Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Bo’nessin rautatiemuseon pienoisrautatie |
22.05.2024 19:07 | Hannu Peltola | ||
| Tämä upea pienoisrautatie tuhoutui täysin 20.5.2024 jonkun ilkivallantekijän murtauduttua Bo'nessin museoalueelle ja poltettua vaunun, jossa pienoisrautatie sijaitsi. Onneksi on edes nämä kuvat muistona! | ||||
|
22.05.2024 16:25 | Hannu Peltola | ||
| ŽOS Prutku? | ||||
|
16.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Olet Jarno vokannut kasaan kunnon Vok-keitoksen! | ||||
|
14.05.2024 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Koosta Teppo kuvasarjaksi nämä mielenkiintoiset Saksan kuvat, niin löytyvät kaikki jatkossa helpommin! | ||||
|
14.05.2024 15:01 | Hannu Peltola | ||
| 15 vuotta on realismia rakennusajan osalta! Ajattelin asian niin päin, että kun tämä Great Northern Cascade Division Vol. 2 alkaa valmistua, olen vasta 71-vuotias. Siinä ehtii toivottavasti vielä toteuttaa yhden 15 vuoden rataprojektin! | ||||
|
|
14.05.2024 09:11 | Hannu Peltola | ||
| John, kyllä! Pienoisrautatieharrastus on parhaita asioita, joita ihminen voi harrastaa. Berninkoirat, Mustangit ja mallaswhiskyt ovat tietysti hyviä kakkossijan haltijoita! Esa, Mielenkiintoista! Laita suunnitelmiasi vaikka Vorgin sivuille jakoon, jos niitä on vielä tallella. Vanhalla radallani Espoossa tässäkin suunnitelmassa näkyvä Delta Yard Everettissä Seattlen pohjoipuolella oli paha pullonkaula liikenteelle. Uudessa radassa aseman ohittaa ajoillassa 16-18 tavarajunaa, joihin jokaiseen täytyy liittää sopivat vaunut mukaan ja lisäksi Delta Yardista lähtee 6 paikallistavarajunaa lähiasemille. Delta Yardin raiteistosta pyrin saamaan tehokkaimmat mahdolliset, jotta vaihtotyöt eivät keskeytyisi ohittavien junien ajaksi. Ratapihalle piti varata myös riittävästi riittävän pitkiä raiteita vaihtotöihin. Ratapihalla työskentelee kokoaikaisesti yksi päivystäjä / asemapäällikkö, joka tekee vaihtotyöt kuvan vasemmassa reunassa näkyvää vetoraidetta käyttäen. Tarvittaesssa toinen päivystäjä voi työskennellä ratapihan itäpäässä tai suorittaa vaihtotöitä paikallisilla teollisuusraiteilla. Ratapihan itäpäässä ei kuitenkaan ole omaa vetoraidetta, joten työskentely siellä ei ole niin tehokasta. Leevi, kokonaisrakennusajaksi arvioin 15 vuotta. Rata on kuitenkin rakennattavissa vaiheittain ja ensimmäisen ajoillan pystynen järjestämään noin 3 vuotta rakentamisen aloittamisesta. Pystyn kierrättämään vanhalta radalta kaluston, kaikki rakennukset ja osan kiskoista. Harmittavasti mikään vanha ratapöytä ei sellaisenaan sovellu uudelle radalle. |
||||
|
12.05.2024 01:24 | Hannu Peltola | ||
| Museoajolle osallistuneet eivät ole setämiesikäisiä? Mukana on yksi nainen? Matkalla juodaan alkoholia? |
||||
|
10.05.2024 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on Teppo kyllä käynyt mielenkiintoisessa rautatiekohteessa! | ||||
|
10.05.2024 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen vaunu! Sama kuva taisi tulla tuplana? | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
10.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Urpo! | ||||
|
10.05.2024 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasta tuli mieleen lapsuusmuistoja: https://vaunut.org/kuva/77958?s=1 | ||||
|
