Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2021 16:24 | Hannu Peltola | ||
| Uudempana aikana SJ:n pääkonepajoja olivat Örebro, Malmö ja Notviken (Luulaja). Nämä kaikki ovat massiivisia alueita. Tukholmassa ei ollut konepajaa, mutta Hagalundin varikolla ( https://vaunut.org/kuva/34658?paik=hagalund ) pystyttiin tekemään varsin laajoja korjaustöitä. | ||||
|
01.12.2021 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Nykyinen Tvärbanan-raitiotie kiertää Liljeholms Infartenilta kartan pohjoisosasta Årstaskog-karttasanan eteläpuolelta kohti Mälardalenia itään. | ||||
|
01.12.2021 14:03 | Hannu Peltola | ||
| Jep, ydinaseteollisuus ei ole mikään vihrein teollisuudenala. USA:ssa Hanfordissa Washingtonin osavaltiossa sijaitseva plutoniumin rikastuslaitos on saastuttanut laajat alueet Keski-Washingtonia. Sellafieldin ja Englannin ongelma on, että alue on huomattavasti tiiviimmin asuttu kuin Hanford. | ||||
|
01.12.2021 13:18 | Hannu Peltola | ||
| Saksalainen Br57 olisi ilmeisesti hyvä lähtökohta, jos tällaisesta haluaisi tehdä H0-mallin? | ||||
|
01.12.2021 13:08 | Hannu Peltola | ||
| Ja Trollhättanissa tämä nosturi tunnettiin tuttavallisesti Rysskrananina: https://www.ttela.se/nyheter/trollh%C3%A4ttan/bildalbum-rysskranen-mot-nya-h%C3%B6jder-1.1344674 | ||||
|
01.12.2021 12:56 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kohta on numero 16 kuvasarjan kartassa: https://vaunut.org/kuva/151545?s=1 | ||||
|
01.12.2021 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kohtaa on ollut kaksi erillistä tunnelia, liikenteen lisääntyessä 1909 rakennettiin toinen tunneli alkuperäisen vierelle. Tämän käyttö kuitenkin päättyi 1929 jälkeen, kun liikenne siirtyi Årstan linjalle. Toisen tunnelin suuaukko suljettiin ja se erottuu osittain oikealla olevan koivun takana. | ||||
|
|
01.12.2021 10:28 | Hannu Peltola | ||
| SJ:n konepaja oli tästä kuvasta kuvaajan selän taakse n. 500 metrin päässä, joten pitäisin Mälardalenin tarpeita tässä todennäköisempänä. | ||||
|
|
01.12.2021 10:26 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio, tässä on siis ollut aikanaan laajempi ratapiha! Myös oikealla oleva nykyinen kävelytie näyttää kovasti vanhalta ratapenkalta, joten tässä on voinut olla neliraiteinen ratapiha. Täältä oli aikanaan ratayhteys Mälardalenin satamaraiteille ja voi olla, että sataman järjestelytöitä varten on tarvittu laajempaa ratapihaa. Tämä ratapiha on hyötypituudeltaan kuitenkin varsin lyhyt, olisiko 300-400 metriä. | ||||
|
30.11.2021 12:25 | Hannu Peltola | ||
| Talvi on aivan liian harvoin mallattu vuodenaika! Täytyy kyllä omaankin pienoisrautatiehen sisällyttää talvimaisema, minun tapauksessani se tarkoittaa jotain Kaskadi-vuorten lumisia länsirinteitä... | ||||
|
|
29.11.2021 18:59 | Hannu Peltola | ||
| Kertakaikkisen upea! Onko Hevonkuusessa jokin osa pysyvästi talvimaisemana vai onko tämä tehty talven tulon kunniaksi? Kuinka syvä varsinainen maisemoitu alue on tässä kohdassa? Tausta sulautuu kertakaikkisen aidosti osaksi maisemaa ja sen ja maisemoidun alueen rajaa ei edes pysty erottamaan. | ||||
|
29.11.2021 18:53 | Hannu Peltola | ||
| Upea! | ||||
|
29.11.2021 18:53 | Hannu Peltola | ||
| Jos tämä olisi H0-malli, vaunu olisi oiva esimerkki epäonnistuneesta säistämisestä: "todella epäluonnollisen näköinen, ei esikuvan vaunut koskaan näyttäneet tuollaisilta!"... | ||||
