268-11830 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.04.2013 21:05 Ari-Pekka Lanne  
  Ei kontit ehtineetkään laivalle, vaan meneehän noita paatteja. Eikä tyhjillä askeilla kait niin kiire olekaan. Eivät näyttäisi olevan millään kiinnitetty vaunuun, mutta sinnikkäästi sivupylväät pitävät ne vaunun "kyydissä".

Hyviä dokumenttikuvia.
kuva 03.04.2013 16:11 Ari-Pekka Lanne  
  Kabus-merkkisessä linja-autossa on sama vika ...tai siis ominaisuus - kaita tankin täyttöputki, korkkikin kuin Pappa-Tunturissa. Merkkaa varmasti tankatessa kokemattoman kuljettajan, joskus hieman kokeneemmankin. Onneksi tankkaus on aina vuoron päätteeksi, niin saa kamppeet heti vaihtoon "uusia eväitä hakiessa".
kuva 17.03.2013 10:42 Ari-Pekka Lanne  
  Kas kas. Raitiovaunut on saatu siivotuiksi turkulaisilta kaduilta pois autojen tieltä. Sopivasti ennen ensimmäistä öljykriisiä.
kuva 16.03.2013 08:27 Ari-Pekka Lanne  
  Eiköhän täällä olisi paras käyttää oikeita numeroita, jos ne ovat tiedossa. Käytöstä poistuneet numerot eivät merkitse mitään. Internet on muutenkin pullollaan vihreellistä tietoa - parempi ilman kuin väärin.

Yhtäkään kilpailevaa rautatieyhtiö tuskin hyödyttää millään tavalla tieto päivystäjien numeroinneista, eikä numeroiden julkitulo käsittääkseni voi millään muullakaan tunnetulla tavalla aiheuttaa VR:lle minkäänlaista vahinkoa tai hallaa.
kuva 13.03.2013 17:47 Ari-Pekka Lanne  
  En tiedä löytyykö 3003:n EVN-numero mistään muualta kuin päästäni. Oletin veturin saaneen EVN-numeron vihertymisen yhteydessä, mutta eihän näin tosiaan välttämättä olekaan.
kuva 13.03.2013 15:16 Ari-Pekka Lanne  
  Öh, en ole nyt aivan täysin varma, ymmärsinko Topin kysymyksen oikein. Myönnän, ettei 09:59 julkaisemani kommenttikaan ole kaikkein selkeimmästä päästä. "Kaatamisella" viittaan tuossa "romuksi ajamiseen". "Kloonattu" yksilö on tietenkin VR FI 91 10 3000003-6. Hauska sattuma muuten tuokin, että Suomen susikanta on samassa suuruusluokassa Sr1:sten määrän kanssa - kumpaakin lajia on toista sataa.

Katsoin eilen televisiosta Daniel Alfredsonin ohjaaman Susi-elokuvan, ja se laittoi kyllä miettimään, onko esim. suden kaatamisen sanktioissa mitään kohtuutta. Pohjoisruotsalainen poronhoitaja, jonka tokkaa sudet olivat aiemmin rokottaneet, tuomittiin elokuvassa suden kaatamisesta 12 kuukaudeksi vankilaan ja päälle tuli vielä niin suuret rapsut, että hänen pitäisi summan saadakseen teurastaa melkein kaikki poronsa.

Ei mun kirjoituksia kannata aina niin otsa rypyssä lueskella, vaikka tuossa aiemmassa herjassani on kyllä minusta muutama ihan asiallinen totuuden siemenkin mukana. Niin ja siis veturinkuljettajia ei edellä ole missään tapauksessa tarkoitus millään tavalla solvata. Se että kyseinen ammattiryhmä osui tuohon, on aivan täysin puhdas sattuma.
kuva 13.03.2013 12:56 Ari-Pekka Lanne  
  VR Groupilla on vielä tehostamista toiminnassaan. Ainakin Seinänoessa, koska sieltä liikeni "ylimääräinen" veturi ja kuljettaja avustamaan junaa.
kuva 13.03.2013 09:59 Ari-Pekka Lanne  
  Kenelle tulisi mieleen paeta utopiasta? Kapitalististen Eurostotasavaltojen liitto on kuitenkin varmuuden välttämiseksi säätänyt susidirektiivin. Eli kyllä, jokaisella on oikeus ”vapauteen” – mutta se, joka pyristelee itsensä vapaaksi Eurostoliiton infrasta betonisine kaupunkeineen ja niitä yhdistävillä pikiteillä sukkuloivine lasikuplineen, ajattelee omilla aivoillaan ja kävelee omilla jaloillaan, joutuu viimekädessä silmätysten susihukan kanssa.

