Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.07.2016 12:43 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva Pasilta! Etsin tätä samaa kuvauspaikkaa, mutta kiireessä ajoin ohi oikeasta tienristeyksestä... :-( | ||||
|
30.06.2016 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Olen kyllä samaa mieltä Joonaksen kanssa, että tässä kuvassa on Vanajan voimalaitos. Joonaksen löytämä verrokkikuva on otettu juuri samasta kulmasta ja voimalaitoksen rakenne täsmää mm. ikkunajaon osalta erittäin hyvin. | ||||
|
30.06.2016 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja jäin pohtimaan kuvausajankohtaa. Sokoksen talo rajaa aikaisimman ajan vuodeksi 1952. Eläintarhanlahden toisella puolella ei näy Helsingin kaupunginteatteria, joka valmistui 1967. Myös Paikku-vetoinen paikallisliikenne päättyi 1967 eli 1966 kesä olisi viimeisin kuvausajankohta. Pystyykö kuvausajankohtaa määrittämään tarkemmin? | ||||
|
Kuvasarja: Aikataulut vaihtuvat |
28.06.2016 17:15 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, WordPerfectiä huomattavasti paremman tuloksen ja nopeammin sai aikaan myös käsin kirjoittamalla! Se oli kyllä niin ihmeellinen tekstieditori, ettei ole sitten kultaisen 1990-luvun alun tullutkaan vastaavaa vastaan! Onhan se tietysti hellyttävää, että henkilöille, joilla on kaksi vasenta kättä ja kummassakin seitsemän sormea, oli tehty oma tekstieditori.... | ||||
|
27.06.2016 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Hyvin voisi olla ainakin valmistumisvuosien ja valmistajien perusteella. Br460 rakennettiin SLM/ABB:n toimesta ja RABDe500:ssa mm. ABB:n perillinen ADTRANZ oli mukana. | ||||
|
27.06.2016 18:51 | Hannu Peltola | ||
| Totta Juha tietysti kirjoitat! Täällä päin näköjään vain ollaan liian fakkiutuneita H0-mittakaavan pienoisrautateihin... :-( | ||||
|
27.06.2016 18:50 | Hannu Peltola | ||
| Uskotaan, Kimmo & Tommi! Voi tuo aita tosiaan olla myös lumiaita! Vuorenrinteeltä otetussa Airolon kuvassa sen sijaan näkyy ihan tunnistetustikin ainakin kaksi linnoitetta. Ajoin niistä ohi autolla ja kummankin takapiha oli täynnä vihreänvärisiä kuorma-autoja. Nopean googlailun perusteella ne ovat osa Limmatlinie-linnoitusketjua: https://de.wikipedia.org/wiki/Limmatlinie | ||||
|
|
26.06.2016 14:14 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, tämä olisi hieno pienoismallikohde! Meienreuss-malliin olisi mukava liittää vielä Obere Meienreussbrücke, mutta tilatarve tietenkin kasvaisi. Koko Wassenin alue olisi kokonaisuudessaan hieno pienoisrautatiekohde, mutta tilantarve lähenee jo keskikokoista navettaa... Tämä Luzernissa oleva pienoisrautatie on jo pitkään ollut aivan klassikko: https://www.verkehrshaus.ch/de/museum/schienenverkehr/gotthardbahnmodell | ||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
26.06.2016 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Ilmoitettu 180 tavarajunan kapasiteetti voi hyvin olla per suunta. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 7,5 tavarajunaa tunnissa suuntaansa. Liikenne oli nyt kesäkuussa 2016 myös niin vilkasta, ettei montaa minuuttia tarvinnut odottaa seuraavaa junaa. | ||||
|
|
26.06.2016 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Kimmo: Kyllä, tarkoitan tuota aidantapaista tunnelin suuaukon yläpuolella. Se on noin 4-5 metriä korkea betonista valmistettu ja tuettu pohjoispuolelta niin, että etelästä solaa pitkin se muodostaa tasaisen korkean seinämän Reuss-joen ja jyrkän alppirinteen välille. Muuta järkevää käyttöä en sille keksinyt, kuin panssarivaunuesteen... | ||||
|
26.06.2016 13:50 | Hannu Peltola | ||
