Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.02.2016 11:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuossa nyt ainakin ensi hätään se, mitä Tampereen bunkkerista oli jäljellä lauantaina 25/11-2006: https://www.vaunut.org/kuva/31697 | ||||
|
|
19.02.2016 22:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Korjaan ‒ Kotkan vara-asemahan näkyy jopa eräässä muutama vuosi sitten ihan itse ottamassani valokuvassa. Liitän kuvan mukaan tähän kuvasarjaan, osaksi "vorkin kaanonia". | ||||
|
|
19.02.2016 21:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 6sen linkittämässä lehtijutussa kerrotaan, että Kotkankin asemanpielessä olisi tällainen asemaravintolan perunakellari. Ja toden totta, siltä tuo Googlen katukuvan perusteella vaikuttaisi: https://goo.gl/G1GVW5 Monta kertaa on tullut tuostakin käveltyä ohi, mutta ei vain ole osunut silmään. Ehkä näiden ei ole ollut tarkoituskaan tehdä niin… Nyt jos tässä kohtaa istutaan alas ja vähän ynnäillään, tässä Kivikukko-kuvasarjassa on tätä kirjoitettaessa kuvat 19 paikkakunnan kivikukosta tai paikasta, jolta sellainen on hävitetty. Sen lisäksi on tiedossa, että Jyväskylässä ja Tampereella on ollut kivikukko. Kuulemma Mäntyluodossakin olisi. Näin päästään Kotka mukaan lukien jo lukuun 23. Ja sitten vielä ne vara-asemat, joista en ole vielä saanut tietoa. Epäilemättä luovutetun alueen puolella Viipurissa, ehkä Elisenvaarassakin on ollut ‒ vai voisiko olla jopa vieläkin? Olisiko lähemmäs kolmekymmentä kaiken kaikkiaan. |
||||
|
19.02.2016 15:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No sehän pysyy kurssissaan ja menee eteenpäin kuin juna. Kävin piruuttani Killerpopin Savo-aiheisilla linkkarisivuilla urkkimassa tämän kulkulaitoksen historiaa. Selvisi että tämä on otettu käyttöön maanantaina 2/12-1996. Auton kori meni tulipalossa Sipoossa perjantaina 1/7-2005, minkä jälkeen tämä koritettiin uudelleen. Värikäs historia tällä autolla. | ||||
|
|
19.02.2016 10:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä on siinä mielessä ns. heräteotos, että kun tuo asianmukaisuuslahtelainen sopivasti tuohon kivikukon edessä olevalle pysäkille pysähtyessään, ja siihen pyrkivien matkustajien jonon muodostaessaan saivat aikaan tämän perikouvostoliittolaisen näkymän, oli ihan pakko kaivaa kamera laukusta. Itse olin laiturikentän puolella odottelemassa Kaipiaisiin lähtevää linkkaria. Eli siinä mielessä tämä elämää nähnyt paikkuri ei ole tässä kuvassa vahingossa, vaikkakin osui paikalle sattumalta. Ja käsittääkseni on vielä niinkin, että kahtia jaettu tuulilasi säästyy pidempään halkeamilta. Kahteen pienempään ruutuun kohdistuvat väännöt ovat huomattavasti pienemmät kuin mitä yksi valtava ruutu joutuu kestämään. Kiveniskemiltä kahtiajako ei suojaa, mutta silloinkin tosiaan korjauksessa säästetään, kun täytyy vaihtaa vain puolikas lasi. |
||||
|
19.02.2016 09:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin se kehitys kehittyy. Mutta kylläpäs Data antoikin erikoisen numeron vaihtoliikkeelle. Ettei olisi ollut kompuutterijärjestelmän bugi? Mutta kyllähän yhteen aikaan oli runsaastikin tavarajunia, joiden numeroon kuului vaikkapa A-kirjain. Tässä ihan hiljattain huomioni kiinnittyi jossain satunnaiskuvassa siihen, että sen numeroon oli kuin olikin saatu syötettyä tänne vorkin järjestelmään A-kirjain. Kui joihinkin kuviin on saanut aakkosen, mutta enää ei saa? | ||||
|
17.02.2016 23:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos huomautuksesta. Lisäilin nyt Lättähattu-junan vaunujen numerot tunnisteisiin. Lunttasin samalla toisesta, samassa rytäkässä ottamastani eri kuvasta numeron lähinnä Seepraa olevalle Siperian Sudelle. Mutta nyt kun litterat ja numerot tulivat puheeksi ‒ osaako joku .org-hahmoista antaa litteran ja/tai numeron Lättähattu-junan kanssa samalla raiteella olevalle vanerivaunulle? ‒ Epätietoisuus asiasta on valvottanut minua usein öisin. |
