Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.05.2023 23:36 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä lisäys Vertti! Voi olla, että läntiset yhtiöt eivät käytä vilkkuvia puskinvaloja, koska valtaosa reiteistä kulkee asumattomilla seuduilla ja muutama suurempi kaupunki on lähinnä poikkeus. Idässä asukastiheys ja kaupunkien määrä on paljon suurempi. | ||||
|
02.05.2023 23:34 | Hannu Peltola | ||
| Mikko, vaikea sanoa! En itse tunne ollenkaan Bostonin metrojunia, mutta googlaamalla punaisen linjan sarja #1 voisi olla hyvä kandidaatti. Nämä ovat Samien ikäisiä, valmistettu 1969-1970: https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Line_(MBTA)#/media/File:MBTA_Red_Line_1522.jpg | ||||
|
02.05.2023 23:31 | Hannu Peltola | ||
| En ainakaan nähnyt, että ohjausvaunuja olisi ollut keskellä runkoa. Halukkuus näpälöidä hoituu Yhdysvalloissa yksinkertisesti pelkällä kyltillä, esimerkiksi "Unauthorized use prohibited" tai jos haluaa ilmaista asian selkeämmin: "Trespassers will be shot!" | ||||
|
02.05.2023 23:28 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, 134 ensimmäistä D-veturia oli puukorisia (numerot 101-245). Näitä tehtiin eri moottoreilla ja välityksillä ja Dg oli tosiaan tavarajunakäyttöön. Nopein oli Dr, joka saattoi kiitää aivan hurjaa 120 km/h nopeutta. Lisätietoa näistä löydät vaikka täältä: https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=20&litra=D&typenr=1 | ||||
|
02.05.2023 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Nämä tämän kuvasarjan loppupään kuvat on kuvattu Nokia S9 -kännykälläni, jonka kamera jättää paljon toivomisen varaa. Sonyn järjestelmäkamerasta loppui juuri ennen Malden Centeriä akku ja oli pakko turvautua kännykkään. S9:n ominaisuudet loppuvat heti, kun on hivenen haastavampi tilanne, kuten tämän kuvan vastavalo. | ||||
|
02.05.2023 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä liikenteenohjaajalla on tuolla tosiaan kädet täynnä töitä! Junaliikenne on vilkasta ja reittejä haarautuu useisiin eri suuntiin. | ||||
|
02.05.2023 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Juu, en ehtinyt vielä tässä vastata, mutta toisessa kuvassa syy tuli selitettyä: rautatieyhtiöt olivat toisilleen niin mustasukkaisia, että Union Station jäi rakentamatta. Myös tilaa olisi ollut hankala löytää Bostonin keskustasta. | ||||
|
Kuvasarja: Bostonin lähiliikennettä kesällä 2022 |
02.05.2023 23:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Nyt tämä sarja on kokonaan julkaistu! | ||||
|
|
02.05.2023 23:17 | Hannu Peltola | ||
| Oikea vastaus on tosiaan tuo Elmerin mainitsema puskinvalojen vilkkuminen. Useammassa tämänkin kuvasarjan kuvassa voi havaita ainoastaan toisen puskinvalon palavan ja siitä tietää kuvaajan parhaillaan nauttivan "riittävän" kovaäänisestä torven äänestä! | ||||
|
|
02.05.2023 22:50 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, tässähän se! Onneksi Vaunut.orgissa on kattavasti myös ulkomaankuvia!. Linkin kuvassa on ensimmäinen D-veturi 101 vuodelta 1925: https://vaunut.org/kuva/104785?maa=141&t=D-veturi | ||||
|
|
02.05.2023 22:15 | Hannu Peltola | ||
| Oikeanpuoleinen ohjausvaunu on Hyundai Rotemin valmistama osana 26 vaunun CTC-5 -sarjaa vuosina 2012-2014. Vasemmanpuoleinen on Kawasakin vuonna 1991 valmistama CTC-4. | ||||
|
01.05.2023 18:11 | Hannu Peltola | ||