Suomen susikanta on tällä hetkellä tiettävästi 109 yksilöä, joista yhä suureneva osa on myös EVN-numeroitu. Joissakin lähteissä kerrotaan, että kaikki sudet olisivat alun perin tulleet Suomeen itärajan takaa. Erään sosialistisdemokraattisen ammattiliiton jäsenkortilliset ovat kaataneet neljä sutta, mutta näistä yksi on kloonattu uudelleen jolkottelemaan metsiimme.
kuva 10.03.2013 18:02 Ari-Pekka Lanne  
  Tässä punanuttu susihukka vuodessa 1994: http://www.vaunut.org/kuva/47508
kuva 04.03.2013 01:28 Ari-Pekka Lanne  
  Haketta ajettiin Raumalle Teuvan sahalta.
kuva 02.03.2013 13:19 Ari-Pekka Lanne  
  Sori vaan Ennevirasto™, mutta tämän kaikkien kilometritolppien pikkuserkun kaiman näkemisen aiheuttamalta nauratukselta toettuani tulee mieleeni vain yksi ajatus: Jollain on selvästikin ollut liikaa rahaa ja aikaa.
kuva 01.03.2013 22:53 Ari-Pekka Lanne  
  http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,5601.0.html
kuva 01.03.2013 22:14 Ari-Pekka Lanne  
  Ja pidetään peukkuja, että omistajatalossa lähitulevaisuudessa tapahtuva isännänvaihdos osoittautuu suotuisaksi Pulla-Hurun kannalta!
kuva 27.02.2013 10:52 Ari-Pekka Lanne  
  Näinpä. Mainittu valtuuskunta on tarkemmin ajatellen jo olemassa, ihan palkkaamalla palkattu työhönsä. Tokihan tehtävää hankaloittaa se, ettei rahaa ole. Tai vuosikymmeniä sitten, jolloin tehtävä olisi ollut paljon helpompi ja halvempi, ei ollut minkäänlaista arvostusta kyseistä veturisarjaa kohtaan. Kuulemma Dr15:kin oli "vain rautatieharrastajien päähänpinttymä".

Olen edelleenkin sitä mieltä, että kunnostustila löytyy tuolta samalta tontilta, jos vain (parissa tahossa) halutaan. Tarvitaan vain yksi soitto pääradan toiselta puolelta, niin saadaan veturi ns. pajalle, sisätiloihin.

Kun veturia aletaan korjata, alkaa rahaa kulua. Rautatiemuseo joutuu hankkimaan projektia varten rahoitusta. Rautatieharrastajilta saa kerättyä 5-numeroisen summan, sillä pääsee jo alkuun. Kun työ saadaan alulle, voivat muutamatkin eri säätiöt ja yritykset (ainakin VR Group) sponsoroida hanketta. Yksittäisen tukijan ei tarvitse antaa suhteellisen suurtakaan rahamäärää, kun summa on jo huomattava.

Projektin toiseksi suurin este on raha. Suurin este on tahtotilan puute Rautatiemuseossa.
kuva 23.02.2013 16:03 Ari-Pekka Lanne  
  Ettenkö sanoisi, että tästähän tuleekin mielenkiintoinen (kahvi)pullahurukeskustelu, aivoriihi(mäki) ja idea(kone)paja. Oskarin mainitsema Jane ja Aatos Erkon säätiö näyttää tukeneen juuri tämänkaltaisia teknisiä kulttuurihankkeita huomattavilla summilla. Ja muitakin rahastoja on olemassa. Rahallahan saa vaikka sitä säilytystilaa. Ja jos jostain hyvällä onnella irtoaisi hillittömästi rahaa projektille, kunnostustyön voisi vaikka ostaa Hyvinkään konepajalta. Dr13 2349 ja Dv16 2026 ovat esimerkkejä työn laadusta, vaikka näissä toki lähtökohta on ollut hieman erilainen.

Ilkan ehdottama toimikuntamallikin on kiinnostava. Ja aivan oikein – eihän sitä kaikkea rahaa tosiaan heti tarvitakaan, vaan koska sitä kuluu projektin edetessä, sitä voidaan myös kerätä ajan kuluessa.