||||
|
17.02.2016 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos vaan. Olisi vaan täytynyt silloinkin kunnolla heittäytyä, päästää irti ja uskoa pikselimössön kertomaa. Eikö noita Tve5:sten ja muiden mukavien EVN-numeroita ole vieläkään missään intterneteissä luetteloituina ja kaiken kansan selailtavina? | ||||
|
17.02.2016 07:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esko kirjoitti sen mitä ajattelin. Olen joskus itsekseni uumoillutkin, että sitten tulevaisuudessa, kun ihmisen päähän asennetaan USB-töpseli, jonka kautta imuroidaan "kovalevyltä" muistikuvia, niin suunnilleen tällaisilta ne ruudulla näyttävät. | ||||
|
16.02.2016 23:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin kiskohitsaamoon opastavista tienviitoista kuin hitsaamon virka-autoistakin oli tuhrittu tarkoin VR:n logot piiloon. Vosslohin logo näkyi kuvan pyöräkuormaajan lisäksi yhden vähän uudemman pikkuauton kyljessä sekä vaihdetuotantohallin seinällä. | ||||
|
14.02.2016 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jounin 02:03 lähettämässä kommentissa kuvaamasta mökistä tulee mieleen eräs parhaat päivänsä nähnyt parakki, jonne änkesin itseni viime kesänä Pohjanlahden ympäri suuntautuneella pyörälenkillä. Tarkoitus olisi ollut majoittua teltassa, mutta kaatosateesta johtuen leirintäalueen tytöt onnistuivat myymään minulle vain hieman telttapaikkaa tyyriimmän mökin. Kyllä siellä tarkeni, vaikka olikin vähän kalsa keli, kun oli sentään sähköpatteri käytettävissä valon ja jääkaapin lisäksi. Tosin pistorasioita oli vain yksi, niin esim. puhelimen lataaminen ei käynyt päinsä samaan aikaan sähköpatterin polttamisen kanssa. Aamulla heräsin siihen, kun hiiret juoksentelivat parakin seinien sisällä. Siitä arvasin, että on aika jatkaa matkaa. Melko paljon kuvassa näkyvän ylikäytävän näköinen tasuri johtaa Kaskisten leirintäalueelle. Siellä junat kulkevat hieman hitaammin kuin tässä, mutta kaupungin suunnasta on radassa mutka, ja leirintäalueen asiakkaat näyttävät kulkevan siinä melko huolettomasti asuntovaunuineen... Pikkukuvasta ensin erehdyksessä katsoinkin, että tämä olisi se Kaskisten ylikäytävä. |
||||
|
|
14.02.2016 00:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jouduin nukkumaan Moottorimajassa muutamana päivänä tammi-helmikuussa 2011. Nuo työnantajan kustantamat vuorokausilevot olivat aina kahden kellon ympäri jatkuneen yövuoron välissä ‒ kerran viikkoon. Työkaverit, jotka myös vuoroillaan kokeilivat tuota majoituspalvelua, eivät kuulemma viihtyneetkään Moottorimajassa, vaan hakeutuivat yhdestä unettomaksi osoittautuneesta päivästä viisastuneina jo heti seuraavan viikon yötuurillaan nukkumaan omalla rahalla Oulun hotelleihin tai matkustajakoteihin. Joku taisi epäillä jopa parinkymmenen asteen pakkasessa kuusen juuressa seisovassa ajoneuvossaan nukkumista mukavammaksi. On myönnettävä, että huonosti tuli minunkin Moottorimajassa nukuttua, vaikka muuten unenlahjat ovat hyvät. Lastulevyseinät ja notkuvat lattiat päästivät ehkä turhankin huokeasti ihmisten pulputukset ja möykät lävitseen. Taisipa viereisessä huoneessa majailla vähän vakituisempikin asukki, joka ramppasi useamman kerran tuntiin ovet kolisten tupakalla. Usein kevyen unen läpi kuuli läheiseltä rautatieltä kantautuvan jonkin vakinaisen dieselvetoisen tavarajunan mourinaa. Olisiko ollut Ylivieskasta Kemiin kulkenut puutavarajuna T 5417 ( https://www.vaunut.org/kuva/72978 ). Muistan miettineeni jotenkin näin: "Tuo tästä vielä puuttui. Tässä minä yritän maata väkisin keskellä päivää, vaikka vieressä olisi taskukameralle sopivaa teräksistä riistaa liikkeellä…" Varhain alkuillasta tuli noustua ylös punkasta ja hakeuduttua hämärtyvässä illassa viereiselle Shellille norkomaan