Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.06.2016 11:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Det är ännu mera fascinerande att Närpes var den enda plats där någon anmärkte på mitt svenska uttal när jag cyklade runt Bottniska viken i somras. | ||||
|
|
11.06.2016 10:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Javisst. Ja, det tror jag också. Vad en rolig bilden. Jag tycker att nära hundra procent av människorna i Närpes talar strandsvenska. Förresten, där är många "mark-platser" nära av Närpes ‒ Övermark (Ylimarkku), Östermark, Yttermark, Östra Yttermark... Samma som nära av Björneborg ligger Markku-koncentration ‒ Noormarkku, Söörmarkku, Kaasmarkku och Pomarkku. | ||||
|
09.06.2016 11:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| S niinkuin SER (sähkökoje- ja elektroniikkaromu). Ei ihan ehtinyt 50-vuotiseksi Sm1-sarjan käyttö vakituisessa, kaupallisessa liikenteessä, mutta ihan kunnioitettavan pitkään kuitenkin jaksoivat jauhaa. | ||||
|
09.06.2016 09:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ole pahemmin näkynyt Sameja Joensuussa. Nyt sitten senkin edestä. Eivät näköjään huolineet nokkajunaa 6001 mukaan matkalle. Se taitaa mennä Hyvinkäälle Hr11:n kaveriksi. | ||||
|
08.06.2016 13:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aivokoppani "filmille" tallentuivat ensimmäiset kuvat Dr14-veturista vasta niinkin naurettavan myöhään kuin tiistaina 19/9-2000. Märkäkorvaista nuorisohenkilöstöä ‒ ja tätä myöten vanhemman, harmaahapsisen, pälvikaljuisen, höyryveturit autenttisessa, kaupallisessa vakiliikenteessä kokeneen, kultavitjaiset taskunauriit ja hopeaiset solmioneulat omaavan arvovaltaisen polven veturiharrastajien vinoon katsomia ja olankohautuksella sivuuttamia tuoreempia joutoelättejä ‒ kun olen. On toki todennäköistäkin, että olen nähnyt Dr14:n ainakin kauempaa, vaikkapa ohiajavasta ‒ keltaruskean Suden, Deeveri-parin tai Alstommin vetämästä sinisestä pikajunasta ‒ jo dieselinkäryisellä ja kreosootinkatkuisella, myöhempien aikojen kultaamalla 80-luvulla, vielä nykyistäkin nuorempana, alta kouluikäisenä, sanokaamme vaikkapa Pieksämäen tai Tampereen laskumäessä, mutta nämä näyt eivät vain ole jääneet filmille eivätkä iskostuneet pääkoppaan. Tiistaina 19/9-2000 visuaalisen muistini lokeroihin arkistoitui lasilevylle jäänyt erikoinen näkymä. Dr14 n:o 1866 seisoi Rauman vanhan rautatieaseman ja kappaletavaramakasiinien välissä raiteella 26, kuin omistaisi koko ratapihan. Näky oli siinä mielessä varsin erikoinen, kun siihen asti Raumalla oli tottunut näkemään vaihto- ja järjestelytöissä Dv15-, Dv16- ja Dv12-vetureita ‒ mitä nyt 80-luvulla myös vähäistä Tve4-veturia. Mutta siinä se peijakas Seepra vain nökötti, kaikkine raitoineen. Se tönötti lähestyvästä, tuplavalonheittimet suovasta peruskunnostuksestaankin täysin tietämättömänä kuin olisi seisonut siinä aikojen alusta ja tulisi siinä iankaikkisesti pysymään. Vain käyntisillalla liikkuvat rautatieläiset ‒ niin tarkasti en muista, oliko kyseessä junamies tai junamiehiä tai ehkäpä ratapihakonduktööri ja veturinkuljettaja ‒ antoivat häärimisellään ymmärtää, että seisahtuminen raiteen 26 alkupäähän oli vain ohimenevä ilmiö. Dr14:n esiintyminen Raumalla jäi hieman pidempikestoiseksi ilmiöksi. Kukin Tampereen konejakson liikennealueella noihin aikoihin pyörineistä Dr14-vetureista ‒ 1851, 1856, 1866, 1868, 1869, mitä vielä ‒ päivysti vuorollaan Raumalla melkein koko alkaneen 2000-luvun. ( https://www.vaunut.org/kuvat/?paik=Rauma&tag0=1%7CDr14%7C ) Aina jonnekin v. 2008 alkaneeseen metsäteollisuutemme hiljentymiseen ja sitä seuranneeseen paperijunien lukumäärälliseen harvenemiseen ja junapainojen kevenemiseen saakka. Ajolanka oli vuosituhannen vaihtuessa saatu hiljan viriteltyä Raumalle saakka, ja upouudet Sr2-veturit vetivät Jämsästä ja Jämsänkoskelta 2000-tonnisia pötköjä, raskaampia kuin koskaan aiemmin Rauman radan 100-vuotisessa