Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: California Dreaming |
21.07.2014 00:15 | Hannu Peltola | ||
| Kimmolle: Kiitoksia kiitoksista! Reissu sujui oikein hienosti, suosittelen lämpimästi USA-matkailua!!! Ajokilometrejä kertyi 3000 km ja junien lisäksi ehdimme viettää mm. kolme päivää eri huvipuistoissa - tytöille se taisikin olla matkan ykkösjuttu. | ||||
|
21.07.2014 00:12 | Hannu Peltola | ||
| Rata oli oikein hyvässä kunnossa, tosin kyllä puupölkyillä. Tämä helper-kuva on otettu pitkällä zoomilla ja kuvaa vääristää telen lisäksi lämpöväreily - kuumaa oli! | ||||
|
21.07.2014 00:09 | Hannu Peltola | ||
| Tekeekö Gensetejä myös muut valmistajat kuin NRE ja Railpower Technologies? Valmistusmäärät ovat olleet jenkkiläisittäin varsin maltillisia, ilmeisesti veturit ovat kalliita... | ||||
|
20.07.2014 14:10 | Hannu Peltola | ||
| Yksiohjaamoisuuteen on ainakin pitkät perinteet, ensimmäinen yksiohjaamoinen veturi ATSF 1 valmistui silloiselta EMC:ltä jo vuonna 1935. Näillä uusilla vetureilla näkyvyys ohjaamosta toiseen suuntaan on aivan onneton ja on aika hurjan näköistä nähdä tällainen suuri 6-akselinen linjaveturi vetämässä junaa takapää edellä. | ||||
|
20.07.2014 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Junassa ainakin ensimmäinen on Hk. Riston takana olevat ovat Hkb-vaunuja. | ||||
|
Kuvasarja: California Dreaming |
20.07.2014 12:21 | Hannu Peltola | ||
| Villelle todettakoon vielä lyhyenä täsmennyksenä, että BNSF:n virallinen nimi on BNSF Railway Company. Yritys vaihtoi nimensä Burlington Northern Santa Fe Railwaystä BNSF Railway:ksi vuonna 2005, mutta edelleen esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja kirjoittaa yrityksen nettisivuilla paikka paikoin Burlington Northern Santa Fe:stä. Surface Transportation Board jakaa USA:n rautatiet kolmeen luokkaan: Class I, Class II ja Class III. Class I -yhtiön rautatieliikenteen liikevaihdon tuli olla vuonna 2011 vähintään 433,2 miljoonaa USD:tä, Class II:lla liikevaihdon tulee olla vähintään 250 miljoonaa USD:tä ja Class III:en kuuluvat yhtiöt, joilla rautatieliikenteen liikevaihto on korkeintaan 20 miljoonaa USD:tä. (Vaihdoin kuvasarjan tekstiin Class I, ettei mene luokitukset sekaisin... ). Pohjois-Amerikassa toimii tällä hetkellä 11 Class I -rautatietä. Kaliforniassa näistä operoivat tavaraliikenteessä Union Pacific ja BNSF sekä henkilöliikenteessä AMTRAK. |
||||
|
09.06.2014 17:06 | Hannu Peltola | ||
| No siellähän se olikin! Etsin Movea Petäisenniskan alueelta... | ||||
|
|
09.06.2014 15:25 | Hannu Peltola | ||
| Tarkoitin Kajaanin asemalla näkyvää pientä höyryveturia. Kajaani Oy:ltä pitäisi kyllä löytyä Move, mutta en löytänyt sitä ilmakuvasta. Löysitkö Teppo sen Petäisenniskan tehtaan alueelta? | ||||
|
|
09.06.2014 14:45 | Hannu Peltola | ||
| Mikä on arvionne ilmakuvassa olevan vaihtoveturin tyypistä? Iita? | ||||
|
20.05.2014 15:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas ja Kimmo uudesta informaatiosta! Katsoin vain T42:n ulkonäköä ja tein liian nopean johtopäätöksen, että jeeppi mikä jeeppi. Ulkonäössä ei suoraan huomannut isompia eroja GP-7:ään. | ||||
|
|
20.05.2014 10:18 | Hannu Peltola | ||
