|
|
26.11.2021 15:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä olikin mielenkiitoinen! Minulla ei ollut tullut mieleenkään, että Valkon raiteisto on ollut kapearaideaikana näin laaja. Ratakolmiossa on saanut käännettyä veturit, mutta raiteisto muodostaa myös paluulenkin. Paluulenkki on helpottanut vaihtotöitä huimasti, saapuvat tavarajunat ovat varmaankin tulleet viisiraiteiselle ratapihalle ja paluulenkin avulla rungon on voinut kääntää ja vaunujen siirto eri laituriraiteille on ollut helppoa. | ||||
|
|
26.11.2021 11:52 | Hannu Peltola | ||
| ...joskus jopa kahden! | ||||
|
Kuvasarja: Katalonian rautatiemuseo |
26.11.2021 10:43 | Hannu Peltola | ||
| Onpa mielenkiintoinen kuvasarja! Tässä alkaa matkakuume kasvaa... | ||||
|
|
25.11.2021 13:04 | Hannu Peltola | ||
| Kaaviossa paksu raideviiva kuvaa pääkulkutietä joko leveällä tai normaaliraiteisella radalla. SJ:n rata on kaaviossa selvästi henkilöaseman alapuolella oleva raiteisto: henkilöaseman kohdalla laituri ja ympäriajoraide ja kolmiraiteinen ratapiha sekä pistoraiteita tavararatapihan puolella. | ||||
|
|
23.11.2021 17:43 | Hannu Peltola | ||
| Great Northern mainittu! GN:llä oli yksi heiluvakorinen vaunu #999, joka usein liikkui The Puget Sounderissa Seattlen ja Vancouver B.C:n välillä: https://streamlinermemories.info/?p=637 Kyseessä oli nimenomaan heiluvakorinen vaunu, kori kyllä kallistui, mutta siitä puuttuivat kunnolliset kallistuksenvaimentimet! | ||||
|
|
23.11.2021 07:11 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä se Katarinakyrkan on ja kirkko tosiaan paloi vuonna 1990 niin, ettei sittä ollut kuin ulkoseinät jäljellä. Muistelin juuri viikonloppuna Tukholmassa, että jokin keskustan kirkoista paloi tuolloin. Äitini työskenteli vuonna 1990 Tukholmassa ja kertoi kirkon palosta. Wikipedia vahvisti, että kyseessä oli nimenomaan Katarinakyrkan. | ||||
|
|
21.11.2021 17:36 | Hannu Peltola | ||
| Knopin ratkaisussa ei kauaa mennyt! Päivitin kuvatekstin... | ||||
|
|
18.11.2021 10:10 | Hannu Peltola | ||
| Tuukka, tietämättä todellista tilannetta olen varsin varma, että Venäjältä löytyy useampiakin vaunuja, joiden numero on yksi huolimatta virallisesta numerointikäytännöstä! Tämä(kin) asia on jälleen valtakysymys, voiko paikallisen rautatieyhtiön nokkamies matkustaa vaunussa, jonka numero on esimerkiksi 074? | ||||
|
|
17.11.2021 20:24 | Hannu Peltola | ||
| Esimerkiksi tässä on vaunu, jonka numero on 1: https://vaunut.org/kuva/133792?tag0=24%7CMuu%7C | ||||
|
|
16.11.2021 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Onko kuvassa siis itse asiassa Dm3? Oliko niitä esimerkiksi Haminan liikenteessä 1957-1958 aikoihin? | ||||
|
|
16.11.2021 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Ei voi kuin ihmetellä, miten tällaisen satunnaisen kuvan tarkka kuvauspaikka löytyy ryhmätyönä! | ||||
|
|
16.11.2021 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Isäni oli kadettikoulussa 1953-1955 ja tuolloin kadettikoulusta valmistuttiin vänrikkeinä. Pari vuotta palvelusta vänrikkinä oli varmaan minimi, joten kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1957. | ||||
|
|
16.11.2021 13:21 | Hannu Peltola | ||
| Viestikoulu siirtyi Riihimäelle 1948 ja myös isäni palveli siellä 1950-luvulla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Viestikoulu | ||||
|
|
16.11.2021 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Melkein tulkitsisin kartasta, että kyseessä on Sammaliston itäisin raide. Sen vieressä kulkee tie, jota pitkin kuvan Ford Thamesin on saanut kuljetettua vaunuun. Voimalinjan paikka on merkitty karttaan. Kiitos Jimi hyvästä vinkistä! | ||||
