Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.11.2022 17:00 | Hannu Peltola | ||
| Meinasin juuri kommentoida, että kuvasta jotenkin välittyi 1930-1940 -lukujen tunnelma, en tosin tiennyt miksi! Kaimalta tulikin tarkka takaraja tämän kuvan ottoajankohdalle. | ||||
|
08.11.2022 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Jyrkihän olikin julkaissut kartan pohjoisesta linjasta, tästä selviää Norra Lidingöbananin reitti: https://vaunut.org/kuva/27640?paik=Liding%C3%B6 | ||||
|
08.11.2022 09:48 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja oli hauskaa lukea näin yhdeksän vuotta myöhremmin, miten tämänkin kuvan ajoitus täsmentyi ryhmätyönä niin, että jäljelle jäi enää kolme vaihtoehtoista vuotta! Autojen perusteella varmaan voisi aikahaarukkaa vielä kaventaa? Vuodenaika on selvästi keskikesä, koska Kivimiehen vieressä olevat puskat ovat täydessä lehdessä. | ||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
07.11.2022 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Onpa mielenkiintoinen kuvasarja! En tiennytkään, että Mänttä-Wilppula rautate on ollut näinkin laaja ja monipuolinen. Myös Mäntän linna oli aivan uusi tuttavuus, harmi, että se on purettu! Harri, mistä olet löytänyt nämä kuvat? | ||||
|
07.11.2022 13:27 | Hannu Peltola | ||
| Eikä tämä Mäntän veturitalli ollutkin esikuva Pienoisrautatiekerhon vanhalle Tenkon veturitallille? Vastasiko Tenkon ratapiha muutenkin Mänttää? | ||||
|
07.11.2022 12:05 | Hannu Peltola | ||
| t.k. = tämän kuun, ei tammikuun. | ||||
|
05.11.2022 00:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
05.11.2022 00:40 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, vaikea sanoa, mikä ohjasi liikenteenohjauksen päätöksiä tässä tilanteessa. Liikenteen turvallisuus on varmasti yksi tärkeimmistä päätöstekijöistä myös / erityisesti Yhdysvalloissa. Downeastern oli noin kymmenkunta minuuttia myöhässä jo valmiiksi, mutta voi olla, että liikenteenohjaus päätti, ettei tavarajunalla ollut riittävästi aikaa siirtyä Yard 10:lle. Tai ehkä kohtausraiteet Yard 10:llä eivät olleet riittävän pitkät, tämä tavarajuna oli todella pitkä. | ||||
|
04.11.2022 18:22 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on kyllä taianomainen tunnelma! | ||||
|
04.11.2022 17:11 | Hannu Peltola | ||
| Topi: tuo sinun woke-kommenttisi on selvästi osoitettu minulle. Emme ole tainneet koskaan tavata? Noin yleisesti ottaen vittuilu tuntemattomille ihmisille osoittaa lähinnä lapsellisuutta. Ihan vaan tiedoksi, en ole myöskään tipahtanut nykyajan kelkasta. | ||||
|
|
04.11.2022 15:37 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, Genesee & Wyoming tuntuu löytäneen varsin toimivan liiketoimintakonseptin hankkimalla USA:sta pieniä paikallisia ratoja omistukseensa, operoimalla niitä Class III -säännöillä ja samalla tarjoamalla näille paikallisille toimijoille ison organisaation tuen mm. kaluston hankintaan ja kunnossapitoon. | ||||
|
04.11.2022 14:40 | Hannu Peltola | ||
| Niin oli minullekin, mutta Joey mainitsi sen paikan päällä! | ||||
|
|
04.11.2022 13:56 | Hannu Peltola | ||
| Muutin kuvauspaikaksi Siberia Yardin! Vielä huomiona tästä veturista, että Kanadan ja USA:n liput eivät ole pelkkä somiste. Kanadan rautatieviranomaiset edellyttävät lipputunnistetta ja kummankin maan liput osoittavat, että veturi saa liikennöidä sekä Kanadassa että USA:ssa. | ||||
|
|
04.11.2022 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Oliko Siberia virallinen nimi vai harrastajien käyttämä lempinimi? Tulkitsin Joeyn puheista, että kyseessä oli lempinimi. | ||||