silmät ristissä jotain päivällisen tapaista. Kun siihen vielä ottaa oman aikansa ja vaivansa vievän matkustamisen rättiväsyneenä, sohjoisella pysäkillä seisoskeluineen paikallislinja-autolla aamulla Oulusta Kempeleeseen ja taas illalla takaisin, oli se kieltämättä helpotus, kun tuo majoitusjärjestely jäi aikanaan lyhytaikaiseksi, muutaman viikon painajaismaiseksi vaiheeksi. Satunnaiseen hupimatkailupohjaiseen yöpymiseen ilman erityistä työperäistä levonsaantipainetta suurta nostalgiaa ja menneitten vuosikymmenten tenhoa henkivä Moottorimaja saattaa silti olla ihan sentimentaalinenkin elämys. |
||||
|
12.02.2016 22:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä tämän asian suhteen otollisia rataherroja ei ole pennin vertaa kiinnostanut moinen ‒ tuskin tullut koko asia edes mieleen. Rahaahan se vaatisi. Jo tonttimaa on arvokasta tällaisessa paikassa, ja sitä toki monet muutkin tahot himoitsevat. Museotoiminnan kannalta tämä paikka kyllä kieltämättä olisi monessakin mielessä varsin otollinen, siitä ei liene epäilystä. | ||||
|
|
12.02.2016 21:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Töllöttimessä näytettiin eilen torstaina 11/2-2016 ‒ yleisenä hätänumeropäivänä ‒ kuvaa tuon valkean, dreamlandmäisen peltihangaarin sisältä. Pätkä on tätä kirjoitettessa nähtävissä intterneteissä osoitteessa http://www.ruutu.fi/video/2445317 (alkaen kohdasta 48:30). Suurin osa mielikuvitusta ruokkivan hallin sisällään piilottelemista salaisuuksista jäi edelleen mystillisyyden hunnun verhoamiksi, mutta ainakin veneitä ja amerikanrautoja siellä näyttäisi olevan. Lisäksi siellä säilytetään vintagehenkistä musiikin harrastajaa, joka on saattanut saada vaikutteita Elvikseltä ‒ ehkä rockin kuningas tosiaan itsekin on kuin onkin tuolla peltien suojissa… | ||||
|
09.02.2016 19:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä on uskomaton. | ||||
|
09.02.2016 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai siis Tuorilan yläpuolella. Uusi PAS-linja tulee Honkajärven kylän kohdalla Kasitien itäpuolelta korpien kätköistä ja seuraa tienviertä melkein Kuvaskankaalle asti. Sen sijaan tätä kirjoitettaessa on rakenteilla vielä uudempi PAS-linja Kuvaskankaan kohdalle. Turun suunnasta Huittisiin tultaessa tuttu maamerkki, 3-virtapiirinen PAS-linja sitä vastoin taitaa lähteä, kun sen viereen on maahan upotettu jotain, ilmeisesti maakaapelia. Mitenköhän näitä arvotaan, että mihin tulee maakaapeli ja mihin vielä uusi PAS-linja, ja missä hieman vanhempi PAS- tai muu avolinja saadaan kuopata suohon, kun toisaalla pärjätään vielä iankaikkisen vanhalla rauta- tai peräti kakkosnelosorrellisella avolinjalla? Kai jotkut bisnessuitit tästä käärivät tuohet veroparatiiseihin... /korjattu kämmi yhden lauseen muotoilussa |
||||
|
09.02.2016 09:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Markkinaoikeudessa luultavimmin odotellaan tämän kuvan tiimoilta saapuvaksi kiukkuista kirjelmää KKV:sta. | ||||
|
04.02.2016 16:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näkeehän sen jo tästä historiallisesta kuvastakin, että eivät rautatiet pääse eroon ympäröivän maailman ja yhteiskunnan poliittisista ilmiöistä. Tai voidaan hunteerata sitäkin, voisiko rautateitä ylipäänsä olla olemassa ilman minkäänlaista poliittista toimintaa. Ei rautatietä ilman sivilisaatiota, eikä sivilisaatiota ilman politiikkaa. Kokonaan toinen lukunsa on taas asiassa pitäytyvä, punnittuihin perusteluihin, lähdeaineistoihin, lahjomattomiin kenttähavaintoihin ja analyysseihin perustuva (rautatie)liikennepolitiikka. Ei kai kukaan voi väittää, etteivätkö sitä sivuavat keskustelut olisi jo selkeästi niputettavissa osaksi asiallista rautatieharrastusta. Populismi kaikkine epäasiallisuuksineen ja rasistisuuksineen on sitten taas oma lokeronsa. Toki tietyt ammattipoliitikotkin sitä harrastavat. Näin on ollut kautta aikain. Mutta emme kai me siltikään voi leimata kaikkea politiikkaa tai poliittista keskustelua populismiksi tai törkyilyksi. |
