Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Sergo eli Su-sarjan henkilöjunaveturi (U yläindeksinä). S-sarjan Prairie-pyöräjärjestyksellä 2-6-2 olevia henkilöjunavetureita valmistui Venäjän rautateille vuodesta 1910. Su edusti sarjan viimeisintä päätyyppiä ja näitä valmistettiin useissa veturitehtaissa vuosien 1925-1951 välillä yli 2680 kappaletta. Veturista oli 4 alatyyppiä ja modernisoitu versio Sum. Teho oli n. 1177 kW ja huippunopeus 115 km/h. Sarjan käyttö normaaliliikenteessä päättyi Novgorodin alueella vuonna 1979. | ||||
|
02.12.2024 09:45 | Hannu Peltola | ||
| Rajamiehellä on päässä suikka ja päällä kesäpusero m36. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12.2024 09:42 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on huisin mielenkiintoinen kuvasarja! Perheeni ja omaan historiaan Porkkalan alue liittyy parillakin tavalla. Isäni valmistui viestilinjalta kadettikoulusta 1955 ja hänellä melkein ensimmäinen komennus oli toimia nuorena vänrikkinä joukkuueenjohtajana Porkkalan alueella viestiyhteyksiä rakentamassa alkuvuonna 1956. Isä muisteli tätä aikaa monesti ja kävimme usein myös paikan päällä katsomassa eri kohteita. Muutimme Kauklahteen, kun olin kaksivuotias. Ratapihalla vaihtotöitä tekevän tavarajunan seuraaminen teki minusta rautatieharrastajan jo ihan pikkulapsena. Vähän isompana Porkkalan vanha vuokra-alue oli fillarimatkan päässä ja alueelta löytyi vielä paljon mm. vanhoja venäläisiä bunkkereita, joissa lapsena oli jännä käydä. Rinnalla kannattaa katsoa kuvasarja historiallisesta Kauklahdesta, keräsin nämä kuvat Finnasta: https://vaunut.org/kuvat/?s=4439 |
||||
|
02.12.2024 08:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on Kökkelistä ja kuvaussuunta on itään. Raiteiden vasemmalla puolella näkyy vanha lasitehtaan savupiippu. Tilassa toimi 1950-luvun alussa tiilitehdas. | ||||
|
01.12.2024 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Kökkelistä on mukava nähdä vanhoja kuvia, kiitoksia Jouni latauksesta! | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Maailmassa on niin monta mielenkiintoista rautatiemaata! Taiwanissa piti käydä, ennen kuin Kiina lähtee sinne härkkimään... :-) | ||||
|
29.11.2024 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Roco on tehnyt veturista H0-mallin ( https://ironplanethobbies.com/product/roco-ho-scale-steam-locomotive-s-160-of-the-usatc-2610-dc-72154 ) ja Rapido UK 00-mittakaavaisen. | ||||
|
|
29.11.2024 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä USATC S160 -sarja on ollut mielenkiintoinen osa rautatie- ja sotahistoriaa. En muistanutkaan, että niitä oli myös Venäjällä. US Army Transportation Corps käski jo 1930-luvulla päivittää ensimmäisen maailmansodan aikaisten sotavetureiden piirustukset siltä varalta, että syttyy uusi maailmansota ja sotavetureita tarvitaan eri puolilla maapalloa. Pohjasuunnitelma tämän kokoluokan veturista tehtiin Baldwinin 1. maailmansodan aikaisen veturin pohjalta ja syntyi suunnitelma sotaveturityypistä S159. Yhdysvaltojen liityttyä toiseen maiilmansotaan suunnitelma päivitettiin ja nimeksi päätettiin S160. Sota-aikana näitä 2-8-0 Consolidation-vetureita valmisti ALCO, Baldwin ja Lima ja valmistusmäärä oli tosiaan Eljaksen mainitsema 2120. Veturit tukivat Yhdysvaltojen asevoimien logistiikkaa ja näitä löytyi kaikilta sotarintamilta. Vetureita rakennettiin uutena kolmelle raidelevydelle: 1435 mm, 1524 mm ja 1676 mm (Intia). Myöhemmin näitä muutettiin myös 1067 mm (Sahalin) ja 1668 mm (Espanja) raideleveyksille. Normandian maihinnousun jälkeen aikaisemmin Britanniaan toimitetut veturit siirrettiin Eurooppaan ja sotien jälkeen näitä oli käytössä melkein kaikilla Keski-Euroopan rautatieyhtiöillä. Venäjä sai 200 veturia Lend-Lease -apuna (6 tosiaan jäi Atlantille). Afrikkaan näitä tuli US Armyn mukana ja vetureita oli käytössä Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Meksiko ja Peru ostivat näitä uusina. Aasiassa veturisarja oli käytössä Kiinassa, Intiassa ja kummassakin Koreassa. Yhdysvalloissa tärkeimmät käyttäjät olivat Alaska Railroad ja US Armyn varikot. |
||||
|
26.11.2024 17:45 | Hannu Peltola | ||
| John, nähdäänkö malli jo tulevilla Savonradan päivillä? | ||||
|
26.11.2024 16:34 | Hannu Peltola | ||
| Tero, minusta tällä toisen radan omistajalla oli aivan oikea asenne. Hän on rakentanut ja rakennuttanut rataa ennen kaikkea omaksi ja operointikavereidensa iloksi ja leveilytarvetta ei ole. Päinvastoin, tietyn rajan jälkeen alkaa olla tarve pitää tuon tyyppiset kohteet vähän pienemmällä profiililla. Toisen radan mittasuhteista kertoo se, että noin 1000 m2 asuinkiinteistön yksi siipi oli varattu pienoisrautatiekäyttöön. Esillä oli noin 10000 mallin messinkimallikokoelma, rataa oli täysipäiväisesti rakentanut kaksi ammattirakentajaa kahden vuoden ajan ja sen lisäksi radan omistaja oli tilannut muutamia avainkohteita kaupallisilta pienoismalliyrityksiltä. EDIT vielä: yhden messinkimallin hinnaksi voi laskea keskimäärin vaikka 1000 USD, se antaa hahmon pelkän kokoelman hintalapusta! |
||||
|
25.11.2024 16:57 | Hannu Peltola | ||
| Aikakausi huomioiden myrkky on ollut DDT:tä, Agent Orange saapuisi vasta vähän myöhemmin. | ||||
|
25.11.2024 12:45 | Hannu Peltola | ||
| 60-jalkaiset vaunut olivat lyhyimpiä matkustajavaunuja, joita USA:ssa käytettiin vielä modernina aikana. Valtaosa näistä oli posti- tai matkatavaravaunuja, mutta esim. GN:llä oli vielä sivuradoilla 1950-luvulla käytössä 60'-mittaisia henkilövaunujakin. | ||||
|
25.11.2024 10:31 | Hannu Peltola | ||
| Heh! | ||||
|
|
25.11.2024 10:30 | Hannu Peltola | ||
| Milwaukeen Everettin asema oli vielä näyttävämpi kuin tämä Seattlen asema. Harmittavaa, että se purettiin 1970-luvulla! Walthers teki Milwaukeen asemasta rakennussarjan noin 15 vuotta sitten ja myös rakennussarjalla oli kokoa hurjasti. | ||||
|
25.11.2024 10:29 | Hannu Peltola | ||
| Kaikkinensa tämän radan osalta ei puhuta kovinkaan pienistä summista lähtien ihan n. 300 m2 erillisestä rakennuksesta! Bill näyttää käyttävän Woodland Scenicsin maisemamuotoiluun tarkoitettua voimapaperia, jossa on vahvikkeena verkko ohuesta metallilangasta. Tämä on myös minulle tuttu materiaali, jota on helppo työstää ja metalliverkon ansiosta paperi säilyttää halutun muotonsa. | ||||
|
|
25.11.2024 10:25 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Jenkeissä ihmisillä on kyllä aivan uskomattomia kotiratoja! Tämä Billin rata oli aivan uskomaton, mutta vielä suurempi oli se toinen yksityisrata, jossa vierailin ja jossa omistaja esitti toiveen, ettei kuvia julkaista. | ||||
|
23.11.2024 00:10 | Hannu Peltola | ||
| #4001 on Alaska Railroadin EMD SD70MAC vuodelta 1999. SD70MAC on ARR:n suurikokoisin ja tehokkain veturisarja, tuttu mm. TV-sarjasta Alaskan rautateillä. Veturin muodot on tästä muistitikusta tunnistettavissa. | ||||
|
