Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.06.2017 14:18 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja huokuu jotenkin mennyttä maailmaa! | ||||
|
22.06.2017 00:04 | Hannu Peltola | ||
| Pidetään peukkuja, että aikataulu pitää ja nyt tiedänkin, mitä ostaa alkusyksyn lukemiseksi!!! | ||||
|
21.06.2017 23:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Eljas tunnistusavusta! Nopean googlauksen perusteella ostan ajatuksen Whitcombin 65-tonnisesta... | ||||
|
|
21.06.2017 23:44 | Hannu Peltola | ||
| Eljas, milloin kirja ilmestyy? | ||||
|
|
21.06.2017 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Nyt löytyi toinenkin kuva Minnesotasta! Tämä kuva on selvästi Hibbingsin avolouhokselta Mesabi Rangen sydämestä ja ajoittaisin sen 1940- ja 1950-lukujen taitteeseen. Vasemmalla on katu-uskottavan kokoinen pistokaivinkone, sen oikealla puolella jokin EMD:n valmistama varhainen vaihtoveturi (esim. SW-1 tai SW-600) ja keskellä on tunnistamaton teollisuuus-diesel, jonka perässä on muutama DIFCO Dump Car ja kaksi tavallista Hopperia. Dump Car:ja on varmaankin käytetty raakamalmin kuljetuksiin rikastamolle. | ||||
|
21.06.2017 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti satunnaiskuvana, eikä sitä näköjään ole kukaan vielä kommentoinut. Aloitetaan siis kommentointi! Minnesotan osavaltio on edelleen Yhdysvaltojen tärkein rautamalmialue. Alueella tehtiin ensimmäinen malmilöytö 1866 ja kaivostoiminta jatkui vilkkaana aina 1950-luvulle saakka. Kaivostoiminta on elpynyt aivan viime vuosina mm. Kiinan suuren teräskysynnän myötä. Minnesotassa on neljä malmialuetta, Iron Rangea: Kanadan puolelle ulottuva Gunflint Range, Vermillion Range, Cuyuna Ranges ja alueista ehdottomasti tärkein Mesabi Range. Voisin veikata tämänkin kuvan olevan Mesabin alueelta. Mesabissa sijaitsee maailman suurin avolouhos Hibbingsissä, alue saattaisi näkyä kuvan taustalla kuonakasan luona. Mesabin aluetta palveli erityisesti neljä rautatieyhtiötä: Duluth, Missabe & Iron Range (huom. Missabe, ei Mesabi!), Great Northern, Northern Pacific ja Soo. DM&IR oli ennen kaikkea malmirata muiden ollessa suuria Class 1 -yhtiöitä. Rautatiet kuljettivat rikastetun malmin Duluthin-Superiorin alueella sijaitseviin malmisatamiin, joista malmi jatkoi matkaansa laivoilla Illinoisin, Ohion ja Michiganin terästehtaille. Alueella työskentelivät yhdet USA:n suurimmista höyryvetureista aina 1950-luvun lopulle. Kuuluisia olivat mm. DM&IR:n 2-8-8-4 Yellowstone-veturit ja GN:n 2-6-8-0 ja 2-8-8-0 Malletit. Kuvassa on DM&IR:n Mikado todennäköisesti vaihtotöissä sekä pari saman yhtiön caboosea. |
||||
|
06.06.2017 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva Allanilta! | ||||
|
31.05.2017 12:58 | Hannu Peltola | ||
| Hienot farkut(kin)!!! | ||||
|
30.05.2017 22:02 | Hannu Peltola | ||
| Esan kommentissa oli aivan hurjasti mielenkiintoista tietoa E44:stä, jatka yhtä kattavien kommenttien kirjoittamista! | ||||
|
25.05.2017 19:08 | Hannu Peltola | ||
| Hauska kuva! Pystyykö kuvan ikää määrittämään jollain haarukalla? | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Tapassa |
21.05.2017 19:13 | Hannu Peltola | ||
