Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.05.2014 21:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikä paljon rattoria kaksisempi. Vain puolikas Alstikasta. | ||||
|
25.05.2014 10:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onhan näitä lääkkeitä: H u r uxin, A l s t izapin, D i apam… Ovat melko voimakkaita ja jymähtävät syvälle tajuntaan. Kemiallisen lääkityksen tueksi on saatavissa myös sähköhoitoa - 25 kV tai 2 x 25 kV, 50 Hz… Tulisi kuitenkin muistaa, että ihminen on dualistinen astraaliolento. Siinä on paitsi se "rauta" (amer. hardware), myös "softa" (amer. software). Nämä molemmat pitäisi hoitaa kuntoon, muuten pakkoajatuksista ei päästä. Softapuoli saadaan kuntoon erilaisin terapeuttisin keinoin. Niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaakin: Kun olisi joku mieluisa ja rauhoittava harrastus - se voisi olla vaikka runoilua tai valokuvaamista. Jos tautia ei saada hoitoon edellä mainituin keinoin, voi kirurgi joutua tekemään CoCotomian… |
||||
|
21.05.2014 20:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tieteellisen täsmällistä analyysiä en tuosta ilmiöstä osaa antaa, mutta sen saa aikaan kuvan pakkaaminen gimpillä. Juuri tuossa kohtaa pölkkyjen väli on jostain syystä perspektiivin vaikutuksesta otollinen tuollaisen aaltoilevan ilmiön esiintymiselle. Lähempänä olevat pöllit pysyvät erossa toisistaan, kun taas tasurin jälkeen olevat pöllit ovatkin jo yhtä tasaista pikselimössöä. Originaalikuvassa tuollaista vääristymää ei esiinny, joskin se versio vie levytilaa 7,15 Mt - ei kehtaa tunkea sitä .orgin palvelimelle. ;o) | ||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
21.05.2014 01:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tavallaan ihan aiheellinen kommentti Jormalta. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin itselleni myös koulussa ruotsi oli kuin perässä vedettävä kivireki, josta suoriuduin suuresta työmäärästä huolimatta aina rimaa hipoen "femmoilla". En edes uskalla ajatella, kuinka kelvotonta kieltä tähän sarjaan vääntämäni tekstit oikeastaan mahtavat ollakaan, mutta ehkäpä ruotsinkieliset siltikin saavat niistä hyvällä tahdolla jotain tolkkua - paljon aikaa ainakin tuli niiden eteen sanakirjojen ääressä vietettyä. Muut voivat vaikka katsella kuvia. Suurin syy siihen, miksi halusin väkisin yrittää vääntää tähän ruotsia, on se kun se kuulostaa minusta niin kovin eksoottiselta. Ruotsinkieliseen Österbotteniin kun joutuu, on melkein kuin olisi ulkomailla. | ||||
|
20.05.2014 23:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Dv12 2716+2619+2515 + Sps + Sp + 2 Sps + Sp + 2 Sps + Sp + Sps + Sp + 2 Sps + 3 Sp + 3 Sps + 3 Sp + Sps + Sp + Sps. (=96 axl.) | ||||
|
20.05.2014 17:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, kyllä nuo koordinaatit on syötetty tuohon oikein. Google Mapsin kuvissa maisema näyttää hiukan erilaiselta, kun rataremppa on sittemmin laonnut radanvarren hyttyspuskat. Tuossa tuli tosiaan tienposkessa, keskellä laajaa ja avaraa peltoaukeeta istuskeltua iltaa retkijakkaralla ja otettua vielä muutama jäähdyttelykuva ennen päivän päättämistä. | ||||
|
19.05.2014 19:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Visan arvuutteluun Tervajoella ja Jalasjärvellä nähdystä retkijakkaraolennosta voin vahvistaa, että kyseessä on ollut kaksoisolentoni. Itse en ole siellä suunnalla käynyt pariin vuoteen. ;o) | ||||
|
15.05.2014 15:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hauska tönö tosiaan. Ja kelpo maisema, vaikka onkin talvella kuin lakana. | ||||
|
15.05.2014 15:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voisivatkohan Kontiomäen kautta kulkeutuvat olla vaihdokkaita, siirrossa läpikulkevissa Jns-Ol-Jns -junissa? Samoin kuin Pohjanmaan radallakin voi joskus nähdä Hyvinkään pajalla käyviä koneita. Ja pajalta taas koeajoissa ainakin Hankopaanalla. Iso Vaaleet ovat keskuudessamme. Ne ovat kaikkiallistuneet. | ||||
|
12.05.2014 23:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siellä taitaa olla Turun Seudun Vesi Oy:n raakavesivarasto: http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2005/1220037x/1288429.htm | ||||
