2053-58766 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.03.2014 19:12 Ari-Pekka Lanne  
  Olihan Kauttualle vakituista tavaraliikennettä aina vuoteen 1997 asti. Onpas hieno kuva ja kuvateksti semmosel kiälel et määki ulkosatakuntalaisen saa siit selvä!
kuva 28.02.2014 01:42 Ari-Pekka Lanne  
  Visusti näkyy tosiaan vielä tänä päivänä 20 kV:n keskijännitevoimalinja seurailevan Raumankin rautatietä. Varsinkin maamme sähköistymisen aikoihin, viime vuosisadan alussa ( http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus100​/sts100/sahkoistyminen_suomessa.html ) – silloin kun päreet alkoivat olla poltetut, tai kun isoisä sähkölampun osti – sähkölinjan rakentaminen rautatien viereen oli ilmeistä, koska rata oli sen ajan mutaisten kärrypolkujen maailmassa ainoa tolkullinen tola. Linjan pystyttäminen ja kunnossapito olivat edullisimmat tehdä suoraviivaisen ja helppokulkuisen rautatien vierellä.

Länsi-Suomi kirjoitti torstaina 6/3-1913 otsikolla "Sähköwaloa maaseudulle": "Rauman-Kokemäen linjan wälijännitys tranformaattorit saapuiwat toissapäiwänä aamujunassa ja jätettiin ne kukin suoraan wastaawalle asemalle, nimittäin Peipohjaan, Kiukaisiin, Paneliaan ja Wuojoelle. Transformaattorien lopullista walmistamista ja kytkemistä sekä korkea- että wälijännitysjohtoihin suoritetaan kaikella kiireellä. Jos kaikki käy hywin, toiwotaan lauwantaina tai ainakin sunnuntaina saatawan lamput palamaan koko linjalle."

Lauwantain 8/3-1913 Länsi-Suomessa julkaistiin wielä toissapäiwäisen otsikon alla lisähuomautus: "Tänä iltana saawat siis useat maaseutupitäjät sähköwaloa Rauman Sahalta. Yleisöä pyydämme wieläkin warottaa pysymään kaukana johdosta sillä niissä piilee kuolemanwaara."

Torstain 20/3-1913 lehteen painettiin Länsi-Suomen Kiukaisten kirjeenvaihtajan hehkutus: "Sähkö, se waan on nyt kaikkialla täällä ihailun esineenä, walaisemassa sekä ulkona että sisällä. Mutta onpa sillä muutakin merkitystä. Joku päiwä sitten asetettiin kunnan kätilön huoneistoon "sähkökello". Kun esim. yöllä tarwitsee saada walweille wirkailijan, ei ole wälttämätöntä hakata owien tai ikkunain päälle, waan wähän painaa ulko-owen wieressä olewaa walkoista nappia, niin silloin kello soipi sisällä huoneessa. Tämä onkin erittäin käytännöllinen laite mainitun wirkailijan asuntoon laitettuna. Ja sopii sitä tarwittaessa käyttää."

Lisää Rauman radanvarren sähkölinjan historiasta: http://www.paneliankoskenvoima.fi/yritys​/historia