historiassa. Vuonna 2006 oli sen lisäksi kulussa Jämsänkoskelta yöaikaan ajettu paperijuna T 3440, jonka kanssa yksi Sr2 ei pärjännyt, vaan raskaan junapainon johdosta tarvittiin vakinaisesti Sr2-pari. Tuplasusi toi vielä joka-aamupäiväisen lisänsä Kajaanin paperitehtaalta. Siihen vielä Tampereen laskumäessä muodostetut Sr1-vetoiset, kuormiltaan ja kokoomuksiltaan sekalaiset osajunat. Dr14:llä riitti Rauman satamassa raskasta vaihtotyötä, johon veturi on tarkoitettu ja rakennettu. Jos sellaisia täystonnijunia olisi painettu Dv12:lla 24/7-tahtia (Raumalla v. 2006 arkisin viisi vuorokautista PV-vuoroa, viikonloppuisin neljä), olisi Deeveristä vähintäänkin ylikuumentunut vaihteistoöljy. Seepra otti suvereenisti haltuunsa ne raskaammat paperiroikat, painoi ne satamaan sekä pilkkoi ja plokkasi ne sinne, kunkin vaunun asianmukaiselle varastolle, laiturille ja pistoraiteelle. Siinä se logistiikka, uurastus, vilinä, vilske, työntouhu ja ruljanssi tapahtuu ‒ ei jossain linjalla ajolangan alla vakkarisäädin päällä, ohikiitävien ylikäytävien turvallisuuslaitosten kellojen kilkatuksen kuulostaessa lähestyttäessä taajemmalta, loitotessa harvemmalta ja matalammalta. Tämän saman "Dopplerin ilmiön" voi muuten havaita myös linjalla yksinäisenä veturina kulkevan Dr14-veturin lampuista. Junana kulkuun asetetun yksinäisen Dr14:n lamput näyttävät kohti ajaessaan valkoisilta tai kellertäviltä ( https://www.vaunut.org/kuva/19587 ), paetessaan enemmän punertavilta ( https://www.vaunut.org/kuva/30297 ). En nyt muista, kuuluuko tämä ilmiö fysian vaiko kemiikan oppialaan. Mutta käykääpäs vielä aapeetakin nuoremmat harrastajat joskus omin silmin penkalla havaitsemassa! Toinen, mistä muistan niin tarkasti kohtaamiseni Dr14:n kanssa Rauman ratapihalla, ja pystyn ajoittamaan sen nimenomaan tiistaille 19/9-2000, oli se kun olin silloin kutsunnoissa Rauman kaupungintalolla. Siellä oli paikalla esikunnan upseeristoa kelmusulkeisineen silmämääräisesti lajittelemassa ja plokkaamassa meitä nuorisohenkilöitä, v. 1982 syntyneitä raumalaisia kolleja määrättäviksi eri joukko-osastoihin. Intin touhuissa ei aina tunnu olevan täyttä tolkkua ‒ kuin operaatioiden läpiviennin suunnitelleilla komentohihnaisilla upseereilla ei olisi aivan kaikki palikat kasassa. Ensin on olevinaan telamiinat ja itkon jalustan osat kannossa, jekkulangat sekä Hackmannin ja Sorsakosken lusikkahaarukat vaatetuskorjaamon parsimien m/62:n rintataskuissa tulipalokiirettäkin kovempi kiire juoksuhautoihin iskemään vihollista pistimellä maksaan. On huudettu: "Kärkeen!" Asemiin, puskaan päästyä sitten odotellaan ja ihmetellään naamiovärit ja panssari-Sisun pakokaasun ulostulosta sormin kaavitut noet naamassa tuntikausia, tähystäen Rk95:n tähtäimen läpi, etusormi liipaisimella hiljaista, kaikesta luonnon kuhinasta huolimatta muuttumattoman näköistä Porsaanharjua tai Pohjankangasta, ennen kuin jotain ehkä alkaa tapahtua ‒ jollei sitten laukaustakaan ampumatta kerätä A-tarvikkeita piipuista ja lippaista takaisin puulaatikoihinsa ja palata vähin äänin Rasi-kyydillä kassulle tai puolijoukkueteltalle. Puhutaan "tornitouhuista". Mutta näissä syksyn 2000 kutsunnoissa m/83-asuiset esikuntaupseerit tekivät sentään sill’ viissiin, että kutsuntalautakunnan pitämien henkilökohtaisten kuulustelujen vaiheessa osa joutoporukasta sai vuorollaan, porrastetusti kadota kaupungille odotteluajaksi ‒ kuka rullakebabille, kuka kiskalle tunkemaan markkoja hedelmäpeliin. Niin sitten lähdin minäkin tällä tavoin kadottamaan aikaa puoleksitoista, ehkä pariksi tunniksi. Vuoroni oli viimeisten joukossa, koska tuona päivänä käytiin läpi aakkosjärjestyksessä raumalaiset I-La. Suuntasin polkupyöräni Petäjäkseen. Vispasin vaahtoavan meren rantaan vetämään happea. Se oli tosiaankin tämä siirtyminen, jonka varrella ensimmäistä kertaa tapasin Dr14:n seisomasta muina vetureina Rauman ratapihan raiteen 26 yläpäässä. Mitä tulee tähän nyt ensimmäistä kertaa