| Tällä kertaa ei sattunut C30-M haaviin. Pitää kesällä tehdä toinen bongausmatka Viroon ja lähteä etsimään sitä! Ja nyt kannattaa kuvata alkuperäisiä C36:a ja C30:ä. | ||||
|
21.05.2017 13:43 | Hannu Peltola | ||
| Hätätilanteen luonnetta en osaa arvata, mutta paikka voisi olla Aulangon sillat Hämeenlinnassa ja aika helmipeltien perusteella ennemmin 1970-lukua kuin vuosi 1980. | ||||
|
21.05.2017 01:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti minulla satunnaiskuvana. Uh huh, kun on hieno!!! | ||||
|
20.05.2017 00:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämä onkin jäänyt näkemättä. Onpa upea kuva! | ||||
|
16.05.2017 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, noista ovisyvennyksistä on helppoa erottaa, että kyseessä on Dm8. Dm9:ssä on suorat seinät ilman ovisyvennyksiä: https://vaunut.org/kuva/98478?tag0=3%7CDm9%7C | ||||
|
16.05.2017 09:33 | Hannu Peltola | ||
| Jep Perttu, Canadian Pacificin (tytäryhtiön) sähkökalusto oli hivenen vanhempaa: http://www.okthepk.ca/dataCprSiding/news/2009/images/09092101x.jpg |
||||
|
15.05.2017 21:49 | Hannu Peltola | ||
| Harvinainen kuva, Strykereitä näkee harvoin Suomessa junissa! | ||||
|
15.05.2017 21:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Johannekselle täsmennyksestä! Sivusto, josta kaivoin näiden tietoja, oli selvästi epätarkka. | ||||
|
15.05.2017 19:55 | Hannu Peltola | ||
| Lissabonin raitioteiden raideleveys on 900 mm ja sähköliikenne on alkanut 1901. Osa vanhemmista vetovaunuista on päässyt uusiokäyttöön Mallorcalle raideleveyden leventämisen jälkeen 914 millimetriin: https://vaunut.org/kuva/103311?s=1 | ||||
|
13.04.2017 19:31 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vasemman reunan kallioille alkoi nousta n. 10 vuoden kuluttua tämän kuvan ottohetkestä Itä-Pasilana tunnettu betonihelvetti... | ||||
|
28.03.2017 20:25 | Hannu Peltola | ||
| Esa palautti tämän kuvan myötä mieliin tämän vetureiden äänien vertailun. Ihan mukavia nämä keltiäisten ja taigatrommelien äännähdykset, mutta täytyy kyllä todeta, että varsinaiset veturien ÄÄNET on keksitty EMD:n tehtailla Illinoisissa. Laittakaa nupit kaakkoon ja noin 1:20 kohdalta voi alkaa herkistellä: https://youtu.be/3rcZoE6sdD0 |
||||
|
27.03.2017 16:58 | Hannu Peltola | ||
| Suklaasta ei niin väliä, mutta berninpaimenkoirat ovat aivan ehdottomia! Meillä Iiris on jo oikein reipas junabongari... | ||||
|
26.03.2017 16:32 | Hannu Peltola | ||
| Autot ovat varmaankin ihan normaaleja S-mittakaavan malleja, Helsingissä helpoimmat paikat hankkia ovat mm. Hobby Point, Mallikauppa tai Tieto-Nikkari. | ||||
|
26.03.2017 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan kone on GP-7 vuodelta 1951 ja netistä löytyi tämän verran lisätietoa: "The locomotive was built in 1951 for the U. S. Army and was based at Sunny Point Military Ocean Terminal in North Carolina. In 2014, the locomotive was working on the Florida Railroad Museum tourist train." Veturissa on tosiaan allaan EMD:n vaihtovetureissa käytetyt AAR:n A-tyypin telit normaalien Geeppien Blomberg B -telien sijasta. Voisiko olla, että veturin alkuperäinen omistaja halusi veturiin nimenomaan vaihtoveturitelit, koska armeijan varikoilla ei varmaankaan tarvita pitkiä linjasiirtymisiä. |