Pitää myös muistaa, että Haapamäellä on tallessa toinenkin kiitojunaan sopiva osa, KCik 2071. http://vaunut.org/sarja/2339
kuva 20.02.2013 21:56 Ari-Pekka Lanne  
  Juuri näin. Rahankeräykseen tietenkin tarvitaan lupa – älkää ihan vielä niitä šekkejänne SRM:ään lähetelkö! =oD Lisäksi ennen maksulappujen lähettelyä ja rahojen siirtelyä pitäisi tosiaan luonnollisesti jo olla melko tarkkaan selvillä, kuka tekee, mitä tekee, missä tekee ja paljonko kukakin tai mikäkin on lopulta valmis maksamaan – hiukan budjettiarviota ja projektisuunnitelmaa, soittelua ja sopimista ammattikoulujen kanssa. Mutta aivan ensiksi asia pitäisi ottaa pöydälle SRM:ssä ja vaikka SRHS:ssakin – ruveta hoitamaan edellä mainittua paperisotaa ja byrokratiaa.

Juhan kommentti, että Pulla-Huru pitäisi saada mahdollisimman nopeasti edes sisätiloihin, on ehdottoman kannatettava! Sen ei luulisi olevan kohtuuttomasti pyydetty.

Kurt, kyllä kemiassa puoliintumisaika on nimenomaan jonkin reaktion, eikä alkuaineen ominaisuus. ;o) Onhan reaktion nopeudella ero, hukkaako rauta itsensä hapen ja veden, niin kuin kuvassa, vai ehkä rikin (Fe + S) tai vaikka hapon (esim. Fe + HCl) kanssa reagoidessaan. Ydinfissiossa puoliintumisaika on isotooppikohtainen, kun on kyse ko. isotoopin hajoamisesta itsestään muiksi isotoopeiksi. Tässä Hr 11:n ruostumisessa voi tosiaan olla mahdotonta määrittää puoliintumisaikaa, koska olosuhteet ovat niin vaihtelevat – lämpötilat vaihtelevat, jopa yhden reagenssin (vesi) määrä vaihtelee säiden mukaan. En tiedä, voiko raudan ruostumiselle laboratorio-olosuhteissakaan määrittää puoliintumisaikaa, kun reaktio on niin monivaiheinen.

Juhanin Porkkana-projektille myös syvä kunnioitus ja kannustus! Suomessa tehdään valtavasti työtä rautateiden museokaluston parissa. Työsarkaa riittää. Lättähattuja pidetään ajokuntoisina monessa paikassa. On Hurua ja Alstikkaa. Tapani Laaksomies on tehnyt sanattomaksi vetävät talkoot höyryvetureiden parissa. Mutta kuten kuvasta näkyy, tämä Hr 11 lienee tällä hetkellä yksi akuuteimmista kunnostusta odottavista kohteista, koska on kirjaimellisesti ruostumassa puhki.

Pertun kommenttiin sanoisin, että vaikka veturi onkin SRM:n omaisuutta, niin luulisi rahojen silti kelpaavan. Ja jonkinlaista museon ulkopuolista työtä veturin kunnostus joka tapauksessa teettää. Tuskin museonjohtaja itse henkilökohtaisesti alkaa veturia hiekkapuhaltamaan.
kuva 20.02.2013 14:14 Ari-Pekka Lanne  
  Oksidista sinä olet tullut, oksidiksi pitää sinun jälleen tuleman. Metallinen rauta on luonnottomuus.

Kyl kai kemiallisellakin reaktiolla on tietty puoliintumisaika, eikä pelkästään ydinreaktioilla. Se on aika, jossa puolet ko. reagenssista on kulunut reaktiotuotteeksi tai -tuotteiksi.

Kosteus saa yhdessä hiilidioksidin ja suolojen (vrt. happosade) kanssa Pulla-Hurun epähomogeenisiin teräspintoihin aikaiseksi galvaanisia pareja. Raudan hapettuminen ruosteeksi pelkistetysti:

4 Fe (s) + 3 O2 (g) + 2n H2O (l) → 2 Fe2O3 • n H2O (s)

Välivaiheissa esiintyy vapaita elektroneja, hydroksidi-joneja, rauta(II)-joneja, rauta(II)hydroksidia. Hr 11:ssä on käynnissä atomi- ja jonimittakaavassa tarkasteltuna sen päiväinen kuhina ja pöhinä, että lähellä virtaava päärata on siihen verrattuna liikenteellisesti täysin kuollut, ilman oikoradan vaikutustakin. Ajan myötä kaikki rauta kuitenkin lopulta muuttuu yllä olevan reaktioyhtälön mukaisesti hydratoituneeksi rauta(III)oksidiksi, jos korroosion annetaan jatkua loppuun. Ja näin olemme saaneet yhdestä (uniikista) Hr 11:stä läjän ruostetta.