internetin välityksellä näkemääni vihreäasuiseen Dr14-veturiin, olen samaa mieltä edelle kirjoittaneiden herrojen kanssa siitä, että Vr 11:stä (myöh. Dv 11) sekä nyttemmin Vektorista tuttu kokovihreä väritys lyö mennen tullen Valko-Deevereistä ja Ekosusista viime aikoina tutun käänteisen, valkean värityksen. Sinänsä on toki harmi, kun Seepra näin lopultakin pääsee ikuisiksi luulluista raidoistaan, mutta ehkä tässäkin on aika päästää irti ‒ katkaista ankkuriköysi sen enempää miettimättä. Seepran aivan autenttinen väritys ja olemus yksilamppuisine valonheittimineen jäi historiaan 2000-luvun alkupuolella tehdyssä laajassa kunnostuksessa. Myöhemmin 2010-luvun puolivälissä nämä tuhrittiin vieläpä turvallisuusraidoilla. Sitä taustaa vasten tämä uusi väritys on ihan ookoo ja jees. Autenttisen väriset ja oloiset Seeprat louskuttakoot ja jytiskööt sekä suoltakoot korsteeneistaan Deeverin pakokaasua pistävämpää pakokaasua muistiemme maan- ja rautatiepölyisissä sekä konerasvaisissa lokeroissa säilytettävissä säröisissä lasilevyissä, nivoutuen henkilökohtaisten elämiemme ikimuistoisiin, värikkäisiin käänteisiin sekä monissa valokuvissa ja kaitafilminpätkissä, joita sadat harrastelija- ja ammattikuvaajat ehtivät taltioida 60-luvulta 2000-luvun alkuun. Kuten PPP edellä mainitsee, hienointa tähänkin kunnostukseen ja uuteen maalipintaan liittyen on se, että Dr14-sarjan käytölle ei ole vieläkään näköpiirissä loppua. Seepra on edelleen raskaan satamavaihtopalvelun ja laskumäkien suvereeni Kukko, jolle Deeveri jää ylikuumenevine vaihteistoöljyineen ja paremmin linja-ajoon soveltuvine välityksineen toiseksi tai kolmanneksi. Luulen kuitenkin että käytännöllinen syy, miksi tämä uusi väritys on käänteinen viimeaikaisiin valkovihervärityksiin verrattuna, on siinä kun Hyvinkään värisilmämyymälästä ei ymmärrettävästikään enää suostuta myymään entisissä määrin valkoista maalia VR:n konepajalle. Maalimyyjättäret kauppias kymppinään ovat epäilemättä lopen kyllästyneitä siihen, kun ovat vuosikaudet joutuneet järjestään tarjoamaan valkoista maalia kyseleville hyvinkääläisvähittäisasiakkailleen ei-oota. Joka toinen asiakas on poistunut myymälästä nyrkit pystyssä, kassi tyhjänä ja rahat visusti taskussa. |
||||
|
04.06.2016 09:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katajiston kuvat ovat hyvä esimerkki siitä, miksi kuvien jakaminen erilaisiin journalistisiin lokeroihin on edullista kuvia kuluttavan yleisön, eli samalla kuvien itsensä, kannalta. Katajiston kuvat hävisivät internetistä, mutta onneksi voimme vielä katsella niitä vanhoissa Resiinoissa ja lukuisissa kuvakirjoissa. | ||||
|
|
03.06.2016 16:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehdottomasti. Kuten myös joltain osin kirjoihin ja kansiin painettuina, talletettuina ja monistettuina laajalti hajauttaen kirjastoihin ja kotitarveharrastajien kokoelmiin. Saman velvollisuuden näen painavan muutaman muunkin vanhemman polven rautatiekuvaajan tuotantoa. Jotkut ovat onneksi jo tämän kutsun kuulleetkin ja siihen vastanneet. | ||||
|
01.06.2016 09:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muovi-, ongelma- ja ydinjätettä. Sähkökoje- ja elektroniikkaromua. Jäte- ja hulevesiä. Loppuunajettuja renkaita, kaikkensa antaneita autonraatoja ja kitkeriä pakokaasuja. Siilinjärveläistä ruostetta sentään laivataan Kiinaan asti, siinä hyvä pisnis norjalaisille. Suomeksi: Teemme paskaa leivästä. | ||||
|
31.05.2016 14:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Suupohjan radalle vaihdettiin tuossa keväällä ratapölkkyjä. Ei siitä niin montaakaan viikkoa ole. Joten mikäs oli Pikku G:n lähtiessä sompailemaan sinne kaksois-Vemppulla. | ||||
|
