Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.08.2021 17:40 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jussi täsmennyksestä, muokkasin kuvatekstiä sen perusteella. | ||||
|
Kuvasarja: Museorautatieyhdistyksen 50-vuotisjuhlat 21.8.2021 |
23.08.2021 17:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja Jussi! | ||||
|
23.08.2021 17:31 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvasarja oli vaihteeksi enemmän rautatiematkailuun keskittyvä kuvasarja kuin junakuvasarja, toivottavasti siitä välittyy junamatkailun tunnelma vanhalla Great Northernin pääradalla! Lunttasin väkimäärät eri osavaltioissa ja pienimmästä lähtien järjestys on Wyoming, Vermont, Alaska ja Pohjois-Dakota. | ||||
|
23.08.2021 17:11 | Hannu Peltola | ||
| Jarno, tällainen tuli mustavalkokuvasta: https://vaunut.org/kuva/149566?a=1 | ||||
|
23.08.2021 15:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea! | ||||
|
|
23.08.2021 14:09 | Hannu Peltola | ||
| No, nyt luin lyhyesti tuota linkkaamaani artikkelia ja siinähän se kerrotaan suoraan: "Shallow ocean waters covered a significant part of the interior of North America, including the region we recognize as the Great Plains, for most of Paleozoic and Mesozoic time." | ||||
|
|
23.08.2021 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä kysymys Jimiltä, eipä ole preerioiden syntyhistoriaa koskaan tullut mietittyä! Selvää on, että jääkaudella on ollut näihin oma vaikutuksensa, kuten myös maaperän laadulla, eroosiolla yms. Nopean googlauksen perusteella jääkaudella nykyisen Pohjois-Amerikan päällä oli Laurentiden jääkerros ( https://en.wikipedia.org/wiki/Laurentide_Ice_Sheet ), joka sulaessaan muodosti mm. suuret järvet. Alueen geologiasta löytyi oheinen julkaisu, jossa on lyhyesti kuvattu mm. eroosion vaikutusta: https://www.dmr.nd.gov/ndgs/documents/Publication_List/pdf/EducationSeries/ED-10.pdf Varsinaista merenpohjaa tämä ei liene ollut, mutta sen sijaan se on ollut jääkauden aikaista vesien sulamisaluetta, jota eroosio ei ole syönyt myöhemmin. Tässä vielä yksi linkki suurten tasankojen geologiaan: http://plainshumanities.unl.edu/encyclopedia/doc/egp.pe.028 EDIT vielä: Suuret tasangot ovat nimensä mukaisesti tasaisia suurella alueella, mutta aluetta halkovat todella syvät jokilaaksot, jotka keräävät tasaisen alueen vedet. Esimerkki löytyy samasa kuvasarjasta Gassman Couleen alueelta: https://vaunut.org/kuva/130815?s=1 |
||||
|
Kuvasarja: Heinäkuinen matka pohjoiseen |
23.08.2021 12:48 | Hannu Peltola | ||
| Kerta kaikkiaan upea kuvasarja! | ||||
|
23.08.2021 12:42 | Hannu Peltola | ||
| Aika hyvin on metsittynyt! | ||||
|
23.08.2021 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on loistava idea, että kuvan yhteydessä on tarkentava kartta! Kerää kaima nämä kuvat omaksi kuvasarjaksi, niin olisi helpompi löytää jatkossa. | ||||
|
|
23.08.2021 09:07 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno! Täytyykin kokeilla, saisiko tästä toimivan mustavalkokuvan... | ||||
|
23.08.2021 09:07 | Hannu Peltola | ||
| Päivitin kuvatekstiä... | ||||
|
Kuvasarja: Museorautatieyhdistyksen 50-vuotisjuhlat 21.8.2021 |
23.08.2021 09:06 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kaima! | ||||
|
23.08.2021 09:06 | Hannu Peltola | ||
| Aki: Loistava bongaus! | ||||
|
23.08.2021 09:05 | Hannu Peltola | ||
| Liian tiukalle selvästi meni, mutta lopputulos on kyllä uskomattoman hieno! | ||||
|
22.08.2021 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Kyseinen vaunu on entisöity pikkutarkasti neuvostoliittolaiseen vuoden 1989 ulkoasuun... :-) Olisiko se ollut mukana tässä junassa kapasiteettitarpeen takia? | ||||