| Erkille pienenä täsmennyksenä, että onneksi talvisodassa Neuvostoliitto ei sotinut amerikkalaisen avun turvin. Tuolloin puolestaan me saimme ostaa amerikkalaista lentokonealumiinia neljänkymmenenneljän Brewster F2A Buffalon muodossa (nämä tosin oli tehty New Yorkin osavaltiossa ja Pennsylvaniassa eli eivät todennäköisesti olleet washingtonilaista alumiinia!). Lend-Lease -laki tuli voimaan Yhdysvalloissa 11.3.1941 ja saman vuoden lokakuussa Yhdysvallat alkoi toimittaa sotamateriaalia Neuvostoliittoon. Ilman tuota apua ei Venäjä viettäisi voiton päivää! Pelkästään Neuvostoliiton sota-aikana saamasta rautatiekalustosta 92,7% tuli Lend-Lease -apuna Yhdysvalloista. Neuvostoliittoon suuntautuneen avun kokonaismäärä on nykyrahassa käsittämättömät 180 miljardia dollaria. |
||||
|
|
01.05.2023 15:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, mielenkiintoisia tietoja! Yhdysvaltojen teollinen potentiaali toisen maailmansodan aikana tulee hyvin esille juuri B-29:n kohdalla: koneita valmistui neljällä päätehtaalla 3970 kappaletta ja koneiden suunnittelu ja valmistus maksoivat veronmaksajille pöyristyttävät 3 miljardia dollaria (nykyrahassa 45 miljardia)! Koneen suunnittelu ja koelennot tapahtuivat Seattlen Boeing Fieldiltä muutama kilometri Seattlen keskustasta etelään. Valmistus tapahtui kahdella Boeingin tehtaalla, toinen Wichitassa Kansasissa ja toinen 18 kilometrin päässä Seattlesta Rentonissa. Kaksi muuta tehdasta olivat Bellin tehdas Mariettassa Georgiassa ja Martinin tehdas Omahassa Nebraskassa. Pelkästään näiden koneiden valmistus on vaatinut aika monta junalastillista washingtonilaista alumiinia! Rosie the Riveter on aitoa amerikkalaista kulttuuriperintöä: https://www.britannica.com/topic/Rosie-the-Riveter EDIT vielä: Ei Yhdysvaltojen teollisuus ole vieläkään täysin kuollut! Netistä löytyi mielenkiintoinen knoppi: Rentonin tehdas perustettiin nimenomaan B-29-pommikoneiden valmistukseen, mutta sodan jälkeen se muutettiin siviikonetehtaaksi. Vuonna 2001 maailman matkustajakoneista 40% oli valmistunut Rentonissa! |
||||
|
01.05.2023 13:38 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä veturi pikaisen vertailun perusteella voisi olla New Havenin EP-2. Ikkunajako täsmää ja korin keskellä on paineilmasäiliö. Veturi oli mielenkiintoisella pyöräjärjestyksellä 1-C-1+1-C-1 ja niitä valmistui New Havenille Baldwin-Westinghousella 1919-1927 27 kappaletta. Veturi oli kaksineuvoinen, veturissa oli virroitin 11 kV AC -sähköjärjestelmällä New Havenin pääradalla liikkumiseen ja virtakenkä 660 V DC -järjestelmällä virtakiskoa varten, jota käytettiin New York Centralin radoilla. Kuvasta ei erotu, onko virroitin ylhäällä, mutta ajolankapylväät erottuvat, eikä radalla näy kolmatta virtakiskoa. Kuva on siis New Havenin omalta radalta New Havenin ja Bronxin väliltä. Vahva 1930-luvun tunnelma kuvassa on! Junarunko on aika tyypillinen lähijunarunko, 5 kappaletta 1910-luvun Heavyweight-vaunuja, joista ensimmäinen on yhdistetty konduktööri- ja toisen luokan vaunu, Combine. Kuvassa näyttäisi olevan neliraiteinen päärata, jossa lähijunat käyttävät ulommaisia raiteita. Radan ylitys on oikeaoppisesti estetty aidalla, mikä on todella tarpeen: EP-2:n vetämä lähijuna voi kuitenkin lähestyä huimaa 70 mph (110 km/h) vauhtia! |
||||
|
|
01.05.2023 12:08 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Kyllä, tämä Anacortesin tehdas käyttää raaka-aineena Itä-Washingtonista louhittua bauksiittia ja Washintonissa tarjolla olevan runsaan vesivoimalla tuotetun sähkön ( https://vaunut.org/kuva/136099?s=1 ) avulla se jalostetaan alumiiniksi. Tehdas itsessään sisältää murskaamon, rikastamon, sulattamon ja valssaamon. Lopputuotteina syntyy harkkoja ja alumiinilevyä. Alumiinlevylle Boeing on suuri asiakas. Boeingin tehtaat syntyivät aikanaan Seattleen, koska alumiinia oli helposti saatavilla. Seattlen tehdas rakensi ennen kaikkea Super Fortress -pommikoneita. Everettiin Mukilteoon valmistui sotien jälkeen tehdas siviilikoneille, jonka kuuluisin tuote on Boeing 747. |