||||
|
26.03.2017 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on se mukiin ikuistettu kone: https://vaunut.org/kuva/116475?s=1 Toisesta kuvasta kopioituna: Museon kokoelmien GP-10. Tämä näyttää olleen vanha UP:n ja IC:n kone, joka aikanaan valmistui EMD:ltä GP-9B:ksi. |
||||
|
21.03.2017 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli minulle satunnaiskuvana. En ollut tätä huomannutkaan tammikuussa, upea kuva! | ||||
|
18.03.2017 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Uralin bensakoneen 180 hummaa vastaa 25 hevon litratehoa, mikä on kyllä ollut alhainen jo 1960-luvulla. Jenkkikoneissahan on perinteisesti ollut useita viritysasteita, hinnat alkaen -mallissa viritysaste ja teho ovat olleet alhaiset, mutta sama moottorilohko on toiminut tiukemmin viritettynä kärkimalleissa. Oma lukunsa ovat selvästi nämä 1970-luvun lopun öljykriisin jälkeiset mallit, joissa tehot kuristettiin aivan minimiin. | ||||
|
|
18.03.2017 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Riku, kiitoksia tarkasta tunnistuksesta! Tukeuduin Markku Mäkipirtin kirjoihin tunnistuksessa ja nämä Markun kirjat eivät tunnista näitä DDR:n perua olevia ajoneuvoja, vaikka muu itäkalusto käydään kirjoissa pedantisti läpi. Minulle oli myös uusi tieto, että diesel-Uraleita on Suomessa käytössä. | ||||
|
|
14.03.2017 21:08 | Hannu Peltola | ||
| Ketjussa on tunnistettu auton merkkiä osin ristiin. Kyllähän tämä on ilmiselvä Ural 375D. Tämä on bensakoneella ja uudempi Ural 4320 on dieselillä. Näitä tuli puolustusvoimille mm. 57 mm Nikolai-ilmatorjuntatykkien kylkiäisenä vuodesta 1974 lähtien. Moottorin koko 7 l ja siitä on saatu puristettua ainoastaan 180 hv. Kuvan auto on jokin korjaamo-/huoltoauto. | ||||
|
07.03.2017 17:52 | Hannu Peltola | ||
| Hurun muotoilussa on selvästi nähtävissä NOHABin Di3-veturin ja sitä kautta amerikkalaisten F-sarjan vetureiden vaikutus. Tältä 1950-luvun linjadieselin piti näyttää! | ||||
|
26.02.2017 21:06 | Hannu Peltola | ||
| Tottahan toki se on suoraan Detroitista, näyttäisi olevan vuoden 1950 Buick Super Sedan. Vasemmalla näyttää sen sijaan olevan vanha stuttgartilainen. | ||||
|
25.02.2017 12:31 | Hannu Peltola | ||
| Minusta veturi näyttää normaalilta Tu6-veturilta, vrt. https://vaunut.org/kuva/107029?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Matkalla Britannian raiteilla 2017 |
18.02.2017 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja aina on hauskaa katsella kuvia Britanniasta! | ||||
|
15.02.2017 13:17 | Hannu Peltola | ||
| Vielä lisäys! Tässä Jannen kuvassa näkyy alkuperäistä Västra Stambananin linjausta Västbergassa, tältä linjalta liikenne siirtyi näille Årstan silloille 1929: https://vaunut.org/kuva/75714?maa=141 |
||||
|
|
15.02.2017 12:35 | Hannu Peltola | ||
| Sähköistys Västra Stambananille tuli jo 1923 eli ennen näiden Årstan siltojen valmistumista. Vanha linja kiersi Långholmenin saaren yli ja se oli siis hetken sähköistettynä vuosina 1923-1929. Tässä Årstan nostosillalla oli samanlainen ajojohdinjärjestely kuin oli aikanaan Kallan silloilla. Yritin etsiä sopivaa vanhaa kuvaa nostosillan kohdalta, mutta tämän parempaa en 5 minuutin googlauksella löytänyt: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/564x/c1/89/fe/c189fed775be721e0d893c00617de960.jpg |