| Reino: Lauantaina 18.6., jolloin otin tämän kuvan, sain nauttia mukavasta vaelluksesta pitkin alppipolkua ylös Wassenin asemalta Eggwaldiin ja takaisin. Sunnuntaina 19.6. yritin tyhmyyksissäni kiipeillä räntäsateen liukastuttamaa alppirinnettä. Vaikka matka ei olisi ollut pitkä, ehkä 50 m ylämäkeen, sain huomata aika pian, ehkä 20-25 metrin korkeudella, tehneeni varsinaisen tyhmyyden. Rinne oli loppujen lopuksi todella jyrkkä ja liukas ja oli oikeastaan enemmän hyvää tuuria, että pääsin ehjin nahoin takaisin lähtöpisteeseen. Tämän jälkeen etsin sopivan polun ja pienen etsiskelyn ja varsin pitkän kävelyn jälkeen pääsin polkua pitkin kuvauspaikkaan, johon olin yrittänyt kiivetä. Kimmo: Kuvaajia oli melkein kaikkialla läsnä, mutta ei sentään vaivoiksi saakka. Tässä yllä olevassa kuvassakin erottuu kaksi muuta kuvaajaa. Laita Kimmo ottamiasi kuvia tänne jakoon! |
||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
25.06.2016 23:00 | Hannu Peltola | ||
| Uusi tunneli avataan liikenteelle 11.12.2016 ja varmasti valtaosa liikenteestä siirtyy sille. Oheisessa linkissä on lyhyt esite uudesta tunnelista: http://www.gottardo2016.ch/sites/default/files/SBB_Gottardo_Flyer_EN.pdf Esitteestä selvisi tiedonjyvänen, että nykyisen radan kapasiteetti on 180 tavarajunaa päivässä kun se uuden tunnelin läpi on 260 tavarajunaa ja 65 henkilöjunaa. |
||||
|
25.06.2016 22:53 | Hannu Peltola | ||
| Uups, minulle taisi tulla yöllä näitä julkaistaessa teemaan sopivasti oikosulku! Eli pyörivä muuttaja on oikein, korjattu kuvatekstiin... | ||||
|
|
25.06.2016 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmanpuoleinen silta on Untere Wattingerbrücke ja sen pituus on 40 metriä. Tunnelin suuaukon päällä olevat betonirakennelmat ovat ilmeisesti panssarivaunuesteitä? Näitähän näkyi kylmän sodan aikana joka puolella Sveitsiä. | ||||
|
25.06.2016 14:52 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan etualalla on myös silta Reuss-joen yli. Rata seuraa Reussia täältä Göschenenistä koko matkan aina Altdorfiin, jossa Reuss laskee suureen Vierwaldstättersee-järveen. | ||||
|
25.06.2016 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Youtube-videolla näkyy selvästi radan kulku ja aika, jonka näiden kaarrosten tekeminen vaatii: https://www.youtube.com/watch?v=YK9rhMCPfio |
||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
24.06.2016 23:40 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jormalle ja Pyrylle kiitoksista! Nyt Youtubesta löytyy myös video tältä reissulta: https://www.youtube.com/watch?v=YK9rhMCPfio Videolla monet maisemat aukeavat paremmin kuin valokuvissa. Tuulen suhina kuuluu paikka paikoin häiritsevänä, vaikka videot on otettu hyvällä ulkoisella mikrofonilla. Hmm, pitää jatkaa harjoittelua... |
||||
|
21.06.2016 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Mistä JMR saa K22-kiskoja? Uusia ei kai enää ole ollut saatavissa vuosikymmeniin ja voisi kuvitella, että vanhatkin varastot alkaisivat olla vähissä... | ||||
|
20.06.2016 16:50 | Hannu Peltola | ||
| Aika tarkkaan kolme vuotta Jorman jälkeen olin juuri näissä samoissa maisemissa. Silta on nimeltään Teufelsbrücke - paholaisen silta. Varmasti osuva nimi tälle sillalle! | ||||
|
20.06.2016 14:17 | Hannu Peltola | ||
| Det är det! Kuva on tosin aikaisempi kuin vuodelta 1957. Kuvassa Mälarin ylittää ainoastaan kaksiraiteinen junasilta. Vuonna 1953 junaradalle tehtiin oma silta nykyiselle paikalleen kuvassa näkyvän sillan vasemmalle puolelle. Tämä kuvassa näkyvä silta jäi metroliikenteen käyttöön. Näiden väliin rakennettiin vielä Central bron, joka valmistui 1963. Oheisessa linkin kuvassa on näkymä tästä samasta paikasta vuonna 1951 ja kuvassa näkyy jo varsin pitkällä oleva rautatiesillan rakennustyömaa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Centralbron#/media/File:Centralbron_S%C3%B6derstr%C3%B6msbron_Koldingsborg_1951.jpeg Yllä olevassa kuvassa on myös bussi, joka näyttää kovin 1940-lukulaiselta. Sanoisin, että tämä Jyrkin lisäämä kuva on otettu 1940-luvulla. |