||||
|
30.04.2023 01:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva iski ja lujaa! Juuri sellaista junakuvaustyötä, jota on ilo katsella!!! | ||||
|
|
30.04.2023 01:08 | Hannu Peltola | ||
| Keskustelualueen puolelta löytyy vaihtotyöongelman tarkempi kuvaus ja kuva alkutilanteesta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14176.msg109062 Kauanko teillä menee ongelman ratkaisuun? (Jorma on alan ammattilainen, tämä on varmasti sinulle helppo tehtävä!) | ||||
|
29.04.2023 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Keski-Suomesta löytyy kyllä upeita kuvauspaikkoja ja tämä kuva on upea! Mukava ajankohta kuvaukseen, aivan niitä viimeisiä hetkiä, ennen kuin lehdet tulevat puihin. Keski-Suomessa on selvästi kevät myöhemmässä kuin etelämpänä, täällä puissa on jo selkeät hiirenkorvat. | ||||
|
|
29.04.2023 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Muista Otto pitää kameran akku hyvässä latauksessa ja muistikortit lähtiessä tyhjänä, täällä jo odotellaan mm. Slovakian kuvia! | ||||
|
29.04.2023 19:13 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, en ollut tiennytkään, että Itävallassa kapsuradoilla kulkee vielä näinkin suuria dieselvetureita. Onneksi Vaunut.orgiin ladataan kuvia ulkomailta, niin oppii aina uutta! | ||||
|
29.04.2023 18:45 | Hannu Peltola | ||
| Voi vitsi, täällä on kaivattu kuvia Itävallan Alpeilta! Upeat ovat maisemat! t. nimimerkki "kesäkuussa Semmeringbahnille" | ||||
|
|
29.04.2023 17:31 | Hannu Peltola | ||
| Hieno ja mukava kuva, Otto! Julkaise ihmeessä lisää Tsekki-kuvia, siellä pääsee harmittavan harvoin käymään ja kuvia Tsekeistä on aina hauska katsoa! Juha-Pekalta aivan turhaa urputtamista, kaikille tulee vain kurja mieli tällaisesta! Niitä kuvia ei ole pakko katsoa, mitkä eivät kiinnosta. Ennakkovaroituksena voin jo varoittaa, että juuri käsittelen tulevaa MBTA-kuvasarjaa, jonka olisin joka tapauksessa julkaissut Wapun aikana... | ||||
|
26.04.2023 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Uh huh, kun on upea kuva! | ||||
|
26.04.2023 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Jännä juttu, lukematta kuvatekstiä ja kuvauspaikkaa minulla tuli heti kuvasta mieleen Pasila. Pasilaan tämä ainakin sopisi hyvin! | ||||
|
Kuvasarja: North Railin Dr20 ja Dr21 Siilinjärvellä töissä |
25.04.2023 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja kuvien tilanne on äkkiä suomalaista rautatiehistoriaa. | ||||
|
25.04.2023 09:28 | Hannu Peltola | ||
| Tämä sopii hyvin viikon kuvaksi! Tämä pienois-362 on kyllä hauska! | ||||
|
24.04.2023 15:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Käytettiinkö JR3:a vielä linja-ajossa 1960-luvulla vai alkoko tämän rooli olla enemmän Forssan tai Humppilan päivystäjä? | ||||
|
23.04.2023 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Upea kuva harvinaisesta veturien siirrosta! | ||||
|
23.04.2023 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja Jarno! 5MT on upea veturi, siitä on tullut minulle ihan lemppari brittiveturi ja niitä on onneksi varsin helppo bongata ajossa! | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
