|
|
15.05.2020 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! On tuo kyllä ollut aikamoinen varastoalue! | ||||
|
|
15.05.2020 14:50 | Hannu Peltola | ||
| Nämä ovat olleet 1950-luvun lopun tuotteiksi yllättävän primitiivisiä! Sama 1930-luvun perusmalli: kolmiakselinen vaunu liukulaakeroinnilla ja varsin pienellä kapasiteetilla. Ainoa ero vanhempiin vaunuihin on ilmeisesti hitsaamalla toteutettu säiliö. | ||||
|
|
15.05.2020 14:48 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vaunu on ollut jossain vaiheessa virkatarvevaununa, selvästi X- tai B-littera on maalattu piiloon kuten myös vaununnumeron alkunolla. Vasemmalla näkyy osittain vanhan vuokraajan nimi. Pystyykö sitä lukemaan alkuperäisestä kuvasta? | ||||
|
|
14.05.2020 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Päivitin kuvan kuvatekstin. | ||||
|
|
14.05.2020 08:39 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa Jari! Bridgehunter on hyvä sivusto, sieltä olen itsekin bongannut tiettyjen siltojen malleja. Kyseessä on tosiaan Snohomish-joen ylittävä ratasilta, mutta tämä linja on aikanaan ollut Northern Pacific Railwayn Sumas Branch Linea. Päivitän kuvatekstin tänään myöhemmin ja samalla voin kirjoittaa muutaman sanan radan historiasta. | ||||
|
|
13.05.2020 21:56 | Hannu Peltola | ||
| Oula oli arvannut Washingtonin osavaltiota, vaikka kommentti ei enää näy. Washington on oikein. Vinkkinä paikasta voisi sanoa, että kuvan vesistö on puroa suurempi, mutta se ei ole vielä lähelläkään todellisia jokia. Radalla ei ole ollut liikennettä pitkään aikaan ja sen rakentaneen ratayhtiön historia päättyi maaliskuussa 1970. | ||||
|
|
13.05.2020 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvallat on oikein, vielä paikka ja ratayhtiö! | ||||
|
|
13.05.2020 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Eli kuva ei välttämättä ole Zimbabwesta... | ||||
|
|
13.05.2020 21:12 | Hannu Peltola | ||
| Huom. Kuvauspaikaksi ilmoitettu maa on maalistan viimeinen, ei välttämättä tämän kuvan kuvauspaikka! | ||||
|
|
13.05.2020 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Oula, arvaa vaan! | ||||
|
|
13.05.2020 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Noin 25000 kilometrin päässä! | ||||
|
|
13.05.2020 21:08 | Hannu Peltola | ||
| Nämä eivät osuneet maaliin.. | ||||
|
|
13.05.2020 18:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Seppo! | ||||
|
|
04.05.2020 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rata oli rakennettu saksalaisteemaisena ja sillä kulki kaupallisia saksalaismalleja, joten voisin kuvitella mittakaavaksi 1:160. Silta voi hyvin olla 2,5 m pitkä, messuesitteessä nimenomaan mainittiin, että silta on toteutettu mitttakaavan mukaisesti oikean mittaisena! | ||||
|
|
04.05.2020 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Teemu, en tosiaan löytänyt ihan helpolla kauvia tällaisesta! | ||||
|
|
28.04.2020 00:39 | Hannu Peltola | ||
| Auton tunnistin Chevyksi, mutta onko se tosiaan vuosimallia 1952? Silloinhan kuvanottovuodenkin tulee olla 1952 ja ihan viimeisiä hetkiä, että Cascade Divisionilla vielä kulki F-8:ja, Kiitos Heikki tunnistuksesta! | ||||
|
|
26.04.2020 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, tämä on H0-rata. | ||||
|
|
26.04.2020 11:44 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
26.04.2020 00:53 | Hannu Peltola | ||
| Missä kunnossa 2214 oli tällin jälkeen? Puskimessa pari naarmua? | ||||
|
|
24.04.2020 20:54 | Hannu Peltola | ||
| Sanoisin, että Lepus Timidus... | ||||
|
|
24.04.2020 13:29 | Hannu Peltola | ||