30.05.2016 12:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Särmältä näyttää. Tähän kun liittää vähän muita sinisiä ja länttää Alstikan nokalle, niin kyllä sitä sitten jo kelpaa ampua suvereenisti silloille ja surutta tunneleihin. Hienoa kun Rkt:kin on saatu talteen ja nostalgisiin toimiin. Meitä maakuntien elättejä taitaa tosiaan olla vielä jokusia, jotka eivät tule vielä vuosikymmeniin täysin käsittämään, että teräksiset siniset ovat kohta lopullisesti kadonneet vakituisesta, kaupallisesta liikenteestä valtiollisilta rautateiltämme ‒, tai että 80-luku puhelinkioskeineen ja -luetteloineen, sivukirjastoineen ja somettomuuksineen meni jo. Me tarvitsemme joskus tällaisia tasoituksia ‒ pieniä, autenttisia menneestä säästettyjä paloja, kappaleita ja näytteitä. ‒ Mites ne linjan toisen pään diplomaatit? Tarkkailiko kukaan heidän kahvinjuontikuntoaan? | ||||
|
19.05.2016 08:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl Raumankin satama aidattiin ja suljettiin "asiattomilta" kaksoistornin terrori-iskun jälkeen. Portille laitettiin rekisterikilven lukeva kamera, joka avaa portin, jos kuormaansa tuovan yhdistelmän tai satamassa pidettävään kahvitilaisuuteen kutsutun bisnesmiespikkuauton rekkari täsmää kompuutterin listalla oleviin. Tämä siitä johtuen, kun Raumaltakin seilaa paperilaivoja Amerikkaan. Ennen vanhaanhan laivojen katselu oli raumalaistenkin yleistä kansanhupia. Kolmas Petäjäs, jonne pääsee maateitse vain sataman läpi, oli suvisin suosittu ajantappopaikka. | ||||
|
13.05.2016 16:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joku enemmän, joku vähemmän. Meillä esim. on soppari 100-prosenttisesta vesisähköstä. Taitaa suurin osa ostamistamme kilowattitunneista tulla muistaakseni Harjavallan voimalaitokselta. Ei mulla sinänsä mitään tuulimyllyjä vastaan ole. Ja varsinkin jos se tulevaisuudessa tulee vähän edullisemmaksi kun voimalaitokset alkavat saada maksetuksi rakentamiskulujaan. Tuulimyllyillä on pitkä historiansa, vaikka ne onkin valjastettu sähköntuotantoon vasta verrattain hiljattain. Meri-Pori ainakin on optimaalinen sijoituspaikka näille, kun siellä tuulee aina, ja kovaa. Liittyen mainintoihin liikennepolttoaineista, voisin mainita että tähän kuvauspaikalle saapumiseen käytin Porin ja Mäntyluodon välillä enimmäkseen kotimaista polttoainetta, eli Tikkulan Absilta ostamaani karjalanpiirakkaa. Lisäaineena oli toki myös kahvetta, joka on tuontitavaraa. Ja nämä ostin vieläpä bonuksilla, mikä myös aiheuttanee yleistä ansaintapoliittista pahennusta ja katkeruutta. Turusta Poriin kuljin julkisella liikennevälineellä, joka poltti matkan aikana moottorissaan ämpärikaupalla suoraan ISIS-järjestöltä ostettua naftaa. Tosin kyseinen kulkuvuoro olisi ajettu täysin riippumatta siitä, olenko Tunturi-pyörineni siellä kyydissä vai en, tai vaikken olisi koskaan syntynytkään. Olihan matkassa mukana kymmeniä muitakin, joiden piti syystä tai toisesta päästä paikasta toiseen. Sitä sanotaan vissiin joukkoliikenteeksi. Näitä energiakysymyksiä on ihan hauska välillä tuumata tovi. |
||||
|
12.05.2016 20:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä selvä. Juu en se sit mää ollu. Tullessa en nähnyt ketään siellä junabongaustornissa ja poislähteissä en huomannut vilkaista, olisiko siellä ollut joku. Päätin kuitenkin sivuuttaa sen tornin suosiolla, kun sieltä on jo otettu niin lukusia hyviä kuvia. Ajattelin kokeilla vaihteeksi hieman erilaista tulokulmaa. Menin siihen tuulimyllyn juureen nukkumaan ja otin junan tullessa nämä kuvat siitä myllyn rappusten alatasanteelta. | ||||
|
|
12.05.2016 20:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jani, meinaatko sää et sää olis junabongaustornin piippuhyllyllä ja näit mut siältä käsin, vai että sää luulis et mää olsisin ollut siäl ylälauteilla? Kun siis mää en kiivennyt sinne torniin. Pysyttelin vakaasti tuulimyllyn juurella. Nukuin pari tuntia siinä sepelillä auringossa voimalaitoksen lapojen flatkutuksessa. Melkein pelästyin kesken unen, kun Valloista päin alkoi siintää junankeulan lamppuja. | ||||
|
12.05.2016 19:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Piirien ulkopuolella voidaan vapaamuotoisessa jutustelussa käyttää myös vaikkapa termejä "facelift" [amer. kasvojenkohotus] tai "restaurointi". Riittäähän näitä. | ||||