||||
|
14.02.2017 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Norrköping voisi olla hyvä veikkaus, jokin lähellä oleva kohde joka tapauksessa. | ||||
|
|
14.02.2017 22:51 | Hannu Peltola | ||
| Årstan lännempi silta on tosiaan kiinteä ja sillankansi on samalla tasolla näiden itäisten siltojen kanssa. Ei taida sillan nosto-ominaisuudesta olla enää paljoakaan hyötyä... | ||||
|
04.02.2017 19:28 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on tosiaan yksi raide enemmän kuin vuoden 1923 kaaviossa Kauklahdesta. Toisaalta ratapiha olisi saattanut laajentua 10 vuodessa, 1960-luvulla raiteita oli jo kuusi. Kökkelin osalta tosiaan taustalla pitäisi näkyä lasitehtaan rakennuksia tai vähintään savupiippu. Ratapiha on myös aika pitkä Kökkeliin. Kirkkonummella on samanlaiset asemarakennus ja makasiini kuin Kauklahdessakin ja tämän kuvan rakennukset voisivat olla Kirkkonummeltakin. Vuoden 1923 ratapihakaaviossa ratapihan puolessavälissä on vaihdekuja vasemmanpuoleisimmalta raiteelta kohti keskimmäisiä raiteita. Se puuttuu tästä kuvasta, mutta voisiko se olla purettu 1920-luvun jälkeen? |
||||
|
|
04.02.2017 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, mutta se ei taida olla Pasilasta. Kuvauspaikaksi veikkaisin Kirkkonummea tai mahdollisesti jopa Kökkeliä. Jos kuva olisi Kauklahdesta, junan peräpään kohdalla pitäisi kuitenkin näkyä lasitehtaan rakennukset. | ||||
|
28.01.2017 11:56 | Hannu Peltola | ||
| Vankivaunu näyttää tässä juuri valmistuneelta. Onko teillä arvauksia kuvauspaikasta? Minulla tuli mieleen Pasila vanhan kaasutehtaan liepeillä, mutta kuva voi kyllä olla melkein mistä vain... | ||||
|
27.01.2017 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteydessä on mielenkiintoista keskustelua viestirenkaiden käytöstä. USA:ssa turvallisuustiedotteiden jakelu oli ratkaistu linkissä kuvatulla tavalla. Artikkelissa on varsin tyhjentävä selvitys Train Ordereiden käytöstä, suosittelen kaikille jenkkijunien ystäville: http://mysite.du.edu/~etuttle/rail/to.htm |
||||
|
27.01.2017 20:18 | Hannu Peltola | ||
| En nyt varsinaisesti nostanut läppäriäni, mutta kyllä ne minustakin näyttävät numeroilta 55. | ||||
|
25.01.2017 14:28 | Hannu Peltola | ||
| Eljas, hyvä että asiat selkiintyvät. Joskus tosin JRII:n, JKO:n ja PJO:n kanssa on ihmetelty, keitä nämä eri akronyymien taakse kätkeytyvät henkilöt ovat, mutta ehkä se on vaan meidän nuorempien tietämättömyyttä... :-) | ||||
|
21.01.2017 21:11 | Hannu Peltola | ||
| Kuva pompsahti satunnaiskuvana. Ensimmäinen vaunu on litteraltaan BF2, alunperin BFo 14 ja se peräisin 1940-luvulta. Ruotsissahan siirryttiin teräskorisiin vaunuihin jo 1930-luvulla. | ||||
|
13.01.2017 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Klassikko on myös Espoon kaupunginosan pikkuisen väärä käännös Hau kilahti - A dog went mad... | ||||
|