||||
|
04.02.2016 14:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niilan mainitsema laituripolkutilanne on hankala erityisesti, jos liikkeelle lähtevää junaa vetää pitkänokkainen Deeveri tai Valakko, jonka ohjaamosta kuljettaja ei näe konepeitolta oikein muuta kuin vähän oikeanpuoleista kiskoa ja sivustaa. Ei kai siinä muu auta kuin lähteä liikkeelle maltillisesti, soittokelloa kalkutellen. Jollei junan ohjaamossa kahvinkeittäjän paikalla sitten istuskele jopa niin kovahermoinen kaveri, että malttaa odottaa minuutin-pari matkustajavirran ehtymistä. Itse meinasin kerran Turun päärautatieasemalla saada sydänkopterin, kun Alppiruusu, jonka vetämästä junasta olin muiden matkustajien joukossa purkautunut laiturille suuntautuakseni laituripolun yli, töräytti yllättäen viheltimenvislaukset minkä torvista lähti juur kun olin astumassa kiskoille. Juna olisi halunnut jo jatkaa edelleen satamaan. Jostain syystä laituripolun turvallisuuslaitos ei vielä kilkutellut, eikä junakaan ollut vielä lähtenyt liikkeelle, mutta eipä tehnyt mieli astua junan kulkutielle veturin esteenraivaajien ja pyörästön survottavaksi. Ehkä vielä pahempia ovat tilanteet, joissa junat kohtaavat laituripolullisella asemalla siten, että myöhemmin saapuva juna ajaa ensin saapuneesta junasta purkautuvien matkustajien kansoittaman laituripolun yli. |
||||
|
03.02.2016 14:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joko iso lintu on lentänyt lasiin nokka edellä tai Pispalan haulitornista on varissut hauleja radanvarteen. Epäilemättä karvanopillakin on ollut osuutta tämän onnettoman tapahtumasarjan vaiheisiin. | ||||
|
|
29.01.2016 13:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ensimmäiset maisemassa näkyvät merkit tämän Forssasta Lietoon johtuvan suurjännitevoimalinjaosuuden uusimisesta ovat ihan nyt viikon-parin sisällä saavuttaneet tämän kuvassa näkyvän kohdan. Eilen torstaina 28/1-2016 tässä kuvaajan jalanjälkien viereisellä porttaalilla oli linjamiehiä hullujusseineen työssä. Maahan näytti juntatun vanhoja puhelinpylväitä niin syvälle kuin vain ikänä menee. Uuden suurjännitevoimalinjan työnaikaisia apu- tai tukirakennelmia on tekeillä. Ei tässä enää kauaa mene, kun iankaikkisen vanhat Rautarouva-porttaalit lähtevät tästäkin. Niin ikään eilen torstaina oli kappaleen matkaa Kymppitietä itään päin edistymässä valtatietä seurailevan vanhanaikaisen 20 kV:n avolinjan purkaminen ‒ siinä Jokioisten jälkeen, suunnilleen tuossa: https://goo.gl/yNzU6E Nähtävästi virtapiiri on siinäkin kohtaa saatu kätketyksi maahan suojaan mahdollisten myrskyjen ja pöpperölumisatsien taivuttamilta männynkäkkäröiltä ja kookkaiden kuusien oksilta. Linjamiehillä oli Jokioisten työmaalla käytössään telaketjukaivinkone, joka veti surutta perässään maahan kaadettuja, taso-orrellisia voimalinjapylväitä ‒ pylväs kerrallaan, kaikki samaan läjään. Porsliiniset eristimet vain kyntivät lumihankea. Johtimet sen sijaan killuivat lötköinä sikin sokin pitkin puita, pensaita ja mättäitä. Sama suuntaus on nähtävillä monin paikoin. Kymppitien varresta Rengon itäpuolelta upposi 20 kV:n linja pylväiden nokasta maan uumeniin jo aiemmin. Kuitenkin toisaalla näkee vielä pystytettävän uusiakin avolinjoja, tosin PAS-johtimin ja -orsin ‒ kuten viime aikoina Kasitien varressa ainakin hieman Himangasta pohjoiseen sekä jossain siinä Tuorilan alapuolella. |
||||
|
29.01.2016 09:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain. Tai siis Joroinen-Kiukainen. Väli Kn-Säk kai mentiin vaihtotyönä. Noihin aikoihin juurikasjuna tuli määrättyinä viikonpäivinä joko Hämeenlinnasta, Vaskiluodosta, Joroisilta tai Tampere tavarasta. Mahtoiko Tampereella kuitenkaan olla vaunujen kuormausta, vaan luultavimmin siellä koottiin mistä lienee pieniltä asemilta tulevia vaunuja kokojunaksi. Unohdinkohan vielä jonkun kokojunien lähetyspaikan? | ||||