|
12.05.2016 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämän viikon tiistaina 10/5-2016 Destian väreihin teipattu sepelöintijuna näkyi seisovan Porin radalla, siinä Aku Ankan ratakilometrin 313 kohdilla. | ||||
|
09.04.2016 09:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Epäilisin syylliseksi Porkkanan siistiyteen pesuhallia, koska kohdat, joihin harjakone ei ole yltänyt, ovat pinttyneen rautatiepölyn mustuttamat. | ||||
|
29.03.2016 07:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkö se olikin. Hyvä kun korjasit. Nojasin tässä tähän hieman ympäripyöreään, enemmän "isoa kuvaa" katsovaan uutiseen: http://www.yle.fi/uutiset/vrn_junareittien_lakkautukset_siirtyvat_joulukuuhun__y-juna_jatkaa_ruuhkatunteina/8639159 Olisi kyllä tuossa Ylenkin jutussa voitu mainita tuo "pieni detalji". | ||||
|
28.03.2016 20:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, mistä sen tietää miten ne vaunut olisivat puskeneet takaa. Riippuu kai junan laadusta ja määrästä sekä törmäyshetken täysjarrutuksen jälkeisestä jäännösnopeudesta. Mutta pääasia tosiaan, kun Idän Ihme pysyi kaikesta huolimatta ojien välissä. Voiko enempää vaatia? | ||||
|
28.03.2016 09:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mun lippu oli kyllä osoitettu suoraan Nuppulinnaan, koska tulin suoralla lipulla Hämeenlinnasta, vaihtaen Riihimäellä Pendolinosta H-junaan. Toki tällaiset kaukoliikenteen vaihtoliput ovat näiden vyöhykealueen seisakkeiden matkustajamäärissä marginaalinen ilmiö, mutta jos haluttaisiin härkäpäisesti arvioida näiden matkustajamääriä pelkkien lippujen perusteella, antaisivat nämä kaukoliikenteen vaihtoliput ehkä jotain suhdelukua vyöhykkeen eri seisakkeiden kulkijakuntien jakautumisesta. Sitä en tiedä, onko Viherpeukaloiden Ruusutarha tehnyt näin. | ||||
|
|
27.03.2016 20:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jäi rautaa alle, vaan kuinkahan tässä olisi käynyt, jos olisi ollut sen lisäksi tonneja takana... | ||||
|
|
26.03.2016 22:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta hyvä kun otit asian puheeksi, kun tuskin muutkaan saavat selkoa käsittämättömistä vertauksistani. Tuossa siis toisin sanoen tyveä myöten vetämisellä viitataan aiottuun koko Y-junan lakkauttamiseen, ja latvan leikkaamisella sen sijaan nyt toteutuvaan Siuntio-Karjaa -välin loppumiseen. | ||||
|
|
26.03.2016 22:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siksi kuvatekstissä lukeekin "lakkautettavaksi aiottu". En tosin siltikään laskisi sen varaan, että yksityinen, monikansallinen junaoperaattori jatkaa Siuntion junaliikennettä sitten aikanaan, kun valtion velvoiteliikenne nyt annetun jatkoajan jälkeen loppuu. | ||||
|
Kuvasarja: Syysloma 2015 |
26.03.2016 18:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joskus vanhoina hyvinä aikoina teekkarit kai puhuivat myös karvalakinhakulomasta. Viimeisen päälle hyviä kuvia karun kivikkoisissa ja silmiä hivelevän luonnonkauniissa maisemissa. Näitä katsellessa tekisi melkein mieli pyörähtää vuotuisessa kierrossa satakahdeksankymmentä astetta rypemään syksyn surumielisissä sumuissa, kaiken kastelevissa, koleissa, saavista kaatamalla tulevissa vesisateissa ja mustassa, suolampeakin pohjattomammassa syysmelankoliassa ja murheessa. ‒ https://www.youtube.com/watch?v=cx7ykE6myo0 |
||||
|
25.03.2016 11:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Matkustin kuvan junassa Inkoolta Karjaalle. Hieno kuva! | ||||
|
20.03.2016 11:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viikon kuva -statuksen itseään odotuttamisen jatkumisen keston määrän ihmeteltävyys. | ||||
|
