Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2015 15:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä se on jumiutumista jonnekin menneisiin aikoihin Lättähattuineen, Huruineen ja maitolaitureineen. =o) | ||||
|
|
20.12.2015 14:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Alapihan alennustilaa. Tk3 1163:n pesästä viety tuhkatkin. Tämänkin alakulon ja murheen äärellä olisi kuitenkin muistettava, että aapeutua saa vaan ei lannistua. | ||||
|
17.12.2015 20:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tästä kun kuljettiin kymmenen vuotta tulevaisuuteen, oli kuvan kioski muuttunut sisälle mentäväksi: http://vaunut.org/kuva/107187 Sen lisäksi tämäkin kioski on nykyään osa Ärrän palettia ja sateenkaarta. Mutta onko tuotevalikoima siltikään loppuviimein monipuolistunut? | ||||
|
17.12.2015 19:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kirjattakoon aikakirjoihin, että syksyn 2015 aikana kuvassa etualalla näkyvät konepajan raiteet on kaivettu ylös paikalle rakentuvien kerrostalojen tieltä: http://vaunut.org/kuva/107180 | ||||
|
16.12.2015 08:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän se niinkin on, että Suomessa priorisoidaan väärin. (Velka)rahaa riittää kyllä vaikkapa uusiin moottoriteihin ja autojen romutuspalkkioihin, mutta ei moniin tuottoisampiin rautatieinvestointeihin. Miksi näin, siihen osaisivat vastata Juhitsu, Aksu ja Timppa. Mutta sitä vastausta heiltä ei saa kalvettua suurillakaan tongeilla. | ||||
|
|
15.12.2015 20:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukka viitannee siihen tosiasiaan, että joissain tilanteissa, varsinkin raskaiden yhdistelmien kohdalla, se aika, joka kuluu junan ensimmäisestä näkyvilläolohetkestään saapumiseensa ylikäytävälle, on joskus lyhyempi, kuin raskaalta yhdistelmältä ylikäytävän ylittämiseen kuluva aika. Tällainen tapaus sattui Lappeenrannassa tiistaina 1/7-2003: http://tinyurl.com/q3p5lmb Mahtoiko Ylistarolla 12/11-2013 sattunut Pendon ja viljarekan yhteentörmäys olla samanlainen? Tällaisia tilanteita on vaikea estää millään muulla kuin eritaso- tai muilla vastaavilla järjestelyillä. Mitä tarkemmin rautatie- ja maantieliikenne saadaan eristetyksi toisistaan, sitä epätodennäköisemmin näiden liikennevirrat pääsevät sekaantumaan toisiinsa. Halvin ratatekninen ylikäytävän turvallisuuslaitos on nimeltään vihellysmerkki, mutta jostain syystä sen käyttö on lakkautettu. Niin, en ota kantaa siihen, olisivatko ruotsalaistyyliset ylikäytäväopastimet kannattava investointi vaiko eivät, kun turvallisuuslaitoksen vikaantuminen on kuitenkin melko harvinainen tapahtuma. Toisaalta yksikin mälli on kovin kallis paukku. Jos joku haluaa räknäillä ekselissä, niin "saa suorittaa". Mutta kun eihän suomalaisilla ole varaa viritellä sellaisia, olivat ne sitten kannattavia tai eivät. Se on se kun kyllähän Kallella rahaa on. Juhalla, Aksulla ja Timolla ei ole... Juu, nämä ovat hyviä kuvia. Tulevat kestämään mahdottomasti aikaa. |
||||
|
|
15.12.2015 09:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, toin Ruotsin-tuliaisena sellaisenkin havainnon, että tuolla Pohjanlahden äveriäämmällä puolella vartioitujen ylikäytävien molemmin puolin näyttää olevan rautatiellä kolmilamppuinen, tavallisesti oranssia vilkutteleva opastin, joka nähtävästi juoruilee veturinkuljettajalle turvallisuuslaitoksen toimimisesta ja toimimattomuudesta, että tämä tietää sitten tarvittaessa hidastaa ja antaa "Juna tulee" -vihellinopasteita varoitukseksi maantieliikenteelle. Toimimattoman turvallisuuslaitoksen mysteeriotahan pohdittiin porukalla kuvan http://vaunut.org/kuva/89969 alla. | ||||