10.05.2024 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Sano Jarno muuta! Tämä kuva tuli minullekin sattumakuvana ja on hieno otos! Luulin pikkukuvasta, että kuva olisi esimerkiksi Espanjasta. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
10.05.2024 12:11 | Hannu Peltola | ||
| Omista sukulaisistani äitini eno Vehkalahdelta muutti nimenomaan tänne Michiganin Upper Peninsulaan 1910-luvun lopulla. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
10.05.2024 11:55 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kiitoksista Urpo! Suomalaisia muutti Yhdysvaltoihin noin 320000 henkilöä ja Kanadaan noin 44000 henkilöä vuosien 1870 ja 1930 välillä. Erityisesti lähtijöitä oli Pohjanmaalta, varsinkin ruotsinkieliseltä alueelta. Suomalaiset hakeutuivat sankkojen metsien ja hyisen ilmaston osavaltioihin ilmeisesti muistona kylmästä kotimaastaan! Michiganin Upper Peninsula on ollut yksi suomalaisten siirtolaisten pääkohteista Yhdysvalloissa. Muita olivat mm. Minnesotan, Massachusettsin, Wisconsinin, New Yorkin, Washingtonin, Oregonin ja Kalifornian osavaltiot. Michiganista ja Washingtonista löytyy vieläkin kyliä, joiden asukkaat ovat suurelta osin suomalaisperäisiä. Tapasin esimerkiksi kesällä 2023 Port Angelesissa Washingtonissa vanhan mummon, joka muisteli isoäitinsä muuttaneen Suomesta 1910-luvulla Olympian niemimaalle. |
||||
|
10.05.2024 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Mietin, että tässä Nohabin maalauskaaviossa on jotain tuttua. Olisikohan Svensk Tågkraft nähnyt kuvan Bangor & Aroostookin F-yksiköstä? Vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/157287?s=1 | ||||
|
|
10.05.2024 10:43 | Hannu Peltola | ||
| Olen varmaan väärä henkilö kommentoimaan Nohabin tehdashistoriaa, mutta voin kyllä referoida netistä löytämiäni tietoja: - Trollhättans Mekaniska Verkstad perustettiin Trollhättanissa vuonna 1847. Perustajia olivat Johan Henrik Antenor Nydqvist, Carl Olof Holm ja Johan Magnus Lidström. - konepaja aloitti 9 hengen voimin ja ensimmäisen tilauksen konepaja sai vuonna 1848. Aluksi toiminta-ajatuksena oli tuottaa vesiturbiineita - Lindqvist kuoli vuonna 1850 ja konepajan toiminta ajatkoivat Nydqvist ja Holm - yhtiö alkoi tuottaa höyrykoneita 1850-luvulla ja ensimmäisen höyryveturitilauksen yhtiö sai 1865 Uddevalla-Vänersborg-Herrljunga Järnvägiltä - Bergslagernas järnväg rakensi ratalinjan Trollhättaniin 1877 ja tämä helpotti konepajan kuljetuksia sekä mahdollisti laajentamisen - vuonna 1878 yhtiö toimitti sadannen höyryveturinsa Varberg-Borås Järnvägille ja samana vuonna yhtiö sai Pariisin maailmannäyttelyssä hopeamitalin höyryvetureistaan - toiminta kasvoi 1880-luvulla ja yhtiö rakensi 200 veturia vuosien 1884-1894 välillä - vuonna 1897 valmistui 500. yhtiön valmistama veturi ja työntekijämäärä oli 600 työntekijää - vuonna 1904 yhtiölle valmistui oma teräsvalimo ja työntekijämäärä ylitti 1000 henkilöä - 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä yhtiö valmisti mm. 236 "ruuvia" Panaman kanavaan. Ruuvi tarkoitti tässä tapauksessa 8 m pitkää ja halkaisijaltaan 150-millistä 910 kiloa painavaa terästuotetta. - yhtiön 1000. veturi valmistui 1912. Samana vuonna yhtiö valmisti mm. pelastusveneiden taavetteja M/S Titaniciin - vuonna 1914 yhtiön johto siirtyi Herman Nydqvistin vastuulle tämän isän Antenor Nydqvistin kuollessa 97-vuotiaana - vuonna 1916 yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi Nydqvist & Holm AB (Nohab) ja SKF:stä tuli osakeyhtiön suuri osakas. - yhtiö valmisti Olidan voimalaitoksen turbiinit vuonna 1916 - yhtiö sai vuonna 1920 suuren 1000 veturin tilauksen Venäjältä. Tilaus tosin puolittui poliittisista syistä 1922 500 veturiin. Alkuperäinen 230 miljoonan kruunun tilaus oli siihen mennessä suurin ruotsalainen vientikauppa. Maksu tapahtui 56 tonnilla puhdasta kultaa! - Nohabin työntekijämäärä saavutti suurimman määränsä 2641 vuonna 1922 - Venäjän tilauksen jälkeen yhtiö oli taloudellisessa kriisissä ja työntekijämäärä tippui 397 työntekijään vuonna 1927 - vuonna 1927 yhtiö sai 100 veturin ja 1500 vaunun tilauksen Turkista - dieselmoottorien valmistus alkoi vuonna 1926 - Taloudellisen kriisin seurauksena Bofors lopulta osti Nohabin vuonna 1935. - vuonna 1936 yhtiö valmisti 2000. veturinsa - sota-aikana yhtiön tuotanto keskittyi aseisiin, mutta vuonna 1943 yhtiö sai Hollannin pakolaishallitukselta myös tilauksen 50 veturista - viimeinen höyryveturi valmistui 1953 ja tuolloin yhtiö oli valmistanut n. 2300 höyry- ja sähköveturia - päätuote 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa oli GM:n lisenssillä tehty dieselveturi (eli juurikin tämä kuvan veturi!) - 1960-luvulla yhtiö rakensi aseiden osia, portaalinostureita, voimalaitosten osia ja ydinvoimaloiden komponentteja - Yhtiöllä oli ongelmia kannattavuuden kanssa 1960-luvulta lähtien ja lopulta vuonna 1978 Oy Wärtsilä Ab osti 51% Nohabin osakekannasta ja 1979 perustettiin Nohab Diesel Ab, jonka pääomistaja oli Wärtsilä - vuonna 1981 turbiinivalmistus siirtyi ensin Tampella Oy:lle ja edelleen norjalaiselle Kvaerner-konsernille.Veturivalmistus siirtyi uudelle yhtiölle Kalmar Nohab Ab:lle - vuonna 1985 Bofors-Nohabin ja Nohab Dieselin omistus siirtyi kokonaan Wärtsilälle ja yhtiö nimettiin Wärtsilä Diesel AB:ksi. - Vuonna 1986 AB Bofors-Nohab lopetettiin lopullisesti |
||||
|
09.05.2024 01:19 | Hannu Peltola | ||
| Kitson and Company Hunsletissa Leedsissä Englannissa. | ||||
|
|
08.05.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Eljaksen täydentämien tietojen perusteella tämä veturi oli öljypolttoinen vuosina 1945-1952. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatie-Varkauden liikennettä 3.5.2024 |
08.05.2024 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvasarjassa on loistava idea dokumentoida tavallisuudesta poikkeava haastavampi junakohtaus! | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
08.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas tarkoista kalustotiedoista! Minulla oli hotelli Aiya Napassa ja en ainakaan törmännyt miniatyyrirautatiehen. Turkkilaiselle alueelle vetureita on jäänyt/unohtunut, mm. tosiaan useampi Cyprus Mining Companyn kone (CMC #3 ja VIW:n valmistamat veturit). Limassolissa on ilmeisesti ainakin ollut Hellenic Mining Companyn #2. Laiki Cultural Centren veturi on Hellenic Mining Companyn #1 eli sama veturi, joka nyt on Vasilokassa: https://vaunut.org/kuva/167884?s=1 | ||||
|
07.05.2024 09:03 | Hannu Peltola | ||
| Liittoutuneilla oli pulaa eri tuotteista. Vuoteen 1942 mennessä Japani hallitsi maailman koko raakakumituotantoa. Liittoutuneilla tämä johti erittäin pahaan pulaan autonrenkaista, ennen kuin vanhojen renkaiden kierrätys ja synteettisen kumin massatuotanto saatiin ajettua ylös. | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