| Myös Burlington oli aikanaan varsin merkittävä ratasolmu: Great Northernin Seattle-Vancouver B.C. ja Anacortes-Burlington-Rockport -linjat ristesivät täällä, jonka lisäksi kaupunkia palveli 1920-luvun loppuun kaksi erillistä interurban-rataa (Puget Sound Electric ja Bellingham & Skagit Interurban). Kaupungin eteläpuolella Puget Sound & Baker River Ry -tukkirata toimitti tukkeja Similk Bayn tehtaille ( https://vaunut.org/kuva/104295?s=1 ) | ||||
|
|
24.04.2020 11:00 | Hannu Peltola | ||
| Siilojen toisella puolella oli tehtaan ratapiha, mutta tämä on nykyään täysin pusikoitunut ja lähes kulkukelvoton alue. Ratapihalla oli viisi läpiajettavaa raidetta ja useita pistoraiteita tehtaalle. Siiloston takana oli kaksi raidetta sementtivaunujen lastaukseen. Sementtiä kuljetettiin 1930-luvulta lähtien Covered Hopper -vaunuissa, jollaisia on mm. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/128009?s=1 | ||||
|
|
24.04.2020 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Nämä siilostot valmistuivat 1936 ja sen jälkeen ne olivat Concreten varsinainen maamerkki. Täältä sementtitehdasalueelta johti köysirata muutaman kilometrin verran pohjoiseen Baker-joen itärannalle, jossa oli suuri avolouhosalue. Köysirata rakennettiin tehtaan laajennuksen yhteydessä 1920-luvulla ja se purettiin jossain vaiheessa 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Löysin kuvia vuodelta 1953, jolloin kalkkikivi kuljetettiin louhoksilta tänne Mack-kuorma-autoilla köysiradan sijaan. Ennen 1920-lukua avolouhokselle johti rautatie ja kalkkiveä kuljetettiin varsin vekkulin näköisellä kalustolla tänne tehtaille. Tero: jos aihe kiinnostaa, löydät avolouhoksen Google Earthin satelliittikuvista Baker-joen varresta joen itärannalta n. 2-3 kilometriä Henry Thompson -sillasta pohjoiseen. Concreten kaupungissa oli paha tulipalo 1921, jolloin lähes kaikki kaupungin puurakenteiset talot tuhoutuivat. Tulipalon jälkeen kaupungin johto päätti, että kaupunkialueen talot rakennetaan pelkästään betonista. Sitä oli sattuneesta syystä varsin hyvin tarjolla! Mallinrakentajalle tuollaiset pienet tietoknopit ovat aivan kullanarvoisia. Tämä vanhassa dokumentissa oleva lyhyt maininta betonitaloista auttaa huomattavasti mallinrakennuksessa. Puutalo Concreten keskustassa olisi selvästi todellisuuden vastaista ja siihen puuttuisi varmasti jokainen alueen historian tunteva! |
||||
|
|
24.04.2020 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiskot säilyivät paikallaan varsin pitkään liikenteen lopettamisen jälkeen, kiskotus purettiin tästä vasta 1996. | ||||
|
|
24.04.2020 10:02 | Hannu Peltola | ||
| Tämä uusi siilosto valmistui 1936. Tämä nykyinen puisto oli aivan täynnä sementtitehtaan eri rakennuksia, siiloista oikealla oli mm. suuri kalkkikiven varasto- ja murskausalue. Vanhojen kuvien perusteella juuri tässä kuvaajan kohdalla on ollut kivihiilen purkupaikka ja kuvissa näkyy useita Hopper-hiilivaunuja. | ||||
|
|
24.04.2020 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Vanhoja kuvia penkoessani löysin kuvan, jossa GP7 on Concreten vanhalla asemalla. Kuva oli sen verran epätarkka, ettei siitä voinut varmistaa veturin numeroa. | ||||
|
|
24.04.2020 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämän muistomerkin paljastus oli suuri juhla, joka on talletettu kymmeniin valokuviin. Ehkä se oli merkittävin tapahtuma koko Concreten historiassa! | ||||
|
|
24.04.2020 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Täällä Concreten asemalla ollut ratapiha oli varsin pieni, kaksi läpikulkuraidetta ja raide tälle lastauslaiturille. Varsinainen suuri ratapiha oli sementtitehtaiden yhteydessä. | ||||