|
15.12.2015 04:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Äkkiäkös toimeliaat tontut tuon käyvät naputtelemassa paikoilleen. Nyt on vain ollut vähän muita joulukiireitä. | ||||
|
|
15.12.2015 04:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tein kesällä pienen retken Ruotsin itärannikolle. Matkan aikana silmiini oli pistävinään kaksi seikkaa. Ensinnäkään ruotsalaisautoilijoiden ylikäytäväkäyttäytyminen ei näyttänyt poikkeavan suomalaisautoilijoiden ylikäytäväkäyttäytymisestä. Toisaalta huomattavan suuri osa tasoristeyksistä oli turvallisuuslaitoksin vartioituja. Pienet viljelys- ja vähäisten metsäpolkujen ylikäytävätkin, joita Suomessa sitä vastoin riittää mustanaan, näyttivät olevan joko pysyvästi tai ainakin lukittavalla puomilla suljetut. Tämä ainakin siltä osin, mitä havaintoja ennätin tehdä. | ||||
|
|
14.12.2015 21:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joku on joskus heittänyt, että huumekuskeilla kuuluisi poikkeuksellisen arvaamattomuutensa, itsesäilytysvaistonsa rajoittuneisuuden ja erityislaatuisen liikennekäyttäytymisensä takia olla vihreät vilkut kulkulaitostensa katoilla. Jospa moiset majakat pitäisi viritellä juniinkin? | ||||
|
13.12.2015 05:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinhän siinä palossa kuului menneen useampikin auto, Antti. Se on tämä vääjäämätön kiertokulku. Niin ne kaikki menevät. Ihmiset, eläimet, kasvit, kokonaiset ekosysteemit ja taivaankappaleet. Kulkulaitokset ja kulkuvuorot. Tuhkana tuuleen. Niin paljon työtä, vaivaa ja valvottuja öitä. Mutta mitään et tee. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen vuosikymmen |
12.12.2015 16:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No jopas nyt pölähti! Olen joskus hiljaa itsekseni ihmetellyt, kunnei PPP ole tullut julkaisseeksi yhtään rautatieaiheista värivalokuvaa täällä vorkissa, kun aina vaan "printtimedioitten" puolella, vieläpä kun on herkkyyttä ja näkemystä paitsi ollut ottaa näitä ja vielä pisteenä iin päälle laatia näihin asianmukaiset herjat alle. Itse en henkilökohtaisesti ole vielä päässyt yli lättäliikenteen lakkauttamisesta. Muistan hyvin elävästi junaa korvanneiden, 80-luvunaikuisten linja-autovuorojen ankeuden Rauman ja Peipohjan välillä syystalvella 1988, vaikken ollutkaan silloin vielä edes koulussa. Toivottavasti näemme Petriltä vastedeskin kuvia. |
||||
|
|
11.12.2015 20:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jouni: Veljekset Salmela tuli itsellekin tässä mieleen pienellä viiveellä. ;o) Ja Heikki: noinkin voi olla. Joskin kävin itse juuri äsken "ulkoiluttamassa" yhtä v. 1997 käyttöönotettua mahuri-Volvoa, ja kyllä näin perjantai-illalla "rantaan" päin tullessa kuuluvimmat hörskötykset taisivat tulla auton perältä. =oD | ||||
|
|