|
|
16.11.2021 11:10 | Hannu Peltola | ||
| Jimin linkittämä kuvahan täsmää todella hyvin tähän kuvaan pylväiden osalta! Riihimäellä oli aikanaan puolustusvoimien viestikoulu ja sopisi oikein hyvin, että viestiaselajissa palvellut isäni olisi ollut siellä harjoituksissa. | ||||
|
|
16.11.2021 08:24 | Hannu Peltola | ||
| Heikillä oli vinkki, että kuva voisi olla Kouvola-Koria-Kuusankoski -suunnalta. Saako kuvasta mitään tarkempaa vinkkiä, mistä se voisi olla? | ||||
|
|
15.11.2021 22:14 | Hannu Peltola | ||
| Kuulostaa vahvasti siltä, että Pasilan voi lukita kuvan ottopaikaksi! | ||||
|
|
15.11.2021 22:06 | Hannu Peltola | ||
| Isä jäi majurina eläkkeelle 1983. | ||||
|
|
15.11.2021 17:47 | Hannu Peltola | ||
| Aivan varmasti näin! Myös Ruotsi hankki sota-aikana Puolassa tehtyjä vaunuja, joista osa oli niinikään ilmajarruttomia. | ||||
|
|
15.11.2021 16:30 | Hannu Peltola | ||
| Sota-ajan vaunu, josta mm. ilmajarrut puuttuivat... Paljonko näitä Puolassa tehtyjä Gb-vaunuja olikaan? | ||||
|
|
14.11.2021 20:11 | Hannu Peltola | ||
| Kappasta, Simo kertoi juuri yhden helpon tavan erottaa Gb ja Gd. Aina oppii uutta! Päivitin myös kuvatekstin. | ||||
|
|
14.11.2021 16:00 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan umpivaunuista valtaosa taitaa olla sarjaa Ga. Jarruhyttejä on vielä aika monessa vaunussa. Kuvassa etulalla on vanha G, jossa on likaavan tavaran merkkinä kolmio päädyssä. | ||||
|
|
14.11.2021 15:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä jyhkeä! Roco teki hetken aikaa sitten mallin SNCF:n vastaavasta vaihtoveturista ja ehkä on toiveissa, että myös ruotsalaisversio olisi tulossa. | ||||
|
|
14.11.2021 15:39 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa ja John! Isä oli jo aikamies ja viimeiset hetket huonossa kunnossa, joten poismeno keväällä ei ollut yllätys. | ||||
|
|
14.11.2021 14:56 | Hannu Peltola | ||
| John, oikeassa olet vaunun osalta! Nopeasti kuvia vertaamalla tämän vaunun keskiovi täsmää vaunutyyppiin A29. A25:ssä oli kaksiosainen keskiovi ja A29:ssä kuvan kaltainen kolmiosainen. A29:jä valmistui 30 kappaletta Hägglund & Sönerillä Örnsköldsvikissä vuosina 1954-1955. Eli sekä vetovaunu että liiterit ovat olleet kuvanottoaikoihin varsin uusia! | ||||
|
|
14.11.2021 14:05 | Hannu Peltola | ||
| Etualalla oleva raitiovaunu on jälleen Mustang, joko GM:n Hammarbyssä valmistama A25-sarjan vaunu tai Hägglunds & Sönerin Örnsköldsvikissä valmistama lähes vastaava A26 tai A27. | ||||
|
|
14.11.2021 14:00 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva ja toinen, jossa kommentoit m/s Siljan savuppiippua, ajoittavat kuvanottoajan kevääseen 1957. Metroyhteys kuvan sillalla Gamla Stanin ja Slussenin välillä avattiin liikenteelle 1957 ja lopullisesti silta valmistui 1958. Tässä kuvassa on vielä raidetyöt menossa. Metroliikennehän oli jo alkanut Slussenista Hökarängeniin vuonna 1950. Kuvan raitiovaunua olisin tunnistamassa Mustangiksi, sarjan A25 vaunuksi. Näitä valmistui General Motors Nordiska Ab:n tehtailla Hammarbyssä ( https://vaunut.org/kuva/150864?s=1 ) vuodesta 1946 lähtien 70 kappaletta Tukholmaan ja 10 Malmöhön. Mustangia pidettiin Tukholman parhaana raitiovaunutyyppinä. Raitiovaunulinja on todenäköisesti linja 8, Slussen - Skarpnäck. Linjan Slussenin kääntöpiste on juuri kuvan raitiojunan kohdalla ja linjalla ajettiin vetovaunun ja kahden "Två rum och kök" -liitevaunun junia. Liitevaunun littera oli B29 ja niitä valmistui Råsundan konepajalla vuosina 1954-1956 yhteensä 55 kappaletta. |
