on Valtatie Kasin kohdalla myös melkoinen kraatteri, ja vastaavasti montun ympärillä pelloilla valtavat maamassakasautumat. Isot on hankkeet pojilla. | ||||
|
25.06.2016 00:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hy knp on tarkemmin varjeltu kuin Alue 51. Kyl pojat aina jotain keksivät. Naamioivat vaikka pörräävät kopterinsa isoiksi linnuiksi. | ||||
|
24.06.2016 10:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä tässä nimenomaan pätee se vanha savolaisviisaus, jonka mukaan kateus vie kalatkin vedestä. =oD | ||||
|
|
24.06.2016 10:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on se kun jotkut kateelliset ovat saaneet aikaan, ettei näistä romuista saa ottaa talteen metallia ja muuta kierrätyskelpoista. Mutta kyllä hullumminkin voisi olla. New Yorkissa saa näköjään dumpata vanhat metrojunat surutta merenpohjaan: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2015-01-21/New-Yorkin-metrovaunujen-uusiok%C3%A4ytt%C3%B6-Kodiksi-miljoonille-pikkukaloille-3258370.html | ||||
|
|
24.06.2016 09:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvinkään konepajalla seisoi tiistaina 14/6-2016 ainakin kymmenen läpiruostunutta Sm1-raatoa odottamassa viipalointia. En saanut kaikkien numeroita talteen, mutta nämä kuitenkin: 6009, 6012, 6020, 6023, 6025, 6032 ja 6035. Joku jolla on jo kamerakopteri, voi käydä vähän lentelemässä, tikata sissinä ja tutkia aluetta tarkemmin. ;o) | ||||
|
23.06.2016 10:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oli ollut laiskoja bakteereita Pekka Perän "köyhän miehen kompostissa". Taisivat nuokin myrkkypurkit olla tyhjiä, menossa palautukseen. Koko roska jäi kulkutietojen mukaan Pieksämäki lajitteluun. Siitä eteenpäin juna T 3824 peruttiin. | ||||
|
21.06.2016 13:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On mahdollista, että muistan väärin. Käynnistäni 2241:ssä on tosiaan melkein 20 vuotta, eikä muistikuva ole tarkka. Mutta kuten Petri täsmällisesti, numerotkin luetellen tuossa kertoo, joka tapauksessa joissakin Huruissa oli mukavuuslaitos. Mutta nyt mua alkoi huolestuttamaan se, että jollei siellä Toijalan Hurun turvanokassa ollutkaan vessaa, niin mihinköhän ne tortut sitten mahtoivat joutua sillä museovisiitilläni... *klunks* Samalla mielessäni alkaa jäsentyä mahdollinen selitys sille, kui museon tytöt eivät päästäneetkään mua Hyvinkään rautatiemuseon Alstikan ohjaamoon v. 2002. |
||||
|
|
21.06.2016 11:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyaikaan suhteutettuna Hr11:n puusepänverstas ruuvipenkkeineen tuntuu melkein työpaikkahuumorilta ja veturivalmistajan käytännön pilalta, mutta 50-luvulla on saattanut olla kuviteltavissa, että veturimies ‒ velvoitteensa tunteva perheen pää ‒ olisi ajotaukojen aikana sulkeutunut otsa rypyssä ja nyrkkiä rystyset valkoisena pusertaen tuohon kammioon valmistamaan pitkähöylä aseenaan ruokakuntansa hyvinvointia edistäviä puhdetöitä, vaikkapa rouvalle puinen leikkuulauta. Ehkä ajateltiin, että kun moottoriveturi ei sillä tavalla työllistä ajotauoilla kuin perinteinen höyryveturi ( https://vaunut.org/kuva/111162 , https://vaunut.org/kuva/94249 , https://vaunut.org/kuva/92604 ), täytyy keksiä jotain muuta tekemistä, etteivät umpitylsistyneet veturimiehet vaihda vetureita dieselöitäessä sankoin