Ja lisää tolppia: http://calm.iki.fi/tolpat/
kuva 27.02.2014 16:45 Ari-Pekka Lanne  
  …vaikkei maisemakonttorin laitteistoon ja kalustukseen kuulemma enää saloralainen kuulukaan.
kuva 27.02.2014 16:16 Ari-Pekka Lanne  
  Niinpäs vain ovatkin vuodenajat – luonnontalouden kvarttaalit – sulautuneet yhdeksi kummajaiseksi, kuin possun ja ankan sekasikiöksi. Onhan tuossa ainavihantaakin tarjolla, tuhnuna häivähdyksenä suvesta. Näyttäisi vuorimännynkäkkärältä, tuo mainitun putken syrjässä kasvava. Mutta varmasti on entistä ekologisempi tämä Valko-Deeverin maisemakonttori.
kuva 26.02.2014 14:55 Ari-Pekka Lanne  
  Mitä suurempi osa lähtökohtaisesti pitää työstään, sen parempi – pätee alalla kuin alalla, vaikka se nykyään onkin unohtunut. Aivan varmasti huonoja päiviä tulee kaikille, mutta motivoituneelle niitä tulee vähemmän kuin virkansa isältä tai kalakaverilta perintönä saaneelle, jolle työ on vain ja ainoastaan keino hankkia rahaa. Motivoituneisuus näkyy herkästi säästyneinä löpöhehtolitroina, olemattomina sairauspoissaoloina, säntillisempänä ja parempana asiakaspalveluna jne. Kun työhön valitaan motivoitunut tekijä, tilanteesta hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin asiakaskin. Se on vähän niin kuin win-win -tilanne.
kuva 24.02.2014 11:38 Ari-Pekka Lanne  
  Vaihtoesteröintimenetelmällä rypsiöljystä voidaan valmistaa biodieseliä. Sitä Rudolph Diesel kai alunperin tarkoittikin kehittämässään moottorissa poltettavan.
kuva 22.02.2014 17:29 Ari-Pekka Lanne  
  Löysin tuossa ala-asteen 6. luokalla, syksyllä 1994 kirjoittamani kouluaineen, jonka aiheena oli edellä mainitsemani kanoottiretki. Se vahvistanee jo melko varmasti sillan uusimisen ajoittuneen kesälle 1994. Aineessa kerron myös siltatyömaalla tavatusta vastaavasta mestarista, mutta puomiepisodi on jostain syystä jäänyt mainitsematta. Sen sijaan kirjasin aineeseen retken loppuvaiheessa, sillan alajuoksun puolella runsain määrin nähdyt, virrassa kelluvat vanhat puiset, kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt. Kuvan turvallisuuslaitoksen uusimisajankohdalle ei näin saatu vielä tälläkään näytöllä täydellistä, 100-prosenttista varmistusta...
kuva 19.02.2014 22:22 Ari-Pekka Lanne  
  Pari kulmaa Äyhön tasoylikäytävään…

Kysymyksessä on toisin sanoen Pohjanmaan rantatien, keskiaikaisen postitien, ja Rauman rautatien risteyskohta. Historian siipien havinaa kuultavissa.

Omista henkilökohtaisista, tähän ylikäytävään nivoutuvista muistoistani varhaisin ajoittuu maanantaille 14/9-1987. Vaarini, kansaneläkkeellä ollut kyläsuutari, ajoi polkupyörällä Kiukaisista Raumalle 5-vuotissyntymäpäivääni juhlistaakseen. Jonnekin tähän kohdille tulimme pyörällä vastaan, ja samassa yhteydessä näin tässä Hurun vetämän tavarajunan.

Iltapäivälehtien ja .orgin lööppeihin Äyhön tasoristeys nousi maanantaina 6/5-2013 sattuneen onnettomuuden johdosta: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,5861.0.html

Lähitulevaisuudessa tämänkin ylikäytävän tarina näyttäisi saavan pisteen. Lakarin teollisuus-, plutonium- ja logistiikka-alueen paisuessa kohti Äyhöä, Pomppusta ja Kuivassuota ylikäytävää kaavaillaan lakkautettavaksi sen länsipuolelle rakennettavan eritason myötä. (http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Mater​iaalit/vireill%C3%A4/osayleiskaavat/Koil​linen_teollisuusalue_OYK/Koillisen%20T-a​lueen%20liikenneselvitys_%20LOPPURAPORTT​I%2029.10.2010.pdf s. 19)
kuva 16.02.2014 15:07 Ari-Pekka Lanne  
  Juu, ne ovat "logistiset kokonaisratkaisut", joilla suuret monikansalliset huolinta-alan yritykset, kuten DSV ( http://www.fi.dsv.com/logistics-solution​s ) pelaavat itselleen asiakkuuksia. Pelkkää DSV:n irtoperää näytti tosiaan tuolla Finnsean sääkannella olevan.

Kohti Travemundea näkyy mainittu ro-ro-paatti navigoivan, purkamaan trailerilastiaan. Gotlannin länsipuolitse on jo menty, jossain Skånen ja Bornholmin välissä luovitaan tätä kirjoitettaessa ( https://www.marinetraffic.com/fi/ais/hom​e/centerx:14.28603/centery:55.2298/zoom:​8/mmsi:230618000 ).
kuva 16.02.2014 00:02 Ari-Pekka Lanne  
  Uskaltaisikohan näiden havaintojen perusteella jopa ekstrapoloida, että lauvantaisin ylimääräisenä kulkiessaan T3515 kuljettaa silkkaa raakapuuta, ja siinä on vetovoimana Sr1 tai 2 x Sr1...?
kuva 15.02.2014 23:43 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvin vähän. Ja juuri mitään muuta merikonttien ja uusien Flirttien lisäksi ei tuolta kantasataman suunnilta nykyään enää kiskoitse roudatakaan...

