Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.10.2018 18:37 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, nyt taitaa Jussilla olla ketunhäntä kainalossa ellei peräti koko kettu! :-) Lättähatusta on maalattu (photoshopattu?) kaikki merkinnät yli, paikka ei ole ainakaan Kauklahti ja epäilen vahvasti Tähtelääkin. Ettei olisi jokin elokuvalavaste tms. Porvoon asemalla??? | ||||
|
02.10.2018 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Kieltämättä postivaunu on kuin suoraan V&T:ltä! Tässä kuvassa on paljon yksityiskohtia, joita jää tarkastelemaan: vanhat autot, vanhat vaunut, kauan sitten puretut rakennukset... Ihmettelin noita Pe-vaunun sivuja, mutta en muistanut Porkkalan liikennettä. Luukuthan ne tietysti ovat! Mitä Heikki, Esa ja muut olette mieltä autoista? Toinen auto oikealta Ford Thames? Tavaramakasiinin keskellä beige 1940-luvun Scania? Tavaramakasiinin kohdalla Dodge Power Wagon (suoraan ylijäämävarastosta)? |
||||
|
01.10.2018 23:40 | Hannu Peltola | ||
| Yksityiskohtia ei tietenkään kukaan muista ulkoa, mutta ruotsalaisen vetokaluston tietoihin näppärä sivusto on www.svenska-lok.se MUOKS vielä: Kerää Ilkka nämä Partillen kuvat omaan kuvasarjaansa, niin olisi jatkossa helpompi löytää! |
||||
|
01.10.2018 23:33 | Hannu Peltola | ||
| Nyt tuli kuvasta peukkuja!!! Tämä on yksi maailman hienoimpia rautatiesiltoja ja Ilkka on onnistunut valtavan sillan kuvaamisessa upeasti. | ||||
|
|
01.10.2018 23:30 | Hannu Peltola | ||
| Johtoveturi on Du2 #404. Veturi valmistui 1936 sarjaan Ds (eli pikajunaveturi), tehokkaampien moottorien myötä littera muuttui Dk-sarjaan 1941 ja modernisoinnin jälkeen 1955 sarjaan Du. Veturi sai kaksinajolaitteet 1970, jolloin sarja muuttui Du2:ksi. Tehoa oli loppuvaiheessa 2*920 kW ja suurin sallittu nopeus 100 km/h. Du2 #404 oli tässä vaiheessa Hallsbergin kone. Veturin elämä päättyi 1985 Vislandassa. Jälkimmäinen on myös Du2, koska veturit ovat tässä kaksinajossa. | ||||
|
01.10.2018 23:25 | Hannu Peltola | ||
| Johtoveturi on Da #817 vuodelta 1953. Tämä oli kuvausaikana Gävlen koneita. Veturi romutettiin 1990. Toinen veturi on myös Da ja nämä ovat varmaankin kaksinajossa. Näitä seuraa Hg- tai Hg2-parivaljakko. Valtaosa Hg-vetureista oli 1980-luvulla varustettu kaksinajolaitteilla, joten Hg2 olisi todennäköisempi sarja näille. Hg:t valmistuivat 1942-1951 ja yhteensä sarja käsitti 68 konetta. Da-vetureita oli 93 kappaletta ja ne olivat valmistuneet 1952-1957. | ||||
|
01.10.2018 17:47 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kaarrekuva upealla ruskaisella luonnolla! | ||||
|
01.10.2018 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno kuva Sr3:sta, sopisi melkein tyyppikuvaksi! | ||||
|
01.10.2018 17:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä #1007 on restauroitu upeaan kuntoon! Veturihan on palautettu vuoden 1978 mukaiseen asuun. Tässä veturiyksilössä alaosan tumma osa on väriltään hyvin tumma violetti, olin aikaisemmin kuvitellut sen olevan musta. Vielä MUOKS: Onko Rc:n perässä oleva vaunu Fo14? |
||||
|
29.09.2018 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Nämä moottorivaunut olivat prototyyppejä hiukan myöhemmin rakennetulle suurelle ja menestyksekkäälle X1-sarjalle. Xoa6-junia rakennettiin ainoastaan 3 kappaletta vuonna 1960. Moottoritehoja oli 1100 kW ja huippunopeus 100 km/h. Nämä prototyypit osoittivat, että lähiliikenteeseen moottori- ja liitevaunujen suhde oli huono ja X1 rakennettiin tunnetusti ilman välivaunua. Näissä oli alun alkaen varsin miellyttävä punavalkoinen väritys. Littera muuttui vuonna 1970 yksinkertaisempaan muotoon X6. Pääosan työuraansa nämä työskentelivät Göteborgin lähiliikenteessä (1970-1985). Nämä vaunut olivat jatkokehitelmä Puolaan 1950-luvulla toimitetuista sähköjunista. Olen itse epäillyt, että nämä vaunut ovat olleet vähintään vahva innoituksen lähde kotoisille Sm1:lle! | ||||