|
24.01.2016 15:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ennen vanhaan vietiin rekkoja junilla. Nykyään tuokin asia on mietitty uudelleen. Viedäänkin junia rekoilla. | ||||
|
|
24.01.2016 11:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuukka mainitsi tuossa "netin". Mikä semmonen netti on? Muistan kun asuin 80-luvulla kekkostalossa. Meillä oli puhelinosake, mutta eräällä naapurin muorilla ei ollut. Niinpä hän poikkesi silloin tällöin meillä lainaamassa puhelinta. Numeronvalintakiekkoa pyörittelemällä sai valittua numeron, ei tarvinnut keskusneidin yhdistää puhelua halutulle henkilölle. Ja sinne puhelintorveen naapurin muori sitten juoruili mitä juoruili. Kaupungilla oli myös kätevää, kun oli puhelinkioskeja vähän siellä ja täällä. Jos vaikka tuli kaupungilla ollessa mieleen ihan ekstempore, että lähdetäänkin käymään Lättähatulla vaarin luona, ei tarvinnut pyöräillä kotiin soittamaan kysyäkseen, sopiiko tulla. Markkoja vain laittoi aparaattiin pari, niin sai soitettua, jos joku oli vastaanottajan päässä sillai sopivasti kotona, että sattui kuulemaan puhelimen soivan. | ||||
|
23.01.2016 17:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä. Puhehan ei edellä ollutkaan siitä, miten sääntöjä noudatettiin, vaan säännöistä itsestään (vaatimus loppuopastinlyhdyistä). | ||||
|
23.01.2016 15:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jouni taitaa muistella elokuvaa "Uuno Turhapuro veturimiehenä". Se on muistaakseni mulla VHS-kasetilla. Siinähän vuoristoneuvos Tuura oli VR:n pääjohtajana. Sen takia kai varikonpäällikkö (Kovaleff) katselikin Uunon edesottamuksia koneapulaisena niin kärsivällisesti. Uuno kärtsäili Super-Hurun ratamoottoreiden käämejä ja pisti Deeveristöä uuteen kuosiin. Härski Hartikainen ja insinööri Sörsselssön kursivat niitä Uunon jäljiltä kasaan Hyvinkään konepajalla, pähkäillen mikä korsteeninsuojus on mistäkin veturista. Lopulta varikonpäällikkö sitten lähetti Uunon vaihtamaan Kouvolan ja Kokkolan Hourimoita päikseen ajamalla, eikä ollut kiirettä takaisin. Vilppulassa Uuno taisikin Jounin kuvaamalla tavalla Veijo Esson baarissa poiketessaan törmätä Härskiin ja Sörsseliin, jotka olivat keräämässä Dv:n osia penkalta. Loppuviimein Uuno muistaakseni yleni matkaneuvojaksi... | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2822 lavettikuljetuksessa |
23.01.2016 14:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erinomaisen hieno kuvasarja! Teksti on kirjoitettu vauhdikkaalla reportaasimielellä kuvauksen taustojakin sopivasti availlen. Mukavaa dokumentointia harvinaislaatuisesta veturisiirrosta. | ||||
|
|
23.01.2016 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eipä tuohon ole paljon lisättävää. Hyvät perustelut. Sen verran kuitenkin tarkentaisin, että avustava juna tiesi linjalla olevasta junasta, ja jos oikein muistan, kulki jo vaihtotyöprotokollan mukaan ja siihen kuuluvaa nopeusrajoitusta noudattaen. Eli kolmen kilometrin pysähtymismatka on "hieman" yläkanttiin. | ||||
|
|
22.01.2016 23:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minua (niinkuin käsittääkseni muitakin .org-hahmoja) saa ja pitääkin oikaista, jos päästelen tänne päättömyyksiä ja muita epätosia. Olisi kuitenkin asiallista, jos yrittäisitte jotenkin perustella kantanne, kuten minullakin on muistaakseni usein tapana. Mutta se, mitä on siedä, on jos muunnatte kirjoittamaani. En ole koskaan enkä missään ehdottanut junien valojen vähentämistä tai heikentämistä. Kritisoin tätä uutta villitystä asentaa turhia lisälamppuja vetureiden, joiden kylki sitä paitsi käsittää yleensä hyvin pienen osan koko junan tai vaihtotyöyksikön sivusta, kylkiin. Sen sijaan näkisin mielelläni enemmän valoa junien loppupäissä, varsinkin työnnettävien vaihtotyöyksiköiden päissä. Niistä olisi jotain hyötyäkin. Aiemmin junissa käytettiin loppuopastinlyhtyjä, mutta jostain syystä niiden käytöstä on luovuttu. Joskus tulee mieleen, olisiko niiden tai vielä tehokkaampienkin takavalojen käyttö voinut jopa estää Sr1 3101:n peräänajon Siurossa. |