Tänään kun pyöräilin kantasataman vierestä Ruissaloon avantoon, satamannurkalla, siinä viljasiilon juurella näytti makaavan joutilaana letka tyhjää Occ:tä. Muuten oli hyvin hiljaista, niinkuin tavallisestikin. Avantosaunalla olin just käynyt meressä dippaamassa ja höyrysin vielä hetken terassilla, katsellen lahden toisella puolella näkyviä Pansion sotasatamaa harmaine aluksineen ja Viheriäisten öljynjalostamoa krakkaustorneineen, kun ihmettelin että mistäs simmonen jumputus kuuluu. Kohta siihen uikin Finnlinesin Finnsea. Sääkansi näkyi olevan piukassa irtoperää. Niin se on: Kuljetukset ovat siirtyneet kiskoilta kumipyörille.
kuva 15.02.2014 23:21 Ari-Pekka Lanne  
  Kun nyt tuossa kysymyksen peljäyttämänä pikaisesti selailen vanhoja vakkareita, niin puutavarajuna T3519 (Tku-Tpet 14:27-17:51) näyttäisi kulkeneen syyskuulle 2010 asti ma-pe, sitten 6/9-2010–30/1-2011 ma-la, 31/1-2011–24/4-2011 ma-pe ja 25/4-2011–11/12-2011 ti-to. Joulukuussa 2011 taisi joutua vallan lakkautetuksi, kun ei löydy enää 12/12-2011 alkavasta vakinaisten junien luettelosta.

Parina lauwwantaina olen tosiaan tuon ihmetyksen sattumalta Turussa bongannut, niinkuin tosiaan viimeksi tuossa pari viikkoa sitten vahingossa ollessani ansiossa. Muuta en siitä osaakaan sanoa, kuin että ilmeisestikin sitä syöttävät salolaiset ja piikkiöläiset, siis silloin jos sattuu olemaan kulussa. Pelkkää raakapuuta kun siinä on näyttänyt olevan. Olen kuvitellut sen olevan T3519:n jäänne, kun kerran on ollut lähdössä suunnilleen samoihin aikoihin. Voihan se T3515:näkin kulkea.
kuva 15.02.2014 22:47 Ari-Pekka Lanne  
  Olen myös huomannut, että Turusta on monasti lauvantaisin ollut lähdössä puutavarajuna Tampereelle, joskus siinä suunnilleen iltapäiväkahden maissa. Kulkisikohan (Turusta Tampereelle siis) edelleenkin numerolla T3519 ( http://vaunut.org/kuva/66380 ). Listoista ja grafiikoistahan sitä ei enää löydy. Tuo linkin kuva on myös otettu lauvantaipäivänä, ja lauvantaina 1/2-2014 näkyi olevan tupla-Sudella.
kuva 15.02.2014 22:00 Ari-Pekka Lanne  
  Tietty olikin, nyrjähti ihan huolimattomuuttani vaan numerot nurin perin. Vrt. http://vaunut.org/kuvat/?kd=23.7.2012&ta​g0=16%7CT%7C3595
kuva 13.02.2014 21:54 Ari-Pekka Lanne  
  Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että miten sähköistys sinänsä liittyy näihin tasoristeysten turvallisuuslaitoksiin? Ennemmin voisin kuvitella, että turvallisuuslaitos olisi uusittu samalla kun radan päällysrakennetta pöyhittiin. Päällysrakennehan uusittiin tässä ennen varsinaisten sähköistystöiden alkamista, juurikin joskus siinä vuosina 1994-1995. Kiskotus vaihtui K43:sta UIC54:ään. Tukikerroksen materiaalina raidesepeli korvasi soran. Pölkyt kuitenkin pysyivät vielä puisina. Näin rataluokka nousi B₁:stä C₁:een.
kuva 12.02.2014 18:15 Ari-Pekka Lanne  
  Kommentin oli tarkoituskin olla outo ja mielenkiintoinen, pohdintaa herättävä. Tuohtunut se ei ollut ollenkaan, tuohduttava ehkä. Petrin syvällisyyden ja sivistyksen tuntien arvasin hänen kuitenkin ottavan kommenttini huumorilla.