|
04.11.2022 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Paras jäänmurtajien rakentamisosaaminen olisi Helsingin telakalla, joka ei tällä hetkellä ole kovinkaan kosher. Suomessa yksi ongelma on pieni markkina, sekä jäänmurtajien että sotalaivojen suunnittelussa ja valmistuksessa tulee pitkiä taukoja eikä oppi kumuloidu. Edellisen laivasukupolven suunnitellut ja rakentanut väki on pikku hiljaa eläköitynyt ja nuoremmalla tiimillä ei ole enää kokemusta vastaavista aluksista. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Mainessa kesällä 2022 |
04.11.2022 10:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämäkin kuvasarja tuo hyvin esille Yhdysvaltojen rautateiden monipuolisuuden. Näissä kuvissa on kuuden eri operaattorin kalustoa useissa erilaisissa maalauskaavioissa. | ||||
|
04.11.2022 10:32 | Hannu Peltola | ||
| Äetsä oli vielä tuolloin todella vilkas rautatiepaikka! Kävin Äetsässä viimeksi varmaan n. 10 vuotta sitten ja yllätyin, miten täydellisesti jäljet aikanaan mittavasta tavaraliikenteestä olivat kadonneet. | ||||
|
|
04.11.2022 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Vielä pikkuisen rautatieaiheen vierestä: Suomessa Rajavartiolaitos on parhaillaan hankkimassa merivalvontakoneita. Tämä Ocean Sentry on hyvä esimerkki valmiista koneesta, joka voisi soveltua hyvin myös Suomeen. Alusta olisi pitkälle yhteneväinen ilmavoimien CASA-koneiden kanssa ja näiden koneiden tehtäväkenttä US Coast Guardilla on hyvin vastaava kuin Suomeen tulevilla koneilla. Yksi ongelma on varmasti hinta, Ocean Sentry edustanee merivalvontakoneiden High End -osastoa. | ||||
|
|
04.11.2022 09:27 | Hannu Peltola | ||
| Varmasti tämänkin koneen pohjassa on "Proudly Made in USA" -laatta! Pohjakone perustuu CASAn/EADS:n tuotteeseen, mutta jo paikallisen lain perusteella valmistus täytyy tapahtua Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain asevoimat ja Coast Guard ovat olleet loppujen lopuksi varsin pragmaattisia käytettävien tuotteiden osalta. Jos jossain, lähinnä Euroopassa, on kehitetty hyvä tuote, se voidaan "amerikkalaistaa" ja ottaa käyttöön kotimaisena tuotteena. US Army hankkii parhaillaan sveitsiläisen SIG Sauerin rynnäkkökivääreitä, US Navylle on tilossa valtava sarja alkujaan italialaisen Fincantierin suunnittelemia fregatteja ja US Coast Guard käyttää mm. eurooppalaisia lentokoneita. Tämän koneen perustietoja tarkistaessani selvisi, että Coast Guardilla on käytössä Lockheed Martinin konttiasenteinen signaalitiedustelulaitteisto, joka voidaan asentaa tällaiseen Ocaen Sentry -koneeseen. Kyseessä täytyy olla sama kontti, joka on Suomessa Casan tiedusteluversiossa käytössä. |
||||
|
|
04.11.2022 09:16 | Hannu Peltola | ||
| Kauheaa eläintieteellistä omimista! Onko nautaoletetulta kysytty, haluaako hän itseään kutsuttavan naudaksi? Nauta-nimitys myös polkee alkuperäiseläinten oikeuksia... (olen saanut woke-kulttuurista mittani aivan täyteen, mutta se ei liity tähän) | ||||
|
04.11.2022 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rakennus on tietysti lähinnä henkilökunnan taukotila ja tämän pienen ratapihan Yard Office. Mutta, Yhdysvalloista löytyy kyllä esimerkki myös pienestä asemarakennuksesta, jossa pysähtyy yksi USA:n hienoimmista pitkän matkan pikajunista, nimittäin Leavenworth: https://vaunut.org/kuva/135918?s=1 | ||||
|
|
03.11.2022 23:58 | Hannu Peltola | ||
| Varmaan 15-20 minuuttia. Amtrakin Downeastern oli useamman minuutin myöhässä jo valmiiksi. | ||||
|
|