11.12.2015 08:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta nythän koko keskimoottoristen "mahuriautojen" valmistus on jo vuosia sitten lakkautettu. Oliko perusteluna parempi paloturvallisuus? Se huono puoli siinä on, että rahtiperällisiä "seka-autoja" on vaikeampi korittaa takamoottorisille alustoille. Vielä 90-luvulla näki liikenteessä autoja, joissa moottori oli edessä, lattian päällä, kuljettajan vieressä, kuomunsa alla vähän samaan tapaan kuin Lättähatussa. Nykyään matalalattiaisissa katureissa moottoria ei ole saatu mahtumaan muualle kuin matkustamon perälle "vessaan" pystyasentoon. Vaikka tulevathan Sr3:nkin varadieselit sijaitsemaan katolla. Eli jos kohta veturimiehet ovat hyvin vakavia, ryppyotsaisia ja kujeilemattomia, insinööreiltä sitä vastoin ei puutu kekseliäisyyttä ja huumoria. |
||||
|
|
10.12.2015 14:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No, tuossahan on kuva moisesta: http://www.vaunut.org/kuva/78238 Eikös se ole vähän kuin kyljelleen kaadettu, "puolikkaan pannukakun" muotoon väännetty rivimoottori? Ehkei siis ihan oikeaoppinen pannukakku, joskin sama ajatus, eli saada moottori litteäksi. Eikä mun Kimmo ollut tarkoitus mitään kansanryhmiä sen erityisemmin piikitellä, joskin yhteistyössähän se junahenkilökunta niitä junia ajelee. Ei se juna sinne korpiseisakkeelle pysähdy pelkästään konnarin toimesta. Pääosassa kysymyksessäni olivat ne nesteet ja muut ainekset, riippumatta siitä, kenen toimesta ne ovat joutuneet vääriin putkiin ja säiliöihin. |
||||
|
|
10.12.2015 12:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai niin. Ymmärrän jos Psycon Oy:n harvasilmäisen seulan läpäissyt 2010-luvun uudempi ‒ steriili ja neutraali; väritön, hajuton ja mauton ‒ junakaluston parissa askarteleva diplomikuljettajien polvi on siinä määrin tylsä- ja raskasmielistä, että heidän ainoa hupinsa on epäselvin, hieman haaleammin leimoin varustetuin litteroin kulkevien harmittomien matkustajien lemppaaminen paukkupakkasilla erämaiden lakkautetuille seisakkeille ja unohdetuille asemille. Mutta eikö edes vanhoina hyvinä aikoina sattunut tahattomia, tekniikkaan kohdistuvia jäyniä? Voisi luulla, että vuosikausia ‒ päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen ‒ toistensa umpitympeitä, mustapäiden ja ihomatojen sävyttämiä naamatauluja katselemaan joutuneet veturinkuljettaja-koneapulainen -nimikkoparit olisivat joskus jallittaneet toisiaan ‒ vaikkapa kummitellen vieraan varikon lepohuoneella yöpyessään valkoisissa lakanoissa huhuillen. Yhdeltäkään nuoremmalta veturiasentajalta ei koskaan unohtunut trasselinpalasta Hurun jäähdytysvesiputkistoon tukkien turvanokan lämpöpatterin? 2-moottorisen Alstommin jäähdytysveden joukkoon ei erehdyksessä lisätty veturipesukoneeseen tarkoitettua shampoota pakkasnesteen sijaan aikaansaaden järjestelmän sisäseinämiin aikojen saatossa pinttyneen ruosteen ja lian liikkeellelähdön ja tästä johtuvan jäähdytysveden suodattimen tukkeentumisen aika ajoin vielä pitkänkin ajan kuluttua tapauksesta? Kovimmillakaan pakkasilla ulkona olevasta tupaöljysäiliöstä ajoharjoittelijan toimesta tankattu Deeveri ei kertaakaan tulvinut rasvamonttuun tallin lämmössä kirvoittaen tupakkatakkiselta varikonpäälliköltä paljon huutamista? Mutta aha! Onhan .orgissakin saatu lukea yksinään, miehittämättöminä linjalla kulkeneista Dv11-vetureista ( http://www.vaunut.org/kuva/47200 ) sekä nähty kuvia kääntöpöydän monttuun kapsahtaneista Dv15-vetureista ( http://www.vaunut.org/kuva/52999 ). Mitäs ne sitten olivat? Eikö tosiaan edes vanhan liiton veturivarikkojen huoltokuljettajille ja tallipäivystäjille muistu mieleen rautatiekaluston putkistoissa kiertäviin, mitä erilaisimpiin nesteisiin kohdistuneita epäonnisia, "suolaa sokerina" -sarjan erehdyksiä menneiltä vuosikymmeniltä? |