21.11.2024 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Ford on vuosikymmenien mittaan tehnyt monia legendaarisen maineen saavuttaneita V8:ja. Esan mainitsema lättäpää oli ja on klassikko, kuten oli myös todella legendaarinen pikkulohko vuodelta 1962. Nykyinen Coyote vuodelta 2011 jatkaa ylpeänä tätä hienoa perinnettä! | ||||
|
19.11.2024 09:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä ketjussa on paljon hyvää tietoa moottoreista ja laakereista! Ja mukavaa Esa, että muistit Mustin 302 CID:n voimanpesän! Näin talviaikaan on jo ikävä sen iloista hirnahtelua! | ||||
|
Kuvasarja: Erilainen Ei |
18.11.2024 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Sattumakuvan kautta päädyin taas tähän kuvasarjaan. Olen Kurtin kanssa täysin samaa mieltä, juuri tällaiset kuvasarjat ovat äärimmäisen hyviä ja mielenkiintoisia! | ||||
|
16.11.2024 18:07 | Hannu Peltola | ||
| Tällä sivulla on esitelty tuo amerikkalainen kantaäiti: https://www.curbsideclassic.com/bus-stop-classic/bus-stop-classics-1947-1960-mack-c-series-urban-transit-coach-built-bulldog-tough/ Huippukeksijä Regus Patoff on jälleen ollut aktiivinen! |
||||
|
16.11.2024 01:36 | Hannu Peltola | ||
| Voiko kuva olla vuodelta 1948? Jos on, niin yllättävän antiikkista kylmävaunua on vielä sotien jälkeen ollut ajossa! | ||||
|
16.11.2024 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Veturi näkyy olevan Su (u yläindeksinä). Näitä valmistettiin vuodesta 1915 lähtien lähemmäs 2700 kappaletta usealla venäläisellä veturitehtaalla. Vielä vuonna 1984 näistä 57 oli kirjoilla aktiivisena. Tehoksi on ilmoitettu noin 1177 kW, vetovoimaksi 118 kN ja suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 115 km/h. Akselijärjestys tällä oli Atlantic eli 2-6-2. | ||||
|
16.11.2024 01:06 | Hannu Peltola | ||
| Tämä(kin) on todennäköisesti jonkin yhdysvaltalaisen tuotteen kopio metrimitoilla. Heikki? | ||||
|
16.11.2024 00:58 | Hannu Peltola | ||
| YYA-sopimus oli allekirjoitettu vasta hetkeä aikaisemmin 6.4.1948. Vain pari kuukautta aikaisemmin Parolassa oli muodostettu (ajan mittapuun ja Suomen resurssien puitteissa) vahva taisteluosasto, jonka tehtävänä olisi ollut Helsingin takaisin valtaaminen kommunistien ja venäläisten järjestämän vallankaappauksen jälkeen. Tuomiokirkon kryptaan oli kerätty punaisen valpon ja liikkuvan polisiin aseet. Porkkalassa 40 kilometrin päässä Helsingistä venäläinen sotaväki oli valmiina marssimaan Helsinkiin panssareiden ja ilmavoimien tukemana. Elettiin todellisia vaaran vuosia! | ||||
|
15.11.2024 16:23 | Hannu Peltola | ||
| Rest in piece(s)! | ||||
|
15.11.2024 16:11 | Hannu Peltola | ||
| Vähän aiheen vierestä, mutta suomalaisilla panssarijoukoilla ei ole koskaan ollut niin uudenaikaista kalustoa kuin vuonna 1919. Vaunutyyppi oli otettu käyttöön vain reilua vuotta aikaisemmin. Seuraavan kerran ja silloin tositarpeeseen puolustusvoimat saivat nykykyaikaista kalustoa vuonna 1943, kun ensimmäiset Sturmgeschütz III Ausf. G -vaunut tulivat Suomeen. Vaunun tämä alaversio oli tullut Saksassa käyttöön reilua vuotta aikaisemmin. Nykyisin suomalaisten uusin vaunu Leopard 2A6 alkaa olla jo pari malliversiota perässä uusimmista malleista. | ||||
|
13.11.2024 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Kyllä on pienoisrautatiemäinen vaikutelma! Varikkodioraamassa on käytetty kaikkein jyrkimpiä Tilligin urakiskovaihteita. Näin hienoon dioraamaan olisi voinut käyttää pidempiä vaihteita, nuo eivät enää ole luonnollisen näköisiä! | ||||
|
13.11.2024 22:00 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava linna taustalla! | ||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