Jos Hr 11:n pelastamiseksi on enää mitään tehtävissä, nyt alkaa olla korkea aika. SRM:n, SRHS:n tai vastaavan sopivan tahon pitäisi ottaa tämä projekti haltuunsa, tarttua härkää sarvista, ryhtyä projektin koordinaattoriksi. Konepajalta löytyisi varmasti sen verran joutilasta hallitilaa, jossa työtä voisivat tehdä esimerkiksi jonkin lähiseudun ammattioppilaitoksen motivoituneet opiskelijat opettajiensa ja konepajan ammattilaisten ohjaamina – samoin kuin Toijalan Tr 1- ja Rauman Tk 3 -projekteissa. Satumaisen hyvällä tsägällä jotkut konepajan toimessa tai eläkkeellä olevista rautaisista ammattilaisista voisivat innostua ryhtymään tähän savottaan jopa talkoilla. Sivutuotteena tai korvauksena tilojensa, ehkä työkalujensakin käytöstä VR Group saisi joukon yhden lähes mahdottomalta näyttävän projektin verran kokeneempia, ammattiinsa valmistumassa olevia peltiseppä- tai pintakäsittelijänoviiseja. Jollei lopullista säilytys- ja esittelytilaa jostain käsittämättömästä syystä riittäisi SRM:n laajenevista halleista, niin vaikka Riksun talleilta, onhan siellä muitakin SRM:n moottorivetureita kortteerannut SRM:n remontin aikana.

Täällä kyseltiin muutama vuosi sitten .org-väen halukkuutta osallistua Hr 11 -projektin kustannuksiin. Lähetin silloin puoltoääneni, monikohan muu? Sittemmin keräyksestä ei ole kuulunut mitään. Kerrottakoon nyt kuitenkin tässä, että tähän tarkoitukseen minä olisin valmis lohkaisemaan tuhat euroa. Löytyykö muita – yksittäisiä harrastajia tai harrastusyhdistyksiä, suurempia tai pienempiä šekkejä?
kuva 18.02.2013 20:58 Ari-Pekka Lanne  
  Hiivatti, tupla-27:n koppi! Siitä tulisi loistava simulaattori.
kuva 16.02.2013 20:15 Ari-Pekka Lanne  
  Oikein toimittu Toppilan suojelluilta siiloilta! Pitäähän terroristeille ja sabotööreille pistää kampoihin. Samalla tavoin aikanaan Taavetti Rytkönen ja Heikki Mäkitalo pyyhkivät kartalta yhden pientilan työkaluinaan traktori ja dynamiitit. Nähtävästi siilojen rakenne ei ollutkaan heikko, vaan alusta alkaen rakentaminen Kalevala Rakennukselle halvempaa kuin alkuperäisen modifioiminen. Eikö Museovirastolla, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja Oulun rakennuslautakunnalla ole kynsiä ollenkaan?

Tuosta Archeuksen havainnekuvasta paistaa läpi suojelukohteen tuunaukseksi naamioitu tavallisten kerrostalopöksien rakentaminen. Eikö julkisivua olisi voinut säästää edes vähän alkuperäistä muistuttavana, kun on kyse suojelukohteesta? R.I.P. SOK:n Terva-Toppilan funktionaaliset siilot (1928-2012). http://yle.fi/uutiset/toppilan_sitkeat_s​iilot_vihdoin_nurin/6334764

Hurujen (2216 & 2241) vihertymistä odotellessa…
kuva 15.02.2013 17:32 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitokset selvennyksestä. Nyt minäkin jotenkin ymmärrän. Maailma on sellainen, että raha ja näkemys tai visiot harvemmin osuvat samoille tahoille. Minulla esimerkiksi olisi näkemystä, mutta ei capitaa. Yksi ratkaisu voisivat olla maamme suositut iskelmätaivaan ja muiden taiteenalojen starat, kuten Koivuniemen Pakke, Loirin Vesku, Peteliuksen Pee-Pee ja Koivusalon Timppa. Mainitun tason taiteilijoista voisi olla käheetä majoittua viljasiiloihin, lisäksi heillä saattaa olla niin sanotusti tuvan lattian alla kultakimpale.

Jos olisin rikas, majoittautuisin mielelläni viljasiiloon. Mikäs siellä olisi kahvia keitellessä ja kissojen edesottamuksia seuraillessa. Kuulaina kevätiltoina voisi kiivetä siilon katolle, kiikaroida Jupiterin kuita ja näyttää vaimolle ”tuolla on Otava, tuolla Jousimiehen tähtikuvio ja tuolla Sirius”. Siilolta olisi mukava lähteä junabongausmatkoille, mutta sinne olisi myös aina mukava palata.