||||
|
09.06.2016 20:32 | Hannu Peltola | ||
| Hienon kesäinen kuva (ja sataa totta kai, kuten kesällä kuuluukin!). Erikoista, että rungossa on ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen virroitin ylhäällä. | ||||
|
09.06.2016 18:08 | Hannu Peltola | ||
| Totta Miro! DPU:t on kyllä tuttuja, mutta jotenkin ajatukseni vilisti helpereihin. En ole nähnyt BNSF:n Washingtonin linjoilla käytössä DPU-yksiköitä, mutta omat havainnot tietysti rajoittuvat muutamiin yksittäisiin kertoihin, kun alueella olen ollut. Omien havaintojen pohjalta lähes vakioratkaisu näyttäisi näillä linjoilla olevan 2-4 johtoveturia, ei DPU-yksiköitä ja helperit lisättynä pahimmissa nousuissa. Tosin helperitkin taitavat (ainakin osittain) olla nykyään radio-ohjattuja ja jo GN:llä oli pitkä perinne lisätä helper tai useampi tavararungon keskelle tasaamaan veto-/jarruvoimia. | ||||
|
09.06.2016 10:47 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on jotenkin sadunomainen tunnelma, aurinko yrittää pilkistää sankkojen pilvien läpi ja Riston höyrypilvi lähes loistaa muuten vähävärisessä ympäristössä. | ||||
|
09.06.2016 10:28 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, radalla tosiaan näyttäisi olevan ylimääräinen rengas! Vaarallisessa paikassa tuo on, päältä jyristivät Amtrakin junat hyvinkin 80 mailia tunnissa. | ||||
|
|
09.06.2016 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio Miro! Minulla ei ole muistikuvaa / näköhavaintoa letkan toisesta päästä, voi olla, että siellä olisi ollut varsinaiset veturit oikein päin. Toisaalta juuri tämä alue on tasaista jokilaaksoa ja en ole nähnyt alueella kulkevissa tavarajunissa tällä kohtaa helpereitä. Normaalisti apuveturit liitetään itään mennessä esim. Skykomishissa muutaman kymmenen kilometrin päässä. | ||||
|
09.06.2016 08:44 | Hannu Peltola | ||
| Ai niin Antti, onhan tosiaan myös SD45T-2. Olet kyllä aivan tunneliongelmien ytimessä tämän kuvan osalta!!! Great Northern Railway, jonka vanhalla linjalla tässä kuvassa ollaan, rakensi ensimmäisen Cascade-tunnelin vuonna 1909. Tunnelissa ei olisi voinut ajaa höyryvetureilla, joten GN sähköisti tunneliosuuden hankalalla kolmivaihejärjestelmällä. Vuonna 1927 sähköistys uusittiin perinteiseksi yksivaihejärjestelmäksi ja vuonna 1929 avattiin pidempi toinen Cascade-tunneli, joka on edelleen käytössä (https://vaunut.org/kuva/73612?s=1). Sähköistys jatkui aina vuoteen 1956, jolloin Cascade-tunnelin itäpäähän asennettiin voimakkaat puhaltimet, jotka putsasivat tunnelin ilman aina junan jälkeen. Tämä tietenkin rajoittaa ratayhteyden kapasiteettia, radalla voi liikennöidä ainoastaan 28 junaa vuorokaudessa. Lisäksi tuuletuskaan ei poista diesel-vetureiden jäähdytysongelmia. Tällä linjalla varsinkin itäänpäin menevät tavarajunat ovat kovilla. Täältä Skykomishista alkaa tasainen 2,25% nousu aina Cascade-tunnelin länsipäähän. Koko tunneli on tasaista 1,5% nousua 7,8 mailin verran. Kun juna vihdoin pääsee Berneen tunnelin itäpäähän, on varmasti korkea aika jäähdyttää moottoreita. | ||||
|
|
09.06.2016 00:38 | Hannu Peltola | ||
| Antti, ainoa erityisesti tunnelikäyttöön modattu jenkkiveturi, josta olen kuullut on EMD:n SD40T-2 (https://en.wikipedia.org/wiki/EMD_SD40T-2). Tässä versiossa ilmanotto oli tosiaan järjestetty poikkeavasti. Tämän kuvan vetureissa ilmanotto on suoraan syylarista koneen peräpäästä ja heti sen edessä näkyy pakoputket. |