||||
|
|
14.11.2021 13:41 | Hannu Peltola | ||
| Esa, isäni on ottanut kuvan ja kuvassa oleva herrasmies on joko joku paikallinen tai Suomesta laivan tuoma. Mutta oikeassa olet, pula-aikaa tuolloin vielä elettiin. Rainer: tarkka havainto! Kuvan täytyy siis olla vuoden 1957 keväältä. Muutkin Tukholman kuvat ovat varmasti samalta matkalta. |
||||
|
|
14.11.2021 12:15 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Kuvausvuosi on karkea arvio, mutta pitäisin todennäköisimpänä vuoden 1925 jälkeistä aikaa. Pääseekö esimerkiksi taustan talosta kiinni tarkempaan paikkaan? | ||||
|
|
11.11.2021 17:31 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Upea kuva ruotsalaisesta museokalustosta! Henkilövaunut ovat vuodesta 1939 valmistettua Bo6-lähiliikennevaunusarjaa (vuodesta 1970 B6). Näitä liikkui Tukholman normaalissa lähiliikenteessä pitkälle 1970-lukua ja varakalustona vielä 1980-luvun alkuun. | ||||
|
|
10.11.2021 18:00 | Hannu Peltola | ||
| Taitaa Petri nyt kirjoittaa vähän kieli poskessa... | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Haminassa 6.11.2021 |
10.11.2021 17:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! Harmittavan vähän vain enää on jäljellä jälkiä rautatiestä. Mistä päin Vehkalahtea sukujuuresi ovat? Äidin suku on kotoisin Pyhällöstä. | ||||
|
|
10.11.2021 14:12 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha, tuolla pitää käydä joskus! | ||||
|
|
10.11.2021 13:01 | Hannu Peltola | ||
| Uskallanko kommentoida, vaikka en ole Pasi? Upea kuva, tämä tuli satunnaiskuvana. Onko tämä otettu dronesta vai onko Siilinjärvellä näin korkea mäki? (jos on, siellä pitääkin käydä...) | ||||
|
|
10.11.2021 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Ainakin Haminan pää on rakennettu täyteen uusia rakennuksia: kuvasta oikealle ratapenkka päättyy uuden omakotitalon tontin reunaan, vanhan veturitallin paikalla on suuret kerrostalot ja tavaramakasiinin sekä ratapihan paikalla Aseman koulu: https://vaunut.org/kuva/151248?s=1 | ||||
|
|
10.11.2021 10:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Oletko tekemässä veturia, josta myöhemmin tuli VR:n E1: https://vaunut.org/kuva/109121?paik=Hamina+%28vanha%29 ? Tee veturin perään myös muutama Haminan yksityisradan vaunu, suomalaisista yksityisratojen vaunuista ei taida vielä olla malleja! | ||||
|
|
10.11.2021 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Haminan rata erkani Kotkan radasta tosiaan Inkeroisissa, ensin aivan aseman kohdalla tiukassa kaarteessa ja myöhemmin 1950-luvun lopulta tai 1960-luvun alusta aseman eteläpuolelta vähän loivemmassa kaarteessa. Salmenkylässä erkaantuivat Haminan aseman ja Hillon sataman ratalinjat. Haminan alkuperäinen rata oli niin huonossa kunnossa, että oli halvempaa rakentaa kokonaan uusi ratayhteys Juurikorvesta ja samalla radan geometriaa pystyttiin parantamaan. |
||||
|
|
10.11.2021 08:53 | Hannu Peltola | ||
| Merivoimille näitä jäi kolme käyttöön, joista yksi oli Mäkiluodon yhteysalus Purha. Juha Telimaa on tehnyt Merikarhusta hienon H0-mallin. |
||||
|
|
09.11.2021 21:11 | Hannu Peltola | ||
| Tapsan verrokkikuva vuodelta 1969 varsin läheltä tätä paikkaa: https://vaunut.org/kuva/151261?a=1 | ||||
|
|
09.11.2021 21:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tapsa, tämä sopii aivan loistavasti kuvasarjani jatkeeksi! Ai Saviniemessä on ollut näin iso kiviveistämö! Ei ihme, että vanhan ratapenkan paikalla olevan pyörätien nimi on Kivipajankatu. | ||||