Ehkäpä näiden osastojen osalta on maksettu Gramex-maksu, ja sen takia näissä radion soittaminen on mahdollista.
kuva 12.02.2014 11:16 Ari-Pekka Lanne  
  Uskomatonta, Petri P. Pentikäisen kilpailu- ja kilpailutusmyönteisyydellä on kuin onkin rajansa. Muista toimialoista poiketen radio-ohjelmien tuottamisen ja lähettämisen pelikentällä tapahtuva asiakaslähtöinen kilpailu onkin näemmä pahasta. Sisällöltään helpot, halvat ja halpamaiset, markkinalähtöiset, mainostuloin rahoitettavat kaupalliset kanavat eivät saisi tulla sekoittamaan valtiollisen, yle-verolla rahoitettavan, yhteistä hyvää ja kansan sivistystä tavoittelevan, vastuullisen ja asiallisen radioaaltoliikennöitsijän "monopolia". Mielenkiintoista.
kuva 09.02.2014 21:44 Ari-Pekka Lanne  
  Häh, ei kai ne nyt kaikki voi koko ajan olla vikatilassa? Eikös se Sn 35 pitänyt olla vain sillon, jos tiedetään että kyseinen varolaitos ei toimi?

Tavarajunan pysähtymismatkasta en tiedä, mutta ehkä Sn 35:n hyöty tulee ennenkaikkea siitä, että tunnetusti moniaistivammaiset autoilun ystävät ehtisivät huomata junan, joka tulee turvallisuuslaitoksen varoittamatta.

Mutta mites sitten, jos tuollainen varoituslaitos olisi tosissaan vikatilassa, ja liikenteenohjaus määräisi sen johdosta junille nopeusrajoituksen Sn 35. Olisiko siinä sellainen varaus, että jos sattuu olemaan ylämäki, juna saakin ajella siinä kovempaa, aivan veturinkuljettajan sopivaksi katsomaa vauhtia?
kuva 09.02.2014 21:13 Ari-Pekka Lanne  
  Uusi rautatiesilta tehtiin joko 1994 tai ainakin viimeistään vuoden 1995 kesällä. Uusi silta näkyy alkukesällä 1996 ottamissani kuvissa, ja vanhan puretun sillan osia kesällä 1995 otetussa kuvassa. Tarkempi ajankohta on selvitettävissä kirjastossa, koska sillan valusta oli juttua jossain sanomalehdessä, olisiko ollut Satakunnan Kansassa. Enkä ymmärrä, mistä muusta tuo siltatyömaalla tapahtunut hämminki olisi voinut syntyä kuin tämän kuvassa näkyvän turvallisuuslaitoksen käyttöönotosta. Tuskin siellä on mitään muuta puomilaitosta ollut sillan rakentamisen ja sähköistyksen valmistumisen välissä.
kuva 09.02.2014 20:12 Ari-Pekka Lanne  
  Kyseessä on todellakin äärimmäisen harvinainen tilanne, siis että turvallisuuslaitos olisi toimimaton. Kahteen asiaan suomalaiset ovat tottuneet luottamaan sokeasti – toinen on ylikäytävän turvallisuuslaitos, toinen veturinkuljettaja.

Erikoinen tilanne vaatii erikoiset toimenpiteet. Kimmon kuvaamassa häviävän harvinaisen erikoistilanteen erikoisversiossa, jossa ollaan liikkeellä tavarajunalla, ja vastassa sattuu olemaan vastamäki, vauhdin pientä himmailua otollisempi ratkaisu saattaisi olla torvien huudattelu. Mutta täytyyhän siitä vauhdista osata luopua viimeistään siinä vaiheessa kun auto rysähtää puomien ollessa ylhäällä junan alle…
kuva 09.02.2014 11:45 Ari-Pekka Lanne  
  No jaa, ehkä niiden kraattereiden muodostumista voisi koittaa jo vähän hillitä. ( http://kalvitsa.ning.com/forum/topics/ka​lvitsan-asema-meteoriitti-putosi-pitk-ah​oon ) Onhan siinä se kaunis ajatus pohjalla, että kun tehdään oikein iso monttu, niin ei tarvitse kaivaa niitä pienempiä monttuja. Ehkä ei tule surua sukuun, mutta ympäristövahinko on pysyvä, jatkuva, korjaamaton ja sietämätön – ja eikös ne kraatteritkin jotain maksa.

Itse luottaisin melko pitkälle turvallisuuslaitokseen. Sen voisi ihan hyvin kytkeä JKV:hen – toimien vaikka niin, että mahdollisessa varoituslaitoksen vikatilanteessa lähestyvä veturi antaa erkasta alkaen automaattisesti ja taukoamatta "juna tulee" –vihellinopastetta aina ylikäytävälle asti ohentaen samalla junan vauhtia. En käsitä miten joku tunnelin ovi voi olla ensisijaisempi baliiseilla suojattava kohde kuin ylikäytävät (vrt. Topin kommentti 07.02.2014 15:03). Edullisempi versio voisi tosiaan olla selkeä turvalaitoksen statuksesta kertova opastin jossain erkalla saakka, niin vek ehtii hyvin löysäillä vauhtejaan ja vihellellä. Puomien kiertelijöistä päästään asennekasvatuksella.
kuva 09.02.2014 11:44 Ari-Pekka Lanne  
  Raumallahan haisi pitkään rikkivety ja metyylimerkaptaani, mutta sekin on kyllä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tainnut melkein kokonaan kadota parempien filttereiden ansiosta.