|
|
22.08.2021 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Marko: Kiitoksia! Kummassa junassa olit? Olitko henkilökuntaa vai matkustajana? | ||||
|
|
22.08.2021 21:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
22.08.2021 21:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jimi! | ||||
|
22.08.2021 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva upeasta tapahtumasta! | ||||
|
19.08.2021 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin tätä vaikeaksi, mutta kokonaiset 11 minuuttia Alexilla kesti oikea vastaus! Onko tämä Gbk(k)? Ajattelin värin perusteella Gblk:ta. | ||||
|
19.08.2021 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Erkki vinkistä, täytyy kaivaa tuo lehti jostain! Tai olisiko esimerkiksi artikkelin tekijällä mahdollisuus ladata kartta vaikka tänne Vorgiin? | ||||
|
|
19.08.2021 18:15 | Hannu Peltola | ||
| Sattuuko kenelläkään olemaan Sörnäisten ratapihakaaviota 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta? Tuolloin ratapiha oli ilmeisesti laajimmillaan ja reitti Pasilaan kulki vanhaa linjaa pitlkin Vallilan tavara-aseman kautta. | ||||
|
18.08.2021 09:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Hyvä ja tunnelmallinen kuva! Seepiasävy luo mukavaa vanhan ajan tunnelmaa. Paljastaako mikään asia, että kyseessä on 2014 otettu kuva? | ||||
|
18.08.2021 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Ai porilaiset vaunut on jo päivitetty? En muista milloin luin puolustusvoimien tiedotteen aiheesta, mutta oli varmaankin alkuvuodesta. Viesti-Paseissa näkyvin ulkoinen muutos on varmaankin linkkiantennin vaihtuminen. | ||||
|
18.08.2021 08:53 | Hannu Peltola | ||
| Onko näitä vaneripintaisia Gb-vaunuja ollut useampiakin vai oliko tämä ainoa yksilö? | ||||
|
|
17.08.2021 13:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tapsa, jälleen vaunumalli, josta en ollut koskaan kuullutkaan! Onko tämä muutettu joskus 1960-luvulla? Voisi kuvitella, että tämä on ollut tavallaan prototyyppi Gbk-sarjalle. EDIT vielä: tästä tulee jotenkin mieleen Brittien tulitikkuaskin kokoiset vaneripäällysteiset Plywood Covered Vanit 10' akselivälillä: https://vaunut.org/kuva/135472?s=1 |
||||
|
|
17.08.2021 11:56 | Hannu Peltola | ||
| Ihan lähiaikoina puolustusvoimat tiedotti, että mm. näiden ajoneuvojen YVI-2M vaihdetaan uuteen M18-viestijärjestelmään eli siltä osin tämäkin kuva alkaa kohta olla historiaa. | ||||
|
16.08.2021 10:24 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva melkein sadunomaisella tunnelmalla ja jälleen osoitus, että aina kannattaa kuvata (ei siis pelkästään hienossa auringonpaisteessa!) | ||||
|
15.08.2021 17:53 | Hannu Peltola | ||
| Tähän kuvaan oli jäänyt väärä kuvauspäivä, kuva on jo vuodelta 2012. | ||||
|
|
14.08.2021 13:56 | Hannu Peltola | ||
| Kuten näkyy, kuvassa ollaan keskellä Arizonan talvea! Ilma oli purevan kylmä, navakka tuuli ja n. +2 C lämpötila saivat aikaan raikkaan olon... | ||||
|
Kuvasarja: Pohjoisen reissu |
14.08.2021 02:20 | Hannu Peltola | ||
| Sallan radan kuvat olivat oikein mielenkiintoisia, nämä kuvat saivat aikaan matkakuumeen! | ||||
|
13.08.2021 18:59 | Hannu Peltola | ||
| Jossain on ollut kuviakin telien vaihdosta, mutta ei kai se periaatteeltaan poikennut muista vastaavista: telit irti, nostetaan vaunu, rullataan vanhat telit pois, alle uudet telit, telit kiinni. | ||||
|
13.08.2021 15:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja tätä en ollut ennen nähnytkään. Aivan taianomainen kuva, yksi hienoimmista höyryveturikuvista koskaan! Ja toivottavasti jo ensi vuonna nämä Yöttömän yön junat saisivat jatkoa! | ||||