||||
|
08.06.2016 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Tietääkö Petri tai muut, kuinka pitkään jarrukopillisia vaunuja saattoi nähdä liikenteessä tai ratapihoille unohtuneena? En ole nähnyt Suomessa jarrukopillisia vaunuja kuin vanhoissa valokuvissa, mutta esim. Saksassa niitä on paljon museoituina ja liikenteessäkin näyttää olleen pitkälle 1950-lukua. | ||||
|
08.06.2016 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Tästä voi tulla ihan hauskan näköinen! Jännä nähdä, millaisia kommentteja veturin maalaus herättää. Makuasioitahan nämä ovat, mutta ilmeisesti monen harrastajan näkökulmasta kaikki muutokset tulisi kieltää.. | ||||
|
31.05.2016 20:19 | Hannu Peltola | ||
| No niin, nyt pääsin katsomaan kuvaa kotikoneen paremmalla ja suuremmalla näytöllä. PaK 40 ei ainakaan ole kyseessä, kaikissa kuvissa ja näkemissäni yksilöissä on ollut täyskumirenkaat, jotka ovat selvästi erilaiset kuin kuvassa. Myös vanteen malli poikkeaa ja suojakilpi ulottuu tosiaan sivuille. Nopean googlauksen jälkeen alan myös kääntyä PaK 38:n suuntaan. Kuvan tykin pyörä on identtinen, kuin muutamissa löytämissäni PaK 38:n kuvissa (tosin kokopeltivanteitakin näyttää olleen), suujarru voisi olla hupun alla hyvin samanlainen kuin PaK 38:ssa ja uskoisin, että myös suojakilpi sopii kyseiseen aseeseen. Tässä kuvan tykissä suojakilpi on joka tapauksessa tehty kahdesta peltilevystä, joiden välissä on ilmarako - hyvin tyypillinen saksalaisille PST-tykeille. Kuvassa ei erotu suojakilven taitokset, mutta vasemmanpuoleinen taitos voisi juuri jäädä Hk-vaunun oikeapuolimmaisen pystytolpan taakse. Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys kertoo aseen sodanjälkeisestä historiasta seuraavaa: "Sodan jälkeen varastoissa oli enää 15 kappaletta Pak38 -mallin tykkejä, eli menetykset olivat kesällä 1944 hyvin raskaat. Tykit olivat varastoissamme vuoteen 1986 asti, jolloin ne hylättiin hyödyttöminä. Tämän jälkeen osa luovutettiin museoille ja loput myytiin keräilijöille." Tykki on siis ollut vielä 1976 kalustovarauksissa, mutta mitä ihmettä se on Kirkniemen tehtailla tehnyt? |
||||
|
|
31.05.2016 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Petrin linkkaamassa verrokkikuvassa tykki on selvästi 76 K 02, aikanaan Suomen yleisin kenttätykki ja vuosikymmenten ajan perinteinen leiritykki Rovajärvellä. Tässä kuvassa on selvästi eri tykki. Suujarru, kilpi ja pyörät vievät ajatukset saksalaisperäiseen kalustoon, saattaisiko tässä kuvassa olla esim. 75 PstK 40? | ||||
|
30.05.2016 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Timon arvaus paikasta näyttäisi hyvältä! Selvää on, ettei kuvassa ole Volga. (ja jännä juttu, ennen kartan katsomista kuvittelin, että Kazan on aivan Volgan rannalla...) | ||||
|
30.05.2016 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Kimmon täsmennys päivitetty kuvatekstiin, kiitoksia! | ||||
|
25.05.2016 18:43 | Hannu Peltola | ||
| Janne löysikin Youtubesta varsin tutun oloisen videon... :-) En valinnut sitä, siinä ärsyttää humalaisen Tapan alkuperäisasukkaan mölinä ja minun suomeksi antamani pyynnöt olla hiljaa kuvauksen aikana. Tämän aidompia ääniä ei varmaankaan löydy: https://www.youtube.com/watch?v=LNtzIiIXLpI |
||||
|
|
25.05.2016 14:51 | Hannu Peltola | ||
| Löytyi artikkelikin Rautaruukin koksaamosta, tämänkin mukaan koksaamo olisi aloittanut 1987: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2010-08-25/Ter%C3%A4ksen-tie-alkaa-koksaamosta-3296612.html |
||||
|
|