joukoin muille aloille. On aika muuttunut noista: https://vaunut.org/kuva/110337 Tuossa kuva Sr1:n sosiaalitilan puolelta: https://vaunut.org/kuvasivu/12435 Tässä se tavallisemmin nähty tapa: https://vaunut.org/kuvasivu/12433 Hurun käymälästä en nyt löydä kuvaa, mutta muistelen kurkanneeni sellaiseen vajaa parikymmentä vuotta sitten Toijalan veturimuseossa säilytettävässä Dr12 2241:ssä ‒ suurinumeroisimmassa Hurussa. Kamerani muistikortille tallentui varhain tiistaiaamulla 14/6-2016 Keravan ja Korson välillä pari pääradan penkalta räpsäistyä kuvaa yöllisista koeajoista palaavasta Sr3-parista Eil-vaunustoineen. Ensimmäisessä ruudussa näkyy Sr3 3304:n ohjaamossa paitsi hyvin valvoneita hahmoja ‒ on veturinkuljettajaa ja sähköveturiasentajaa ‒ myös mikroaaltouuni. Se onkin vissiin uutta suomalaisissa vetureissa. |
||||
|
|
20.06.2016 12:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä kyllä. Näinhän se menee. Linja-autoissa käymälöiden huuhteluvedet saadaan talvisin pysymään sulina tavallisemmin glykolilla. Joissain autoissa on sitä varten pytyn huuhteluvesisäiliö eristetty hyvin ja vielä lämmitysvastukset. Käsienhuuhteluveteen taas ei voi myrkkyjä sekoittaa, joten talvisaikaan ei hanasta saa vettä, kun säiliö on päästetty syksyllä tyhjäksi. Nykyään ei siitä ole haittaa, kun on ne käsidesipurkit täynnään isopropanolia. Se desinfioi hyvin, mutta ei toisaalta myöskään heti ensimmäisenä jäädy. Samaa ainettahan on myös lasinpesunesteissä. | ||||
|
|
20.06.2016 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ihan näin, kuten Kimmo tuossa kertoi. Toinen, mistä vetureiden ohjaamoissa on kiellon nojalla ahkerasti pidättäydytty, on sauhuttelu: https://www.vaunut.org/kuva/94974 Mutta äläs nyt noin äkkiväärästi, olihan joissain Huruissa sentään oikein käymälä, sijoitettuna turvanokkaan. Eikös sen voi laskea ikäänkuin sosiaalitilaksi? =oD | ||||
|
19.06.2016 23:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sans se! Kuu ja kaikki. | ||||
|
18.06.2016 16:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin kumpi olikaan kumpi? =oD | ||||
|
18.06.2016 12:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siinä tais olla Ukko-Pekan eväitä. | ||||
|
18.06.2016 00:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvattu filmille. Komeita kuvia. | ||||
|
|
17.06.2016 16:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinpä... Junissa, rautateissä ja veturinkuljettajan työssä on vaan jotain suunnattoman, mahdottoman hienoa. Ei kerta kaikkiaan sentään. Nämä Katrin-käsipyyhejutut ja turvalaitteen painelemiset iltapäivälehden lueskelemisen lomassa ovat kaikki osa sitä osin kadonnuttakin maailmaa. | ||||
|
17.06.2016 14:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Iso Vaaleet 2807 ( https://www.vaunut.org/kuva/99306 ) ja 2808 ( https://www.vaunut.org/kuva/100556 ) on ihan tässä hiljattain pistetty pataan Hyvinkään konepajalla. Värisävyjen ja tuhrujen perusteella melkein uskaltaisin veikata, että niin tuo Valmet-tarrallinen jäähdytinpala kuin viereinenkin moduuli on saatu 2807:sta. | ||||
|
16.06.2016 11:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja näin siltikin, vaikka nykyään useimmilla pyöräilijöillä on ajokortti, ja he myös autoilevat säännöllisesti. Autoilijoilla on ajokortit ja pyöräilijöillä on ajokortit, mutta kummatkaan eivät osaa ajaa. | ||||