|
29.09.2018 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Veturi oli alkujaan Hg vuodelta 1947 ja vuonna 1975 tähän asennettiin kaksinajolaitteet, jolloin litteraksi muuttui Hg2. Veturin kotivarikko oli 1975-1984 Sävenäs eli tässä kuvassa ollaan varsin lähellä kotikontuja! Veturin käyttö päättyi 1988 ja veturi romutettiin samana vuonna Kilissä. Vaunu on B6, alkuperäiseltä litteraltaan Co6 ja vuosina 1956-1970 Bo6. Nämä olivat tyypillisiä suurkaupunkien lähiliikennevaunuja 1940-luvulta aina 1980-luvulle. | ||||
|
28.09.2018 22:35 | Hannu Peltola | ||
| Olet Tuomas tainnut ottaa kuvan prikulleen tästä samasta paikasta suon päälle rakennetulta huteralta vanerikannelta? | ||||
|
|
28.09.2018 22:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia täsmennyksestä ja päivitin kuvatekstin! Alueet ovat vieraita minulle ja yritin tarkastella kartasta paikkoja. | ||||
|
28.09.2018 21:20 | Hannu Peltola | ||
| Minusta Seepraan sopii tämä vihreä väritys erinomaisen hyvin, veturi on maalauksen päivityksellä siirtynyt 40 vuotta eteenpäin! | ||||
|
Kuvasarja: Ruska-ajan itäliikennettä |
28.09.2018 20:31 | Hannu Peltola | ||
| Minulle oli tähän saakka jäänyt Luumäen ja Vainikkalan väli täysin vieraaksi ja vasta nyt kävin siellä ensimmäistä kertaa kuvaamassa. Tuo osuushan on aivan hurjan upea maisemiltaan! Aamu alkoi pirteästi klo 5 ja klo 6 laitoin auton kuonon kohti itää. Pirtsakka aamu! |
||||
|
27.09.2018 11:13 | Hannu Peltola | ||
| Itä-Karjala oli sotien aikana Suomen sotilashallintoalue ( https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Karjalan_sotilashallinto ) ja alue ei ollut koskaan liitetty Suomen valtioalueeseen. Krimin niemimaa sen sijaan oli Neuvostoliiton ja sen perillisenä Venäjän hyväksymällä sopimuksella juridisesti osa Ukrainaa. Krimin valtaus oli selkeä toiselta valtiota tapahtunut aluevaltaus. | ||||
|
24.09.2018 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Tuomaksen kuva tuli satunnaiskuvana. Onpa upea kesäaamun tunnelma! | ||||
|
22.09.2018 10:36 | Hannu Peltola | ||
| Timo, kyllähän piippu sopisi hyvin myös lasitehtaan piipuksi, sillä kyseessä on sama savupiippu! Lasitehdas oli lopettanut 1952 ja tiloissa toimi muutaman vuoden tiilitehdas, ennen kuin Kuusakoski Oy muutti sinne. Tässä toisessa kuvassa näkyy piippu ja lasitehdas: https://vaunut.org/kuva/128626?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Historiallinen Kauklahti |
20.09.2018 15:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Reino! Tämä oli tavallaan helppo sarja koostaa, ainoastaan tarvitsi ladata omalle koneelle Finnasta löytyvät rautatieaiheiset kuvat ja kopioida niihin liittyvät tekstit. Aikaa vei sitten se, kun jäi katselemaan muita löytyneitä kuvia! Aika paljon löytyi tuttuja maisemia ja paikkoja ja Finnassa oli myös paljon vanhoja kuvia Kauklahden lasitehtaalta, jotka olivat myös mielenkiintoisia. | ||||
|
|
19.09.2018 18:55 | Hannu Peltola | ||
| Isäni on kertonut koulupoikana matkustaneensa tämän Suomen pisimmän rautatietunnelin läpi ja tunnelma oli juuri tuollainen, kuin Vesa kuvaili. | ||||
|
19.09.2018 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Nämä juna & Hornet -kuvat ovat ihan hauska idea! | ||||
|
19.09.2018 14:54 | Hannu Peltola | ||
| Vuoden 1948 50 $ vastaa nykyrahassa noin 523 $. Hinta on kova junakohtaisesta maksusta, mutta ei ehkä ihan hirmuinen. EDIT vielä: Summa ei ehkä ole hirmuinen, mutta jos maksu on pitänyt tehdä dollareina, se on voinut todella kirpaista muutenkin sodanjälkeen valuuttaköyhässä maassa. |