||||
|
|
09.12.2015 13:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Linja-autoissa ei kai sentään ole kahta erillistä webastoa, mutta useissa autoissa on kuitenkin kaksi erillistä polttoainetankkia. Isompi, satoja litroja vetävä, on rehellistä, verollista naftaa varten. Siitä auton mahassa, lattian alla mylläävä pannukakkumoottori ammentaa voimansa. Webaston pikkusäiliöön saa tankata punaista, veroa kiertävää löpöä. On tainnut joku auto joskus jäädä välillekin, kun tuhannen kilometrin ajon jälkeen on tankattu siihen pienempään säiliöön mitä menee, eli pari ämpärillistä. Toisaalta on käynyt niinkin, että webastolöpön ja tuulilasinpesunesteen säiliöt ovat menneet erehdyksessä sekaisin. Ei siinä muuta, mutta sitten vain tuulilasille tulee löpöä ja webasto työntää hetken valkoista sauhua ‒ eikä hetken päästä puhu enää mitään. En tiedä, onko rautatieläisillä tapana tehdä tällaisia jekkuja? | ||||
|
04.12.2015 12:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vielä kun se vara-aggregaatti saisi voimansa puukaasuttimesta eli häkäpöntöstä, ei pakastin sulaisi, vaikka kotikylän huoltoaseman löpöpumppu möisi eioota. | ||||
|
|
03.12.2015 22:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heikin mainitsema maakaasuun, öljyyn ja muihin ulkoa tuotaviin fossiilisiin liittyvä nojaaminen ulkovaltojen ajoittain ailahtelevaisiin sielunliikkeisiin olisi tosiaan syytä ottaa huomioon näissä energiavalinnoissa. Siitä erikoismaininta kotimaiseen jätteeseen ja bioainekseen siirtyneelle Kotkan Energialle. | ||||
|
|
03.12.2015 19:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kotkan Energia on jo pitkän kappaletta aikaa panostanut ja satsannut vastuulliseen ja kestävään energiaan. Jätteitä ja kotimaisia biojuttuja hyödynnetään minkä keretään, fossiilisia tuontijuttuja hirvistellään. Mahtaako Mussalossakin olla tuulimyllyjä. Tyylin muutos on tuottanut tulosta. Edullisempiin kotimaisiin energioihin siirryttyään pulju tahkoo nykyään kauheita voittoja ja on voinut palkata uutta väkeä röihin kuin pipoa. | ||||
|
30.11.2015 22:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kimmo Pyrhösen Huru 12 - Matkan varrelta -kirjan esilehdellä on Esko Maasalon ottama kuva Dr12 2231:n vetämästä laivapikajunasta P 103 taustanaan Turun linna. Kuvakulmasta päättelisin, että tuo 18/5-1984 otettu kuva on niinikään käyty nappaamassa talteen Korppolaismäeltä. | ||||
|
19.11.2015 00:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Parilla sanalla vielä vastaisin 18/11 klo 11:n jälkeen tulleisiin kommentteihin. Ensinnäkään en tarkoittanut, että Helsingistä Ouluun tai Kemiin kulkevaa rekkajunaa olisi tarkoituksenmukaista ajattaa matkalla laskumäkien kautta. Se kun oli aikanaan sellainen kultasuoni, johon varmaan vieläkin saataisiin kevyesti vähintään yksi kokopitkä rekkajuna. Mutta muiden liikennepaikkojen välisiin matkoihin voitaisiin soveltaa osajunaperiaatetta, jos ja kun olisi muutakin lyhyempää vaunuryhmää, joiden siis ei tarvitsisi olla rekkavaunuja. Kuitenkin nämä junat olisi hyvä aikatauluttaa kiireisimmän asian, joka todennäköisesti olisi juuri se