|
12.05.2014 23:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kbp-vaunut lienevät kaivetut kantasataman puolelta. Joku tuollainen letka niitä on viime aikoina maannut siinä viljasiilon juurella. Nähtävästi kulkuun asetetut/asetettavat sotilasjunat aiheuttaneet nyt niille kysyntää. Mukavaa nähdä vielä turhateipittömän näköinen (johtoveturi töhrytön, apuvetureiden töhryt piilossa) Dv12-kolmikko. |
||||
|
|
12.05.2014 22:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...ja lisätäänpä vielä Kokkolan Vaaleiden määräasemaluetteloon Talvivaara. ( https://www.vaunut.org/kuvat/?paik=Talvivaara&tag0=1%7CDr16%7C ) | ||||
|
|
12.05.2014 22:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itselläkin muutama kohtaaminen Iso Vaaleen kanssa, joista ei ole vaan päässyt yli. Ehkä elämän suurimpia hetkiä ovatkin ne pienet. Täsmällisiä lukumääriä Dr16:n sijoituspaikoista en raision- tai aurajokisuulaisena tiedä, mutta laajallehan nuo ovat nykyään levinneet. Näkyvät ajelevan Oulusta Tornioon ja Kolariin, Joensuusta Niiralaan, Siiliin, Pieksämäkeen ja Uimaharjuun. Kokkolassakin niitä majailee paljon, pistellen sieltä Siiliin, mutta myös Alholmaan – tai ainakin T5478:ssa olen sellaisen parina yönä nähnyt ja kuullut. Taitaa Oulu olla jäänyt Dr16-mestana jo enämpi paitsioon. |
||||
|
11.05.2014 22:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mielenkiintoista. Google Mapsin kamera-autokin näkyy tehneen kierroksensa tuolla vesitornin juurella, siltikin vaikka Petrin mainitseman tien alkupäässä on tämmöttöinen kieltotaulu: tiny.cc/hclpfx ("Asiaton oleskelu VR:n alueella ankarasti K I E L L E T T Y") Myös Kiskopolun sillalta tornin juureen kiertyvän kävelyluiskan yläpäässä, sillan kaiteessa olevaan porttiin kiinnitetyssä kilvessä kerrotaan siattoman oleskelun olevan ankarasti kielletty. Kai maar ukaasit on asetettu grattitikekkuleiden ja rosvoroopeitten johdosta. Mistäpä vaksit niitä harrastajista voisi erottaa? |
||||
|
Kuvasarja: Rovaniemi 20.6.2003 |
09.05.2014 18:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siinä – jos jossain – vanha kamraattimme, johtaja Nyman on oikeassa, että Iso Vaaleessa todellakin on määrättyä tenhovoimaa. Laitoksen kohdatessa sen näkee, kuulee, tuntee ja haistaa, että nyt ei ollakaan tekemisissä minkään banaanitasavallan tuotteen ja valmisteen kanssa. | ||||
|
07.05.2014 14:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mietinkin et kyl on taso laskenu. | ||||
|
27.04.2014 00:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kymmenkunta vuotta sitten vastaava meininki oli arkipäivää Pieksämäki-Joensuu -akselilla: https://www.vaunut.org/kuva/13529 Vedottiin veturikierrollisiin syihin. | ||||
|
21.04.2014 21:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muiden happojen (fosfori-, piifluorivety- ja rikkihappo vai mitä kaikkia niitä nyt menikään) kuljetukseen käytettävät ehkä, mutta entä typpihappovaunut..? | ||||
|
|
21.04.2014 20:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ohhoh, olenpas taaskin onnistunut änkeämään kuvatekstiin kömpelöä kieltä. Tulkaa nyt joku ottamaan "aapeutumalta" näppis parempaan talteen! Tarkoitus oli viitata "ensimmäisillä sadoilla metreillä" koko viidensadan kilsan mittaiseen taipaleeseen Ukista Siiliin – tai käytännössä, tarkemmin sanoen 509,3 kilsan eli 5093 sadan meetterin, matkaan Hangonsaaresta Kemiralle – niin paljon kuin vakkareihin onkin happopendelin kulkuväliksi merkitty vain Uki-Siili -väli. Junankeulaa markkeeraava veturisto näyttäisi kuvanottohetkellä ehtineen suunnilleen nyt jo nimellisesti, vaan ei liikenteellisesti, lakkautetun Esson (ratakm 267+417) paikkeille. Olisiko Yaran portilta siis menty puolentoista kilsaa, semmottoinen melkeisti viisitoista sataa meetteriä? Tuon happojunan kuljettajalla ei tuntunut olevan kiirettä mihinkään. Aikataulu on ainakin Turkuun asti niin väljä kuin voi olla, ja baanan nopeusrajoituskin maltillinen kuusikymppiä. Ei hölsky hapot. |