15.03.2016 07:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Polamon kommenttiin täytyy vastata, että eläimillä tuntuu tosiaan olevan jonkinlainen "yli-inhimillinen" vaistonsa. Tuohon aikaan asuimme 8-kerroksisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa, ja Väinöllä oli tapana murista käytävän suuntaan, jos siellä liikkui sen mielestä epäilyttävää väkeä. Yhteen aikaan ullakolla kävi joskus öisin alempana asuvia nuorisohenkilöitä. Heidän tullessaan pois vintiltä ja matkustaessa hissillä ulos kisu seurasi katseellaan hissiä betoniseinien ja-lattioiden läpi aina puoliksi katutasossa olevaan kellarikerrokseen asti, jolloin hyppäsi ikkunan vieressä olevalle pöydälle jatkaakseen heppujen käyttämän auton tuijotusta lasista. Kisu tuntui joka hetki tietävän tarkalleen, missä hämäräveikot ovat, ja että heidän aikeensa eivät ole suotavat. | ||||
|
|
14.03.2016 22:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täällä Varsinais-Suomessa on nähty tienviittojen opastavan mm. paikkoihin Urku, Ampère ja Apaattinen. | ||||
|
|
14.03.2016 17:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voihan Väinössä olla joukossa norjalaistakin, mutta tiettävästi hän on vain vähän tavallista suuriluisempi, bisnespukuinen (tuxedokuvioinen) maatiaiskisu. | ||||
|
12.03.2016 17:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos tämä ajojohtopylväs osaisi kommunikoida, se todennäköisesti ilmaisisi jyrkän vastalauseensa kuvatekstiä kohtaan: "Menkööt mokomatkin kiertolaiset ja humpuukiveikot muualle toimittamaan asiansa!" | ||||
|
12.03.2016 16:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikäs siinä tosiaan, jos vain onnistuu jollain konstilla välttämään ajokooman ja linjahypnoosin. Vuorokaudenaika ja radan profiili kun ovat otolliset näille. Olen kuullut, että monilla veturinkuljettajilla pruukaa olla näissä tulitikut pitämässä silmiä auki mikrounien lomassa. Mutta hieno kuva! | ||||
|
10.03.2016 17:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| . | ||||
|
|
10.03.2016 17:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Loppuvuodesta 2001 Jyväskylän matkustuskeskuksen rakennustöiden kestäessä maankuoren alta paljastui yhtä suurta sontasammiota muistuttavat rääppeet entisestä vara-asemasta: https://vaunut.org/kuva/109039 | ||||
|
03.03.2016 09:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ensin pelkäsin, että kaikki Valtionrautateitten kalusto vihreellistyy. Sitten pelkäsin, ettei vihreellistykään. | ||||
|
01.03.2016 10:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joonas, asentaisivat tähän mieluummin oikkarin, niin sopisi sitten vaikka Tampereen peltilehmäpässiksi. ;o) | ||||
|
01.03.2016 09:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja Kasitiellä Tiukan kohdalla peruskorjattiin hiljattain Kristiinankaupunkiin johtavan ratapenkan ylittävää siltaa ( https://goo.gl/zAtTBo ). En sitten tiedä, kuinka todennäköistä on, että Kristiinan rata kiskotettaisiin ja pölkytettäisiin tulevaisuudessa uudelleen. Toisaalta kalliimmaksi kai olisi tullut vallan hävittää tuo Kristiinan radan jäänne. | ||||
|
|
01.03.2016 09:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tällaisissa siltahankkeissa yleensä ollaan ja kannattaakin olla varsin optimistisia ja kaukokatseisia. Esim. Raumalla Vt 8:n ja Vt 12:n eritasoristeyssillan "ylimääräinen" kulkuaukko odotti päälle parikymmentä vuotta ali menevän väylän osan laajentamista kaksikaistaisesta kolmikaistaiseksi. Toki se neljäskin kaista sinne vielä sopisi, eli taisi sittenkin sillasta tulla aikanaan muutaman metrin verran liian pitkä... Vastaavia varauksia lisäraiteille ja -kaistoille on nähtävissä silloissamme monilla paikkakunnilla. Siltojen elinkaaret huomioiden on edullisempaa tehdä vaikka vähän liian iso silta kuin liian pieni, joka myöhemmin joudutaan suurentamaan tai jopa rakentamaan kokonaan uudelleen. Tässä kuvan tilanteessa nyt toki on selviökin tämä varaus raitsikalle, kun hankkeen tiedetään toteutuvan lähitulevaisuudessa. | ||||
|
29.02.2016 09:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ketjun viimeisenä olevaa kommenttia on mahdollista oikoa kirjoittajan itsensä toimesta. Jos kommentin perään on ehditty jättää myöhempiä lisäyksiä, vain moderaattori pääsee siihen käsiksi. "Se ei ole vika vaan ominaisuus." | ||||