rekkaletka, mukaan. Vaihtotyöt ovat tosiaan kallista puuhaa, varsinkin kun se suhteutetaan vaunun matkallaan lastauslaiturista purkupaikalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Eikö siinäkin voisi silti ajatella vähän laajemmin. Jos jollain ratapihalla sattuu olemaan vaihtoveturi ja ratapihahenkilökuntaa vajaakäytöllä, eikö olisi kannattavampaa käyttää niitä vaikka vain yksittäisten vaunujen vaihtotyöhön, jolloin mahdollistetaan niiden yksittäisten vaunujen kuljetus koko matkalla näin saatavin tuloin, vaikkakin hieman laihemmin kuin kokojunakuljetuksessa, kuin sen sijaan maksaa kaluston seisomisesta ja henkilöstön peukalonpyörittelystä? Jos kaikki rönsyt näin karsitaan, ei jää kohta runkoakaan. Se on selväkin, että yksittäisten rautatievaunujen logistiikka ei ole rautatieoperaattorille lähellekään niin tuottoisaa kuin kokojunien ajelu. Kilpailu Euroopan rautateillä on kovaa, joten rautatieyritykset luonnollisestikin pyrkivät saamaan itselleen niitä parhaiden katteiden kuljetuksia. Toisaalta maanteillä riittää markkinoita häiriköiviä rekkapuljuja, jotka ajavat vaikka tappiolla, kunhan saavat haalittua kuljetuksia pois kiskoilta. Kaitse siinä sitten shoppailevaisia kuljetusasiakkaita valitsemaan se koko yhteiskunnan ja ekosysteemin kannalta paras ja kestävä ratkaisu. Sen takia kuljetuksia pitäisi tarvittaessa vaikka lainsäädännön keinoin ohjata kiskoille. Samalla tavalla kuin kansalla on oppivelvollisuus. Monet mukulat käyttäisivät mielellään aikansa aivan toisin, mutta yhteiskunta velvoittaa koulunkäyntiin vain, koska se on niin paljon hyödyllisempää yhteiskunnan, mutta myös oppivelvollisen itsensä myöhempien vaiheiden kannalta. |
||||
|
|
18.11.2015 10:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautateillä pienetkin volyymit voidaan kääntää hyödyksi, kun muistetaan junien yhdisteltävyys ja pilkkoutuvuus sekä laskumäkien mahdollistama tehokas lajittelu suuremmilla risteysasemilla. Ei se yksi lisävaunu siellä tavarajunan perässä mitään paina. | ||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
16.11.2015 12:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Satiiri on on oma taiteenlajinsa. Putin itsessään on hyvin värikäs hahmo, ja aiheuttanut tosiaan monenlaista kohinaa ihan jo omassa maassaankin. Siitäkös ne satiirit lähtevät kumpuamaan. Mutta se on ehdottomasti hyvä, että ovat saaneet Vuoksen sielläkin puolella valjastetuksi. | ||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
14.11.2015 23:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siinä kuvassa, minkä olen Putinista saanut, on kuitenkin sen verran seurallinen ja leikkisäkin puolensa, että luulisin hänen suhtautuvan pieneen pilapuheeseen huumorilla. Ulkoministeri Soinin taannoisia sanoja lainatakseni, presidentti Putin tuskin saa yllä olevasta "itkupotkuraivareita kurahousuissa". Mutta tervetuloa vorkkiin, Jarmo! | ||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
12.11.2015 00:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä, se on hyvin jylhä ilmestys. Ottaa maiseman haltuunsa. | ||||
|