Peipohjassa katsastuskonttorin naapurina on sopivasti pallografiittivaluraudan kanssa pelaava valimo. Siinä on toinenkin isäntä sadatellut tuodessaan pyhää peltilehmäänsä leimalle, kuvitellen hajun tulevan koslansa jarruista.
kuva 07.02.2014 15:45 Ari-Pekka Lanne  
  Niinpäs olikin… Turvalaitteen käyttösäännöt eivät olleet ajan tasalla. Hälyn pois kytkenyt liikenteenohjaaja ei muistanut kytkeä sitä takaisin eikä kertoa asiasta tauon ajan tuuraavalle toiselle liikenteenohjaajalle, joka ei myöskään huomannut valvomon monitorista keltaista varoitusvaloa, joka kertoi varolaitoksen toimimattomuudesta. Veturinkuljettaja ei huomannut puomien ylhäälläoloa. Tyttö ei huomannut lähestyvää junaa. Siinä kasaantui hyvin monta onnetonta sattumaa, jotka yhdessä aiheuttivat onnettomuuden. Jos onnettomista unohduksista tai huomaamattomuuksista yksikin olisi jäänyt tapahtumatta, onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Toisaalta ei olisi tarvittu kuin yksi tekninen varotoiminto estämään onnettomuuden - sellainen olisi voinut olla vaikkapa varolaitoksen kytkös JKV:hen.
kuva 07.02.2014 15:11 Ari-Pekka Lanne  
  Vielä yksi kulma tähän toimimattoman varolaitoksen mysteeriöön: En muista koskaan kuulleeni sellaisesta tasoristeysonnettomuudesta, jonka olisi aiheuttanut toimimaton varolaitos. Onkohan sellaista tapahtunut?
kuva 07.02.2014 15:04 Ari-Pekka Lanne  
  Ja onhan myös olemassa veturinkuljettajille suunnattuja varolaitoksen toimivuudesta kertovia opastimia (http://www.vaunut.org/kuva/9704), mutta ne näyttävät jostain syystä sijoitetun matalanopeuksisille teollisuus- ja sivuraiteille, joissa opastimista ei ole vastaavaa hyötyä.
kuva 07.02.2014 00:04 Ari-Pekka Lanne  
  Tyhjentäviä, myyttejä murtavia vastauksia...

On vielä mainittava, että vaikkapa juurikin tässä kuvan tasoristeyksessä, kuvitellussa varolaitoksen vikatilanteessa, siinä vaiheessa jos tasoristeykseen tulevaan veturiin näkyy liikennettä, on jo myöhäistä vihellellä... Näkymät ovat tässä nimenomaisessa ylikäytävässä, aivan kuten Santeri keskustelunavauskommentissaan kirjoittikin, hyvin huonot. Mutta hyvä, uskotaan, eiköhän vekit osaa mahdollisista vikatilanteista erityisesti kuvankaltaiset erikoistapaukset blokata mielessään.
kuva 06.02.2014 23:20 Ari-Pekka Lanne  
  Miksei varolaitoksellista ylikäytävää voisi sanoa vartioiduksi. Ihminen ei sitä vartioi, mutta tekniikka.

Eli ylikäytävien varoituslaitokset ovat kytköksissä JKV:hen, ja Sn 35 tulee suoraan sitä kautta?

Erään kuulemani urbaanilegendan mukaan auton ajaessa puomin irti ylikäytävää lähestyvään junaan tulee JKV:n kautta "punainen" eli automaattinen pysähdys. Pitäneeköhän paikkansa?