||||
|
|
22.01.2016 12:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, se haitta on esteettinen. Jouluvalot tekevät veturista piparkakkutalon, ripustetun ja pöljän näköisen. Vähän sama kuin turvallisuusteippisuikaleet junankeuloissa. | ||||
|
|
22.01.2016 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ymmärrä niiden päälle siltikään. Autoissa ne vielä jotenkin ymmärtää. Näkee vaikkapa jo kaukaa, jos vastaantulevan yhdistelmän perävaunu tulee kylkimyyryä. Veturissa ei kyllä muuten, kuin että joku rataherra on ihastunut maantiekalustossa näkemäänsä sivuledien tunnelmalliseen rivistöön syyshämärissä ja iskostanut päähänsä, että sellaiset on saatava vetureihinkin. Mutta entä jos nämä sitten kuitenkin ovatkin tuiki tarpeelliset radio-ohjatussa vaihtotyössä käytettävässä veturissa, eikö näitä siinä tapauksessa pitäisi olla kaikissa tavaravaunuissakin? Tai siis niissä vaunuissa nyt erityisesti, kun niitä työnnellään, eikä niissä ole muuta valoa kuin ehkä vaihtotyönjohtajan tai radio-ohjausta tekemään jalkautuneen veturinkuljettajan tasku- tai otsalamppu. | ||||
|
|
21.01.2016 20:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva hienosta veturista. Mutta sen verran antaisin kyllä nuuskaa noista sivuledeistä, että on mielestäni turhaa muuten kivan näköistä Vekotinta niillä pilata, kun eivät ne estä yhtäkään ylikäytäväonnettomuutta. Vain jos Vektori on sattunut simahtamaan keskelle pilkkopimeää korpiylikäytävää, ja paikalle osuu autoilija, jolla eivät toimi valot yhtään, ja näkökin miten kuten. Mutta sellaista kai harvemmin sattuu... | ||||
|
21.01.2016 19:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tyypillistä Minttua. Se kehittää kilarit vaikka tyhjästä. Väinökin sitä koittaa vanhempana välillä vähän paimentaa, mutta siitäkös Minttu vasta saakin vettä myllyynsä. | ||||
|
21.01.2016 13:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katselin tässä samassa tilanteessa ottamiani muita kuvia tästä Dr14 1859:stä, ja kyllä siinä näyttää olleen tuolloin kyljessä merkintä "35 km/h". | ||||
|
17.01.2016 10:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pitäisi unohtaa vaihtaa päätään, eli ajaisi junaa veturin väärän pään ohjaamosta? Tosin silloinkaan junankeulassa ei olisi valkiaa muissa lampuissa. | ||||
|
|
16.01.2016 13:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai siis napista "linja-ajo" saisi junankeulaan sen tutun valokolmion kuntoon, ja jos sen sijaan (ei sen lisäksi) valitsisikin napin "veturi yksin", palaisi keulan täysvalaistuksen lisäksi myös perässä punavalot? Eikö tosiaan yksikään .org-hahmo ole koskaan prätkytellyt Alppiruusun lamppuja? Vai ovatko valtiollisen rautatieliikelaitoksen päälle parikymmentä vuotta vanhan lippulaivaveturin lamppujen kytkimet valtiosalaisuus? |
||||
|
|
16.01.2016 10:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/3021 näyttäisi olevan nopeusmittarin alla Sr2:n lamppuihin liittyviä kytkimiä. Ylärivillä olevissa painikkeissa lukee "valonheitin", "veturi yksin" ja "linja-ajo", alarivillä sen sijaan "puskinvalot", "punavalot" ja "vaihtotyö". Onko tästä nyt ymmärrettävä, että takapään punavalot saa päälle joko erikseen painamalla nappia "punavalot" ‒ jos haluaa rakentaa veturiin valot ikäänkuin palikka kerrallaan ‒ tai vaihtoehtoisesti koko setin (puskinvalot eteen, valonheitin, punavalot taakse) painamalla nappeja "veturi yksin" ja "linja-ajo"? Näinkö tuo logiikka toimii? Sen lisäksi jossain pitäisi kai olla sellainenkin nappula, josta painettaessa koko laitos menee seisontatilaan, johon kuuluu sekin, että kummassakin päässä palavat punavalot. Mitäs kaikkea muuta siihen seisontatilaan kuuluikaan? |