| T41 edustaa kyllä sellaista teollisen muotoilun juhlaa, jossa jopa pohjoisamerikkalainen GP-7 kalpenee! Monilta osin vertailu GP-7:ään on perusteltua, tämähän on käytännössä sama veturi, mutta A1A-A1A -teleillä ja ruotsalaisella korin muotoilulla. T4:a oli SJ:llä ainoastaan 5 kpl, joista 2 on säilynyt kokonaisena ja kolmas varaosalähteenä. Kaksi vetureista oli varattu aktiivikäyttöiän jälkeen Banverketille strategiseksi reserviksi, mielenkiintoista, että reservikoneiksi on varattu kaksi edustajaa epäluotettavasta marginaalisarjasta. Tätä veturia edelsi 1 veturin T42-koesarja, joka tuli suoraan EMD:ltä vuonna 1953. T42 on aito Amerikan GP, olisikohan valmistusajankohdan perusteella juurikin GP-7. Vielä litterakeskusteluun: T4 muutettiin T41:ksi 1964. Vähän aikaisemmin riviin oli alkanut tulla T43:a. Litterointi meni taas tässä kohtaa epäloogiseksi. Jos olisi seurattu höyryjen ja varhaisten sähköjen litterointia, uudet linjadieselit olisi pitänyt litteroida tyypeille Ta, Tb, Tc jne. 1960-luvulla päädyttiin kuitenkin T4x-litterointiin. |
||||
|
19.05.2014 22:10 | Hannu Peltola | ||
| Eljas laittoi linkin hyvälle jarnvag.net -sivustolle, jossa on paljon tietoa ruotsalaisradoista. Toinen hyvä linkki on www.svenska-lok.se | ||||
|
|
19.05.2014 18:51 | Hannu Peltola | ||
| vielä Kimmolle lyhyt jatkokommentti: Ub ja Hg ovat harvoja poikkeuksia, joissa litterointi eteni loogisesti ja uudempi saman veturisarjan tyyppi sai uuden alatyypin (=pienen kirjaimen): Ua, Ub, Uc, Ud ja Ue sekä Ha, Hb, Hc, Hd, He, Hf ja vihdoin Hg. Hg2 tuli epäloogisesti litteraksi niille vetureille, joihin asennettiin kaksinajovarustus (vastaava oli Du2). Toinen epälooginen askel oli D-sarjan koeveturi neljällä vetoakselilla, joka sai litteran Dg2... Voi hyvänen aika, vielä pitää EDIToida. He ja Hf näköjään puuttuvat litteroista, onko Hg kuitenkin tullut litteraksi tavarakäytön takia??? Nyt lopetan tämän ruotsalaisten veturisarjojen pohtimisen, koko ajan unohtuu tärkeitä sarjoja! Olihan totta kai myös sähköveturi F, joka sai saman litteran kuin vanha Pacific-tyyppinen höyryveturi. Ilmeisesti veturit ovat saaneet seuraavan vapaan aakkosen ja esimerkiksi F-sähköveturin käyttöönoton aikana 1940-luvulla vanha höyry-F oli ollut jo pitkään poissa (myytyinä Tanskaan) |
||||
|
19.05.2014 17:46 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Tapsan hyvä Vgk-kuva tuli minulle satunnaiskuvana. USA:ssa etualan vaunussa näkyvät Arch Bar -telit olivat kiellettyjä yhdysliikenteessä vuodesta 1940 lähtien - ilmeisesti turvallisuussyistä. Näitä tosin näki USA:ssakin aina 1970-luvulle sellaisten vaunujen alla, jotka eivät olleet yhdysliikenteen parissa. Neuvostoliitossa turvallisuusasiat olivat löysemmät, muistan nähneeni näitä telejä Suomessa vielä1980-luvulla. | ||||
|
|
19.05.2014 17:01 | Hannu Peltola | ||
| Omassa kommentissani minulla meni näköjään Ra ja Ma sekaisin. Ra:han on myös 4-akselinen sähkö (siis Rapid), sekoitin sen Ma:han, joka on kuusiakselinen. Ö oli varattu vetureille, joissa oli sekä sähkö- että diesel- (paloöljy, petroli, tms. ) moottori. |
||||
|
|
19.05.2014 16:33 | Hannu Peltola | ||