Itsekin olen jo varhain miettinyt tuota toimimattoman varoituslaitoksen mysteeriötä. Mietin lähinnä sitä, että seuraavatkohan veturinkuljettajat junia ajellessaan kuinka aktiivisesti varolaitosten puomeja – lähinnä niiden pysty- tai vaakatasossaoloa – vai päästävätkö he vain ydinvoimalaohjaamosyndrooman vallassa menemään, vaikka Kuu tipahtaisi edessä kiskoille? Järjen kautta luulisi, että nähdessään puomien olevan pystyasennossa, veturinkuljettajalla voisi luulla olevan sen verran älliä, että hidastaisi vauhtejaan ja antaisi "juna tulee" –vihellinopasteita, mutta mitenkähän mahtaa olla käytännössä?
kuva 06.02.2014 22:34 Ari-Pekka Lanne  
  Sen täytyy olla ollut vuotta 1994, kun meloimme enon kanssa lämpöisenä loppukesän päivänä kanootilla Köyliönjokea pitkin. Olimme lähteneet liikkeelle Tuiskulan myllyltä. Rautatiesillan kohdalla – puoli kilometriä tästä ylikäytävältä Raumalle päin – oli meneillään uuden teräsbetonisen sillan rakennusprojekti, osana rataosan sähköistystä enteilevää perusparannusta. Sillan kansi valettiin alkuperäisen sillan viereen ja tunkattiin sitten aikanaan vanhan sillan tilalle. Maihinnousimme hetkeksi siltatyömaalle ihmettelemään. En muista oliko kantta vielä valettu, mutta joka tapauksessa, joko sillankannen muottia tehtiin tai purettiin.

Radan suoran Peipohjan puoleiseen päähän, kolmen kilometrin päässä sillalta olevaan mutkaan ilmestyi Alstommin junankeula. Raumalle menevä tavarajuna oli tulossa. Siinä siltatyömaalla oli paikalla vastaava mestari tai vastaava, joka oli kiinnostunut kuvan puolipuomilaitoksen toimivuudesta. Hän ehti noitua ja melkein poltti hihansa – eivätkö puomit toimikaan, kun ne näyttivät pysyvän ylhäällä junan lähestymisestä huolimatta. Taisi siinä joku autokin huristella ylikäytävän yli. Mutta kyllähän ne sitten lopulta putosivat alas, kunhan juna tuli hieman lähemmäs, ja saavutti hälyn laukaisevan eristyksen. Kyseessä oli nähtävästi yksi ensimmäisistä kerroista, kun tämä uudempi puomillinen varolaitos joutui tositoimiin.

Kun tuo vuonna 1994 otettu, linkittämäni kuva muutama vuosi sitten julkaistiin täällä .orgissa, olin aivan halolla päähän lyöty. Paikka oli minulle tuttu 90-luvun alun ajoilta, mutta tuo vintage-tyylinen yksiraiteisen rautatien tasoristeys -liikennemerkki näytti siltikin silmiini täysin oudoilta. Olin unohtanut ne tyystin, siltikin vaikka olen varmasti nähnyt samanlaisia muissakin tasoristeyksissä. Ihmisen muisti on kummallinen. Siksi tarvitaan valokuvia.
kuva 04.02.2014 15:00 Ari-Pekka Lanne  
  Hevospuomihan se siinä, varmaankin pätkä originaalia Rauman rautatien kiskoa.
kuva 04.02.2014 12:37 Ari-Pekka Lanne  
  Luullaakseni samojen, lähinnä Bolidenin, Yaran ja muiden kombinaatin laitosten, valojen outo kajo toisesta suunnasta kuvattuna: http://www.satakunnankansa.fi/Lukijankuv​at/1194870292873/artikkeli/lukijan+kuva.​html ;o)
kuva 04.02.2014 12:14 Ari-Pekka Lanne  
  Sellaiseen käsitykseen olen jäänyt. "Luoja yksin tietää - mutta ei kerro!"
kuva 04.02.2014 09:30 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos kiitos. Tässä Rauman radan ylikäytäväkuvakoonnoksessa oli pelin henkenä esittää yksi ja vain yksi .org-ruutu jokaisesta rataosan käytössä olevasta ylikäytävästä alkaen Peipohjasta ja päättyen Raumalle. Monissa muissa paikoissa oli hyvin hiljaista. Mitään liikettä ei ollut havaittavissa pitkähköstäkään odottelusta huolimatta. Tässä sen sijaan tuli hyvin lyhyessä monta rekvisiitaksi sopivaa kohdetta, jotka piti napata kennolle. Joten päätin koplata ne tällaiseksi kollaasiksi, jolloin voin esittää neljä kuvaa yhdessä ruudussa.