Siiloja on ratojen varsilla melkein joka asemalla. Ne ovat muisto sotienjälkeisiltä Suomen vaurauden ja kukoistuksen vuosikymmeniltä. Silloin ruoka tuli vielä omasta maasta. Lisäksi siilot ovat vaikuttavia, kauas näkyviä maamerkkejä, jotka elävöittävät suomalaista maisemaa.
kuva 14.02.2013 17:59 Ari-Pekka Lanne  
  Esteettisistä näkökohdistahan ei voi väitellä, koska sellaisessa kädenväännössä ei kuulemma voi olla oikeita eikä vääriä vastauksia. Minusta nämä vanhat siilot ovat kuitenkin hyvin vaikuttavia ja komeita – eikä pelkästään sen takia, että ne ovat nimenomaan osa rautatietä ja sen perintöä samalla tavalla kuin vanhat asemarakennukset, makasiinit, veturitallit ja vesitornit.

Kun jotain hävitetään, niin sitä ei sen jälkeen enää saa takaisin. En ymmärrä, miksi kaikki, siis aivan kaikki, pitäisi modernisoida tai louhia murskeeksi pelkästään modernisoimisen takia. Raumalta purettiin vajaa 20 vuotta sitten työväentalo Soihtula (http://www.raumakuvasto.fi/kulttuurivide​ot/esittely.php?materiaali_id=284 ). Muistaakseni kaupunginisät perustelivat hävitystyötä sillä, että pitää saada tilaa kerrostaloille. Tontti on talon purkamisesta asti ollut tyhjillään peltilehmien pysäköintialueena.

Toinen esimerkki tuhoamisvimmasta Raumalta. Satama ja kansalaisaktiivit ovat käyneet vuosia kädenvääntöä Kolmannen Petäjäksen eli Ulko-Petäjäksen kohtalosta. Rauman sataman liikenne on Suomen paperiteollisuuden alasajon ja Vuosaaren sataman valmistumisen myötä romahtanut. Hiljattain Raumaltakin suljettiin yksi paperikone. Silti satama haluaa louhia viimeisenkin lähes luonnontilaisena säästyneen kallioniemen tasaiseksi kuviteltujen konttien tieltä. ( propetajas.fi )
kuva 14.02.2013 12:48 Ari-Pekka Lanne  
  Osittain oikein, eli se että Tv4 514 on vielä tallessa. Mutta väärin siltä osin, että kun Oulussa on kaksi Tve5:sta ja yksi Tve4, voisi Teve-nelkku hoitaa vuoron 6504 (aseman autovaunupässi). Toinen Hourimoista hoitaisi vetureiden siirtelyt tallilla ja kääntöpöydällä, toinen vaunujen siirrot vaunukorjaamolla.
kuva 13.02.2013 22:34 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvin säväyttävä Dv12-kuva.
kuva 13.02.2013 22:11 Ari-Pekka Lanne  
  Ketjussa ovat vielä jääneet Tve4-sarjasta mainitsematta 501 ja 505. Ne on Resiinojen mukaan poistettu v. 2003 ja 2006. Tve4 504 on saman lähteen mukaan myyty Ovakolle v. 2008-2009 taitteessa.

Vieläköhän 510 ja 515-516 ovat Pieksämäen konepajalla? ( http://vaunut.org/kuva/36696 , http://vaunut.org/kuva/15671 )

Entä makaakohan 514 edelleenkin jossain Nokelan tallissa? ( http://vaunut.org/kuva/28591 )
kuva 13.02.2013 21:40 Ari-Pekka Lanne  
  Tommi, 2000-luvun alun Resiina-lehtien kalustomuutoslistauksista poimittua: Teka-kasit (561-585, 25 kpl) tuunattiin Teve-nelkuista 503 ja 517-540. 503:sta lukuun ottamatta siis uusimmista yksilöistä. Tve4:sten joutuminen pajalle tapahtui satunnaisessa järjestyksessä. Samalla numerojärjestys meni uusiksi – viimeisimpänä valmistuneesta Tve4 540:sta esim. kuoriutui Tka8 566 eikä suurinumeroisin 585, niin kuin voisi äkkiseltään luulla.
kuva 13.02.2013 19:49 Ari-Pekka Lanne  
  Onhan tuo Eljaksen junablogi yleisemminkin mainitsemisen arvoinen. Löytyy runsaasti mielenkiintoista nippelitietoa. ;o)
kuva 13.02.2013 16:43 Ari-Pekka Lanne  
  Tämä Turussa vielä tänä päivänä hyvin arkinen näky on minultakin jäänyt ainakin toistaiseksi kuvaamatta, vaikka aihe (Tve4+Hccmqqr) on ollut mielessä jo vuosia. Ehkä matka kuvauspaikalle on ollut liian lyhyt. Ja auta armias, jos menet varta vasten kuvaamaan tätä – eikös juuri sinä päivänä numeroa 6182 tottelekin Dv12.