|
|
16.06.2016 11:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, itsekin erityisesti jalankulkijana mielelläni jättäydyn loitommalle ja viiton jo kaukaa puolestani vapaata kulkua, jos sivulta on tulossa linja-auto tai raskas yhdistelmä. Ammattiautoilijat ovat näissä tilanteissa muutenkin yleensä hyvin heräillä, ja ottavat myös kiitollisuudella vastaan tuollaiset pienet eleeni. Se on liikenteen sujuvuutta ja naftansäästöä. Kuitenkin korjaisin vielä aiempaa kommenttiani valoista sen verran, että liikennevalotkin muuttuvat pikkuautoilijalle hepreaksi, jos he ovat kääntymässä. Silloin esim. pyöreälamppuisen ja nuolivalon ero himmenee. |
||||
|
|
16.06.2016 08:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, kyllähän ne osaavat sikamaisiakin olla, nuo pikkuautot. Jos pyörällä liikuskeleva nilkki veturibongari olisi kuvassa näkyvän, katkoviivoin pyörätien jatkeeksikin merkityn, suojatien vieressä istumassa satulalla, tarkoituksena ylittää ajaen Kerkkolankatu, luulisivat yllättävän monet Kerkkolankatua ajavat autot, että heillä on jonkinlainen kohteliaisuusvelvoite luopua etuajo-oikeudestaan pyöräilijään nähden. Vaarana on tällöin sekin, ettei pysähtyneen auton takaa tuleva kiireisempi autoilija viitsi ajatella, miksi edellä ajava auto on pysähtynyt. Ohi on päästävä, huolimatta risteysalueesta ja suojatien eteen pysähtyneestä ajoneuvosta. Jos taas pyöräilijä hyppää pyöränsatulasta muuttaen itsensä pyörää taluttavaksi jalankulkijaksi, harva autoilija muistaa lakisääteistä velvollisuuttaan päästää suojatielle pyrkivä kävelijä esteettä kadun yli. Huomattavasti tavallisemmissa pyöräilijän ja autoilijan välisissä liikennetilanteissa, joissa pikkuauto sääntöjen mukaan olisi kärkikolmion tai stop-merkin takaa tulevana, kääntyvänä tai ympyrästä poistuvana väistämisvelvollinen pyöräilijän suhteen, pyörän alle tullaan surutta. Polkupyörän ja pikkuauton välisissä liikennetilanteissa valtaosa autoilijoista on täysin pihalla väistämissäännöistä. Annetaan tietä "kohteliaisuudesta", vaikkei tarvitsisi, mutta sitten kun sääntöjen mukaan kuuluisi väistää, ajetaan päälle. Ainoa, mitä autoilijat näissä tilanteissa jotenkin ymmärtävät, on liikennevalo. "Ugh, olen puhunut." |
||||
|
15.06.2016 23:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä sama Sos 196917 meni tänään keskiviikkona 15/6-2016 Tampereen Viinikan ratapihalta Kouvolan tavararatapihalle kulkevan tavarajunan T 3023 toiseksi viimeisenä vaununa. Viimeisenä vaununa sen sijaan keikkui Panun klo 22:08 jättämässään kommentissa mainitsema Soek 198527. Havainto on tehty Leppäkosken ja Ryttylän välillä. Jolleivät jääneet Riksuun, menivät Kouvolaan. Sos-vaunun edellä oli lisää pari tusinaa Soek-vaunuja. Soek-vaunuissa oli UN-ainenumero 1202, Sos-vaunu oli ilman UN-numerokilpeä. | ||||
|
13.06.2016 15:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen että tuo Occ on osa lähinnä Dv12:ta olevaa säästöjunarunkoa. "Euron töräyksiä" on kai mennyt kaupaksi niin rajusti, etteivät istumapaikat riitä katetuissa vaunuissa. Loput voivat sitten matkustaa reteesti avovaunussa. ;op | ||||
|