|
13.08.2021 15:00 | Hannu Peltola | ||
| Timo, ihmettelinkin jo, mikä tuo kirkkaanpunainen "vaja" on tuolla taustalla? :-) | ||||
|
|
13.08.2021 12:40 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä Esa, nämä olivat jotain uutta, hienoa ja suurta verrattuna tuon ajan Gbl:iin, puhumattakaan jossain ratapihan syrjässä notkuvista Gb-vaunuista. | ||||
|
|
13.08.2021 12:38 | Hannu Peltola | ||
| Nykymarsujen kestävyyttä ei enää voi hehkuttaa, mutta onneksi Veho on hoitanut selkeät suunnittelumokien korjaukset hienosti... | ||||
|
13.08.2021 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Voiko olla, että tässä vuoden 1923 ratakaaviossa tämä kääntöpöytä olisi jo ollut poistumassa? Muissa tämän kuvan kääntöpydissä on selvästi ilmoitettu pöydän pituus ja osassa on vähän epäloogisesti piirretty ympyrän sisään varsinainen kääntöpöytä. Kuvassa on myös vähän tulkinnanvaraista, onko keskimmäinen raide piirretty pöytään saakka, vai onko kuvassa päätepuskimen merkki ennen kääntöpöytää. Rinnakkaisilta raiteilta raideyhteyttä ei selvästi ole piirretty. | ||||
|
|
12.08.2021 16:59 | Hannu Peltola | ||
| Vaikea sanoa ja harva osaa enää ottaa kantaa näihin lähes sadan vuoden takaisiin raidekaavioihin! Tätä kaaviota tutkiessa näyttäisi siltä, kuin keskimmäinen raide johtaisi kääntöpöydälle. Vuoden 1941 kuvassa tuo alue on jo muutettu ja siihen on rekennettu välilaituri henkilöjunille: https://vaunut.org/kuva/149239 EDIT vielä: tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/23198?paik=viipuri näkyy tuon alue, jossa mahdollisesti olisi ollut kääntöpöytä. Vuonna 1939 siitä ei näkynyt jälkeäkään (edellyttäen, että pienoismalli on tarkka!). |
||||
|
12.08.2021 15:51 | Hannu Peltola | ||
| P5 on ollut 1961 mielenkiintoinen juna, siinä on ilmeisesti varsin säännöllisesti saattanut olla neljää eri veturityyppiä. | ||||
|
|
12.08.2021 15:37 | Hannu Peltola | ||
| Maaskolan tavararatapihalta ei vuonna 1923 päässyt vielä pohjoiseen kuin vaihtamalla suuntaa henkilöasemalla. Maaskolaanhan tehtiin 1930-luvulla kolmioraide, jolloin pohjoisen tavarajunat pääsivät suoraan ratapihalta linjalle. | ||||
|
12.08.2021 15:21 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on verrokiksi vuoden 1923 ratapihakaavio: https://vaunut.org/kuva/42872?paik=viipuri&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Tuolloin henkilöratapihan läpi kulki kaksi raidetta, joita läpikulkevat tavarajunat ovat voineet käyttää. Vuoden 1923 kaaviosta raiteisto on laajentunut kuvan oikean reunan raiteilla. Mahtoivatko nämä olla asetteluraiteita henkilövaunuille? Vuoden 1937 historiikissa on hyvä kaaviokuva tuon aikaisesta ratapihasta. Ja totta, juuri kuvan ottoaikana Porlammessa oli kuumat paikat! |
||||
|
12.08.2021 13:46 | Hannu Peltola | ||
| USA:ssa kolmen eri vetovoiman kuvaus onnistui sopivissa paikoissa 1930-luvulta 1950-luvulle. Esimerkiksi minulle tuttu Great Northern Railway oli sähköistetty Skykomishin ja Wenatcheen välillä Washingtonin osavaltiossa vuoteen 1956. Sähköistetyn osuuden kummassakin päässä oli mahdollista vielä 1950-luvulla saada kuva, jossa oli kolmea erilaista vetovoimaa. Höyryt kuitenkin katosivat nopeasti 1950-luvun aikana. GN:lle ensimmäiset linjadieselit (EMD:n FT-sarja) saapuivat 1941 ja tätä ennen vuodesta 1926 käytössä oli petroli- tai dieselkäyttöisiä vaihtovetureita. | ||||
|
|
12.08.2021 13:06 | Hannu Peltola | ||