||||
|
16.04.2014 10:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosiaan, vaikuttaisi olevan norjalaisille erittäinkin kannattavaa "bisnestä" tuo lannoite- ja happotehtailu, koskapa reaktorit pulputtavat ennätystuotantomääriä, ja niin Siilinjärvelle kuin Uuteenkaupunkiinkin tehdään suuria investointeja: http://www.yara.fi/uutiset/131733/yaran-investoinnit-ja-ennatykset-uudessakaupungissa-jatkuvat/ Olisikohan tuossa sitten tekeillä jokin linkissä mainituista projekteista – kuljetinkäytävän uudistaminen, laboratorion uudelleen rakentaminen, ammoniakin purkauslaitteisto tai toisen typpi-fosfori-kali-seoslannoitetehtaan rakeistuskuivainten uudistaminen? Hmm, työkohteen sijainti ja laatu (uudisrakennus) huomioiden, ehkäpä uuden labran rakentaminen – tai sitten jotain, mitä ei ole huomattu mainita linkin takana olevassa tekstissä. |
||||
|
12.04.2014 13:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämmöisiä kuvia kuuluukin ottaa Piian päivänä. Mutta sitä suurempi käpy kävi kyllä "nollakilometrin konttuurissa" – paitsi siinä kun 2727 vietiin Hyvinkään pajalle – siinäkin kun Dr14 otettiin pois Raumalta. Kyllähän Seepra sattuisi sopivammin "raskasta satamavaihtopalvelua" komeiden 1800-/2000-/2700-tonnisten simiroikkien parissa puljaavan vaihtotyönjohtajan käkätinkäteen kuin ilmalalaisen työtoverinsa kouraan autovaunujen ja tyhjien, keveiden matkustajajunarunkojen järkkäilyn parissa. Ei sen Deeverin vaihteistoöljy Pasilan autojuna-asemalla ylikuumene, kun taas Kompissa tai jossain Petäjäksen perällä sen vaara on jo huomattava, vallankin jos ratapihakonnarilla sattuu olemaan "raskaampi käkätinsormi", eikä näe mittareitakaan, kun kerta ajelee kaukosäätimineen ulkosalla. Seepra takaisin Raumalle! |
||||
|
12.04.2014 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Meillä oli keväällä 2006 ammattikorkeakoulun puolesta maratooni-tilausajoreissu, "ekskursio". Lähdettiin matkaan sunnuntai-iltapäivällä 19/3 ja Raumalle palattiin lauantaiaamulla 25/3. Poikettiin Ruotsin ja Tanskan puolella, kierreskellen vähän logistiikka-aiheisia mestoja – Coopin jalkapallokenttien laajuista kuivamuinavarastoa, Göteborgin satamaa, Kombifraktin rekkaterminaalia ja sen sellaisia. Kyllähän kuljettajamme neuvoi jo ensimmäisessä kuulutuksessaan Rauman ja Ihoden välillä säännöstelemään täyteen buukatun, 50-paikkaisen linkkarin paskahuussin käyttöä, kun kemiallisen veskin tyhjennyspaikkoja ei maailman varrelta ihan joka kadunkulmasta löydä. Jossain Tukholman paikkeilla kuulimmekin jo onnittelukuulutuksen, sen johdosta kun vessan säiliö oli kojetaulussa palavan merkkilampun perusteella piripinnassa ja näinmuodoin poissa käytöstä. Silmiin pistää hieman Juhan edellä kirjoittama lause "Pitkään siinä ainakin sai ihailla bussia". En tiedä, välttämättä siinä ei ollut kyse siitä "kävystä" mitä epäilen, mutta valotanpa siltikin hieman "onnistuneen yöpikavuoron reseptiikkaa" – jos vaikka joku vaununkäyttäjä, olkoon pikitie- tai kiskopuolelta, saisi siitä tärpin omaan työskentelyynsä. Ja onhan laivoissakin vastaavia matkustamosaleja hytittömiä, nuukia matkamiehiä varten – lentokoneessa en olekaan ollut koskaan, joten siitä puolesta en osaa sanoa mitään. Linja-autonkuljettajan, siinä missä konduktöörinkin, työhön liittyy valtavasti isompia ja pienempiä niksejä, joista kaikista ei mainita sanaakaan koulutuksessa tai oppikirjoissa. Maailman varrella niitä tulee vastaan, ja erityisen hyvin niitä oppii erottamaan, jos ammattilainen itse paitsi tekee työtään päivittäin, myös kokeilee silloin tällöin matkustajan ominaisuudessa palvelua ja reissailee. Vastakkaisessa ääripäässä paikallisvuoroautot ovat pimeän aikaan kirkkaasti valaistuja, aivan kuin leikkaussaleja. No, ehkä niissä onkin pidemmän matkan vaunuja oleellisempaa lyhyen, muutaman pysäkin- tai seisakkeenvälin mittaisen hyppäyksen näppärä ja sujuva hulahtaminen kuin matkustusmukavuus. Matkustajat vaihtuvat tiheään ja ripeästi, joten heidän on hyvä nähdä askeleensa kulkuneuvon sisällä, ja nähdä etteivät unohda tavaroitaan penkkien