13.06.2016 14:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikeassa olet, Tuomas. Kuitenkin noista Vaasan-junien perjantaisista ja sunnuntaisista seisomapokista ‒ joista en ollut tätä ennen tietoinen, kun en tiedä kaikesta kaikkea ‒ tulee mieleen eräs seikka, jota ei vielä tämän kuvan alla ole taidettu mainita. Nimittäin lippujen hinnoittelu on yleisesti ottaen mennyt kaukojoukkoliikennealalla viime aikoina hieman villiksi. Erityisesti linja-autopuolella on nykyään täysin mahdollista, että jokin vuoro ajetaan täydessä kuormassa, mutta siltikin vuoro menee ns. "persnettona". En tiedä, mikä on tänä päivänä edullisimmillaan junalipun hinta perjantain ja sunnuntain Vaasa-Seinäjoki -junissa, mutta jollei se ole montaa euroa per kärsä, niin sillä ei herrojen huoneita rakenneta. Joten eikö matkustajan tätä kautta saamalla säästöllä jo vaikka seisoskele viimeisen vaunun porstuassa ihmetellen taakse jäävän kiskoparin kaartumista kauniisti kaarroksissa ja vaihdekujilla? Ja tähän tosiaan vielä tuo Tuomaksenkin mainitsema kysynnän vaihtelu viikonloppuruuhkien ja muiden päivien välillä. | ||||
|
12.06.2016 18:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Noita puisia ratapölkkypinoja kun näkee penkoilla, alkaa pään sisällä kuulua Tka7:n moottorin mylvintää vanhoja pölkkyjä penkalta nostelevan Hiabin pyydellessä painetta sekä kolinaa ja kalinaa pölkkyjen putoillessa avovaunuun. Puhumattakaan tuoreen kreosootin iki-ihanasta tuoksusta. Ja Valko-Deeveritkin sävysävyyn uuden kilometrimerkin kanssa. Harmonian rikkoo vain se, kun nykyään ei näköjään enää yhtään tiedä, onko Ukista Turkkusseen palautuvassa typpihappojunassa yksi, kaksi, kolme vai neljä konetta. Mutta hieno kuva. | ||||
|
12.06.2016 18:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Itse en ole vielä saanut toimeksi käydä tälläkään niin kovin klassisella junakuvauspaikalla. Huru-junan kyydissä olen kyllä sillan yli kulkeutunut syksyllä 2005. Näitä tämmösiä komeita rautatiesiltoja on rataverkkomme varrella vallan mahdottomasti. Jonkun kanssa joskus puhelimmekin asiasta, tullen siihen johtopäätelmään, että jos nämä kaikki mestat kiertäisi, menisi siinä koko ikä. Jos edes riittäisi. Mitä tähän terminologiapohdintaan tulee, olen ihan pihalla. Niinkuin toki muutenkin. Muistan kun Valtionrautateitten 150-vuotisjuhlallisuuksiin v. 2012 kunnostettua Dr13-veroista "Valtteri-junaa" tituleerattiin lukuisissa yhteyksissä, ei vähiten VR Groupin nostalgiankaipuisille rautatiematkustajille tarjoamissa asematapahtumissa, perinnejunana. Kivahan se on, kun tällä tavalla keksitään uusia termejä ja siten rikastutetaan kieltä. Museojuna, nostalgiajuna, perinnejuna, retrojuna, vintagejuna... Riittäähän näitä. Ihan hauskoja. Mutta se että jos vaikka kautta aikain vakiintunutta rautatietä sanottaisiin junaradaksi tai satamaa laivapysäkiksi, niissä kielikorvani särähtää, ja pahasti. En tosin yhtään tiedä, miksi näin on. |
||||
|
|
11.06.2016 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Panu vastasikin näköjään tuossa yhteen niistä "juurisyistä", joihin nimenomaan kieltäydyin esseeni alkuosassa ottamasta kantaa. On myös huomattava, että Panu onnistui kiteyttämään muutamaan riviin enemmän asiaa, kuin meikäläinen koko arkille. Pitoaika on konstikas muuttuja. Sir Souterin on ilmeisesti tarkoitus ajaa kaksikerroslinja-autonsa loppuun viidessä vuodessa. Näin tehokas kierto, valtavat vuotuiset kilometrimäärät ja lyhyt pitoaika ovat kuulemma yhtenä mahdollistajana hintojen halpuudelle. Ota noista sitten tolkkua... | ||||