12.11.2015 00:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sen kerran kun saksalaisen tuulivoimalaitoksen lapa katkeaa, baijerilaisissa lähiöissä saattavat hetken hortoilla hapuillen puolihämärässä, kunnes joku keksii kytkeä aaltovoimalaitoksen generaattorit verkkoon. Mutta kun japanilainen ydinvoimalaitos hörppää hiukan merivettä, syövät Amerikoissa säteilevää Tyynenmeren säilykemakrillia seuraavat 10 000 vuotta. Samahan se oli täällä Euroopassa, kun ydinvoimalaohjaamoinsinöörit tekivät eksperimenttejä ukrainalaisessa ydinvoimalaitoksessa ‒ taitavat vieläkin säteillä marjat ja mustikat mättäillämme. | ||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
11.11.2015 23:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset Jounille linkeistä ja Pasille kiitoksista. Ja enhän minä tästä ole mitään suurivaivaista, ryppyotsaista projektia ottanut, kunhan vain olen huvikseni käynyt vähän katselemassa noita vanhoja, väistyviä porttaaleita ‒ tämä .org-kuvasarja tuli sitten siinä sivutuotteena. Mutta Mikko, eihän tämä nyt ole niin auttamattomasti sivuraiteella, kun tarkoitus oli erityisesti näyttää, mistä sähköjunat saavat virtansa? Sähköistetyt rautatiet ilmeisesti olivat jo Imatrankosken voimalaitoksen suunnitteluvaiheessa eräs mahdollisista tulevaisuuden käyttäjistä. |
||||
|
|
11.11.2015 23:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, eikun koitin rivien välissä tapojeni mukaisesti mässäillä sillä teknisesti realistisella, mutta poliittisesti täysin mahdottomalla mahdollisuudella, että entäpä jos koko fossiilisen öljyn käyttö Suomessa korvattaisiinkin kotimaisella uusiutuvalla. Näin myös se oligarkkien välistä vetämä osuus jäisi tuomaan työtä ja toimeentuloa tänne kylmään, pitkien välimatkojen "saarivaltioon". Tämä siis vain siitä syystä, kun nykymenolla luonnon ja Suomen varat eivät tunnu riittävän ‒ puhutaan kansallisesta kestävyysvajeesta, maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta ja kuudennesta joukkosukupuutosta. Väittävät jopa niinkin, että jos mehiläiset katoavat, katoavat ihmisetkin. Vähäpäästöistä? ‒ Typen oksidien osalta: mitattuna huijausohjelmalla vai ilman? Hiilidioksidin osalta: eikö reaktioyhtälö C + O₂ → CO₂ olekaan enää tasapainossa ‒ muodostaako sama tonnimäärä öljyä nykyään entistä vähemmän hiilidioksidia palaessaan? Tuohon valtatien ja rautatien väliselle viljavalle peltomaalle on muuten tulossa moottoritie. Sen hahmon saa jo tätä kirjoitettaessa näkyviin, jos klikkaa yllä kuvan tiedoissa olevaa Karttapaikka -hyperlinkkiä. |
||||
|
02.11.2015 19:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä suhteessa vaikeimpia aikoja ehkä eletäänkin juuri kevättalvella, kun valkea lumi heijastaa matalalta paistavaa aurinkoa. Puhutaan myös lumisokeudesta. | ||||
|
|
02.11.2015 19:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voihan se asennettakin osoittaa, jos veturinkuljettaja ajaa aurinkolasit päässä. Siltikin voisin kuvitella, että jo 10-tuntinenkin työvuoro kirkkaassa auringonvalossa kävisi ilman aurinkolaseja silmien päälle. Siinä sitä olisi siristelemistä. Ehtoon puolella pää tuntuisi ehkä hieman luutuneelta ja silmät santapaperisilta – melkein kuin maskitta hitsattua. Mutta hieno kuva! | ||||
|
27.10.2015 23:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mainittu dokumenttihan on sulaa patarautaa. Tuoreeltaan töllöttimestä tullessaan kuutamossa loimuavat Suden virroittimen siniset ritinät saivat osaltaan aikaan 80- ja 90-luvuilla päähäni höyrystyneiden Dm7:n, Dr12:n, Dr13:n, Dv12:n, Dv15/16:n ja Tve4:n dieselinhuurujen leimahtamisen. Yhä tänäkin päivänä, jos näen jossain Sr1 3106:n, pulpahtaa tuo Kimmon rautatiematkasta kertova dokumentti mieleeni. | ||||