Hyvinkään konepajalla lienevät olemassa ja käytössä Tve4 506 ja 509, Kokkolassa 512 ja 513, Kommilassa 508. Mikä Tampereella olevan Teve-nelkun numero on?

Tässä kuvassa esiintyvä Tve4 511 valmistui 1979, toisen tilaussarjan ensimmäisenä yksilönä. Selailin vanhoissa Resiinoissa olevia vetokaluston sijoituslistauksia, joista näyttäisi 511:n keskusvarikko olleen 90-luvun ajan Tampere. Tarkemmaksi sijoituspaikaksi on 1/5-1993 listassa merkitty Rauma. 1/2-2000 511 oli muuttanut Helsinkiin ja 1/3-2001 edelleen Turkuun – mistä lähtien Amppari onkin viihtynyt Turussa.
kuva 12.02.2013 22:12 Ari-Pekka Lanne  
  AIV - Artturi Ilmari Virtanen
VAK - Virtasen Autokoritehdas Ky
VAK - Vaarallisten aineiden kuljetus
kuva 10.02.2013 11:55 Ari-Pekka Lanne  
  Asemarakennus jää jonnekin kuvaajan selän taakse. Pääraide menee tuossa vieressä vasemmalla, suuntana etelä.
kuva 09.02.2013 15:03 Ari-Pekka Lanne  
  Junarosvojen pelossa? Eikös Venäjällä lastata kontitkin junanvaunuihin aina ovet vastakkain juuri sattuneesta syystä. Tosin merimieslegendan mukaan Skotlannista Amerikkaan seilanneista laivoistakin tuppasi silloin tällöin matkalla Atlantilla häviämään viskiä sisältänyt kontti - ehkä sisältö tai osa siitä oli hävinnyt ensin ja sen jälkeen kontti oli mystisesti pudonnut mereen.
kuva 08.02.2013 14:20 Ari-Pekka Lanne  
  Kirkasotsaisille harrastajille, jopa ammattilaisille voi sattua vahinkoja: http://vaunut.org/kuva/34603
kuva 08.02.2013 13:23 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä kysymys Korkilta! Resiinan 3/90 s. 39 olevassa Vaunukalustomuutokset VR:llä maalis-kesäkuussa 1990 -listauksessa kerrotaan neljä Ob:tä muutetun sarjaan Obgut. Sulkeissa olevassa sivuhuomautuksessa mainitaan, että sarja on uusi ja Enso-Gutzeitin käytössä. Enempää tietoa vaunutyypistä en löydä. Eikä taida .orgistakaan löytyä kuvaa moisesta? =o)
kuva 08.02.2013 13:03 Ari-Pekka Lanne  
  Selailinpa tuossa läpi 1990-2000-luvun Resiinoiden kalustomuutoslistaukset. Suoranaisia Ob:n tai sen johdannaisten hylkäyksiä en löytänytkään kuin puolensataa, vaikka alkuperäisessä kuvatekstissä arvelin Ob-vaunujen päätyneen suurin määrin nauloiksi. Sen sijaan Ob:sta muutettuja sarjoja alkoi siinä selaillessa löytymään runsaasti, aina eksoottisimpia BXte, BOv, BOvz, XOk, Sg-u ja Obgut myöten. Niinpä korjasin nyt kuvatekstin hieman tolkullisemmaksi.

.orgin rikkaus on siinäkin, että jos joku möläyttää julki virheellistä tai puutteellista tietoa, löytyy aina joltain korjaavaa tai paikkaavaa tietoa.
kuva 05.02.2013 12:43 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä noissa maisemissa sopii Deevereiden hiihdellä latuaan.
kuva 04.02.2013 21:54 Ari-Pekka Lanne  
  Lisätty tietoihin.
kuva 04.02.2013 19:57 Ari-Pekka Lanne  
  Mielenkiintoista. Minäkin tässä jo illan hämyssä hetkisen yritin selvitellä yhteistyössä hra Kuukkelin sekä parin rautatieaiheisen hyllymetrini kanssa Hai:n alkuperää, enkä päässyt puusta pitkään. Sain selville vain, että molemmissa on K14-telit - niin, mitkäpä muutkaan.