väliin. Mutta yöpikavuorossa ja yöpikajunan päivävaunussa matkustajien parasta ajatteleva kuljettaja tai konduktööri säätää valaistuksen mahdollisimman kelmeäksi, jolloin matkustajat voivat halutessaan nukkua leikkaussalivalaistuksen häiritsemättä, tai ihailla ikkunoiden läpi hienoa kuutamomaisemaa, erityisesti mentäessä vauhdilla Pohjanmaan suuria jokia, kuten Lestijokea, joka jäi edellä mainitsematta, ylittävien siltojen yli – näkemättä ikkunasta pelkkää oman kuvajaisensa heijastumaa. Eihän kukaan omalla autolla ajellessakaan käytä kabiinivaloja päällä – ainakin harvemmin sellaista tienpäällä näkee. Linja-autonkuljettajalla on laaja valinnanmahdollisuus käytössään matkaa valmistellessaan ja myös matkan eri vaiheiden aikana kojetaulustaan käsin, mitä tulee matkustamon valaistukseen. Pitkämatkaisen yöpikavuoron lähtiessä lähtölaiturista, olisi istumapaikkakohtaisten lukulamppujen – joita matkustajatkin voivat sytytellä ja sammutella mielensä mukaan – syytä olla pimeinä, mutta matkustajien vapaasti sytytettävissä. Jotkut niitä sitten sytyttelevät, jos vaikka haluavat lueskella. Jos lukulamput sen sijaan kaikki palaisivat lähtiessä, ja matkustajia tulisi kyytiin runsaasti, olisivat ne lähes kaikki jo alkumatkasta sammutettuina. Se on selkeä osoitus siitä, että matkustajat pääsääntöisesti viihtyvät hieman himmeämmin valaistussa matkustamossa pimeään aikaan. Jos taas matkustajia olisi vain vähän, palaisivat lähes kaikki lukulamput vielä muutaman tunnin päästä lakisääteiselle 45-minuuttiselle tauolle tultaessa, kun kukaan ei olisi ollut niitä sammuttelemassa, jolloin kuljettajan olisi sammutettava ne kaikki kojetaulussaan olevalla kytkimellä välttääkseen akkujen tyhjentymisen. 45 minuutin joutokäyttöhän ei tule kyseeseen – muuten tulee savustettuja matkustajia… Tässä tilanteessa törmättäisiin myös sellaiseen pieneen käytännön harmiin, että jos tällöin kyydissä olisi yksikin lukutoukka, joka haluaisi pitää omaa lukulamppuaan päällä tauon aikana, se ei olisi mahdollista, koska kuljettaja on sammuttanut kaikki lukulamput kojetaulustaan. Käytävävalaistuksen kirkkautta kuljettajan on mahdollista säätää milloin hyvänsä. Jos lattianrajassa on asennettuina himmeät ledit, niin kuin useimmissa yöpikavuoroautoissa onkin, tulisi kaikki käytäväkattoloisteputket syytä pitää sammutettuina suurimman osan matkasta – ainoastaan suuremmilla väliasemilla, joissa vaihtuu paljon matkustajia ja käytävällä on runsaasti trafiikkia ja vilskettä, käytäväkattolamppujen polttaminen suurella liekillä on perusteltua. Pimeillä, pitkillä, jopa satojen kilometrien valtatietaipaleilla riittää, kun kelmeät käytävälattialedit ja korkeintaan satunnaiset lukulamput palavat – silloin matkustajat näkevät poiketa paskahuussissa tai ostamassa kuljettajalta virvokkeita, kun taas he jotka haluavat katsella kuutamomaisemia tai nukkua, voivat niin tehdä kirkkaan leikkaussalivalaistuksen sitä häiritsemättä. Tokihan parkkiintuneilla tosireissaajilla on matkassa mukana silmälaput, mutta suurimmalla osalla ei ole. |
||||
|
11.04.2014 09:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinpä. "Nalle" meni vastakkaiseen suuntaan. ;op | ||||
|
|
10.04.2014 23:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvan perusteella ainakin "Turistiauton" Ari vaikuttaisi saaneen yön selässä taittaneensa taipaleen loppupuoliskolle matkaseuraa. Voe mahoton paekka – ettenkö sanoosi – noota kesäöötä. Sydänöisen Pohjanmaan sähköisen ja hiostavan kostean uneliaisuuden hetkeksi rikkoneen kulkijan mentyä lämpöinen ilma teki vilvoittavia pyörteitään ja jäi hetkeksi pölisemään kuivan ja aution valtatien maantienharmaan pinnan ylle. Rattailla, kyydissä istui ukkoa ja akkaa. Tarkeni hihasillaan. Jo vain mentiin vauhdilla yli siltojenkin: Temmesjoki, Siikajoki, Pyhäjoki, Kalajoki, Perhonjoki, Lapuanjoki, Vöyrinjoki, Kyrönjoki, Laihianjoki, Tiukanjoki, Tuorijoki, Pohjajoki, Noormarkunjoki, Kokemäenjoki, Eurajoki, Lapinjoki, Sirppujoki, Laajoki, Mynäjoki, Raisionjoki. Voi sitä kuunsillalla kimaltelevien paljojen vetten määrää ja virtaamaa. |