|
26.10.2015 22:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos vetureita on perinteisen kolmen sijaan vain kaksi, kuten kuvassa, ehkä vaunuja sopii sitten perinteisen 59:n sijaan 60? | ||||
|
Kuvasarja: Taajamajunia syksyisellä Nurmeksen radalla |
26.10.2015 09:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä. Kivoja, kuulakkaita kuvia. Kiitokset kuvaajalle. Kannattaakohan kuvien kulkuvuoroja kuitenkaan kokonaan kuopata, kysyn kummissani keskustalaiselta kulkulaitosministeriltämme. | ||||
|
23.10.2015 17:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sen lisäksi kulkulaitos ja kyytiläinen vaikuttaisivat tässä vielä siksi nuorilta ja norjilta, että ymmärtäisin kuvan Dv12:n olevan aivan loppupään tuotantoa ‒ jollei peräti hännänhuippu 2664 ( http://www.vaunut.org/kuva/19280 ). | ||||
|
10.10.2015 21:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, kyllä tuolla vilkkuautokin piipahti. | ||||
|
02.10.2015 21:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Äänimaisemasta voinee mainita makuuvaunujen kerrospunkallisiin hytteihin pesiytyneet yölliset kuorsaajat. Toivottavasti panokseni mainitun ilmiön tuottamisessa ei aiheuttanut pahennusta muussa matkaseurueessa. | ||||
|
25.09.2015 11:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mut eikös Sr3 just toimi, vaikka jostain kohtaa olisikin sähköt poikki. Samoin Sr3 voi tehdä vaihtotöitä sähköttömillä puunkuormausraiteilla, mutta kuitenkin linja-ajossa käyttää edullista sähköä. Sr3 tulee syrjäyttämään monta Dv12:ta puutavarajunista. Kyl diesel alkaa olla menneisyyttä. | ||||
|
21.09.2015 09:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tosiaan kekseliäs oivallus tämä kuva. Itse olisin mielelläni nähnyt tässä radalla sen lisäksi timmejä naisjuoksijoita trikoineen, suomalaista naisenergiaa. Tosin silloin junankin soisi olevan hieman sporttisemman näköinen, esim. Sm3. | ||||
|
21.09.2015 09:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on tosiaan vaikuttava kurkistus menneeseen. Katselin ilmakuvasta, että Huhtionmäessä näyttää olevan jonkinlainen korkea rakennelma. Onkohan kuva otettu sieltä? Pääsisiköhän sinne nykyäänkin..? | ||||
|
17.09.2015 15:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maantiepuolella tuohon voi auttaa ison mutterin, jolla lasinpyyhkimen varsi on kiinnitetty, kiristäminen jakoavaimella. | ||||
|
13.09.2015 21:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ilmoituksia päivystäjälle. | ||||
|
13.09.2015 11:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva kaarrekuva tosiaan tältä kuvaukselliselta meripenkereeltä. Johtoveturin turvallisuusteipittömyys ja apuvetureina työskentelevien Valko-Deevereiden näkymättömyys lisäävät kuvan esteettisyyttä. Lamppupylväätkään eivät minua haittaa, päinvastoin ne tekevät kuvasta näyttävämmän. Markku Nummelinin Juna suomalaisessa maisemassa -kirjan s. 26 on suunnilleen samalta paikalta tiistaina 26/7-1988 otettu Huru-kuva. Siinä A-pylväät näkyvät vielä kannattelevan vanhanmallisine taso-orsineen voimavirtajohtimia. Nytkin tolppien alaosissa näyttää vielä olevan keltaiset hengenvaara-pellit punaisin salamankuvin muistona näiden A-pylväiden jännittävästä historiasta. Tällaiset