Sen kuitenkin arvasin, että Tommilla täytyy olla kysymyksensä takana jokin kompa. Hui Hai. =o)
kuva 04.02.2013 09:05 Ari-Pekka Lanne  
  Kalliimpia tuottaa? Niitähän on kertynyt vuoriksi, kun niille ei ole löydetty käyttöä. Harjavallan kuonakasatkin jäävät toiseksi tai kolmanneksi Siilinjärven kipsivuorten rinnalla. ;o)

Ehkä kyse on tosiaan siitä, että kaoliini sopii täyte- ja/tai päällysteaineeksi paremmin, saadaan laadukkaampaa paperia. Mutta se on tosiaan sääli, ajatellaan sitten Suomen vaihtotasetta, suomalaisen paperinvalmistuksen kannattavuutta tai vaikka kaoliinin louhimisen ja laivaamisen ympäristövaikutuksia.

Hyvä kuitenkin, jos edes jonkun verran pystytään käyttämään noita Siilinjärven "jätteitäkin".
kuva 03.02.2013 12:30 Ari-Pekka Lanne  
  Valtteri, luulen ettei yhteen kirjoittavaa merkintätapaa oltu 70-80-luvuilla vielä keksittykään. Se on nykyajan hapatuksia! =o)
kuva 03.02.2013 12:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvan tiedoissahan onkin "mutkia oikoen" Sm2, luulisi kuvan löytyvän sillä. Minusta kuvatekstissä voi - jollei jopa pidäkin - käyttää kuvanottohetkellä voimassa ollutta merkintätapaa Sm 2, mieluummin kuin poikkeavaa tapaa Sm2. Onhan esim. Seeprankin virallinen merkintä ehtinyt vuosikymmenten aikana muuttua: Vr 12 -> Dr 14 -> Dr14.

Erikseen kirjoittava merkintätapa oli käytössä jonnekin suunnilleen vuosituhannen alkuun, jolloin alettiin käyttää nykyistä merkintää. Siirtymävaiheessa saattoi eri yhteyksissä nähdä kumpaakin tapaa.
kuva 03.02.2013 11:25 Ari-Pekka Lanne  
  Käsilläni on juuri v. 1979 painettu "Sähköjunat, kuljettajan ohjekirja". Siinä käytetään pelkästään kirjoitusasua Sm 1 ja Sm 2.
kuva 03.02.2013 10:38 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä niin, ettei kaikkea valkoista täyteainepulveria tarvitse laivata merten takaa - vaikka kylläkin suurin osa. Tosin Wikipedia näköjään väittää, että kaoliiniesiintymiä olisi Suomessakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaoliini Ehkä esiintymät ovat niin pieniä, ettei niiden hyödyntäminen kannata.

Vielä kun joku ruudinkeksijä eli "chemist el loco" vääntäisi meille reseptin, miten kaoliinin tilalla voitaisiin käyttää Siilinjärven kipsiä tai edes titaani(IV)oksidia.
kuva 02.02.2013 21:59 Ari-Pekka Lanne  
  Uskotaan, mutta miksi vaunu on pitänyt irrottaa junasta tuohon? Eikö tehtaalla riitä raiteita junan pilkkomiseen ja vaunujen vekslailuun?
kuva 02.02.2013 21:47 Ari-Pekka Lanne  
  Voi olla. Tässä näyttäisi, kun tarkemmin katson, ainakin minusta jousipakat olevan lintassa siihen malliin, että vaunussa olisi kuorma päällä, eli vaunu olisi juuri tullut Rauman satamasta.

Kymmenen minuuttia kuvan ottamisen jälkeen Kaipolasta tuli RC-päivystäjä Dv12 2733, joka kytkeytyi tähän vaunuun. Dv12 työnsi Tau:n ratapihan pohjoispäähän, josta yhdistelmä palasi takaisin jollekin läntisemmälle raiteelle. Siihen ne jäivät seisomaan veturi "pimeenä ja hiljaisena".
kuva 02.02.2013 21:34 Ari-Pekka Lanne  
  Ai niin, piti kirjoittelemani, että tässä näkyy 3057:lla roikkuvan ystävyyslenkki SA3:n kidassa, toisin kuin 3022:lla, jolla se on tutummin tuossa esteenraivaajalla olevalla paikallaan. Onpahan valmiina, jos seuraavassa koplauksessa vastapuolena sattuu olemaan ruuvikytkimellistä vaunustoa. Tälle matkalle Turusta 31/1 klo 7:00:n junalla lähtiessäni satuin näkemään yhden ystävyyssiteen laiturille unohtuneena.