|
|
09.11.2021 21:04 | Hannu Peltola | ||
| Wau, kiitoksia Juhani! Tämä sopii hyvin Haminan kuvieni lisäksi. Minun on pitänyt käydä katsomassa tätä siltaa, mutta se on vielä jäänyt. Tältä silta näytti 1968: https://vaunut.org/kuva/23320?paik=Hamina+%28vanha%29 | ||||
|
|
06.11.2021 00:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa upea kesäinen kuva, joka on jäänyt kokonaan huomaamatta! | ||||
|
|
05.11.2021 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Faijan kanssa kävimme niitä myös ihmettelemässä, kun olin pikkupoika. Kävitko John kuinka monesti vahvistamassa / piirtämässä uudelleen ristejä? | ||||
|
|
05.11.2021 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Oma vanha kuva pomppasi satunnaiskuvana, ehkä tätä voi samalla siis kommentoida! Anacortesissa sijaitsi todellisessa elämässä Hansen's Furniture -niminen huonekalutehdas. Perustaja saattaa olla norjalaistaustainen siirtolainen, Washingtonin osavaltioon on muuttanut paljon siirtolaisia Pohjoismaista. En ole löytänyt kuvia aidosta huonekalutehtaasta, mutta kuvan rakennukset ovat kohtuullisen uskottavan oloiset. Anacortesissa oli paljon puurakenteisia pieniä teollisuusrakennuksia, kuten myös kuvan kaltaisia tiilirakennuksia. Rakennuksien pohjana ovat olleet Heljanin rakennussarjat. Puurakennuksen pohjana on Henry Fordin ensimmäinen tehdas. Valkoinen väri ja vihreät ikkunat ovat varsin tyypillinen yhdistelmä Washingtonissa. EDIT vielä: Tällä radalla on käytössä noin 300 tavaravaunua. Vaunujen säistäminen on ollut pitkäkestoinen prosessi, tein säistämistä sarjatyönä 10 vaunun erissä. Monesti otin yhden vaunutyypin säistämisen kohteeksi ja toistin n kertaa näitä 10 vaunun säistämiseriä, kunnes tietty vaunutyypppi oli säistetty. Eri säistämiserissä saatoin vaihtaa tekniikkaa, osassa eristä saatoin käyttää esim. väripigmenttejä, osassa vahaliituja, osassa maalaamista dry-brushing -tekniikalla. Tässä kuvanottovaiheessa en ollut vielä säistänyt malmivaunuja, joita radalla ei ole kuin 15 vaunua. Tänä päivänä nämä ovat jo erilaiset. |
||||
|
|
30.10.2021 21:03 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, leivät olivat perinteisesti erinomaisia ja ne auttoivat jaksamaan pitkän päivän ja tiukat kuvaustilanteet! | ||||
|
|
30.10.2021 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Brutopia on klassikko, kuten myös sen Nikita Hrutshevin näköinen asiamies. Kommunistidiktatuureista Borduria on suosikkini. | ||||
|
|
30.10.2021 07:30 | Hannu Peltola | ||
| Tuukka, tässä ainakin on 902: https://vaunut.org/kuva/137288 | ||||
|
|
28.10.2021 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Ai Po-littera tulikin käyttöön vasta 1947? Kiitos Esa, aina oppii uutta! | ||||
|
|
28.10.2021 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Vaunusta vielä: tämä on aitoa Americanaa, jälleen perinteinen USRA-mallin mukaan tehty 40' umpivaunu Arch Bar -teleillä. Kyseessä on joko jokin Kanadasta ensimmäisen maailmansodan aikana toimitetuista vaunuista tai 1920-luvulla Neuvostoliitossa (metrimitoilla) rakennettu kopio. | ||||
|
|
28.10.2021 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuva! Kuinka paljon tällaisia sotasaalisvaunuista muutettuja postivaunuja oli käytössä? Oliko littera kuvan mukaan P, olisi voinut kuvitella litteraksi esim. VPo? Onkohan väritys ollut yleisliittolaisen ruskea vai peräti postivaunun keltainen? | ||||
|
|
28.10.2021 11:55 | Hannu Peltola | ||
| Heh, repesin kuvatekstistä! Laidat ovat kieltämättä toteutettu neuvostoliittolaisella lisenssillä! | ||||