09.01.2017 19:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo tiedoista! Enpä arvannutkaan, että kuvassa olisi virolainen juna. Kuva lienee siis Viron vapaussodan ajoilta. Muut kuin tykki- ja kk-vaunu ovat tyypillisiä venäläisiä. Saksalaista kypärää en ensin havainnutkaan, mutta siinähän se on kk-vaunun nurkalla olevalla sotilaalla. Vielä EDIT: sama kuva löytyi soomusrong-kuvahaulla ja Googlen tietojen perusteella tämä juna on kuvattu Aegviidun asemalla 1918-1920 eli tosiaan Viron vapaussodan aikana. |
||||
|
08.01.2017 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Venäjä nyt tekee muutenkin kaikkensa, ettei maa houkuttele turisteja tai ulkomaisia investointeja. Venäläistenkin matkailu Eurooppaan vähentynee, kun valtion virkamiehille ja valtion yritysten työntekijöille asetetut matkailurajoitukset tulevat voimaan. Nämä Euroopan junat jatkanevat kulkuaan puolityhjinä, kunnes jossain vaiheessa RZhD kyllästyy niitä subventoimaan. | ||||
|
08.01.2017 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, vähintään persoonallinen! Kuin jokin nokkaeläin tai haisku... | ||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan vuonna 1974 |
08.01.2017 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja perinteisen Saltsjöbananin loppuvuosilta! Kuvissa esiintyvät vielä alkuperäiset vuoden 1913 moottorivaunut, jotka olivat liikenteessä vuoteen 1976. Saltsjöbananin pääteasema siirtyi tänne Slussenille vuonna 1936, jolloin myös tämä ratapiha sai kuvassa näkyvän muotonsa. Tavaraliikenne jatkui vuoteen 1992, mutta loppuaikoina hyvin vähäisenä. Tarkkaa vuotta ratapihan muutoksille en löytänyt, mutta oma veikkaus on 1976, jolloin rata valmisteltiin nykyisille moottorivaunuille. 1980- luvun lopulta ainakin yhdysliikenne tapahtui yksittäisen raiteen kautta ja ratapiha oli jo tuolloin purettu. Yhteys SJ:n rataverkkoon oli tosiaan tässä ja vuodesta 1954 lähtien SJ:n satamarata kiersi koko Skeppsbron ja yhteys varsinaiseen rataverkkoon oli Hammarbyn satamaradan ja Stöckholm Södra Stationin (vanha) kautta. Viimeinen varsinainen tavarajuna liikkui Hammarbyn radalla 1999 ja vuonna 2001 ajettiin viimeinen nostalgia-ajo aina tänne Slussenille. | ||||
|
07.01.2017 23:49 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa näkyy hyvin SJ:n ja Saltsjöbananin yhdysliikenneraiteet. Tämän kautta tapahtui aikanaan varsin tiivis tavaravaunujen vaihto Saltsjöbananille. | ||||
|
05.01.2017 22:33 | Hannu Peltola | ||
| Vanhaan hyvään aikaan Floridasta tosiaan lähti kokonaisia lämminvaunujunia appelsiineja New Yorkiin, Washingtoniin, Bostoniin ja muihin itärannikon suuriin kaupunkeihin. Wikipedia tiesi kertoa mehujunista seuraavaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Juice_Train Nämä USA:n hedelmäjunat ovat kyllä olleet aika klassikkoja. Los Angelesista lähti pitkään ananas- ja banaanijunia kohti itää, Washingtonin osavaltio oli kuuluisa "Fruit Forwarder" -omenapikajunistaan ja Floridasta kuljetettiin sekä appelsiineja että mehua kokojunissa. Fruit Forwarder oli GN:n erikoisuus ja sen veturina oli höyryaikana tyypillisesti suurin henkilöliikenteen höyryveturi S-2 ja aikataulu oli hyvin nopea (t. nimimerkki "parhaillaan Fruit Forwarderia rakentava harrastaja"). Mekaaninen jäähdytysjärjestelmä tarkoittaa yksinkertaisesti kylmäkoneella jäähdytettyä vaunua erotuksena vanhemmista jääpaloilla jäähdytetyistä vaunuista. | ||||