|
28.02.2016 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kautta napapaitaisten reilaajatyttöjen, nepotististen veturinkuljettajavalintojen, nipottavien rautatieharrastajien, nopeusmittaria Lätän takaohjaamossa toljottavien kaverusten, Nuppulinnan ruusutarhain, nyppylähanskaisten junamiesten, näppäräsormisten veturiasentajain ja nöpönenäisten naiskonduktöörien: Selviö sen pitäisi ollakin. Kyllähän the Wesitorni nämä asiat velhona paremmin tietää. Katsos kun aapeella ei vaan aina raksuta. Jos miettii sitä määrää hiiltä, joka on vuosikymmenten aikana mennyt 2740:n löpötankin ja moottorien läpi tullen korsteenin kautta pihalle ja sitä kautta pienhiukkasina sinisilmäisten matkustajien ja ratavarren asujaimiston kiduksiin, eihän punalakkisella Pyhällä Pietarilla ole muuta tehtävissä kuin ottaa tämä heti "alapihan puolelle". Tätä se mun painajaiseni tiesi. Istuin 2740:n korkeuksissa löylynheittäjän paikalla. Ympärillä maisemat näyttivät kovin postapokalyptisiltä. Kivetkin olivat sulaneet lasiksi. En pimmeesä nähnyt jarrujen tarkastajan naamaa, kun se kävi tuomassa vaunuluettelon, mutta tupakka sillä hehkui samoin kuin silmät. Listan mukaan 2740:n perään kytketyssä junassa oli "satatuhatta vaunukuormaa rutikuivia perkeleitä". Lämpöinenhän siinä meinasi tulla. Maripaita roihusi ja vyönsolki suli. Samperi soikoon, laitetaan rauta kiertämään, jos nilkit meinaavat pistää hanttiin, manasin ja väänsin rattia B-portaalle. |
||||
|
|
27.02.2016 22:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikkea se antaakin mun nähdä. Mutta että toista viikkoa on tällainen romu lojunut Raumalla, eikä siitä ole saatu tietoa vorkkiin? Kui? Mahtaako jatkokyyti olla tässä: http://junat.dy.fi/liikenne/juna/58001/2016-02-28 ? Pieksämäelle tämä kuitenkin viedään, kun siellähän näitä on jo ennestään. Pääsee tämäkin Ruotsinlaiva vihdoinkin viipottamaan autuaammille rautateille. | ||||
|
27.02.2016 12:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mää en kyllä tiedä mistään mitään. Se on niin moneen kertaan osoitettu. Kunhan lunttasin intternetistä ja hevosmiesten propagandalehdistä. Osta ihmeessä toi Vanaja, jos vaan riittää rahhaa, aikkoo, tilloo, ossoomista ja piätä reistata sitä. Mulla ei ole mitään mainituista. Kun se on näin kauan säästynyt paalauskoneelta, niin olishan se sääli tässä vaiheessa. Mutta nyt kun Antti mainitsi sanan "ajuri", niin mainitaan nyt vielä, että tuolla intterneteissä kerrotaan myös Veljekset Salmelan aloittaneen liikennöintinsä silloin v. 1923 alkuun ajamalla postia hevospelillä. Autot möyrysivät mukaan ympyröihin vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Näin päästiin peipohjalaisesta rautatiekuvasta hevosiin... |
||||
|
|
26.02.2016 17:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tornion palossa keskiviikkona 17/12-2014 menivät autot N23 (00/11-1983), N14 (00/12-1978), 58 (22/8-2000) sekä 49 (00/8-1988): http://img.yle.fi/uutiset/kemi/article7693432.ece/ALTERNATES/w960/Pala-l-autot--14-JV.gif Kuttereita ja Wiimoja ei maailmassamme tietenkään koskaan ole liikaa ‒ eikä yhtään hukattavaksi ‒ mutta raskain tappio liikennöitsijälle kai siltikin oli salmelalaisittain upouuden "syömähampaan", vuoden 2000 Carrus-Volvon (kylkinumero 58) tärveltyminen. Palossa lievemmin korventunut Ysi-Kutteri N23 säästäväissyistä restauroitiin ‒ sehän oli v. 1983 käyttöönotettuna vielä melkein uusi ‒ ja saatiin uusin rekisteritunnuksin vielä hetkeksi liikenteeseen marraskuussa 2015. Vuoden 1970 Vanaja ( https://nettivasara.fi/img/product_images/3158/IMG_7919.JPG ) on kuvankin perusteella ollut kilvettömänä ja unohtuneena pölyttymässä tallissaan jo kotvan aikaa. Milloin lie viimeisen kulkuvuoronsa taivaltanut. Näitähän on erilaisten sattumusten, joskus vanhojen autojen ystävien erehdystenkin kautta aina silloin tällöin maailman varrella unohtunut toimittaa paaliin. Olisiko suoraan ajosta konkurssipesän vaivoiksi jääneen kaluston vuosimallihaitari 1973-1994. Kaikki vähintään yli parikymppisiä ‒ eli eivät kelpaa enää yhdenkään liikennöitsijän käyttöön kaupalliseen linja-ajoon. Eli jos Antti kirjoitti edellä samasta palosta, niin siinähän ei kai tärvääntynyt Salmelan kaikkein vanhin, mutta kylläkin uusin auto. |