Jos ketä kiinnostaa, niin Sr1 3105:n perässä seuraavan rungon kokoonpano on Sim + Simn-t + Sim + Gbln + Simn-t + Sim + 4 Gbln + Simn-t + Gbln + Gbls + 5 Sp + 7 Sps + Ocpp + Sp.
kuva 04.02.2014 08:39 Ari-Pekka Lanne  
  (Enkä autoa ole koskaan omistanutkaan, mutta teoriassa olisin voinut sellaisen lainata tai vuokrata...)
kuva 04.02.2014 08:22 Ari-Pekka Lanne  
  Jotain sen suuntaista arvelinkin kartan ja Miekantien pohjoispäässä, 8-tiellä olevan yksityistie-kilven perusteella. Sen takia lähestyinkin kohdetta radan eteläpuolitse asumatonta maastoa pitkin: http://www.vaunut.org/kuva/89959. Autolla Miekantien ylikäytävälle ei em. syistä pääse, mutta autoahan minulla ei ollutkaan mukana, vaivoina.
kuva 04.02.2014 00:46 Ari-Pekka Lanne  
  Tollaset maakasat on aina helmiä löytyessään, ja tulevat junabongarille, eikun rautatieharrastajalle hyvään tarpeeseen. Tästä kuvasta ei oikein näe, kun valotusaika oli niin pitkä, mutta tuolla oli tuohon aikaan vielä melko pimeää, kun tuohon yritin jotenkin kompuroida...
kuva 04.02.2014 00:25 Ari-Pekka Lanne  
  Jos jatketaan entisestä Santamaan ylikäytävästä vielä muutaman sadan metrin verran Rauman suuntaan, tullaan Santamäkeen, jossa oli aikanaan soraraide. Perimätiedon mukaan siitä ajettiin höyryvetureilla harjusoraa mm. Harjavallan vesivoimalaitostyömaalle.
kuva 04.02.2014 00:16 Ari-Pekka Lanne  
  Ylikäytävästä puolen kilometriä Kiukaisiin, Raatikanaukeen reunalla olevassa kaarteessa kävi kerran 60-luvulla niin, että pikkupoika kakkasi 43 kg/m painavan kiskon harjalle. Kaverukset sitten kikattelivat puskassa kun Lättähattu ajoi kakan yli. Tämän kertomuksen kuulin talvella 1994 nuotion ääressä radan sisäkaarteen puoleisessa mäessä.

Kun pulinat oli tullut pölistyä ja makkarat syötyä, Rauman suunnasta kuuluikin jo olevan tulossa tavarajuna. Nuotion päälle laitettiin kiireesti ylimäärin kuusenhavuja, jotka saivat aikaan valtavan sauhun. Tavarajuna (Dr13 + 20 Sim) sukelsi savupilveen torvet soiden.
kuva 04.02.2014 00:08 Ari-Pekka Lanne  
  No joo, vaikka eipä tuosta onneksi ole oikein tunnistettavissa. Illalla kotona sen sijaan, kun selailin ja zoomailin päivän kuvia tuosta suoralta, mietin että ihan kuin T3712:n (tai vast. ylimääräinen juna) kuljettajalla olisi pokkari kädessään... =o)
kuva 04.02.2014 00:05 Ari-Pekka Lanne  
  Ennen vanhaan maaseudulla, vanhan kansa keskuudessa tunnettiin monenlaisia tarinoita oudoista ja erikoisista asioista – pallosalamoista, kummitustaloista ja sen sellaisista. Tässä lähistöllä kerrotaan olleen talo, jonka tuvassa lentelivät astiat. Taisipa joku luulla tavanneensa talon edustalta kuolleitakin kulkemasta. Mutta tämä siis oli jo ennen kuin töllöttimestä tuli Napakymppiäkään.
kuva 04.02.2014 00:00 Ari-Pekka Lanne  
  No joo, niinkin joskus käy. ;o) Tästä junasta sain kyllä useita erilaisia otoksia - sellaisenkin, jossa näkyy veturi. Mutta kun se sattui harmittavaisesti olemaan värivihreytynyt, niin päätin valita tämän, jossa on oikein originaali-Simi. :o)
kuva 03.02.2014 23:15 Ari-Pekka Lanne  
  Ylikäytävässä sattui sunnuntaina 24/5-2009 kuolemaan johtanut onnettomuus (http://www.turvallisuustutkinta.fi/mater​ial/attachments/otkes/tutkintaselostukse​t/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkint​a/2009/b42009r_tutkintaselostus/b42009r_​tutkintaselostus.pdf ), jonka jälkeen ylikäytävä varustettiin puomilaitoksella.
kuva 03.02.2014 22:51 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman satamassa oltiin maanantai-iltapäivällä 28/5-2007 tyhjentämässä pitkään käyttämättömänä ollutta 16 metriä korkeaa, 4000 kuutiometriä vetävää, kaukaisilta mailta uineiden rahtilaivojen painolastivesien vastaanottosäiliötä, kun pilssivedestä löytyi ruumis. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa kuolinsyyksi raportoitiin hukkuminen. Poliisin tutkimuksissa selvisi lopulta, että ruumis oli Raumalla 80-luvulla kadonneen nokialaismiehen.