23.04.2023 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! Myös minulle Slovakia, Bratislava ja paikallinen junaliikenne olivat aivan uusia tuttavuuksia. Minulla tiedot Slovakian rautateistä ovat hyvin ohkaiset, mutta onneksi mm. Otto on täydentänyt tietoja! | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
21.04.2023 16:40 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
21.04.2023 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa Snohomishin alue oli vielä osin maisemoimatta ja näkymä muuttui vuoden 2017 jälkeen. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa! Tässä ja muutamissa muissakin kuvissa vanhalta pienoisrautatieltäni olen käyttänyt siirrettäviä taustakuvia, jotka sopivasti asettamalla ja oikein kuvaamalla luovat halutun tunnelman. Paikan päällä tunnelma voi olla karumpi! | ||||
|
20.04.2023 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Otto, hyvin mahdollista! Olen näköjään ottanut kuvan 10.55 eli tämä olisi voinut kulkea muutaman minuutin myöhässä. | ||||
|
20.04.2023 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! Slavín on ehkä vähän poikkeava junakuvauspaikka, mutta se tarjoaa oikein mukavia kaupunkinäkymiä. Kuvauspaikasta on hyvin tarkkaan yksi kilometri junaan. | ||||
|
20.04.2023 17:49 | Hannu Peltola | ||
| Vertasin vaunun ulkomuotoa vanhaan SSy45-vaunuun, lähteenä erinomainen Taschenbuch für Deutsche Güterwagen ja ulkoisesti vaunu täsmää tähän vanhaan Wehrmachtin vaunuun! Sitä en tiedä, jatkuiko vaunun valmistus sodan jälkeen Tsekkoslovakiassa, mikä on kyllä mahdollista. Esimerkiksi saksalaisia Hetzer-rynnäkkötykkejä valmistettiin sodan jälkeen pitkään Tsekkoslovakiassa ja niitä meni jopa vientiin Sveitsiin. Ural valmistaa edelleen Venäjällä sivuvaunu-Zündappeja vanhoilla sota-ajan spekseillä. EDIT vielä: Saksassahan tämä vaunu korvattiin kuusiakselisilla vaunuilla, koska SSy45-vaunu ei enää riittänyt Tigereiden ja Königs Tigereiden kuljetukseen. Panther-vaunu pitäisi vielä liikkua tällä vaunulla. |
||||
|
|
20.04.2023 10:49 | Hannu Peltola | ||
| Nämä kansalliset stereotypiat ovat hauskoja. Listaa voisi vielä jatkaakin: - amerikkalainen: -kuinka paljon dollareita tuon lihojen myynnistä saisi? - venäläinen: -voisiko tuon varastaa ja laittaa näytteille Moskovaan? - kiinalainen: -voisiko tuon kopioida ja laittaa kopion näytteille Pekingiin sekä myyntiin Alibabaan? - japanilainen: -saisiko tuon kiveksistä tai kärsästä tehtyä erikoisen ruokalajin? - italialainen: -onko tuo AC Milanin kannattaja? - sveitsiläinen: -onko elefantilla lupa käyttää savannia ja täyttyvätkö lupaehdot? - brittiläinen: -tykkääkö tuo oluesta ja voiko sen kanssa mennä pubiin? - brasilialainen: -osaako tuo pelata jalkapalloa? |
||||
|
19.04.2023 23:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tapsa tästä kuvasta! Ex-vaimon vanhempien kesämökki oli Eurassa ja joskus 2000-luvun alussa vietin hikisen heinäkuun iltapäivän kävelemällä läpi kaikki Kauttuan sivuraiteet. Yllätyin, kun tästä kohdasta löytyi selvä vanha ratapenkka Säkylän Pyhäjärven rantaan. En olisi kyllä arvannut, että raide oli vielä paikallaan 1970! Oliko raiteella vielä tuolloin liikennettä? | ||||
|
19.04.2023 23:54 | Hannu Peltola | ||
| Ai 721-sarjaakin on vielä ajossa? Aika monet antiikkiset tsekkiveturit ovat selvästi löytäneet tiensä pienille operaattoreille. | ||||
|
19.04.2023 23:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on kyllä upea, voisi olla Pikon mainoksesta 1980-luvulta! | ||||
|
|
19.04.2023 23:49 | Hannu Peltola | ||