||||
|
08.04.2014 08:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siitä on liian kauvan... Sitäkin eriskummallisempaa sen sijaan oli se, että samoihin aikoihin (klo 16:13) oli lähdössä Porista Tampereelle H466, jossa oli tuohon aikaan vakituiseen arkisin Dv12-veto, pyhäisin tupla-Sr1. | ||||
|
07.04.2014 23:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkuin muutkin otokset tässä sarjassa. | ||||
|
07.04.2014 18:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosiaan, näkyy onnistuvan radan kuvaaminen monesta paikasta, myös veturin lasien paremmalta puolelta: https://www.youtube.com/watch?v=GakRDHd-hhk Tämän lystin meille suovat kuljettajaharrastajaystävälliset vauhdit. ;o) | ||||
|
01.04.2014 11:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Kuten vaikkapa tässä: https://www.vaunut.org/kuva/17500 Tänä päivänä Naantalinkin lähes olemattomiin kuihtunut liikenne hoidetaan sekin vaihtotyönä, sillä Turun ainoalla radio-ohjatulla Dv12-päivystäjällä: https://www.vaunut.org/kuva/84189 Vähiin käy ennen kuin... |
||||
|
31.03.2014 11:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Rautarouva" | ||||
|
|
29.03.2014 23:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Montakohan on mahtanut olla parhaimmillaan Vemppu-aikoina? | ||||
|
|
29.03.2014 22:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kappas, tosiaan: https://vaunut.org/kuva/86898 Mistähän päähäni oli iskostunut, että Viheriäisiin menisi venäläisillä pöntöillä vain öljyä, ja nestekaasu sen sijaan kulkisi kotimaisilla Sonkeilla. Otan 3550:n pois tunnisteista kummittelemasta. Kiitokset tarkkaavaisuudesta! |
||||
|
|
29.03.2014 22:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hmm, hyvä kysymys. Mietin vaan, että näiden nestekaasu-Vgobo:iden perusteella tuntuisi tulevan Ukista... | ||||
|
27.03.2014 10:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaihtotyössä on-off -periaate voi hyvinkin olla paras. Kiskaistaan tai tuupataan roikka äkkinäisesti liikkeelle myllyä ryntäyttäen, mutta sen jälkeen tehdään nopea tehonpoisto ja annetaan niska jäykkänä vain rullata, liukua pitkin sileitä kiskoja aina seuraavaan pysähdykseen asti. Linja-ajossa on-off -periaatteeseen kuitenkin sisältyy se vaara, että hairahdutaan "ostamaan tuhat kiloa tarpeetonta tavaraa, kun kerran kilohinta oli niin //edullinen//" – jos joku saa tolkun tästä ontuvasta vertauksestani... |
||||
|
27.03.2014 10:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Lasketaanko Rauman yksipilttuinen veturisuoja (https://vaunut.org/kuva/54963), vaikka se onkin myöhempien aikojen tekoa, v. 1986-1987 pellistä väännetty? Rauman rautatien aito ja originaali, kolmepilttuinen punatiilinen veturitallihan purettiin Valtakadun ja Karjalankadun kulmasta joskus 80-luvun loppupuolella. Vain kääntöpöytä jäi jäljelle. | ||||
|
|
27.03.2014 09:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Lisäisin Topin kommenttiin: …edellyttäen vähintäänkin, että varotaan äärimmäisen tarkoin käyttämästä tuota moottorin "parhaan hyötysuhteen" tehoaluetta sekuntiakaan liian kauan. Topi on tavallaan ja määrätyt tilanteet huomioiden oikeassa. Mutta en siltikään malta olla väittämättä, että jos halutaan tarkastella taloudellista ajoa junalla, eikä pelkästään taloudellista ajoa veturin moottorilla, yhtälö on todellisuudessa jonkin verran monimutkaisempi. Taloudellisessa ajossa ei ole kyse pelkästään moottorin hyötysuhteesta, vaan myös junan massan liikuttelusta, mäkisyyden huomioimisesta ja tarvittavien nopeuksien valinnasta. Lähestyttäessä ylämäkeä täydellä matkavauhdilla, ylämäessä voisi vaikka vaihtaa säästelemättä liike-energiaa potentiaalienergiaksi, jonka sitten lunastaisi takaisin seuraavassa alamäessä. (Esimerkiksi kuvan pitkässä loivassa mäessä tämä ei toki toimi, varsinkaan jos on lähdetty Karjaalta liikkeelle pysähdyksistä.) Jos sen sijaan on tasaista, kannattaa ehdottomasti ajaa "vakkarilla", koska nopeuden pienimmätkin muutokset, sahaaminen, tasaisella eivät tee tasan mitään muuta kuin haaskaavat energiaa. Eräs