| Kimmolle (ja osin Jimille) kommenttina: sähkövetureissa Ruotsin litterat painottuvat aakkosten loppupäähän, koska niitä on alettu antaa A:sta eteenpäin eri veturityypeille. D oli ensimmäinen linjasähköveturi ja sai tunnuksen aika aakkosten alkupäästä. Seuraava sähkö onkin litteralla H. Päälittera annettiin yhdelle pyörästötyypille (tai sähköjen tapauksessa veturityypille) ja tätä täsmennettiin alatyypin osoittavilla pienillä kirjaimilla. Joskus nämä etenivät ihan kronologisesti, kuten Ha, Hb, Hc,... aina uudemman H-tyypin tullessa käyttöön. Poikkeuksia on hurjasti: R oli vanha 5-kytkyinen malmiradan höyryveturi, mutta Ra annettiin sitten 1950-luvulla uudelle sähköveturille. Ehkä sen takia, että alkuperäiset R-veturit eivät olleet enää rivissä ja kirjain oli sopivasti vapaana? Ra, Rb ja Rc poikkeavat aika tavalla toisistaan, Ra oli kuusiakselinen teliveturi Rb:n ja Rc:n ollessa tunnetusti 4-akselisia. Eljas mainitsikin jo pienet g- ja u-kirjaimet. Näitä ei taidettu kuitenkaan käyttää kuin D- ja M-sarjojen yhteydessä? D-sarjan vetureista tehtiin erilliset painokset henkilö-, seka- ja tavarakäyttöön ja nämä piti saada erotettua toisistaan, jolloin ratkaisuksi tuli g- ja u-lisälitterat. k (=konverterad?) tuli käyttöön modifioiduille yksiköille. M-sarjassa pienellä g:llä erotettiin alkuperäinen M-veturi Ma:n tullessa käyttöön. Z on perinteisesti varattu lokomoottoreille, X sähkömoottorivaunuille ja Y dieselmoottorivaunuille. |
||||
|
19.05.2014 11:00 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Eljas kuvasta! En olekaan ennen nähnyt tällaisia maalattuja tikkareita Rc:iden nokalla, taisivat poistua aika pian. | ||||
|
|
19.05.2014 10:19 | Hannu Peltola | ||
| Da on kyllä hauska härveli, erityisesti tällä suurella Norrlandsplog-lumiauralla! Da 888 valmistui vuonna 1955 ja se oli normaaliliikenteessä ainakin 1980-luvun loppuun. Vuonna 1991 se oli jo lahjoitettu Kalmarin rautatieyhdistykselle. SJ on ollut sotien jälkeen aika kaksijakoinen organisaatio: toisaalta on hankittu uusinta teknologiaa esim. Ra- ja Ma-vetureiden muodossa, mutta "kankikonepuolue" oli niin vahva, että viimeiset kankisähköveturit hankittiin niinkin myöhään kuin 1970-luvun alussa (Dm3-vetureiden viimeiset välipalat). | ||||
|
19.05.2014 10:06 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli esiin satunnaiskuvana. Jaan Martinin kommentin, uskomatonta! HKR 2:sta ei ole liikaa kuvia näkynyt. | ||||
|
18.05.2014 19:15 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli vastaan satunnaisarvonnassa, mutta siinä suhteessa sopiva, että näin myös saman Mesen ajossa 20.4. Mitä foorumin autotuntijat sanoisivat Mesen vuosimallista? 1950-jotain? | ||||
|
18.05.2014 00:17 | Hannu Peltola | ||
| Eljakselta löytyy kyllä vastaus jokaiseen kysymykseen!!! Kiitos! | ||||
|
17.05.2014 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Kovasti on Rättvik pienentynyt, ennen on näköjään ollut 8-pilttuinen veturitallikin ja arvattavasti huomattavasti nykyistä laajempi ratapiha. | ||||
|
17.05.2014 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Itse asiassa minun piti kysyä myös O:n äänimaailmasta, mutta ehditkin jo telepatian voimin vastata ennen kysymystä! | ||||
|
|
17.05.2014 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Myös katon alareunan tuuletusritilöistä Rb on helppo erottaa Rc:stä. Rb:ssä on tässäkin kuvassa hyvin erottuva matala ritilä, Rc:ssä se on huomattavasti korkeampi. Tässä kuvassa kiinnittää huomiota monimutkaisen näköinen tuulilasinpyyhkijäviritelmä. Tämä oli ilmeisesti käytössä vain hetken? Ainakaan missään muussa Rb:n kuvassa en ole vastaavaa nähnyt. EDIToin vielä viestiä: Myös tikkarit Rb:ssä / Rc:ssä on poikkeava näky, en ole nähnyt muissa kuvissa. Onko teillä havaintoa, tuliko Rc:hen enää tikkareita? |