|
|
11.06.2016 12:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautateiden linja siltä osin ‒ jos tarkastellaan vain tylysti Ex-vaunujen ja IC²-vaunujen käytön tolkkua suhteessa toisiinsa, ottamatta kantaa niihin juurisyihin, jotka ovat johtaneet kaukojunien istumapaikkakapasiteetin kysynnän romahtamiseen ‒ vaikuttaa minusta perustellulta. Kaksikerroksiset IC²-vaunut ovat ilmastointeineen nykyajan etupäässä kai Y- ja Z-sukupolviin lukeutuvien rautatiematkustajien laadulliset vaatimukset vanhempia Ex-vaunuja paremmin täyttäviä. Ex-vaunut on rakennettu v. 1988-1992, IC²-vaunut alkaen vuodesta 1998. Tuskin kannattaa ajattaa vanhoja, rispaantuneita Ex-vaunuja, jos se merkitsisi samalla uusien, timmien ja särmien Ed-vaunujen makuuttamista. Täytyy ajatella vähän asiakkaan matkustuskokemustakin. Nyt kun kaukojunien matkustajamäärät ovat kilpailun "liikennepisniksessä" kiristyessä romahtaneet, istuimia ei tarvita junaa kohti yhtä paljon kuin ennen, joten junia on teknillistaloudelliset ja kannattavuusnäkökohdat huomioiden tarkoituksenmukaista ajattaa lyhyempinä. Ja harvemmin vuorovälein. Yksikin istumapaikkakapasiteetin kysynnän kannalta ylimääräinen vaunu junan perässä aiheuttaa junapainon noustessa suurempaa sähkövirtaa veturin virroittimen kautta, veturin nopeampaa kulumista sekä tietenkin vaunun itsensä huoltokustannuksia suoraan suhteessa tyhjänä ajettuihin kilometreihin ja enemmän työmaata konduktööreille ja rahastajille ‒ mikä tarkoittaa joko suurempaa junahenkilökunnan määrää (ja näin kustannusta) tai vaihtoehtoisesti yksittäisen matkustajan näkökulmasta hitaampaa palvelua. Kannattamattomaksi muuttuneen kaukojunaliikenteen osalta yli jäävästä rautatiekalustosta kannattaa pitää kunnossa ja käytössä uusinta, hyväkuntoisinta ja liikennöintitaloudellisinta. Ed-vaunussa on 113 istumapaikkaa, Ex-vaunussa 79 ‒ ainakin tätä äkkinäistä sormilaskua vasten Ed vaikuttaisi potentiaalisemmin tehokkaammalta kärryltä, jos sillä on tarkoitus kuljettaa taloudellisesti ihmisjoukkoja. Vieläpä kun Ed-vaunut eivät ole vielä täysin "maksaneet itseään takaisin". Ex-vaunuilta pitoaika on jo mennyt ‒ uusimpienkin vaunujen osalta v. 2012 ‒ Ed-vaunuilla sitä on vielä jäljellä ‒ kun näiden kummankin vaunutyypin pitoaika on kaksikymmentä vuotta ( http://www.liikennevahinkolautakunta.fi/Instructions/305 ). Luultavasti näiden vaunujen velat on myös ajoitettu suunnilleen pitoaikojen mukaan. Vaikka mitä se toki sinänsä haittaisi tai muuttaisi, vaikka Ed:n velkoja kuitattaisiin Ex:n tienaamilla rahoilla. Jos Ex-vaunuille riittäisi kannattavaa kysyntää siltikin, kun koko IC²-vaunusto on nykyiseen tapaan tehokkaassa käytössä, tilanne olisi toinen. Silloin Valtionrautatiet saattaisi jopa selvittää Ex-vaunujen peruskunnostuksen teknillistaloudellista edullisuutta verrattuna uusien IC²-vaunujen tilaamiseen. Nyt tilanne ei valitettavasti vain ole niin myötäsukainen. |
||||
|
11.06.2016 11:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Det är ännu mera fascinerande att Närpes var den enda plats där någon anmärkte på mitt svenska uttal när jag cyklade runt Bottniska viken i somras. | ||||