25.05.2016 13:38 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, suurin piirtein tällaiset: KOLIN KOLIN KOLIN KOLIN KLONKS SKRIIK SKRIIK KOLIN KOLIN KOLIN KOLIN... Äänimaailmahan oli näissä vaunuissa varsin runsas liukulaakereiden, lovipyörien ja huonon huollon yhdistelmänä. Vielä EDIT: jotain tuntumaa äänimaailmasta saa myös uudemmasta kalustosta, tässä videon letkassa ei vaan ollut kovinkaan montaa lovipyöräistä vaunua mukana. https://www.youtube.com/watch?v=0LnVGEJphsY |
||||
|
|
25.05.2016 11:31 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jukka täsmennyksestä! | ||||
|
24.05.2016 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuva, mutta näin jenkkijunaharrastajana sanoisin, että siinähän on perinteinen "Covered Gondola". Jenkeissä näitä on ollut jo 1940-luvulta mm. teräslastien suojana. Mielenkiintoista nähdä, että tapa on levinnyt itäänkin... | ||||
|
22.05.2016 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Kappas tosiaan, niin näyttää olevan! Erikoista!!! Liittyisikö mahdollisesti siihen, että ČD:llä oli/on tarkoitus vetää näitä sarja 380:lla? | ||||
|
09.05.2016 19:30 | Hannu Peltola | ||
| Tai ehkä ennemmin "rottweiler". Tänään näkyi taas olevan vastaava runko ajossa, olikohan sekin lähtöisin Riihimäeltä? | ||||
|
|
07.05.2016 20:35 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja Sr3 on kyllä mahtavan näköinen ilmestys! Mikä sopisi tämän härvelin lempinimeksi? | ||||
|
04.05.2016 01:18 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti satunnaiskuvana ja mitkä muistot se tuokaan! Juuri kesällä 1971 olin parhaassa Lintsin juna -iässä ja piti ihan tihrustaa, sattuisinko olemaan (jälleen) junan kyydissä. Tämä oli aivan ykköslaite ja erityisesti kaluston tuttu väritys teki siitä hienon!!! | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen Saksa |
02.05.2016 13:30 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja Jormalta, saksalaista kalustoa on aina mukava katsella ja näistäkin kuvista välittyy hyvin kaluston, operaattoreiden ja värityksen monipuolisuus! | ||||
|
02.05.2016 13:24 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Tämä on aina yhtä komea. Veturi on muotoilultaan ja väritykseltään hieno, ominaisuudet ovat edelleen 45 vuoden käyttöiänkin jälkeen aika kovat, eikä merkityksetöntä ole sekään, että pikkupoikana Fleischmannin luettelot tuli luettua hiirenkorville ja tämä oli toivelistan kärjessä! | ||||
|
25.04.2016 12:28 | Hannu Peltola | ||
| Ja pohjoisamerikkalaisessa kalustossa tällainen ominaisuus on General Electricin ES44C4-veturissa: https://vaunut.org/kuva/80151?s=1 Aika harvinainen ominaisuus keskimmäisen akselin nosto on, minulla ei ainakaan ole tiedossa kuin Kimmon mainitsema SNCF 68000 ja ES44C4. |
||||
|
21.04.2016 20:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Heikin videovinkkihän oli mahtava! | ||||
|
17.04.2016 00:36 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas tiedoista! Jännä homma, jos kuvausvuosi pitää paikkansa: Jumbossa on tenderi hiiliä täynnä ja savutorven päällä ei ole mitään suojakantta / -muovia. | ||||
|
|
16.04.2016 22:37 | Hannu Peltola | ||
| Milloin Jumbo 920 ajoi viimeisen kaupallisen ajonsa? Oliko tämä Oulun koneita? | ||||
|
16.04.2016 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Käsittämätöntä, miten paljon on rautatiemaisema muuttunut puolessa vuosisadassa! Tällaista kuvaa katsoessa aina toivoo, että aikakone olisi jo keksitty... | ||||
|
16.04.2016 14:38 | Hannu Peltola | ||
| Jorma kommentoi jossain Viron kuvassaan, että junapainot olisivat maksimissaan 5500 tonnia ja junapituus 57 vaunua. | ||||
|
16.04.2016 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä onkin laitettu hienoon kuntoon! Taitaa olla luokkaa 20 vuotta, kun olen DR1:ssä matkustanut ja silloin tunnelma oli aika itämainen... | ||||