|
28.11.2021 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Pasi, nuo vaunut ovat korkealaitaisia avovaunuja puuhiilen kuljetukseen. Puuhiilivaunut olivat aikanaan Ruotsissa tärkeä vaunuluokka ja niillä kuljetettiin metsäalueilla valmistettua puuhiiltä terästeollisuuden raaka-aineeksi. Perinteinen vaunujen littera oli L ja vaunutyypistä riippuen sillä oli jokin alalittera. Nämä kuvan vaunut näyttäisivät L5- eli Lrg-tyypin vaunuilta. Vaunut ovat varmaan tässäkin kuvassa ydintehtävässään puuhiilen kuljetuksessa, terästeollisuuden lisäksi puuhiili toimi hyvänä kotien lämmön lähteenä. Sodan jälkeen puuhiilen käyttö väheni ja mm. terästeollisuus siirtyi kivihiilen ja koksin käyttöön. Tässä linkissä on lisätietoa vaunuista: http://www.svenskmjwiki.se/SJ_godsvagn_litt_L4_L5 | ||||
|
28.11.2021 00:45 | Hannu Peltola | ||
| Näkymä tänä päivänä lähes samalta paikalta: https://vaunut.org/kuva/151592?a=1 | ||||
|
28.11.2021 00:19 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1969 tässä kohdassa näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/151590?a=1 | ||||
|
28.11.2021 00:06 | Hannu Peltola | ||
| "Wanhaan aikaan" SJ:llä oli tapana ajaa sähkövetureita molemmat virroittimet ylhäällä. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 23:56 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, Gotlannin Romakaan ei ole huono kohde - ainakaan rautatieharrastajille! Siellä pitää vielä joskus käydä! | ||||
|
|
27.11.2021 23:53 | Hannu Peltola | ||
| Totta, ylempänä on auto, joka on tosiaan Ford Kölnin näköinen. Kovin pitkällä 1950-lukua ei vielä kuitenkaan olla, koska vaunukalusto on näinkin antiikkista. | ||||
|
27.11.2021 23:46 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä kartta helpottaa suunnistamista! Google Mapsin karttapohjalle on varsin nopeaa tuottaa näitä kuvasarjaan liittyviä karttoja. | ||||
|
27.11.2021 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1996 paikka oli vielä näin vilkas: https://vaunut.org/kuva/151586?a=1 | ||||
|
27.11.2021 23:03 | Hannu Peltola | ||
| Nykytila vastakkaisesta suunnasta kuvattuna on tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/151554?a=1 | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 20:44 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, tästä kuvasarjasta saat täyden selvityksen Skeppsbron raiteista! https://vaunut.org/kuvat/?s=5353 | ||||
|
27.11.2021 02:16 | Hannu Peltola | ||
| 1940- tai 1950-luvulla tässä kohdin näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/151557?a=1 | ||||
|
27.11.2021 02:12 | Hannu Peltola | ||
| Nykyisin maisema näyttää tältä: https://vaunut.org/kuva/151551?a=1 | ||||
|
27.11.2021 02:11 | Hannu Peltola | ||
| Taustalla näkyy Tobaksmonopoletin vaalea varastorakennus. Rakennukselle oli raideyhteys aina 1980-luvulle saakka ja pistoraiteita käytettiin viimeisinä vuosina pienenä yhdistettyjen kuljetusten terminaalina. | ||||
|
27.11.2021 01:27 | Hannu Peltola | ||
| Toinen verrokkikuva https://vaunut.org/kuva/151549?a=1 on otettu lähempää ratalinjaa. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 01:11 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvallat aivan ehdottomasti! Nyt sinne ei vain ole päässyt ja pitää tyytyä Tukholmaan. Ensi kesänä matkustamme Jussin kanssa Maineen! | ||||
|
|
27.11.2021 00:51 | Hannu Peltola | ||