||||
|
14.01.2016 09:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienoa, Kari! Minäkin olen ollut ikäni absolutisti. "Raittiina sivuraiteilla." En ihan täysin ymmärrä tuotakaan kaksikasvoisuutta, että kun alkoholin nauttiminen julkisessa kulkuvälineessä on lailla kielletty, niin sitten ravintola- ja kahvilavaunuissa kuitenkin anniskellaan. Ehkä tässä on se, kun kahvilan pimu voi väkijuomia myydessään kontrolloida tenun annostelumääriä, toisin kuin tilanteessa, jossa matkustajalla on mukanaan oma lasoliastia. Kahville kyllä olen perso. Ja kyllähän kahvee maistuu paremmalta posliinista kuin pahvista. Ja pannukahvi voittaa suodatinkahvin. Mutta murukahvia en sanoisi kahviksi ollenkaan. |
||||
|
14.01.2016 01:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katosta tursuavat purjot ovat melko mystilliset. | ||||
|
13.01.2016 18:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Melko harvinaista tosiaan. Mitä Nom Porissa tekee? | ||||
|
13.01.2016 17:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! ...oikein tosissaan hieno. | ||||
|
13.01.2016 14:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja tosiaan tuo, mistä Hiutale mainitsi, että veturinkuljettajilla päiväraha on jaettu 24 osaan, on minultakin mennyt ohi. Sen takia hirvistelin tuossa edellä Helssinkin yöpymistä. | ||||
|
|
13.01.2016 13:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinpä. Mutta toivottavasti Sipilä ei siltikään kovin aktiivisesti lueskele näitä vorkin juttuja lauantailisistä sun muista. Saa pian ahaa-elämyksen ja ottaa ne pois. Se ei ymmärrä ekstroja. | ||||
|
|
13.01.2016 09:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta miksei näitä Edo-juniinkin saisi ympättyä. Senkun vaan liitetään nämä Tampereen asemalla junan perään sill' viissiin, että Sr2 jää normaalikokoonpanon vaunuston ja näiden siirrettävien Edb:iden väliin. Sit joku käy Ilmalasta hakemassa nämä pois Helsingin asemalla suuntaansa muuttavan Edo-junan keulaksi muuttuneesta perästä. Mietin vaan lähinnä sitä, et onko Tampereen asemalla enää Edojen myötä aikaa tehdä jarrujen tarkastuksia Edo-sukkuloitsijoihin. Ehkä se ei sopisi Valtionrautateiden IiCee-konseptiin roikottaa tällaisia suljettuina perämoottorina toimivan Sr2:n perässä. Ja olishan sekin nolo syy Helsingistä lähtevän junan myöhästymiselle, kun ei saada ylimääräisiä Ekstroja ajoissa pois junankeulasta. |
||||
|
|
13.01.2016 08:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos Kimmo viittaa massaperuutusten Helsinki-keskeisyydellä siihen, että vajaita tunteja on sen johdosta muodostunut lähinnä hesalaisille, niin sehän olisi ollut tässä mielessä vain eduksi. Ei tamperelaista vekkiä olisi kannattanutkaan laittaa tähän. Hesalainen olisi tullut pakettina Nääsvilleen ja sit ajanut tän Stadiin. Jos tamperelainen olisi parhaassa tapauksessa joutunut oikein yöpymään Helsingissä, olisi Valtionrautatiet joutunut maksamaan vielä päivärahatkin Ekstraa. | ||||
|
|
12.01.2016 21:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikki pääradan (Hki-Tpe) IiCeet taitavat olla jo Edo-junia? Se vähän hankaloittaa tämmöisten siirtovaunujen toimittamista "nuukasti" kaupallisten junien mukana. Tänään on siinä mielessä huono päivä tällaiselle ylimääräiselle junalle, kun ratakapasiteetti on lumipöllyn takia ollut ainakin Helsingin-päässä erityisen arvokasta. Toki nyt illemmalla alkaa olla jo hiljaisempaa. Toisaalta massoittain perutut junat ovat kai saaneet aikaan veturinkuljettajille työvuoroluetteloihinsa runsaasti "vajaita tunteja", mikä tekee tavallaan tähänkin junaan käytetyn työn "ilmaiseksi". Siis siten, että palkka juoksee, ajettiin tämä siirto sitten tai ei. Iltalisän verran kuljettaja kuitenkin saa e k s t r a a, kun ajaa. | ||||