12.11.2024 23:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä ja kattava kuvasarja! Tällaisia lisää! | ||||
|
12.11.2024 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Entä bussin oikealla puolella oleva paku? Jokin brittiläinen outous? Bedford? EDIT vielä: Hienoa, että myös 1955 arvovieraita on ymmärretty kuljettaa aidoilla dearbornilaisilla kulkuneuvoilla! Minulla tuli keväällä 25 vuotta täyteen dearbornilaiseen rotuun kuuluvien villihevosten harrastusta ja onneksi harrastus vielä jatkuu uudemmalla Bullitt-orilla. |
||||
|
12.11.2024 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Suomessa siirryttiin vuonna 1934 aluejärjestelmään, jossa paikalliset sotilasläänit ja -piirit vastasivat sodanajan joukkojen perustamisesta. Käytännön perustamistyö oli valtaosin paikallisten suojeluskuntien vastuulla. Vasemmalla marssiva vänrikki voisi olla Helsingin sotilaspiiristä johtamassa omalta osaltaan perustamista tai hän voi olla KRH-joukkueen kouluttaja. Kranaatinheitin oli asetyyppinä otettu Suomessa käyttöön 1926, jolloin Ranskasta hankittiin ensimmäiset 81 mm:n Stokes-tyyppiset kranaatinheittimet. Kotimainen 81 mm:n heittimien valmistus alkoi Tampellalla vuonna 1930 ja kuvan vuonna 1938 alkoi sotien aikana päätyypiksi muodostuneen 81KRH38:n valmistus. Raskas 120 mm:n kranaatinheitin ilmestyi suomalaiseen käyttöön vasta talvisodassa saatujen venäläisten sotasaalisheittimien myötä (Suomessa 120KRH38). |
||||
|
12.11.2024 21:26 | Hannu Peltola | ||
| Venäjällä on ilmeisesti aina käytetty kattovirroitinta ja normaalia sähköistystä. 3000 V DC sähköistystekniikka tuli Neuvostoliittoon vähemmän yllättävästi USA:sta. General Electric toimitti ensimmäiset S-sarjan sähköveturit Surami-solan radalle nykyiseen Georgiaan (S = Surami) ja näistä Regus Patoff pääsi keksimään paikallisen version metrimitoilla (SS = Soviet Surami). Täältä löytyy hyvin lyhyt neuvostosähköistyksen historia: https://vaunut.org/kuva/133145?s=1 | ||||
|
12.11.2024 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Vickers on tässä tapauksessa oikea tunnistus, kuvan Sx-sarjan sähköjuna on brittiläistä alkuperää Vickersin tehtailta (x:n tilalla yläindeksinä joko V = Vickers, D = Dynamo, neuvostohuuhdeltu kopio, M = modernisoitu kaksijännitejärjestelmällä tai R = Riga) Yläindeksi ei harmittavasti erotu muissa tämän sähköjunan kuvissa. | ||||
|
|
12.11.2024 20:57 | Hannu Peltola | ||
| Ison veden takana pyöräjärjestys 2-8-4 tunnetaan yleisesti Berkshirenä ja nimenomaan New York, Chicago & St. Louis Railroadin eli tuttujen kesken Nickel Plate Roadin isot Berkshiret tekivät pyöräjärjestyksen kuuluisaksi. Ensimmäiset yksilöt valmistuivat Liman tehtailla 1934 ja veturit olivat heti legendaarisia. Ne olivat yhtä kotonaan 70 mph (113 km/h) kulkevissa pikajunissa kuin raskaissa tavarajunissakin. Yllättäen Regus Patoffilla ei ole suoraa kytköstä neuvostoliittolaisiin IS-sarjan vetureihin! Ensimmäiset prototyypit valmistuivat Kolomnan tehtailla samoihin aikoihin Nickel Plate Roadin vetureiden kanssa eli 1932-1935 ja sarjatuotanto siirtyi 1936 Voroshilovgradiin. Sarja "destalinisoitiin" niinkin myöhään kuin 1962, jolloin sarjatyypiksi vaihdettiin FDP (jossa P yläindeksinä). FD tulee tietysti toisesta leppoisasta sedästä Felix Dzerzhinskijistä, Neuvostoliiton alkuaikojen verisestä salaisen poliisin päälliköstä, P puolestaan tulee sanasta passazhir, matkustaja. FD-tavarajunaveturit ja IS-sarjan pikajunaveturit olivat kuten suomalaiset Risto ja Ukko-Pekka: veturit olivat muuten hyvin pitkälti samoja, mutta FD:ssä pyöräjärjestys oli 2-10-2 ja IS:ssä 2-8-4. IS:ssä ei ehkä suoraan ollut amerikkalaisvaikutusta, mutta FD:ssä oli sitäkin enemmän! Monet ratkaisut olivat suoraan USA:sta, ehkä Regus Patoffin "keksintöjen" seurauksena. Kuva FD:stä löytyy mm. täältä: https://vaunut.org/kuva/133213?s=1 Heikki: raiteen 62 sähköjuna on brittiläistä designia kevyen neuvostohuuhtelun jälkeen. Lisätietoja esim. tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/133150?s=1 |