| Tässä selitteet kartan numeroille: 1) Alkuperäinen Stockholm Söderin asema sijaitsi tästä etelään ja kaakkoon 2) Tobaksmonopoletin varasto, jonka sivuraiteita käytettiin aina 1980-luvun loppuun pienenä yhdistettyjen kuljetusten terminaalina 3) Nykyinen Stockholm Södran asema 4) Vanha vuoteen 1929 käytössä ollut Västra Stambananin linjaus Hornstullin ja Liljeholmenin kautta 5) Vanha rautatiesillan paikka Liljeholmsvikenin yli 6) Liljeholmenin teollisuusraide 7) Cementan sementtivarasto 8) Liljeholmenin vanha tavara-asema 9) Liljeholmenin vanha rautatieasema, nykyisin purettu 10) Vanha Liljeholmenin tiesillan paikka, nykyisin purettu 11) Liljeholmenin vanhan tavararatapihan sijainti 12) Marievikin konepajan sijainti 13) Nykyinen yhdysliikenneraide valtion rataverkon ja SL:n välillä 14) Mälardalenin sataman vanha sijainti 15) Årstan nykyiset rautatiesillat, jonne Västra Stambananin liikenne siirtyi 1929 16) Nykyinen Liljeholmenin ympäriajoraide 17) Nybodatunneln 18) Västbergan tavararatapiha 19) Västbergan teollisuusraiteita mm. eri varastoille 20) Ratapenkka kaapelitehtaalle 21) Vanha pääradan linjaus, nykyisin PEAB:n maa-ainesasema 22) Nykyinen yhdysraide Årstan tavararatapihalle 23) Nykyinen Årstan tavaraterminaali ja ratapiha 24) SL:n käytössä oleva Nybodahallenin metro- ja raitiovaunuvarikko 25) Nykyinen Tvärbanan-raitiotielinja 26) Tässä kohtaa Tvärbanan kulkee vanhan Enskeden teurastamon teollisuusraiteen penkalla |
||||
|
27.11.2021 00:24 | Hannu Peltola | ||
| Heikillä on kyllä tarkat silmät, se tosiaan on Tunturi Poni! Opettelin ajamaan pyörällä isosiskon vanhalla oranssilla Tunturi Ponilla. | ||||
|
26.11.2021 16:12 | Hannu Peltola | ||
| Itse kuvasta vielä kysymys: Stockan edessä on parkissa hopeanvärinen pieni umpikuorma-auto tai pakettiauto. Aika outo väritys ammattiliikenteen ajoneuvolle! Onko kyseessä kuitenkin esim. ambulanssi vai oliko Stadissa tosiaan liikennöitsijä, joka maalautti kalustonsa hopeanväriseksi? | ||||
|
|
26.11.2021 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Eikö Fleischmannia myynyt kukaan 1960-luvulla? Muuten pienoisrautatietarjonta kuulostaa tuolloin olleen aivan uskomattoman laajaa! Stockmannilla oli laaja valikoima Fleisua ainakin 1980-luvun alussa, jolloin pikkupoikana kävin malleja kuolaamassa... | ||||
|
26.11.2021 15:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä olikin mielenkiitoinen! Minulla ei ollut tullut mieleenkään, että Valkon raiteisto on ollut kapearaideaikana näin laaja. Ratakolmiossa on saanut käännettyä veturit, mutta raiteisto muodostaa myös paluulenkin. Paluulenkki on helpottanut vaihtotöitä huimasti, saapuvat tavarajunat ovat varmaankin tulleet viisiraiteiselle ratapihalle ja paluulenkin avulla rungon on voinut kääntää ja vaunujen siirto eri laituriraiteille on ollut helppoa. | ||||
|
|
26.11.2021 11:52 | Hannu Peltola | ||
| ...joskus jopa kahden! | ||||
|
Kuvasarja: Katalonian rautatiemuseo |
26.11.2021 10:43 | Hannu Peltola | ||
| Onpa mielenkiintoinen kuvasarja! Tässä alkaa matkakuume kasvaa... | ||||
|
25.11.2021 13:04 | Hannu Peltola | ||
| Kaaviossa paksu raideviiva kuvaa pääkulkutietä joko leveällä tai normaaliraiteisella radalla. SJ:n rata on kaaviossa selvästi henkilöaseman alapuolella oleva raiteisto: henkilöaseman kohdalla laituri ja ympäriajoraide ja kolmiraiteinen ratapiha sekä pistoraiteita tavararatapihan puolella. | ||||
|