|
|
24.04.2020 09:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvateksti muuttui kokonaan lisäselvitysten myötä... | ||||
|
|
24.04.2020 09:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Concreten itäosa Baker-joen itärannalla tunnettiin aluksi nimellä Cement City, kunnes tämä ja länsirannan Baker nimettiin Concreteksi 1909. | ||||
|
|
24.04.2020 09:45 | Hannu Peltola | ||
| Sillan vasemmalla puolella on aikanaan kulkenut tukkirata Baker River and Shuksan RR. Sadassa vuodessa maisema on muuttunut ja paikan päällä en edes arvannut vanhan ratalinjan olemassaoloa. Googlen satellittikuvista ei myöskään löydä ratapohjaa, Pacific Northwestin tiivis kasvillisuus on peittänyt alleen kaikki jäljet radasta! | ||||
|
|
24.04.2020 09:43 | Hannu Peltola | ||
| Nyt olen lukenut aika paljon lisätietoa mm. Concreten historiasta ja harmittavasti täällä käydessäni tuli ohitettua monia mielenkiintoisia paikkoja, kun tietoa ei vielä ollut! Tässä näkyvät padon jäänteet ovat todennäköisesti vesivoimapadosta, joka rakennettiin tähän kohtaan heti tehtaiden avaamisen yhteydessä n. 1906-1908. Nyt tässä vanhan padon kohdalla on turistien iloksi kalabongauspaikka. Paikalliset taimenet nousevat todennäköisesti tähänkin jokeen ja keväisin on varmasti mielenkiintoista katsoa taimenien vaellusta koskea ylös. Baker-joessa pari kilometriä kuvaajan selän taakse on varsinainen vesivoimalaitos, joka tuotti sementtitehtaiden tarvitseman sähkön vuodesta 1925 lähtien. Tämän Lower Baker River -voimalan patokorkeus on 87 metriä ja se oli valmistuessaan maailman korkein vesivoimala. Voimalan sähköteho on 79 MW (verrokiksi Imatran vesivoimalan patokorkeus on 25 metriä, mutta teho 192 MW). Baker-joen länsirantaa mukaillen tästä pohjoiseen kulki aikanaan tukkirata Baker River and Shuksan RR. |
||||
|
|
24.04.2020 09:23 | Hannu Peltola | ||
| Postitoimistosta oikealle sijaitsi aikanaan GN:n alkuperäinen asemarakennus. Se todennäköisesti purettiin jo 1920-luvulla, kun SRRy rakennettiin ja asema siirtyi muutama sata metriä itään. | ||||
|
|
24.04.2020 09:22 | Hannu Peltola | ||
| Sivulta https://www.concreteheritagemuseum.org/ löytyi vanha kuva Rockportista noin 1920-luvun alusta ja silloin tässä postitoimiston paikalla (aavistus etelään) oli tavaramakasiini GN-radan varrella, kaksiraiteinen ratapiha ja GN:n pieni asemarakennus. Kuva oli ajalta ennen kuin Skagit River Railway rakennettiin ja SRRy:n rakentaminen johti muutoksiin myös GN:n ratapihalla. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Pohjois-Washingtonissa |
24.04.2020 09:19 | Hannu Peltola | ||
| Löysin todella hyvän sivuston tämän alueen historiasta https://www.concreteheritagemuseum.org/ ja sieltä löytämieni tietojen pohjalta päivitin tämän kuvasarjan tekstejä ja kommentteja tarkemmin todellisuutta vastaaviksi. | ||||
|
|
22.04.2020 14:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Erkki linkistä, pitääkin tutustua siihen esim. viikonloppuna... Oula: 00-mittakaavassa junat ovat mittakaavassa 1:76, mutta ne käyttävät H0-mittakaavan (1:87) kiskoja. Raideleveys on tällöin 16,5 mm. Jos tämä kompromissi ei tunnu toimivalta, britit ovat ottaneet käyttöön mittatarkempia 1:76 -standardeja: EM 18,2 mm raideleveydellä ja P4 18,83 mm raideleveydellä. |
||||
|
Kuvasarja: Kuvia 1960-luvulta |
18.04.2020 19:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea kuvasarja, pitääkin nyt viikonloppuna tutkia kuvat oikein huolella! | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Pohjois-Washingtonissa |