| Berliinissä kolmen eri vetovoiman kuvaaminen onnistui 1930-luvulta aina 1980-luvulle (tuolloin itäpuolella). Hampurissa muuten olisi onnistunut hyvin, mutta rautateiden sähköistys laahasi perässä. Jos S-junien sähköinen vetovoima hyväksytään, kolmen vetovoiman kuvaaminen onnistui 1930-luvulta 1970-luvulle. Tukholmassa kolmen vetovoiman kuvaus arkiliikenteessä onnistui vuoteen 1970, jolloin höyryvetoinen Silverpilen-roskajuna lopetti kulkunsa. Tukholmassa haasteen olisi muodostanut sopivan dieselveturin saaminen samaan kuvaan. Satamissa oli käytössä V3- ja T21-vetureita ja hyvällä tuurilla sellainen on voinut osua samaan kuvaan Silverpilenin ja sähkövetoisen junan kanssa. | ||||
|
|
12.08.2021 12:09 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva tosiaan ja Tapsa on saanut tallennetua oivasti Suomessa harvinaisen tilanteen. Monissa Euroopan maissa kolmen eri vetovoiman kuvaaminen ei ollut vuosikymmenien aikana ollenkaan harvinaista ja myös USA:ssa olisi onnistunut tietyissä paikoissa vuosikymmeniä. | ||||
|
11.08.2021 09:03 | Hannu Peltola | ||
| https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3785cb11-77ee-4112-87cd-7338e2fa30cd | ||||
|
10.08.2021 15:40 | Hannu Peltola | ||
| Olli, totta! Ihan unohdin, että joskus oli aika, jolloin asiakkailla oli omia vaunuja, joilla kuljettaa tavaraa. Suomen pään kustannukset koostuivat ainoastaan vaunun vedosta Haaparantaan, jolloin tämä on voinut aidosti olla kilpailukykyinen vaihtoehto ulkoiselle rekalle. | ||||
|
|
10.08.2021 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Minä olin 1971 vasta sellainen puolikkaan hobitin mittainen, enkä oikein osaa ottaa kantaa liike-elämään ja säätelyyn 1970-luvulla. Kemikaalirekkoja kuitenkin jo oli tuolloin, mm. Viinikka kuljetti Sisuillaan erilaisia myrkkyjä. Oliko kemikaalien kuljetuksessa säännöksiä, jotka käytännössä estivät maan rajat ylittävät rekkakuljetukset? Oliko VR:n ja SJ:n rahtihinnoittelu tuolloin kustannusperusteista? Jos ei, hinta saattoi olla tällaisessa kuljetuksessa yllättävänkin edullinen verrattuna kaupallisesti toimivaan rekkayhtiöön. | ||||
|
|
10.08.2021 11:40 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on kyllä hieno, mutta kyllä kuljetusketju on ollut erikoinen jo 1970-luvulla! Oulusta Haaparantaan on noin 130 kilometriä ja ilmeisesti Haaparannassa on toteutettu siirtokuormaus ruotsalaiseen säiliövaunuun. Eikö jo 1970-luvulla olisi ollut edullisempaa, joustavampaa ja nopeampaa ajaa tankkirekka tai pari Oulusta suoraan loppukäyttäjälle yksittäisen vaunun liikuttelun ja siirtokuormauksen sijasta? | ||||
|
10.08.2021 11:34 | Hannu Peltola | ||
| Mikä rata tässä on ollut ja milloin? | ||||
|
|
10.08.2021 09:57 | Hannu Peltola | ||
| Olen viime viikonlopun osalta täysin toisen käden tietojen varassa, mutta jos tiedot pitävät paikkansa, lista on surullinen: - 1009:ssä oli teknisiä ongelmia. Tämä on normaalia museohöyrykalustossa ja ilmeisesti nämä ongelmat hoituivat kurantisti kuntoon. - vaunukalustossa oli jarruongelmia, mutta näiden osalta ilmeisesti myöhästymisen syynä ilmoitettiin matkustajasta johtuva toiminta. Tässä on ilmeisesti selkeästi välitetty väärää tietoa. - ilmeisesti sunnuntaina 8.8. 1009 oli ajanut jälleen punaisia päin. Jos tieto pitää paikkansa, siinä oli jälleen yksi kerta liikaa! Vastaavia on tapahtunut 1009:llä liiankin usein ja tosiaan yksikin kerta on liikaa. Keskusteluihin on jällleen noussut Uudenkylän junakohtaus Allegron kanssa 2013 ja tuota tapahtumaa olin itse sattumalta kuvaamassa. Tuolloin oli ainoastaan hyvää tuuria, ettei tapahtunut täyttä katastrofia. Vastaavia tapahtumia tuntuu tapahtuvan Höyryveturimatkoilla tämän tästä ja se ei johdu muusta kuin leväperäisestä turvallisuuskulttuurista. Tällä menolla ei ole kuin ajan kysymys, milloin tapahtuu paha onnettomuus. |
||||