07.05.2024 01:23 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Huh, nyt sain ladattua kaikki kuvasarjan 32 kuvaa. Tästä pitäisi saada varsin hyvän kokonaiskäsityksen Kyproksella toimineista rautateistä! | ||||
|
06.05.2024 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Cyprus Mine Corporationin höyryveturit olivat näyttävännäköisiä: ne oli maalattu kirkkaan keltaisiksi mustalla koristeraidalla ja valkoisilla teksteillä. | ||||
|
06.05.2024 18:21 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, kohta tulee kuva tästä junasta! | ||||
|
06.05.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Hieno keväinen iltakuva! | ||||
|
06.05.2024 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Vertailun vuoksi: https://vaunut.org/kuva/150962?tag0=0%7CHv3%7C995 | ||||
|
06.05.2024 12:47 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! Tässä on jotenkin vauhdin hurmaa! | ||||
|
|
06.05.2024 12:17 | Hannu Peltola | ||
| Kymmenen pistettä Samuel, kuva on Evrychoun asemalta Kyproksen rautatiemuseosta. | ||||
|
|
06.05.2024 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Varjot ovat lyhyet, Suomea etelämpänä selvästi ollaan, mutta Ecuador on kuitenkin väärä arvaus. | ||||
|
06.05.2024 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on erinomaisen hauska idea! Tosiaan tulee mieleen ruotsalaiset lättien liitevaunut. | ||||
|
|
06.05.2024 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Huom. Zimbabwe ei ole oikea valtio, listalta pitää valita jokin valtio ja valitsin aakkosissa viimeisen. | ||||
|
30.04.2024 21:43 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoista on myös nähdä, milloin sivuille ladataan ensimäinen laadukas tekoälyn tuottama junakuva! | ||||
|
Kuvasarja: Dr13:n käyttöönoton tarkistuksia. |
27.04.2024 19:02 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja "konepellin alle"! | ||||
|
27.04.2024 18:56 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat E69:eistä ovat aina hauskaa katsottavaa! Tällainen olisi ollut hauskaa nähdä arkipäivän ajossa! | ||||
|
23.04.2024 20:54 | Hannu Peltola | ||
| GP9 pohjautuu vahvasti GP7:ään, joka on 1940-luvun suunnittelua ja ohjaamo on suunniteltu sen aikaisten tarpeiden mukaan. Täytyy sanoa, etten tiedä yhtään mitään samanikäisten jenkkirekkojen mittaristosta, mutta jotenkin kuvittelisin, että rahalla on tuolloin(kin) saanut kaikki mahdolliset mittarit ja jos omistaja/isäntä on ollut nuuka, mittaristo on ollut enemmän spartalainen. | ||||
|
21.04.2024 17:53 | Hannu Peltola | ||
| Löysin toisen kuvan, jossa Rigby Yardille saapuvassa tavarajunassa oli kyydissä juuri samanlainen kontti. Kontin kyljessä lukee Eimskip. | ||||
|
21.04.2024 17:48 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, voi hyvin olla, että tässä on kaksiraiteinen rata. Linja oli aikanaan Maine Centralin päärata Portlandista pohjoiseen ja tässä on varmasti ollut tiivis liikenne. Minulla on video tästä kohdasta ja soundit ovat hyvät! Olen vain kovasti jälkijunassa videoiden editoinnissa ja julkaisussa, mutta pitää yrittää lähiaikoina julkaista tämän alueen video. |
||||
|
20.04.2024 18:33 | Hannu Peltola | ||
| Upea takatalvinen kuva! | ||||
|