03.11.2022 23:32 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, aivan totta! Kohtauspaikka oli hankala ja sinällään tosiaan erikoista, koska tässä selän takana alkoi "Yard 10" -ratapiha. No, harrastajat olivat kiitollisia ja ainakin videolle tallentui mahtavat äänet! | ||||
|
03.11.2022 23:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämä otos oli tosiaan täysin tuurin varassa! Läheisellä tiesillalla kävellessämme näimme sampien hyppivän joessa. Jäimme odottamaan tähän ratasillan kohdalle sopivaa hyppäävää sampea ja minä päivystin sormi kameran laukaisimella. Varmaan yli vartin odotuksen jälkeen sampi hyppäsi juuri tässä ja ehdin vangita sen tähän otokseen. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Mainessa kesällä 2022 |
03.11.2022 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! | ||||
|
03.11.2022 14:30 | Hannu Peltola | ||
| Olli, totta, tässä kuvassa zoomi vääristää (korostaa) radan heittoja, mutta tämäkin rata oli varsin heikossa kunnossa. Jorma (ja muut): USA:ssa Federal Railroad Administration (FRA) seuraa hyvinkin tarkkaan ratojen kuntoa. USA on omalta osaltaan byrokratian ja juristien suurvalta ja veikkaan seurannan olevan Suomea tarkempaa. Näin on ainakin museo- ja nostalgiaradoilla, joissa FRA:n tarkastaja vierailee viikoittain. Suuressa maassa on ratojen kunnon osalta enemmän variaatiota kuin Suomessa, huonot radat ovat todella huonoja ja parhaimman tasoisia ei vielä löydy esim. Suomesta. USA:n radat luokitellaan 9 eri kuntoluokkaan ja lisäksi on 10. luokka "ei luokitusta" (todellinen roskarataluokka) https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_speed_limits_in_the_United_States Alimpaan rataluokkaan Class 1 kuuluvilla radoilla tavarajunat voivat ajaa 10 mph ja henkilöjunat 15 mph. Suurin osa isojen yhtiöiden pääradoista kuuluu rataluokkaan Class 4, jolla tavarajunat voivat ajaa 60 mph ja henkilöjunat 80 mph. Korkein rataluokka Class 9 sisältää varsinaiset suurnopeusradat, joissa suurin sallittu nopeus on 220 mph (350 km/h). Mainen tilanteesta tekee poikkeuksellisen, että valtaosa koko osavaltion pääradoista on alinta Class 1 -luokkaa. Tämä luokka on yleensä käytössä huonokuntoisilla teollisuusradoilla. Mainessa näkyy PanAm Railwaysin negatiivinen vaikutus, yhtiöllä ei ollut varaa huolehtia kunnossapidosta ja mm. ratojen kunto romahti. Näimme tällä matkalla hyviäkin ratoja, esim. CP:n rata Keski-Mainen läpi (mm. kuvat Brownville Junctionista tässä kuvasarjassa) on Class 4 -rataa ja toisessa kuvasarjassa ( https://vaunut.org/kuvat/?s=5586 ) olevat kuvat Searsportin radalta ovat esimerkki vielä ihan käyttökelpoisesta Class 3 -radasta, jossa suurin nopeus tavarajunilla on 40 mph (64 km/h). |
||||
|
02.11.2022 23:13 | Hannu Peltola | ||
| Jos PanAm Railwaysin väritys, logo ja fontit näyttävät tutuilta, olette huomanneet aivan oikein! Guilford Transportation vaihtoi nimensä PanAm Railwayksi vuonna 1998 ja samassa yhteydessä yhtiö hankki oikeudet Pan Am Airlinesin klassiseen logoon. Tämä on aitoa Americanaa! | ||||
|
02.11.2022 23:06 | Hannu Peltola | ||
| Heh! Kyllä, Maineensa veroinen! | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Mainessa kesällä 2022 |
02.11.2022 21:58 | Hannu Peltola | ||
| Linkin kartasta löytyy hyvä yleiskuva Mainen rataverkosta vuonna 2022: https://www.maine.gov/mdot/maps/docs/2020/Maine_Rail_System.pdf | ||||
|
02.11.2022 14:56 | Hannu Peltola | ||
| Imperiaalisen hummavoiman määritelmä on seuraava: One mechanical horsepower lifts 550 pounds (250 kg) by 1 foot in 1 second. Metriset hummat on määritetty tietysti eri lailla. | ||||