lähestymiskulma taloudelliseen ajoon on tarkastella sitä matkan yksittäisten hetkien polttoaineenkulutuksien summana, "inttekraalina". Topin lause, jossa pyritään maksimoimaan ja venyttämään polttoaineenkulutuksen minimin kesto mahdollisimman pitkäksi ja saamaan mahdollisimman lyhyet kulutukselliset kaudet huippukulutuksen, joskin moottorin huippuhyötysuhteen, hetkiksi, on ehkä joissain erikoistilanteissa jotenkin ängettävissä tämän lähestymiskulman alle, vaikka se jättääkin huomioimatta monia matkan aikana eteen tulevia muuttujia. Hyvin, hyvin pitkällä tasaisella – voisiko olla vaikka jossain Seinäjoki-Parkano –välin kiskaisulla – Topin on-off -malli ei toimi, vaan siellä olisi käsittääkseni paras jakaa matka kolmeen eri vaiheeseen: 1) Kiihdytys matkavauhtiin käyttäen moottorin parasta hyötysuhdetta. 2) Matka-ajo vakionopeussäädintä käyttäen. (moottorin tehoalue hyvin alhainen, ei "hyötysuhteeltaan paras", mutta siltikin taloudellisin) 3) Mahdollisimman pitkä rullausvaihe ennen pysähtymistä. |
||||
|
26.03.2014 11:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Värikäs kuva harvinaisesta kokoonpanosta! Ottaen huomioon junankeulan pellehermannimaskin niin kuin yleensäkin junan pitkälti pastellisävyisen värityksen naivistisen kirjavuuden, voisi äkkinäisempi kuvitella junan olevan joko tulossa sirkuksesta tai vasta matkalla sinne. ;o) Itselleni mieleenpainuvin veturinippukokemus sattui Hämiksessä keskiviikkona 14/10-2009. Fiilarit olivat yhtäältä unenomaiset, uskomattomat, lentoonlähtevät, satumaiset ja selittämättömät, kun näin silmäkulmastani kymmenen Deeverin valuvan pohjoisen suunnilta (https://www.vaunut.org/kuva/59254). Toisaalta siirron luonteen johdosta puseroon tunki haikea, halju, syksyisen kolea, masentava ja murheenmurtama tuntu. .orgissa oli muistaakseni siihen asti elätelty toiveita Rantaperkiössä makuutettavien romujen olevan vain "varalla". Dv12 2734:n suruliputus kuvaa hyvin tunnetta. Tässäkö se nyt olikin, taisin tuumata. Suunnatonta hämmästystä ja ylitsepääsemätöntä tyrmistystä lievempänä tunteena koin myös harmituksen siitä, että veturisiirto pääsi tulemaan puskista – tarkoitan siis sitä, että jos olisin tiennyt veturisiirrosta etukäteen, olisin hankkiutunut johonkin kunnollisempaan kuvauspaikkaan, vaikka läheiselle sillalle. |
||||
|
25.03.2014 09:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Linkki dokumenttiin: https://www.youtube.com/watch?v=jBkoQ-JS2jY | ||||
|
24.03.2014 23:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos vaan, olin väärässä päivässä. Kuvittelin kuvan ja videon dokumentoidun tänään maanantaina. Sori... ;o) | ||||
|
|
24.03.2014 22:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta missäs tinalänkkärit (Gbls)? Suppilovaunutkin (Tad) loistivat videon T4036:ssa poissaolollaan, menneet sitten varmaankin jälkijunassa (T3553) kukkuroillaan apatiittia. Se on siltikin sanottava, että tunnelma linkin takaisella YouTube-videolla on kyllä kohdillaan, vaikka kolmas Deeveri nipusta sillä kertaa puuttuikin. Toivottavasti pelkkä pari ei vakiinnu kuitenkaan tavaksi The Hapossa. Sopivaan aikaan kuitenkin osasi veturinkuljettaja pyytää MGO:ilta enemmän tehoja. Videota kelpaa luukuttaa jo ihan äänimaisemankin puolesta - musiikkia kenen hyvänsä rautatieautuaan korville. |
||||
|
12.03.2014 15:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Värivihreellistymisen, ohjausvaunujen ja erikoisesti pellehermanniteippausten myötä tällaisten kuvien arvo on noussut viime aikoina huomattavasti. Enää ei tällaista kuvaa voi ottaa. | ||||
|
11.03.2014 10:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuin myös Sr1-parissa. Sr2-kolmikossa taitaa olla johtoveturin etusuti ylhäällä apuvetureiden käyttäessä takasutejaan. Muistaakseni etusutia ei tavallisesti yhdellä veturilla ajettaessa käytetä sen takia, ettei se mahdollisesti rikkoutuessaan särkisi samalla takasutia ja (Sr1:ssä) muita kattohärpäkkeitä. Sähkäreiden multippeliajossa ulommaisten sutien käyttöä kuvan esimerkin kaltaisesti perustellaan kai sillä, että näin ajolankaan kohdistuvaa nostetta saadaan jaettua mahdollisimman laajalle. | ||||