||||
|
18.09.2018 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Neuvostoaikaan varusmiehet laitettiin palvelukseen mahdollisimman kauas kotoaan. Ehkä näin tehtiin myös rautatieläisten kanssa, varsinkin jos palveluspaikka oli rautaesiripun toisella puolella. | ||||
|
18.09.2018 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Onkohan laatukin 1970-luvun Dacia-tasolla? | ||||
|
18.09.2018 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Tuo pienoisrautatiekuva oli aivan loistava oivallus! Pasi, kauanko sinulla meni aikaa pienoismallikuvaan ja sen saamiseen näin lähelle 1:1 otosta? (Ja kaikki, jotka ette ole vielä katsoneet Pasin pienoismallikuvaa, kannattaa katsoa! Tämä on uskomaton kuvapari!) | ||||
|
18.09.2018 16:26 | Hannu Peltola | ||
| Ei ollut onneksi vielä tässä, tästä oli Porkkalan alueen rajalle linnuntietä 2,5-3 km. Ai niin, vielä voisi lisätä, että tämä vähävetinen puro tai oikeammin oja on Espoonjoki, ei ole joki näköjään ennenkään ollut kummoinen... |
||||
|
|
18.09.2018 15:48 | Hannu Peltola | ||
| Eikö nämä venäläiset veturit vaihdettu suomalaisiin Tähtelässä ja Kauklahdessa? Tässä juna on siis saapumassa Turun suunnasta Kauklahteen ja minusta näyttää siltä, että veturi on jo irti junarungosta. Normiliikenteen lisäksi venäläiset siirsivät kalustoa ja ajoivat (sotilas)tavarajunia Vainikkalan ja Porkkalan alueen välillä. Näissä varmastikin oli suomalaiset luotsit. |
||||
|
18.09.2018 10:38 | Hannu Peltola | ||
| Elektoputeren ilme on aika surullinen, ura alkaa selvästi olla ehtoopuolella Tauruksen ja muun nuorison ottaessa ohjat... | ||||
|
18.09.2018 10:36 | Hannu Peltola | ||
| Ruumisjuna on ajettu rautatieasemalle ja vainajaa kunnioittaa kunniavartio. Kenen merkittävän sotilaan tai valtiomiehen hautajaiset ovat kyseessä? | ||||
|
|
18.09.2018 10:32 | Hannu Peltola | ||
| Totta Juha, kieltämättä vahva N-mittakaavan tuntu tässä kuvassa! Ja seuraavilla pienoisrautatiepäivillä Pasin radassa on juuri tällainen valaistus... :-) | ||||
|
|
17.09.2018 23:48 | Hannu Peltola | ||
| Asemarakennus erottuu kuvan oikeassa yläreunassa. Keskellä ylhäällä on VR:n henkilökunnan asuntoja. Mukavaa, että koirakin on päässyt nauttimaan kalastusretkestä! | ||||
|
17.09.2018 23:46 | Hannu Peltola | ||
| Kuvaa voi verrata tähän vuoden 1923 ratapihakaavioon: https://vaunut.org/kuva/42642?ros=35&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
|
17.09.2018 23:43 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa näkyy puiset rappuset, jotka on voinut asettaa saapuvan henkilöjunan oven kohdalle. | ||||
|
17.09.2018 23:42 | Hannu Peltola | ||
| Aseman vasemmalla puolella on vanha huussi, tästä en ole koskaan ennen nähnyt kuvaa. Vasemmanpuoleiset talot ovat VR:n henkilökunnan asuntoja. | ||||
|
17.09.2018 23:41 | Hannu Peltola | ||
| Kioski on ollut tuolloin varsin pieni. Tavaramakasiini jää juuri kuvan oikealle puolelle. | ||||
|
17.09.2018 23:40 | Hannu Peltola | ||
| Tunnistettavia aparaatteja ovat lennätinkone vasemmalla ja puhelin oikealla. Mitä muut laitteet ovat? | ||||
|
|
17.09.2018 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Mikä veturi näkyy aseman ikkunasta? x62 erottuu numeroista, voisiko se olla esim. Paikku 762? Entä mikä on tuo kytkentäkotelo kahden vasemmanpuoleisen venäläisen välissä? | ||||
|
17.09.2018 23:37 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa erottuu Kauklahden vanha ja hieno vesitorni ja halkolaituri. Harmi, että tämä purettiin jo 1960-luvulla! Rata-auto on perinteinen neuvostomalli, tarkempaa tyypitystä en osaa tehdä. | ||||
|
|
17.09.2018 23:35 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Su-sarjan kone, numeroltaan ilmeisesti jotain 3xxx. | ||||