23.11.2021 17:43 | Hannu Peltola | ||
| Great Northern mainittu! GN:llä oli yksi heiluvakorinen vaunu #999, joka usein liikkui The Puget Sounderissa Seattlen ja Vancouver B.C:n välillä: https://streamlinermemories.info/?p=637 Kyseessä oli nimenomaan heiluvakorinen vaunu, kori kyllä kallistui, mutta siitä puuttuivat kunnolliset kallistuksenvaimentimet! | ||||
|
23.11.2021 07:11 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä se Katarinakyrkan on ja kirkko tosiaan paloi vuonna 1990 niin, ettei sittä ollut kuin ulkoseinät jäljellä. Muistelin juuri viikonloppuna Tukholmassa, että jokin keskustan kirkoista paloi tuolloin. Äitini työskenteli vuonna 1990 Tukholmassa ja kertoi kirkon palosta. Wikipedia vahvisti, että kyseessä oli nimenomaan Katarinakyrkan. | ||||
|
21.11.2021 17:36 | Hannu Peltola | ||
| Knopin ratkaisussa ei kauaa mennyt! Päivitin kuvatekstin... | ||||
|
18.11.2021 10:10 | Hannu Peltola | ||
| Tuukka, tietämättä todellista tilannetta olen varsin varma, että Venäjältä löytyy useampiakin vaunuja, joiden numero on yksi huolimatta virallisesta numerointikäytännöstä! Tämä(kin) asia on jälleen valtakysymys, voiko paikallisen rautatieyhtiön nokkamies matkustaa vaunussa, jonka numero on esimerkiksi 074? | ||||
|
|
17.11.2021 20:24 | Hannu Peltola | ||
| Esimerkiksi tässä on vaunu, jonka numero on 1: https://vaunut.org/kuva/133792?tag0=24%7CMuu%7C | ||||
|
16.11.2021 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Onko kuvassa siis itse asiassa Dm3? Oliko niitä esimerkiksi Haminan liikenteessä 1957-1958 aikoihin? | ||||
|
16.11.2021 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Ei voi kuin ihmetellä, miten tällaisen satunnaisen kuvan tarkka kuvauspaikka löytyy ryhmätyönä! | ||||
|
|
16.11.2021 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Isäni oli kadettikoulussa 1953-1955 ja tuolloin kadettikoulusta valmistuttiin vänrikkeinä. Pari vuotta palvelusta vänrikkinä oli varmaan minimi, joten kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1957. | ||||
|
|
16.11.2021 13:21 | Hannu Peltola | ||
| Viestikoulu siirtyi Riihimäelle 1948 ja myös isäni palveli siellä 1950-luvulla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Viestikoulu | ||||
|
|
16.11.2021 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Melkein tulkitsisin kartasta, että kyseessä on Sammaliston itäisin raide. Sen vieressä kulkee tie, jota pitkin kuvan Ford Thamesin on saanut kuljetettua vaunuun. Voimalinjan paikka on merkitty karttaan. Kiitos Jimi hyvästä vinkistä! | ||||
|
|
16.11.2021 11:10 | Hannu Peltola | ||
| Jimin linkittämä kuvahan täsmää todella hyvin tähän kuvaan pylväiden osalta! Riihimäellä oli aikanaan puolustusvoimien viestikoulu ja sopisi oikein hyvin, että viestiaselajissa palvellut isäni olisi ollut siellä harjoituksissa. | ||||
|
|
16.11.2021 08:24 | Hannu Peltola | ||
| Heikillä oli vinkki, että kuva voisi olla Kouvola-Koria-Kuusankoski -suunnalta. Saako kuvasta mitään tarkempaa vinkkiä, mistä se voisi olla? | ||||
|
15.11.2021 22:14 | Hannu Peltola | ||
| Kuulostaa vahvasti siltä, että Pasilan voi lukita kuvan ottopaikaksi! | ||||
|
|
15.11.2021 22:06 | Hannu Peltola | ||
| Isä jäi majurina eläkkeelle 1983. | ||||
|
15.11.2021 17:47 | Hannu Peltola | ||
| Aivan varmasti näin! Myös Ruotsi hankki sota-aikana Puolassa tehtyjä vaunuja, joista osa oli niinikään ilmajarruttomia. | ||||