|
06.03.2014 16:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hitsi, ydinvoimateollisuus sai pisteen. (Mutta vain yhden monista...) Mutta siis seuraava knoppi meneekin atomiveljille. | ||||
|
|
06.03.2014 16:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvä kysymys. Kuukkelistakaan en ainakaan äkkiseltään löydä loviisalaista Agan tai Woikosken kaasupullottamoa tai vastaavaa laitosta. Sen sijaan Hästholmenin saarella näyttäisi olevan kaksi painevesijäähdytteistä ydinvoimalaitosta. Mutta mihin a t o m i v e l j e t voisivat tarvita argonia? Ydinvoimateollisuus on kautta aikain ollut mystillisyyden verhoama, eikä yksityiskohtaista, sensuroimatonta ydinteknillistä nippelitietoa ole helppo löytää. Sen verran Säteilyturvakeskus kuitenkin raottaa salaperäisyyden verhoa, että Loviisan voimalaitosten radioaktiivisten päästöjen hallitsevin osa on argon-41, jota pössäytellään menemään ympäristöön laitoksista korkeiden ilmastointipiippujen kautta. Argon-41:tä syntyy Säteilyturvakeskuksen mukaan reaktoripaineastian ja pääsäteilysuojan välisessä ilmassa olevasta luonnon argon-40:stä. Jospa Säteilyturvakeskus liioittelee sen verran, että paineastian ja teräksisen säteilysuojakuoren välisessä laipiossa ei olekaan ilmaa, vaan pelkkää argonia? Argonin voisi kuvitella täytyvän olla voimalan rakenteiden ja laitteistojen kannalta harmittomampi, radikaalisti vähemmän korrosoiva ollessaan intensiivisen ja kauttaaltaan läpitunkevan säteilyn jonisoimana kuin ilman hapen. Mutta tämä siis vain omaa pohdiskelua. Hypoteesiä tukee kuitenkin se, että ydinvoimalat tarvitsevat myös lahtivalaantraania, koska ilman sitä kauttaaltaan läpitunkeva jonisoiva säteily hapertaisi putkilinjojen ja muiden läpivientien oleellisen tärkeitä ilmantiiveyskumeja, jolloin ilma pääsisi suojakuoren sisälle jonisoitumaan ja korrosoimaan terästä. Seuraavaksi Riku tai joku muu viisaampi kertonee meille virallisen selityksen siihen, mikä käyttää argonia Loviisassa? |
||||
|
02.03.2014 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olihan Kauttualle vakituista tavaraliikennettä aina vuoteen 1997 asti. Onpas hieno kuva ja kuvateksti semmosel kiälel et määki ulkosatakuntalaisen saa siit selvä! | ||||
|
28.02.2014 01:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Visusti näkyy tosiaan vielä tänä päivänä 20 kV:n keskijännitevoimalinja seurailevan Raumankin rautatietä. Varsinkin maamme sähköistymisen aikoihin, viime vuosisadan alussa ( http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus100/sts100/sahkoistyminen_suomessa.html ) – silloin kun päreet alkoivat olla poltetut, tai kun isoisä sähkölampun osti – sähkölinjan rakentaminen rautatien viereen oli ilmeistä, koska rata oli sen ajan mutaisten kärrypolkujen maailmassa ainoa tolkullinen tola. Linjan pystyttäminen ja kunnossapito olivat edullisimmat tehdä suoraviivaisen ja helppokulkuisen rautatien vierellä. Länsi-Suomi kirjoitti torstaina 6/3-1913 otsikolla "Sähköwaloa maaseudulle": "Rauman-Kokemäen linjan wälijännitys tranformaattorit saapuiwat toissapäiwänä aamujunassa ja jätettiin ne kukin suoraan wastaawalle asemalle, nimittäin Peipohjaan, Kiukaisiin, Paneliaan ja Wuojoelle. Transformaattorien lopullista walmistamista ja kytkemistä sekä korkea- että wälijännitysjohtoihin suoritetaan kaikella kiireellä. Jos kaikki käy hywin, toiwotaan lauwantaina tai ainakin sunnuntaina saatawan lamput palamaan koko linjalle." Lauwantain 8/3-1913 Länsi-Suomessa julkaistiin wielä toissapäiwäisen otsikon alla lisähuomautus: "Tänä iltana saawat siis useat maaseutupitäjät sähköwaloa Rauman Sahalta. Yleisöä pyydämme wieläkin warottaa pysymään kaukana johdosta sillä niissä piilee kuolemanwaara." Torstain 20/3-1913 lehteen painettiin Länsi-Suomen Kiukaisten kirjeenvaihtajan hehkutus: "Sähkö, se waan on nyt kaikkialla täällä ihailun esineenä, walaisemassa sekä ulkona että sisällä. Mutta onpa sillä muutakin merkitystä. Joku päiwä sitten asetettiin kunnan kätilön huoneistoon "sähkökello". Kun esim. yöllä tarwitsee saada walweille wirkailijan, ei ole wälttämätöntä hakata owien tai ikkunain päälle, waan wähän painaa ulko-owen wieressä olewaa walkoista nappia, niin silloin kello soipi sisällä huoneessa. Tämä onkin erittäin käytännöllinen laite mainitun wirkailijan asuntoon laitettuna. Ja sopii sitä tarwittaessa käyttää." Lisää Rauman radanvarren sähkölinjan historiasta: http://www.paneliankoskenvoima.fi/yritys/historia Ja lisää tolppia: http://calm.iki.fi/tolpat/ |