||||
|
|
25.02.2016 22:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jouni mainitsi perjantaina 11/12-2015 klo 13:55 lisäämässään kommentissa simolaisen Veljekset Salmela Oy:n, ja totesi ettei yhtiön etumoottoristen linja-autojen viimeinen kaupallinen kulussaolopäivä ollut kenenkään tiedossa. Se oli tuolloin totta. Mutta nyt se päivä tiedetään. Salmelan "museolinja-autot" ajoivat viimeiset säännölliset, aikataulunmukaiset linja-ajonsa laskiaistiistaina 9/2-2016. Liikennöintinsä v. 1923 aloittanut yhtiö meni konkurssiin tammikuussa. | ||||
|
23.02.2016 10:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Päälle päin ei vikaa näy, mutta epäilisin ajosuunnan ohjaamon kahvinkeittimen sulaketta tai suodatinpaperin loppumista. | ||||
|
23.02.2016 10:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asiahan ei tietysti minulle millään tavalla kuulu, mutta ei kai se EVN-numero nyt sentään niin nostalginen ole, että tällainen arvokas museoveturi pitäisi sillä tärvätä. | ||||
|
22.02.2016 17:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä on muistutus siitä, että tasoristeysonnettomuuksissa piilee aina ainekset suurempaankin katastrofiin. | ||||
|
22.02.2016 14:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Metsäjättien logistiikkajohtajat varmaan antaisivat mielellään kootut selityksensä näihin kysymyksiin. | ||||
|
|
22.02.2016 14:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei muuten hullumpi kuva! Vai on Tv1:lläkin nykyään oma EVN-numeronsa ‒ tuskin kuitenkaan veturin kylkeen töherrettynä. =oD Jahtasin tätä hieman oudompaa kulkijaa julkisilla liikuskellen. Istuin kyytiläisenä Turusta Loimaalle kulkeneessa vakiovuorossa: https://liput.matkahuolto.fi/connectiondetails?lang=fi&arrivalPlaceId=p2814&departurePlaceId=p565&departureDate=2016-01-20#breadcrumb Näiden kahden mainitun kulkijan aikataulut limittyivät tarkoitusperäni huomioiden ainakin paperilla melko passelisti toisiinsa. Jos olisi sattunut hyvä tuuri, olisivat nämä kulkulaitokset liikkuneet vieretysten joidenkin Toijalan radan ja Ysitien välisten peltoaukeitten kohdilla. Näin ei sitten tuurillani kuitenkaan käytännössä sattunut. En nähnyt mainituissa paikoissa junasta savukiehkuraakaan. Ainoastaan Kyrössä, kun linja-auto torilla kääntymässä käytyään ajoi osuuskaupan ja viljasiilon vieressä olevan ylikäytävän läpi, näin Turun suunnassa Ferrin led-valojen kaukaisen kajon ilmestyvän suoran päähän. Muita junakuvaajia kameroineen ja statiiveineen kyllä näin niin Aurassa kuin Kyrössäkin. Ja Loimaallahan sitten olin hyvissä ajoin junaa vastassa. Oli se kaikkinensa hauska retki talvisessa pakkassäässä. |
||||
|
|
22.02.2016 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ymmärtääkseni metsäteollisuutemme puutavarakuljetuksissa on valloillaan "tilaajan markkinat". Metsäyhtiöt sanelevat varsin suvereenisti, mihin hintaan ajetaan, millaisilla rensseleillä ajetaan ja kummoisin aikatauluin ajetaan. Maan- ja rautateiden kuljetuspuljut saavat sitten joko ajaa niillä ehdoin tai olla ajamatta. | ||||
|
22.02.2016 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on hyvinkin mahdollista, kun tuo tumppi U II on kiilattu noin lähelle vaihdetta ykkös- ja kakkosraiteiden väliin. Lisäksi kuvan ulkopuolelle jää vielä välimallin putken päässä tönöttävä U 4: https://vaunut.org/kuva/108752 | ||||
|
21.02.2016 14:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...meinaan kun "normienpurkutalkoot" ovat vissiin muutenkin tänä päivänä muodissa. | ||||