Ja makasiinin laiturilla kesällä lötjöttänyt rengaskasa näkyy korjatun pois.
kuva 02.02.2013 20:05 Ari-Pekka Lanne  
  On luullakseni mahdollista, että runko oli sama. Vararunko oli sekalainen ja värikäs. Se oli raavittu kasaan sarjojen Ei, Ex, Rbkt ja Ehft vaunuista. Löytyi sinistä, vihreää ja punaista. Harmillisesti tuo kuvassa ykköselle pysäköity - oletettavasti T 3700:n aamuyöllä Raumalta Jämsänkoskelle tuonut, josta edelleen VET 11626:ssa Jämsään siirtynyt, sekä aikanaan T 3430:ssa Raumalle lähtevä - Sr1 3022 estää kakkoselle pysähtyneiden vaunujen näkyväisyyden.

Jos näin on, että Ilarin havainnoima juna oli sama S 84:n korvaus, on myöhästyminen kasvanut Hämikseen mennessä 24 minuuttiin. Kyllähän Pendolinon voi korvata melkein millä tahansa kalustolla - en minä sitä olekaan sanonut - mutta harvasta korvaavasta kalustosta on täyttämään Pendon kookkaita kenkiä, ainakin mitä tulee nopeuteen - siis olettaen, että Pendo ylipäätään suostuu menemään eteenpäin. Tokihan Siperian Susi on huomattavasti Pendoa luotettavampi, se vie perille hitaasti mutta varmasti...

Tässä tilanteessa myöhästymistä on pidentänyt myös kulkusuunnan vaihtuminen Tampereella. S 84:lle näkyy aikataulussa varatun päänvaihtoaikaa seitsemän minuuttia. Veturinvaihtomanööveri hukkaa helposti muutaman minuutin enämpi, I guess.
kuva 28.01.2013 12:27 Ari-Pekka Lanne  
  Varsin asianmukaista!
kuva 28.01.2013 12:20 Ari-Pekka Lanne  
  Voi veljet, mitä kuva-aarteita Esko taas tarjoilee meille. Öljyiset puupölkkyraiteet, käsin käännettävät vaihteet limppuineen, vaihdekoppi ja makasiini, 80-luvun alun ihmiset. Ja kyllä minusta tuo Dv12:n alkuperäiskuosi oli kaikista esteettisin, nyt kun aikaa on kerrostunut päälle vuosikymmenittäin ja ulkoasua on korjailtu useaan otteeseen - vaikka tietysti tämän päivän maailmassa tuo ehkä näyttäisi olevinaan vanhanaikaiselta ilman amppariraidoituksia, suksibokseja, vapiti-sankoja ja rappusten lisälevikelevyjä. 80-luvun alun maailma näytti olevinaan niin valmiilta, mutta siltikin kaikki on sen koommin muuttunut ja pistetty uusiksi.

Tekisi jopa kuvaa katsellessa mieli Kiveä lainaten sanoa: "Niin muuttuu mailma, Eskoni."
kuva 26.01.2013 01:13 Ari-Pekka Lanne  
  Sillalta on melko jyrkkä lasku ja kurvi, kun laskeudutaan pohjoisen suuntaan, Raumanmerenkadun kylkeen. Siinä joku pyöräilijä oli ajautunut mäestä päin puuta ja lyönyt päänsä. En muista oliko liukkaudellakin jotain tekemistä onnettomuuden kanssa.
kuva 25.01.2013 11:00 Ari-Pekka Lanne  
  Minusta tuo näyttää vesikaljamalta. Tunnetaan myös pääkallokelinä. Liukkaampaa keliä ei nyt äkkiseltään tule mieleen. Tuosta jos liukastuu kiskoille väärään aikaan, tuskin EA-polistakaan löytyisi enää apua. Ja näyttää tässä laiturin kallistuskin olevan väärin eli kiskoille.
kuva 24.01.2013 23:35 Ari-Pekka Lanne  
  Vaunuthan ovat kuin suoraan länkkäristä. Sanoisin jopa, että letkasta huokuu kadonnutta menneen ajan glamouria ja gloriaa. Vaunut olivat olleet tuossa jo edellisenä kesänä, jotain lama- tai ylijäämäletkaa, odottelemassa viimeistä matkaansa.

Tulipa tuossa myös litisteltyä markan rahoja kiskoilla. Ongelmana oli aluksi löytää kauas kiskolta singonnut penni junan mentyä. Liperin tanssilavalla joku paikallinen äijänkäppyrä tiesi neuvoa hyvän konstin: pitää laittaa pihkaa kolikon ja kiskon väliin.
kuva 23.01.2013 21:26 Ari-Pekka Lanne  
  Maailma on pieni. Tulin tuohon samaan aikaan asemarakennuksen toiselle puolelle lähteäkseni viemään klo 14:15:n JunaBussia Raumalle. Maantielättähattuvaununa oli Volvo B10M Carruksen Star 602 -korilla... Mikset Jimi tullut moikkaamaan? =o)
<<   >>