18.04.2020 17:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Mikko! Harmi homma, että korona muutti matkasuunnitelmat, mutta eiköhän Pacific Northwest säily paikallaan myöhäisempään matkailuun! Tämän kuvasarjan jatkeeksi on hyvä palauttaa mieliin Skagit River Railway: https://vaunut.org/kuvat/?s=4734 SRRy:n rata jatkui suoraan Rockportista kohti Newhalemia ja Diabloa. |
||||
|
|
18.04.2020 14:30 | Hannu Peltola | ||
| Alueella on jossain ollut köysirata kalkkikiven kuljetukseen, aihesta oli maininta jonkin vanhan lehtijutun yhteydessä. | ||||
|
|
18.04.2020 12:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan kohdalla on nykyisin leirintäalue. Oikealla näkyvä hieno villa on edelleen olemassa. Kuvan viimeisestä vaunusta noin sata metriä länteenpäin näkymä tänne aseman suuntaan on tänä päivänä tällainen: https://vaunut.org/kuva/138949?s=1 | ||||
|
|
18.04.2020 12:07 | Hannu Peltola | ||
| Tosiaan surullinen näky, mutta jotenkin se sopi Concreteen, jossa loiston päivät ovat selvästi takanapäin. Tulipalon syytä ei ole julkisuudessa kerrottu, mutta sen kerrotaan olleen räjähdysmäinen. Tein itse tulkinnan, että vaunuissa toimi 2010-luvulla laiton kemiantehdas, joka tuotti niinikään laittomia tuotteita Pohjois-Washingtonin markkinoille. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Pohjois-Washingtonissa |
18.04.2020 12:02 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja Jussi! Minusta on mukavaa tehdä taustatutkimusta pienoisrautatieni paikoista, jolloin rataa pystyy aina pala kerrallaan muuttamaan vielä enemmän esikuvan mukaiseksi. Samalla kuvista saa koostettua kuvasarjan mm. Vorgiin. | ||||
|
|
18.04.2020 10:33 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa penger näkyy toisesta kulmasta: https://vaunut.org/kuva/122855?s=1 Tulkitsisin penkereen luonnontuotteeksi. | ||||
|
|
17.04.2020 23:41 | Hannu Peltola | ||
| Rockportissa oli enää hyvin vähän jäänteitä rautatiestä. Kuvaajan selän taakse jäi vanhan ratakolmion penkka. Yhdysvaltalaiseen tyyliin kokonainen henkilöjuna pystyttiin kääntämään kolmiossa. Tänne ajettiin kaksivaunuisia tämänkaltaisia junia: https://vaunut.org/kuva/123551?s=1 | ||||
|
|
17.04.2020 10:34 | Hannu Peltola | ||
| Millaista sotilaallista käyttöä 6mm rautalangalla oli? Militääritarpeet selittäisivät sen, ettei siitä ollut puutetta... | ||||
|
|
15.04.2020 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Kuvauspaikka Kuala Lumpur ja KLIA Ekspress -junan ( https://vaunut.org/kuva/106456?s=1 ) päätepiste. | ||||
|
|
13.04.2020 00:10 | Hannu Peltola | ||
| Heikki osaa kyllä elävöittää kuvia, kiitokset hyvistä taustoituksista! Ja tuo linkki maanalaiseen Britanniaan oli huisin mielenkiintoinen, täytyykin käydä jotain kohdetta katsomassa sitten, kun Sumujen Saarille taas pääsee. | ||||
|
|
12.04.2020 12:44 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa näkyy lenkkikytkimien irroittaminen: https://vaunut.org/kuva/138745?s=1 Kerho oli tehnyt tarkoitukseen sopivia työkaluja, joissa ruuveimeisselin varteen oli liitetty koukkumainen terä. Kykimien käyttö sujui yllättävän sutjakkaasti eikä esimerkiksi irtikytkeminen poikennut Kadee-kykimien irrottamisesta grillitikulla: https://vaunut.org/kuva/122781?s=1 | ||||
|
|
09.04.2020 23:40 | Hannu Peltola | ||
| :-) | ||||
|
|
09.04.2020 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Veturissa oli (luonnollisesti) äänet ja kuvaa ottaessa Sulzer murisi pelottavasti! | ||||
|
|
09.04.2020 18:17 | Hannu Peltola | ||
| Hieno keväinen kuva! Täällä karanteenirajan toisella puolella ei voi kuin muistella Kouvolassa kuvaamista... :-( | ||||