||||
|
27.02.2014 16:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| …vaikkei maisemakonttorin laitteistoon ja kalustukseen kuulemma enää saloralainen kuulukaan. | ||||
|
|
27.02.2014 16:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinpäs vain ovatkin vuodenajat – luonnontalouden kvarttaalit – sulautuneet yhdeksi kummajaiseksi, kuin possun ja ankan sekasikiöksi. Onhan tuossa ainavihantaakin tarjolla, tuhnuna häivähdyksenä suvesta. Näyttäisi vuorimännynkäkkärältä, tuo mainitun putken syrjässä kasvava. Mutta varmasti on entistä ekologisempi tämä Valko-Deeverin maisemakonttori. | ||||
|
26.02.2014 14:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mitä suurempi osa lähtökohtaisesti pitää työstään, sen parempi – pätee alalla kuin alalla, vaikka se nykyään onkin unohtunut. Aivan varmasti huonoja päiviä tulee kaikille, mutta motivoituneelle niitä tulee vähemmän kuin virkansa isältä tai kalakaverilta perintönä saaneelle, jolle työ on vain ja ainoastaan keino hankkia rahaa. Motivoituneisuus näkyy herkästi säästyneinä löpöhehtolitroina, olemattomina sairauspoissaoloina, säntillisempänä ja parempana asiakaspalveluna jne. Kun työhön valitaan motivoitunut tekijä, tilanteesta hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin asiakaskin. Se on vähän niin kuin win-win -tilanne. | ||||
|
24.02.2014 11:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaihtoesteröintimenetelmällä rypsiöljystä voidaan valmistaa biodieseliä. Sitä Rudolph Diesel kai alunperin tarkoittikin kehittämässään moottorissa poltettavan. | ||||
|
22.02.2014 17:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Löysin tuossa ala-asteen 6. luokalla, syksyllä 1994 kirjoittamani kouluaineen, jonka aiheena oli edellä mainitsemani kanoottiretki. Se vahvistanee jo melko varmasti sillan uusimisen ajoittuneen kesälle 1994. Aineessa kerron myös siltatyömaalla tavatusta vastaavasta mestarista, mutta puomiepisodi on jostain syystä jäänyt mainitsematta. Sen sijaan kirjasin aineeseen retken loppuvaiheessa, sillan alajuoksun puolella runsain määrin nähdyt, virrassa kelluvat vanhat puiset, kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt. Kuvan turvallisuuslaitoksen uusimisajankohdalle ei näin saatu vielä tälläkään näytöllä täydellistä, 100-prosenttista varmistusta... | ||||
|
19.02.2014 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pari kulmaa Äyhön tasoylikäytävään… Kysymyksessä on toisin sanoen Pohjanmaan rantatien, keskiaikaisen postitien, ja Rauman rautatien risteyskohta. Historian siipien havinaa kuultavissa. Omista henkilökohtaisista, tähän ylikäytävään nivoutuvista muistoistani varhaisin ajoittuu maanantaille 14/9-1987. Vaarini, kansaneläkkeellä ollut kyläsuutari, ajoi polkupyörällä Kiukaisista Raumalle 5-vuotissyntymäpäivääni juhlistaakseen. Jonnekin tähän kohdille tulimme pyörällä vastaan, ja samassa yhteydessä näin tässä Hurun vetämän tavarajunan. Iltapäivälehtien ja .orgin lööppeihin Äyhön tasoristeys nousi maanantaina 6/5-2013 sattuneen onnettomuuden johdosta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5861.0 Lähitulevaisuudessa tämänkin ylikäytävän tarina näyttäisi saavan pisteen. Lakarin teollisuus-, plutonium- ja logistiikka-alueen paisuessa kohti Äyhöä, Pomppusta ja Kuivassuota ylikäytävää kaavaillaan lakkautettavaksi sen länsipuolelle rakennettavan eritason myötä. (http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Materiaalit/vireill%C3%A4/osayleiskaavat/Koillinen_teollisuusalue_OYK/Koillisen%20T-alueen%20liikenneselvitys_%20LOPPURAPORTTI%2029.10.2010.pdf s. 19) |
||||