avolinjat ovat yleisemminkin nykyään katoavaa kansanperinnettä. Tämän viikon torstaina 10/9-2015 kävelin Kouvostoliitossa Niinimäestä keskustaan Uudismaankatua myöten. Siinä näytti olevan samaan tapaan kevyen liikenteen väylän ja moottorikaistojen välisellä viherkaistaleella tällainen A-pylväin toteutettu yhdistetty avovoimalinja ja katulamppurivistö. Osalla sitäkin linjaa voimavirtajohtimet orsineen oli purettu pois. Loppuosallakin lienee lähiaikoina edessä sama kohtalo, siksi jyhkeää kaapelia oltiin upottamassa maan poveen. | ||||
|
Kuvasarja: Koskivoimakomitean työradat, Imatra |
13.09.2015 09:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset minunkin puolestani. Imatrankosken voimalaitos oli aikanaan tekniikan huippusuoritus, ja tänä päivänähän suurelta osin sähköistetyt rautatiemme todellakin ovat tämän ekosähkön huomattava kuluttaja, mikä on ihan oikein sekin. | ||||
|
09.09.2015 20:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näissä tällaisissa liikenteenhoidon hieman poikkeuksellisemmista tilanteista seuraavissa hektiikallisuuksissa tukka putkella, kummallista kautta ja outoihin aikoihin ajettavine varakalustoineen ja puoliväliin rullattuine linjakilpineen on vaan sitä jotakin. Vaikkeivät asiaan osallisiksi joutuvat sitä ihan noin sillä hetkellä otakaan. | ||||
|
07.09.2015 19:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kimmo, kyl suomalaisetkin tuota harrastavat: http://vaunut.org/kuva/88166 ;o) | ||||
|
07.09.2015 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikeinpa Nynny osasi nyt muotoilla tämän asian ja sovitella kuvaa kuvaavat, sopivat sanat – meikäläiselläkin tässä (aamu?!)kahvinjuonti meneillään... | ||||
|
06.09.2015 18:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikeastaan ällistyttävän vähän, kun vielä huomioidaan, että kuvaaja oli niinkin erikoinen tapaus kuin aapeutuma™. ;op No joo, ehkä noita alkoi tuossa vaiheessa jo hieman epäilyttää filmailuni, kun ovat nousseet seisomaan ja näyttäisivät olevan melkein hankkimassa lähtöä. Rullan edeltävissä, etäämmältä otetuissa ruuduissa näkyy olevan sellainenkin kuva, jossa porot ovat vielä istuvassa asennossa eli ottavat lunkisti. Otin muutaman digikuvan ja videonpätkän, tullen otosten välissä aina hieman lähemmäs ja lähemmäs. Lähelle pääsyä saattoi edesauttaa hieman ajoneuvoni moottorittomuudesta johtuva äänettömyys. | ||||
|
02.09.2015 00:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mitä olen Kauttualla katsellut kohti Kiukaista ja Säkylää loittonevia ratalinjoja, niillä pusikoituminen on päässyt valloilleen erikoisesti tämän kesän aikana. Vielä viime syksynä, muutama vuosi junaliikenteen lakkauttamisen jälkeen, olisi resiinoiminen ollut varsin vaivatonta kasvillisuuden ollessa varsin vaatimatonta, mutta nyt koivu ja muu kasvillisuus on alkanut salavaivihkaa nostaa päätään paikoin ällistyttävänkin korkealle. Aivan kuin vesakkomyrkkyjen konsentraatio ratapenkassa olisi nyt viimeinkin laimentunut siksi kohtuulliseksi, että luonto on saanut mahdollisuuden uudistua ja hoitaa itsensä kuntoon. | ||||
|
01.09.2015 17:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mistäs tiedätte, etteivät päämäiset Vgobo:t ole tyhjiä tai vaikka vesikuormassa? | ||||
|
01.09.2015 09:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikein! | ||||