||||
|
|
17.05.2014 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vanhojen GDG:n vetureiden väritys on kyllä miellyttävä, ruotsalaiskalustoa parhaimmasta päästä! O-veturi olisi kyllä mukava nähdä ajossa... | ||||
|
27.04.2014 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Reinolla on tainnut jäädä vahingossa kuvauspäivämäärä päivittämättä. Minä vuonna tämä on otettu? | ||||
|
26.03.2014 17:31 | Hannu Peltola | ||
| Amerikan ihme on GE:n C36-7i, se on helppo erottaa pikkuveljestään C30-7i:stä ohjaamon takana (eli täältä perästä katsoen ohjaamon edessä) olevasta dynaamisen jarrun boksista. | ||||
|
11.02.2014 09:11 | Hannu Peltola | ||
| Olin malmiradalla viimeksi toukokuussa 2012 ja silloin Dm3:t olivat jo varavetureina. Hyvällä tuurilla olisi voinut nähdä liikenteessä, mutta silloin ei onnistanut. Svartåssa ja Kiirunassa oli varayksiköt varikolla odottamassa. | ||||
|
03.02.2014 15:24 | Hannu Peltola | ||
| Ei pitäisi uskoa Wikipediaa! :-) Poistin käyttöalueen kuvatekstistä. | ||||
|
03.02.2014 11:52 | Hannu Peltola | ||
| En ole venäläistankkien asiantuntija, mutta se ei estä spekuloimasta! Kuvasta ei erotu suujarrua ja en oikein usko, että suujarru jäisi kokonaan valkoisen läikän alle. Suujarruttomuus rajaisi JS-sarjan vaunut pois. SU-100:a näyttää olleen sekä ilman suujarrua että suujarrulla (myöhäisemmät valmistuserät?). Putki näyttää kuitenkin verrattain ohkaiselta jos sitä vertaa esim. avovaunun laidan lautoihin. Putken kiinnityskohta näyttäisi menevän aika alas, mikä puoltaisi rynnäkkötykkiä. Näillä spekulaatioilla veikkaan vaunuksi SU-85:tä. | ||||
|
02.02.2014 21:13 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasta erottuu selvemmin, että haupitsi on ML-20. Entä avovaunu? Se näyttää 2-akseliselta. Mikä sen suuomalainen littera olikaan? VO? | ||||
|
02.02.2014 21:11 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, sanoisin myös malliksi suomalaisittain 152 H 37 eli ML-20 -haupitsi. Onhan sekin tietysti muuttokuorma... | ||||
|
02.02.2014 20:46 | Hannu Peltola | ||
| Totta, juna on tosiaan Südostbayernbahnin operoima. Oheiselta sivulta voi lukea lisätietoa SOB:sta. SOB ja neljä muuta alueellista rataa muodostavat näköjään DB:n tytäryrityksen DB RegioNetzin. SOB operoi DB:n rataa Münchenistä Mühldorfiin, josta jatkuvat SOBin omat yhteydet. http://www.suedostbayernbahn.de/so_bayern/view/index.shtml |
||||
|
Kuvasarja: Muutto itään. |
02.02.2014 20:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä oli mielenkiintoinen kuvasarja! Mistä kuvat ovat peräisin? Perhealbumistako? | ||||
|
02.02.2014 13:21 | Hannu Peltola | ||
| Videotunnelmia tästä hetkestä löytyy Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=JvLkUt1Ofq8 |
||||
|
01.02.2014 19:11 | Hannu Peltola | ||
| Päivitin kuvatekstin Tomin viestin pohjalta, näin tarkkaan en EMD:n kalustoa tunnekaan... | ||||
|
24.01.2014 18:28 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Tämä on todella upea kuva, oikein tekisi mieli päästä Mankinjoelle kävelemään ja kuvaamaan!!! Ilmeisesti jää kestää jo? | ||||
|