||||
|
12.11.2024 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tällä kertaa asialla oli neuvostoliiton luottokeksijän Regus Patoffin serkku REGU KPATOFF... Tämän sähköjunasöpöläisen alkujuuret johtavat sumujen saarille. Kuvan https://vaunut.org/kuva/133150?s=1 yhteyteen kirjoitin Neuvostoliiton sähköjunien historian hyvin tiivistetysti: "Neuvostoliitossa lähiliikenteen sähköistys alkoi käytännössä Moskovan pohjoisten lähilinjojen sähköistyksellä 1500 V DC jännitteellä vuonna 1929. Tätä oli edeltänyt muutama haparoiva kokeilu mm. Bakussa. Englantilainen Vickers toimitti Moskovaan 3-vaunuisia SV-lähijunia vuonna 1929. Vaunusarja oli muuten toimiva, mutta talvisin lumi aiheutti ongelmia. Vickersin vaunuja seurasivat venäläiset kopiot Dynamon sähkölaitteilla, jotka saivat litteran SD. Dynamo valmisti näitä vuosien 1932-1941 aikana. Sotien jälkeen alettiin tehdä kokeiluja 3000 V DC jännitteellä ja tällöin syntyi SM-sarja, jossa SD-sarjan sähköjärjestelmä oli muutettu kaksijännitteiseksi 1500/3000 V DC -järjestelmäksi. Sama sähköjärjestelmän muutos tehtiin myös muutamaan SD-sarjan yksikköön. Näiden kolmivaunuisten junien teho oli 680 kW ja huippunopeus oli 85 km/h. Vuodesta 1952 lähtien kaksijännitteiset SM- ja SD-yksiköt muutettiin käyttämään pelkästään 3000 V DC syöttöä, jolloin syntyi kuvan sarja SM3. Näitä seurasi tuotannossa SR-sarja, joka oli vuosikymmeniä käytössä mm. Tallinnassa: https://vaunut.org/kuva/62760?kv2=1980&paik=tallinna " Tässä kuvan sähköjunassa ei erotu sarjatyypin yläindeksiä, joka on joko V = Vickers, D = Dynamo tai M = Modernizirovannyy. Uusin mahdollisuus olisi alatyyppi R = Riga, SR-sarjan prototyyppi oli valmistunut Riikan vaunutehtailla 1947. |
||||
|
10.11.2024 15:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteyteen voi ehkä kommentoida pari sanaa kuvan ottamisesta ja mallin rakentamisesta. Tämä kuva kuuluu myös sarjaan, jossa testasin Helicom Focus -ohjelmaa. Ohjelma yhdistää eri kohtiin tarkennetuista raakakuvista yhden syvyysterävyydeltään laaja-alaisen kuvam. Tässä kuvassa lähtökohtana oli parisenkymmentä raakakuvaa. Kuvan valaistuksen pohjana toimi pienoisrautatieni yläpuolella olevat LED-valaisinnauhat. Ne tuottavat hyvän yleisvalon, mutta ne valaisevat suoraan ylhäältä, eikä kuvaan muodostu normaaleja varjoja. Tässä kuvassa virittelin perusvalaistuksen lisäksi vasemmalle halogeenispottivalon, joka tuo kuvaan mukavasti varjoja. Taustalla oleva maisema on vielä keskeneräinen. Kiviseinään tulee kiinni tiesilta, jonka tulevien kannakkeiden alle kivisiltaan on jo tehty säistäminen. Veturien välissä oleva kukkula on vielä vahvasti rakennusvaiheessa ja tähän kuvaan peitin keltaiset polyuretaanilevyt Nochin irrallisella ruohomaton kaistaleella. Länsi-Ylämaat ovat todella vehreät erilaisesta kasvustosta ja kuvasta erottaa mm. saniaiskasvustoa ja erilaisia kukkia. Ylämailla on kesäisin laajoja horsmaniittyjä ja Englannista löytyi onneksi piensarjavalmistaja, joka tekee laserleikattuja 