Parikymppinen mies oli matkustanut kaverinsa kanssa Nokialta Raumalle torstaina 28/6-1984 tavarajunassa salamatkustajana. Kaverukset olivat sopineet hyppäävänsä junan kyydistä, kun Tuulensuun kerrostalot näkyvät. Toinen mies hyppäsi sovitusti, mutta kaveri jäi junaan. Tavarajuna jatkoi matkaansa Rauman satamaan, eikä junasta hypännyt enää koskaan nähnyt kaveriaan.
kuva 31.01.2014 16:16 Ari-Pekka Lanne  
  Täysin samanlaiset syväjohtajan elkeet kuin vain kapteeni James T. Kirkillä voi Enterprisen komentosillalla olla. ;o]
kuva 26.01.2014 21:37 Ari-Pekka Lanne  
  No mutta sittenhän tämä käärme oli onnistunut keplottelemaan tiensä Kalkkuun sil' viisiin, että myöhästyminen oli sielläkin sen varttituntin (aikat. 14:48). ;o)
kuva 26.01.2014 21:08 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän tämä T3730 oli. T3712 meni Sr1 3074:n vetämänä hiukan etuajassa, ollen km:llä 312 jo klo 11:30.
Tämän T3730:n puolestaan havaitsin kilometrillä 314 klo 12:33. Siinä kohdin myöhästyminen oli vartin luokkaa, mutta Kalkkuun mennessä myöhästyminen on näköjään kasvanut reiluun tuntiin, jos Roope muistaa ajan oikein. Mietinkin siinä havaintoa tehdessäni ja grafiikkaa katsellessani, että junan myöhästyminen voi hyvinkin kasvaa matkan aikana, kun kohdattavia on jonkin verran – H465, T3430, T3432, H467.
Kuvan exif-tietueen mukaan tosin tämä kuva olisi otettu jo klo 15:03, mutta onkohan kameran kello ollut oikeassa ajassa?
kuva 23.01.2014 17:02 Ari-Pekka Lanne  
  Kas, joku näköjään sittenkin otti tästä projektin itselleen. Sr1 3037 back on track - asjaa.
kuva 18.01.2014 15:14 Ari-Pekka Lanne  
  Havainnon tein myös tuossa penkalla tullessani kuvauspätsiin ja valmistellessani kameran tälliä. Juna P904, jolle esiö tässä näyttää opastetta "Odota aja 35", tuli muutaman minuutin myöhässä, sivuuttaen esiön klo 7:54. Sähikäisen syynä oli pikajunan edellä omia aikojaan kuljeskellut 3 x Dv12 –vetoinen rahti, ilmeisesti viisi (5) tuntia hitaaseen jäänyt "The Happo" T4036, joka pyyhkäisi esiön ohi klo 7:45. Nykyään Happo tulee Turkuun asti tavallisesti 2 x Sr1 –vedolla, joten Hapon myöhästymisen taustalla saattoi olla veturirikko.
kuva 17.01.2014 10:25 Ari-Pekka Lanne  
  Tyttö, koira ja esiopastin: http://goo.gl/maps/8JBwA
kuva 14.01.2014 21:18 Ari-Pekka Lanne  
  Ei haittaa vaikka lamppupuolelta Sudelta simahtaisi toinenkin puskinlyhty, kunhan on turvateippi.
kuva 14.01.2014 19:48 Ari-Pekka Lanne  
  Esko Kivikoski olisi epäilemättä osannut antaa vastauksen tähänkin kysymykseen viipymättä ja luntteihin turvautumatta. Tässä meidän viisasten kerhossamme (.org) vastaus saatetaan toisinaan saada hieman pidemmällä viipeellä. Tyhjiö on kuitenkin maailman sivu ollut kauhistus ylitse muiden erityisesti kahdelle: luontoäidille ja sanaristikoiden ratkojalle.
kuva 13.01.2014 23:34 Ari-Pekka Lanne  
  4/10-2005, eli tiistaipäivä. Vakkarin mukaan arkiaamupäivisin, klo 9:08–12:44, kulki Sr1-vetoinen (perjantaisin tupla-Sudella) T2217 Kouvola lajittelusta Pieksämäki tavaraan. Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/19327 perusteella näyttää myös, että kyseinen juna olisi ollut vaunustoltaan juurikin tuollainen sekalainen. Lukitaanko 2217?
<<   >>