|
17.09.2018 23:35 | Hannu Peltola | ||
| :-) Eivät ole nämä pojat tulleet aivan Neuvostoliiton länsiosista... | ||||
|
|
17.09.2018 23:34 | Hannu Peltola | ||
| Oikean puolen kyltissä näyttäisi lukevan Kauklahti - Köklaks. Taustalla näkyy tiilitehtaan savupiippu. | ||||
|
17.09.2018 23:32 | Hannu Peltola | ||
| Radansuuntaisesti oleva pitkä varastorakennus oli ollut jo pitkään purettuna, kun muutimme Kauklahteen 1971. Kuvan vasemmassa reunassa oli aikanaan Tuomisen romuliike, jossa mm. romutettiin ilmavoimien vanhoja hävittäjiä. Savupiipun taakse mäkeen rakennettiin 1960-luvulla koulukeskus ja siellä tuli vietettyä monta monituista tuntia yläasteella ja lukiossa. Nykyisin tiloissa toimii Espoon Yhteislyseo. Kuvan oikeassa reunassa näkyy VR:n työntekijöiden asuntoja. | ||||
|
17.09.2018 23:28 | Hannu Peltola | ||
| Tämä ei ole suoraan rautatiekuva, mutta (Suomen) Sinkkivalko Oy oli vuosikymmeniä tärkeä rautatieasiakas Kauklahdessa. Tehdas oli Espoonjoen väärällä puolella, eikä sinne koskaan ollut sivuraidetta suoraan asemalta. Aikanaan tänne johti työntövaunurata asemalta Espoonjoen yli ja sen jälkeen kuljetukset hoidettiin hevosella/autolla Kauklahden aseman lastausraiteille. Sama kuva on julkaistu myös Työväen arkistossa ja siellä kuvausvuodeksi on ilmoitettu 1935. | ||||
|
|
17.09.2018 23:25 | Hannu Peltola | ||
| Palaute kannattaa lähettää Kansallisarkistoon, kuvatekstit ovat suoraan Finnan sivuilta. | ||||
|
17.09.2018 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on verrokkikuva lähes samasta paikasta tasan 100 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/120692?s=1 Vasemmalla Bensulsin pellolla oleva saunarakennus on edelleen olemassa. |
||||
|
17.09.2018 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Pyöräilijän yläpuolella aivan kuvan vasemmassa reunassa erottuu asemalla olevan höyryveturin etupää. Olisiko kuvassa Paikku? Asema jää veturin vasemmalle puolelle. Halmeen talosta suoraan alas radanvarressa olevat VR:n henkilökunnan asuintalot purettiin vasta 1980-luvun lopulla. Halmeen leipomo on kuuluisa aivan erinomaisista munkeistaan sekä suussa sulavasta ruisleivästä, slurps! | ||||
|
17.09.2018 23:17 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa näkyy lasitehtaan rakennus ennen tulipaloa 1946. Vasemmanpuoleinen savupiippu on edelleen pystyssä, tosin jonkin verran lyhennettynä. | ||||
|
17.09.2018 23:16 | Hannu Peltola | ||
| Vanha lasitehtaan rakennus paloi 6.4.1946, mutta tiiliseinät jäivät ja tämä rakennettiin välittömästi palaneen rakennuksen tilalle. Lasitehtaan jälkeen tiloissa toimi Polar Oy Kauklahden tiilitehdas vuosina 1952-1956. Kuusakoski Oy aloitti rakennuksessa toimintansa jo 1950-luvulla ja tuotanto jatkuu edelleen. Kaikki nämä teollisuuslaitokset ovat olleet tärkeitä rautatieasiakkaita ja tehtaalle oli vuosikymmenten ajan pistoraide Kauklahden asemalta. Kuvassa näkyy myös radan varteen asennettu puhelinlinja, ilmeisesti VR:n linja. Aivan radan vieressä erottuvat tulosemaforille johtaneet vaijerit ja niiden ohjaimet. | ||||
|
|
17.09.2018 15:44 | Hannu Peltola | ||
| Onpas ihan käsittämättömän hieno! Vähän spooky tunnelma kaikkinensa! | ||||
|
17.09.2018 14:42 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jouni linkistä! Minulla oli mennyt ihan ohi, että Green Cargo on tilannut näitä ja näköjään paikallinen littera on Mb. Tämä onkin looginen littera 6-akseliselle veturille. | ||||
|
|
16.09.2018 19:18 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä erikoisen näköinen härveli ja ennen tätä kuvaa en ollut tällaista nähnyt. Myönnettäköön, että olen seurannut varsin heikosti Romanian rautatie-skeneä... | ||||