00-mittakaavan (1:76) horsmapensaita. Näiden tekeminen käsin olisi aika tuskaista! Rannan kivikko on aitoja pieniä kiviä. Meren aallokko on tehty merenpinnan päälle muotoilluista alloista. Pohjamateriaalina tässä oli Woodland Scenicsin Water Effects -massa, joka muistuttaa koostumukseltaan Eri Keeperiä. Massa kuivuu värittömäksi ja kuivumisen jälkeen maalasin aallot akryylivärillä valkoiseksi. Meri itsessään on tehty Woodland Scenicsin vesiohenteisella ja valettavalla Eazy Water -nesteellä siniseksi maalatun vaneripinnan päälle. |
||||
|
06.11.2024 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on upea tunnelma! | ||||
|
06.11.2024 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno! | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
06.11.2024 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä loistava kuvasarja, Töölön sokeritehdas on käsitelty sarjassa todella perusteellisesti! | ||||
|
04.11.2024 22:16 | Hannu Peltola | ||
| On tämä veikeä kuva! | ||||
|
31.10.2024 17:35 | Hannu Peltola | ||
| Tästä tykkään! | ||||
|
31.10.2024 14:33 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Näiden Budd Companyn valmistamien näköalavaunujen pituus on 85' eli 25,9 metriä. | ||||
|
Kuvasarja: Brennerbahn 15.10.2024. |
31.10.2024 09:31 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava kuvasarja ja kuvia Alpeilta on aina hauska katsoa! | ||||
|
29.10.2024 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Laita ptj mallistasi verrokkikuva tänne sivustolle! | ||||
|
29.10.2024 16:53 | Hannu Peltola | ||
| Kyllähän Kelasta lähti raide Pikkalan satamaan. Asiakkaita olivat ainakin sataman lisäksi sokeritehdas ja Nokian kaapelitehdas. Ratahan oli venäläisten rakentama ratayhteys, jonka avulla huollettiin Porkkalan tukikohdan joukkoja. | ||||
|
|
29.10.2024 16:31 | Hannu Peltola | ||
| Kelassa on ollut tuolloin yllättävänkin iso ratapiha. Onko kakkosraiteella pystynyt järjestämään junakohtauksia? | ||||
|
29.10.2024 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Tuohan kertoo suoraan, että lasku olisi ollut varsin jyrkkä 23‰:a! | ||||
|
|
29.10.2024 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuva ja uskomattoman pitkä on ollut käyttöikä tällä vaunulla! Kuva tosin taitaa olla duplikaatti, muistelisin saman kuvan jo olevan Vorgissa? | ||||
|
28.10.2024 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Tässä eilen 27.10.2024 otetussa kuvassa kokeilin jälleen Helicon Focus -ohjalmaa. Tämä kuva on koostettu eri kohtiin tarkennetusta 27 raakakuvasta. Eilen ei tullut viriteltyä spottivaloa tuomaan sopivia varjoja ja huomasin myös, että kaikki radan omat valot eivät olleet päällä. Dieselveturin vasemmalla puolella olevat puskat ovat kuvaa varten istutettuja, tuo kohta on vielä maisemoimaton, mutta sopivankokoiset Woodland Scenicsin siroteklöntit korjasivat tämän ongelman helposti. Etualan ylämaan karjan edustaja on raukka vielä albiino, en ole vielä ehtinyt maalata sitä ruskeaksi. | ||||
|
|
28.10.2024 13:20 | Hannu Peltola | ||
| Veturi oli luokiteltu valmistumisajankohtana sarjaan BRCW Type 2 ja vuodesta 1972 tutummin Class 27 -sarjaksi. Nämä ja alasarjan Class 26 veturit alkoivat saapua Kyle Linelle juuri kesällä 1961 ja ne korvasivat nopeasti höyryveturit kyseisellä linjalla. Katsoin D5353:n valmistumisajankohdan ja tämä on kuitenkin valmistunut vasta syyskuussa 1961. ARRGH, tieto lisää tuskaa, veturinnumero pitäisi siis muuttaa, jotta se olisi radan aikakakuden kesän 1961 mukainen! | ||||