|
|
01.11.2022 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Veturi taitaa olla yhden hevosvoiman (DIN) tehoinen? | ||||
|
01.11.2022 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Verrokkikuva on kyllä todella nykyistä vastaava! Verrokkikuvassa tosin Haapamäen porukka näyttää olleen ajelulla... | ||||
|
31.10.2022 07:22 | Hannu Peltola | ||
| Seppo, niin, eihän tässä kuvassa ole kuin kolme laivaa... | ||||
|
27.10.2022 22:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana enkä ollut sitä ennen huomannutkaan. Onpa upea kuva! | ||||
|
27.10.2022 13:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Minulla oli pikkukloppina aivan samanlainen paita ja ihmettelin pikkukuvasta, mistä tällainen kuva minusta oli päätynyt Vorgiin... | ||||
|
25.10.2022 17:00 | Hannu Peltola | ||
| Tässähän näkyy nyt tuon Gd:n numero tarkkana. Pystyykö sillä ajoittamaan kuvaa? Mikä veturi on roikan keulilla? | ||||
|
25.10.2022 15:47 | Hannu Peltola | ||
| Esalla on tarkat silmät! Ja umpivaunu on tosiaan Gd, vaunussa on sivuseinällä kolme pylväsväliä pystytukien välissä, ei neljää kuten Gb:ssä. Simo vinkkasi tämän tunnistuskeinon kuvan https://vaunut.org/kuva/151324?s=1 yhteydessä. | ||||
|
25.10.2022 12:57 | Hannu Peltola | ||
| Hieno syksyinen kuva! Amerikkalaiset harrastajaveljet sanoisivat Deevereistä, että ne ovat Elephant Walk -asennossa (Jos F-yksiköiden piiristä tuttua sanontaa voi soveltaa Suomeen...) | ||||
|
|
25.10.2022 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Pystyykö kuvaa mitenkään ajoittamaan? Minulla tuli työvaatetuksen perusteella mieleen 1920-luku, mutta työvaatetus ei tainnut kauheasti muuttua 1800-luvun lopulta sota-aikaan. Kuvassa on kuitenkin kattokorokkeellinen ja lanterniinikattoinen F, M- ja Mp-vaunuja. Saako näistä ajoitusta tarkennettua? Hassulta tuntuu nykyaikana katsoa tuota ukkojen määrää, junaa lastaamaan on tarvittu komppaniallinen ukkoja, kun tänä päivänä yksi mies pyöräkuormaajalla hoitaisi vastaavan urakan. | ||||
|
25.10.2022 11:06 | Hannu Peltola | ||
| Jotenkin minulla tuli kuvasta mieleen Kirkniemi ennen kuin edes luin Tepon kommentteja. Otso voisi olla verrokkikuvan Deeverien kohdalla: https://vaunut.org/kuva/154622?paik=Kirkniemi | ||||
|
24.10.2022 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on yksi kuva Ropstenin metroasemasta. Kuvasta vasemmalle katutasossa juuri kuvan ulkopuolella on Lidingöbananin asema. Näyttääkö Jouni tutulta? https://vaunut.org/kuva/113825?s=1 | ||||
|
|
23.10.2022 22:18 | Hannu Peltola | ||
| Minusta tämä silta oli kyllä edelleen avauskelpoinen, MUTTA, MUTTA: tämän sillan länsipuolelle ollaan parhaillaan rakentamassa Lilla Lidingöbron -siltaa, joka ei ole avattava ja sen alituskorkeus oli yllättävän matala. Silta alkoi olla jo varsin valmis ja sen pitäisi valmistua vuonna 2023. Lunttasin Wikipediasta ja siinä kerrotaan alituskorkeudesta uudelle sillalla seuraavaa: "Lilla Lidingöbron får en segelfri höjd på mellan 5,5 meter (Stockholmssidan) och 7 meter (Lidingösidan) och är inte öppningsbar. Högre fartyg får ta omvägen över Askrikefjärden." Lilla Värtanilla ei voi enää purjehtia kuin varsin matalilla aluksilla! | ||||
|
23.10.2022 22:11 | Hannu Peltola | ||
| Kävin tällä matkalla myös Spårvägsmuseetissa. Uusi museo on upea! Täytyy koostaa siitä sopivassa vaiheessa kuvasarja, siellä oli paljon katsottavaa. Osuin paikalle aivan sattumalta, en ollut kuullut, että museo oli muuttanut tänne. Olin kuvaamassa Gasverketin aluetta ja sen rautatiehistoriaa, mutta samalla tuli käytyä museossakin. Lilla Värtan onkin yllättävän syvä! |