16.04.2024 17:06 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on tosiaan myös mainosratikka. Virroitintanko osoittaa vasemmalle ylös. Kuvassa on myös Ford Capri Mk. 1. |
||||
|
12.04.2024 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Hieno, tätä jää katsomaan pitkäksi aikaa! | ||||
|
12.04.2024 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Ja rakennushan on tietysti vana tuletõrjejaam. | ||||
|
10.04.2024 13:00 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunuun ei ole merkitty valmistusvuotta, mutta 36' umpivaunujen valmistus alkoi 1890-luvulla ja päättyi käytännössä 1910-luvulla. Aikaisemmat 1800-luvulla tehdyt umpivaunut olivat tyypillisesti 28'- tai 32'-mittaisia. USA:n tavaravaunut ovat olleet telivaunuja ainakin 1860-luvulta lähtien, aivan varhaisimmat tavaravaunut ovat (varmaankin) olleet 2- tai 3-akselisia (En ole itse perehtynyt USA:n rautateiden esihistoriaan). Pidemmät 40' umpivaunut tulivat tuotantoon 1910-luvulla ja ensimmäisen maailmansodan ja USRA-säätelyn myötä 40'-pituudesta tuli standardi vuosikymmeniksi. Ensimmäisessä maailmansodassa United States Railroad Administration määritti sallitut rakennettavat vaunutyypit ja umpivaunuissa kaksi erityyppistä 40'-mittaista puukorista vaunua oli sallittujen vaunujen listalla. Teräsumpivaunujen voittokulku alkoi vuodesta 1937, kun AAR julkaisi standardivaunun piirustukset. | ||||
|
|
10.04.2024 12:38 | Hannu Peltola | ||
| Vaunun alla oli pieni muusta rataverkosta erillinen raiteenpätkä. Tästäkin kuvasta huomaa, että myös Washingtonissa museokaluston ulkosäilytys johtaa ongelmiin. USA:ssa näitä 1800-luvun vaunuja on säilynyt varsin vähän ja myös tämän pitäisi olla katoksessa tai sisäsäilytyksessä. | ||||
|
|
09.04.2024 22:28 | Hannu Peltola | ||
| Vanhalla Roundhousella oli H0-malli juuri tästä vaunutyypistä. | ||||
|
09.04.2024 16:41 | Hannu Peltola | ||
| Sm2:ten koeajot jäivät pikkulapsena mieleen. Meillä Kauklahden aloittelevilla rautatieharrastajilla oli ihmetyksen hetki keväällä 1975, kun rantaradalla alkoi näkyä sileäkylkisiä sähköjunia. Useat junat kävivät ilmeisesti koeajoilla rantaradalla ja joskus Kauklahden raiteella 3 seisoi upouusi Sm2 odottamassa sopivaa rakoa liikenteessä (kauheaa, että siitäkin on jo 49 vuotta!). | ||||
|
27.03.2024 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Wau, ja sielläkin on GE 44-Tonner! | ||||
|
25.03.2024 21:33 | Hannu Peltola | ||
| Tämä olisi mielenkiintoinen tehdä pienoismallina! | ||||
|
25.03.2024 20:58 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa nähdä kuvia nykyaikaisesta amerikkalaisesta lähiliikenteestä! Kuvasitko taustalla näkyviä Heavy Weight -henkilövaunuja? | ||||
|
25.03.2024 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Myös Jenkeissä on tämä sama ongelma, useissa Hollywood-leffoissa höyryveturiotokset on kuvattu Hollywoodia lähimpänä olevalla nostalgiaradalla Virginia & Truckee Railroadilla ( https://en.wikipedia.org/wiki/Virginia_and_Truckee_Railroad ). V&T:n höyryt ovat joutuneet taipumaan vaikka minkälaisiin esikuviin! | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2024 |
24.03.2024 21:06 | Hannu Peltola | ||
| Aina yllättyy, miten monipuolista kalustoa Tsekissä liikkuu! Oletko Otto matkustanut Tsekissä jo jokaisella henkilöliikenteen reitillä? | ||||
|
24.03.2024 21:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea talvinen kuva! | ||||