21.01.2014 22:13 | Hannu Peltola | ||
| Millaisella kalustolla Toijalan sataman henkilöliikenne hoidettiin? Moottorivaunuilla? | ||||
|
02.01.2014 14:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia täsmennyksestä, korjasin kuvatekstin... | ||||
|
23.12.2013 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä pompsahti minulle satunnaiskuvana. Pystyisiköhän kukaan spekuloimaan kuvanottopaikkaa ja -ajankohtaa? Ainakin kuva on otettu vuoden 1942 jälkeen, koska littera on jo Hv1... | ||||
|
18.12.2013 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Veturin lisäksi avovaunuissa näkyvät Gama Goat -maastokuorma-autot ovat jo vuonna 1986 olleet melkoisia harvinaisuuksia. Juna kuljettaa selvästi US Armyn kalustoa, mahtoikohan olla kokonainen sotilasjuna? | ||||
|
01.12.2013 19:50 | Hannu Peltola | ||
| Oliko vaunusto vanhaa DR:n perua vai vanhaa DB:n museokalustoa? Etummaisina näkyy ainakin olevan Donnerbüchsejä, mutta näitähän oli rajan molemmin puolin. | ||||
|
01.12.2013 19:44 | Hannu Peltola | ||
| Tarkoititko Kimmo jotain tämän henkistä... https://vaunut.org/kuva/73615?s=1 (sorry, että linkki on omaan kuvaan, mutta ne löytää helpommin!) |
||||
|
25.11.2013 20:56 | Hannu Peltola | ||
| Mutta kytkimen luukku sen sijaan näyttää enemmän tai vähemmän improvisoidulta jeesusteippi-korjauksineen... | ||||
|
24.11.2013 10:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Leo kuvauspaikan täsmennyksestä, ajattelinkin, että sinä pystyisit varmaan määrittämään tarkan paikan! Kauanko olet asunut Berliinissä? | ||||
|
04.11.2013 14:53 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat VR:n rakennuksista kuuluvat minun mielestäni ehdottomasti vaunut.orgiin! Nämä ovat ihan yhtä katoavaa rautatiekulttuuria kuin vaikkapa Sm1:t tai muu liikkuva kalusto. Graffittien osalta järjen käyttö on sallittua ja minusta ylläpito on näiden osalta toiminut ihan oikein. Haastavaksi tulee kuvaaminen vaikkapa New Yorkissa (tai ihan vaikka Malmilla...), jos kuvassa ei saa näkyä graffittia! Liian ortodoksinen kielto ei ole toimiva, voi olla, että joissain kuvissa graffitti on niin oleellinen osa kuvauskohdetta, että kuvan julkaisu on perusteltu. Kuvasarjoissa ylläpito on toiminut valtaosin oikein. On erinomaista, että sarjoihin sallitaan mukaan jokin muukin kuin pelkkä rautatiekuva. Toisaalta linjaus, että edes jokin aasinsilta rautateihin on oltava, on toimiva. |
||||
|
02.11.2013 18:34 | Hannu Peltola | ||
| No kappas, niinpä onkin! Minä menin halpaan, kuvittelin pikaisella katsomisella veturia nimenomaan V200:ksi, mutta tämä tosiaan on harppipuolen V180. | ||||
|
24.10.2013 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Kävin Solnassa taas 18.10.2013. Tältä viimeisimmältä matkalta löytyy videotallenne ruuhka-ajan tiiviistä liikenteestä: http://youtu.be/1E3gBlW9OwU | ||||
|
24.10.2013 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Wau, tässä on hieno rautatiekuva ja loistava oivallus! | ||||
|
23.10.2013 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Mallin kohdalla oleva 6 voisi viitata Move 66:teen? (ai niin, sorry, tietysti Move66 ILMAN VÄLILYÖNTIÄ ennen kuin tunnisteharrastajat ehtivät kommentoida... ) | ||||
|
23.10.2013 18:02 | Hannu Peltola | ||
| ja koneen lempinimi Venäjällä oli Lebed eli joutsen. | ||||