||||
|
23.10.2022 13:08 | Hannu Peltola | ||
| Totta! Nyt syksyllä kiinnitti Tukholmassa huomiota, että kaikki paikat eivät enää olleet graffiteilla töhrittyjä. Jokohan vihdoin alkaa töhrimismuoti väistyä? | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Minä puolestani kävin paikalla kesällä 2017 Nordmark-Klarälven Järnvägenin jalanjäljissä ( https://vaunut.org/kuvat/?s=4081 ). Tuolloin en arvannutkaan, että näkkileipäjunat olisivat näin mielenkiintoisia! | ||||
|
21.10.2022 17:17 | Hannu Peltola | ||
| Ratapihan oikeassa reunassa on vanha Filipstad Västran asemarakennus, nykyinen Filipstad: https://vaunut.org/kuva/120928?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
21.10.2022 17:16 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja, jonka kruunaa Great Northern -veturi! Kävitkö Filipstadin asemalla? Poistaisitko vielä muutamista Filipstadin kuvista kuvauspaikka-kohdasta ylimääräisen T:n, niin kuvat löytyvät jatkossa helpommin (Filipstad, ei Filipstadt) | ||||
|
21.10.2022 16:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä veturi aina lämmittää lumivuohi- ja jenkkijunaharrastajien mieltä! Mukavaa nähdä, että tämä veturi on vielä näinkin hyvässä kuosissa. T43:n ääni on se ainoa oikea dieselveturin ääni... :-) Näin sisarveturin Kristinehamnissa 2013 ja se alkoi jo tuolloin olla rapeammassa kunnossa: https://vaunut.org/kuva/86350?maa=141&t=t43 | ||||
|
19.10.2022 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Voisi tosiaan kuvitella, että ennen tätä mallia käytössä oli kaksiakselisia vaunuja. Esan kysymykseen Venäjän rautateistä tsaarien aikana voi vastata, että sekä että - oli valtionratoja ja yksityisiä ratoja. Historia toistaa itseään, Venäjää vaivasi tuolloin(kin) liiallinen militarismi, huono hallinto, korruptio, kansan alistaminen, kehittymätön yhteiskunta ja jälkeenjäänyt teknologia. Tutulta kuulostaa! Lopulta ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Venäjä ja sen rataverkko olivat kuitenkin kehittyneet eli olikin jo aika romuttaa sodalla aikaisempien vuosikymmenien kehitys! Vuonna 1913 Donetskin alue Ukrainassa tuotti 38 % rautateiden rahtiliikenteestä tärkeimmän kuljetettavan materiaalin ollessa kivihiili. Ei liene sattumaa, että Venäjä hamuaa taas tuota aluetta itselleen. Oheisen linkin takana on hyvä yhteenveto Venäjän rautateiden kehityksestä tsaarien aikana: https://www.railstaff.co.uk/2015/09/25/history-of-russian-railways-part-1-the-tsars/ |
||||
|
19.10.2022 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Mikkeli alkaa olla Suomen kolmanneksi tärkein raitiovaunukaupunki, edellä mm. Turkua! | ||||
|
|
19.10.2022 14:45 | Hannu Peltola | ||
| USA:n lahja (Neuvosto-)Venäjän logistiikalle... Tämä vaunu on jälleen hyvä esimerkki 1. maailmansodan aikana Kanadasta ja USA:sta Venäjälle toimitetuista USRA-tyypin umpivaunuista. Pientä tuotekehitystä on tapahtunut Neuvostoliitossa, mm. ovi ei enää ole suoraan jenkkivaunuista. Mitat ovat varmaankin myös muuttuneet metrisiksi. Kuvan vaunussa telit ovat poikkeavat, monissa vanhoissa venäläisvaunuissa teli on ollut suoraan amerikkalainen Arch Bar- tai Andrews-tyyppinen, mutta tässä vaunussa on jo jokin hybridimalli ennen neuvostoliittolaista vakioteliä. Kuvan vaunu on ollut varikkoremontissa (Depoo Remont) 17.9.1974 eli vain pari viikkoa ennen kuvan ottoajankohtaa. Ei uskoisi! Vaunun valmistuspäivämäärä ei erotu tai se on maalattu yli. |
||||