| Otto, totta! Tein väärän oletuksen, että kaikki junat olisivat menossa Bratislava hl. st:lle. Tämä taitaa olla Budapest-Praha -pikajuna? Ja tuo oli hyvä tieto, että mustavalkoinen kyltti kertoo opastimettomasta asemasta. Tässä tapauksessa se on Bratislava Vinohrady, joka on heti kaarteen takana. Jorma, Tämä oli minulla ensimmäinen vierailu Slovakiassa ja kieltämättä innostuin kuvaamaan! Nyt alkaa tämä kuvasarja olla koossa, täytyy jossain vaiheessa koostaa kuvasarja Bratislavan liikennemuseosta. Se on onneksi maltillisemman kokoinen! |
||||
|
19.04.2023 23:44 | Hannu Peltola | ||
| Totta, niinhän kuvasta näkyy, kun sitä tarkemmin katsoo! Päivitän kuvatekstin ja kiitos tarkennuksesta! | ||||
|
19.04.2023 23:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia, päivitin kuvatekstin! | ||||
|
19.04.2023 10:46 | Hannu Peltola | ||
| Tämä oli siis vielä vuonna 1970 näin hyvässä kunnossa! Oliko talli tuolloin vielä käytössä? Olet ilmeisesti ottanut kuvan Kauttuan vanhan satamaradan penkalta. Näkyikö tuolloin enää konkreettisia merkkejä satamaradasta? | ||||
|
19.04.2023 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Slovakian rautatieliikenteessä eri veturisarjojen, operaattoreiden ja maalauskaavioiden kirjo on suomalaisittain kyllä uskomaton! Tällä matkalla näin ZSSK:n, ÖBB:n ja usean yksityisen operaattorin Vectroneita ja en havainnut, että missään ajovaloasetuksien kanssa olisi ollut haasteita. | ||||
|
19.04.2023 10:40 | Hannu Peltola | ||
| Keski- ja Etelä-Euroopassa krusifikseja näkyy tasaisesti teiden varsilla. Ainakin osa on pystytetty jonkin onnettomuuden muistoksi, mutta osa on varmaan suojelemassa tien käyttäjiä. Tämän Bratislava Vinohradyn krusifiksin osalta tein tulkinnan, että tämä olisi pystytetty onnettomuuden muistoksi. Esa on ikävä kyllä harmittavan oikeassa suomalaisesta nykykulttuurista! |
||||
|
18.04.2023 22:34 | Hannu Peltola | ||
| Täytyi ihan tarkistaa kuvista, näinkö yhtään veturivetoista lähijunaa. En nähnyt, kaikki lähijunat olivat 671-kalustolla. Tosin pääsiäisenä lähiliikenne oli varmasti normaalia hiljaisempaa ja voi olla, että ruuhka-aikoina vielä liikkuu veturivetoisia lähijunia. | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
18.04.2023 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Kimmo ja olen samaa mieltä, että Tsekki ja Slovakia ovat upeita rautatiemaita! | ||||
|
18.04.2023 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Sarja 742 taitaa olla lähempää sukua ChME2:lle, joka oli hyvin pitkälle sama veturi kuin tämän edeltäjä T435 eli myöhemmin ČD:n sarja 720. ChME3 on kuusiakselinen, tässä on ainoastaan neljä akselia. Valmistaja on toki sama ČKD Praga. | ||||
|
18.04.2023 22:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos täsmennyksestä, hyvä tietää! | ||||
|
18.04.2023 16:07 | Hannu Peltola | ||
| En selvästi ole seurannut CP:n ja KCS:n tilannetta riittävästi, minulla tämä fuusiouutinen oli mennyt ihan ohi. Santa Fen ja Southern Pacificin fuusioyritys tuotti tosiaan suuren määrän kalustoa, jonka harrastajat tuntevat ATSF:n Kodachrome-värityskaaviona. Toinen epäonnistunut rautatiefuusio on 1950-luvulla työn alla ollut GN:n, CB&Q:n ja NP:n fuusio. Tämä onnistui vasta 1970, jolloin Burlington Northern syntyi. | ||||
|
18.04.2023 16:00 | Hannu Peltola | ||
| Aivan oikeinhan Esa muistaa, kaupunki on tunnettu mm. Pressburgin rauhasta 1805: https://en.wikipedia.org/wiki/Peace_of_Pressburg_(1805) | ||||
#/media/File:MBTA_Red_Line_1522.jpg){kind=link}