|
11.01.2016 22:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos, kyllähän rouvaeläjä on kätevä laitos olemassa. Näissä meidän elämäimme kevyesti kiskotetuissa, sorapohjaisissa rataosuuksissa tahtoo olla joukossa sellaisiakin vastaleita, joissa on mukava, jos tallipäivystäjällä on ollut antaa apuveturi matkalle mukaan. Olin ihmeissäni ja yllättynyt jouluna 2005, kun löysin pienestä kartonkirasiasta pikkuruisen keraamisen Deeverin punaisine konepeittoineen ja kermanvärisine korsteeninsuojuksineen. Niinpä olen sittemmin jopa kinunut vastaavia lisää ‒ saattanut arvuutellakin, että mikähän veturi seuraavana jouluna mahtaa ilmestyä. Viivi on silloin tällöin uhannut, että veturitehdas saatettaisiin lakkauttaa kannattamattomana, mutta ainakin toistaiseksi tuotanto on jatkunut. Nyt tässä viime vuosina, kun kokoelma on karttunut, on hän joskus kysellyt, että mitäs kaikkia multa vielä puuttuikaan. Tämä viimeisin Sr3 taisi olla jo ihan suoraan oman vinkkini ja joulun alla julkaistujen ensimmäisten Sr3-tehdaskuvien perusteella valmistettu. Ehkäpä koko setistä voisi joskus ottaa kuvan… |
||||
|
|
10.01.2016 20:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl kisu sitä vähän läpsäisikin, mutta korjasin veturin talteen ennen putoamistaan lattialle, ettei mee särki. | ||||
|
|
10.01.2016 19:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siltähän se vähän näyttää, kuin yrittäisi löytää Vekottimesta edes jotain hiirtä muistuttavaa piirrettä. Väinöä taisi vähän ihmetyttää tuo mun filmaamisenikin. Ja kyl emäntäkin tämän sit ihan huumorilla otti. Tosin laitoin tästä sille linkin tekstarilla sopivan (100 km) varoetäisyyden päästä. =o) |
||||
|
09.01.2016 17:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Karjaalla kattelin, että näitä VR-Radan autokuntia pörräsi tuossa useampiakin pitkin päivää. Ervelässäkin sellaisen näin ohiajavasta junasta. | ||||
|
09.01.2016 11:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erkki kuvaa tuossa edellä mukavasti paineilmajärjestelmien pakkasongelmia. Kabusin linja-autotehtaalla vältettiin aikanaan näitä ongelmia omalla tavallaan. En tunne tarkemmin muiden Kabus-mallien ratkaisuja, mutta ainakin 3-sarjan maantie-Kabusissa paineilman käyttö on rajattu minimiinsä. Sitä käytetään kytkimessä, jarruissa ja ruuman luukkujen lukituksessa. Ei muussa. Jousitus on kierrekuminen. Vaihteet valitaan mekaanisesti. Pitkähköstä vaihdekepistä lähtee vaijerit kanavaansa myöten laatikolle. En ole koskaan kuullut, että Kabusin jousituksen tai laatikon kanssa olisi ollut minkäänlaisia ongelmia. Toisin on Volvojen ja Scanioiden kanssa, ja ne ongelmat liittyvät usein paineilmaan. Ovet toimivat sähköllä - ei tarvitse pakkasellakaan ottaa asiakkaita sisään takaovesta kuin porttolassa. Joskus Kabusin matkatavaraluukkujen lukituksen ilmaputket saattavat vähän falskata, mutta sekin ongelma on pikakorjattavissa erottamalla luukut muusta piiristä yhdellä napinpainalluksella, jos vuoto on isompi. Ilmankuivaimet ovat hyviä, mutta pakkasella tenuttaminen kuuluu siltikin varmuuden vuoksi Kabus-vuoron lähtövalmisteluihin erottamattomana. Jäätymisongelmia ei ole. Paineilmajärjestelmän jäätyminen ja falskaaminen lienevät sähkövikojen ohella linja-autojen tavallisimpia vikoja. Moniin sähkövikoihin auttaa päävirtakytkimen avaaminen hetkeksi. Siihen, jos renkaassa oleva ilma on pakkaantunut kaikki vanteen yläpuolelle, eikä sen alapuolella ole yhtään ilmaa, päävirran buuttaaminen ei yleensä auta. Toki sitäkin kannattaa kerran kokeilla. Jos pakkasesta jotain mukavaa pitäisi löytää, niin ainakin sain jäädytettyä ämpärissä jäälyhdyn pihalle. |
||||