15.11. 11:00 | Ilari Kokko | |||
Siinähän on linjan 10s vaunuja odottamassa pääsyä Ruskeasuon uudelle runkolinja-asemalle. | ||||
09.09.2022 15:36 | Ilari Kokko | |||
London and South Western Railway, luokka M7. Eräänlainen englantilainen Paikku siis, pyörästöltään 0-4-4T. Näillä operoitiin erityisesti LSWR:n Lontoon lounaispuolen "lähi"liikennettä. Tämä yksilö on jo vuodelta 1897, eli sarjan vanhimpia yksilöitä. Näitä on säästynyt ilmeisimmin kaksi, joista ainakin toinen on ajokunnossa. | ||||
06.08.2022 21:38 | Ilari Kokko | |||
Mieleni tekee pienesti piruilla, joten satun vahingossa heittämään ilmoille ajatuksen, missä menee "ulkomaan" kuvan ja "kotimaan" kuvan raja - kuvanottomaassa, kuvatun kaluston kotimaassa vai kuvatun kaluston valmistusmaassa? Esimerkiksi tänään (6.9.2022) julkaistu Vectronin kuva (http://vaunut.org/kuva/156829?a=1) on tästä hyvä esimerkki. Ulkomainen kuva: ulkomaalaisvalmisteista ulkomaalaista kalustoa ulkomailla, mutta oho, näin tänään samanlaisen Suomessa... Mielestäni nämä herättävät nimenomaan mielenkiintoista keskustelua. Samaa kalustoa, vaihtelevissa käytöissä ja eri olosuhteissa... Keskustelua ja ajatuksia herää varmasti. PS. Mitä varsinaisesti on suomalainen rautatiekalusto? Koko konsepti taitaa tulla ulkomailta, vaikka innovaatioita on toki alalla Suomessakin tehty... ;) |
||||
20.10.2021 21:23 | Ilari Kokko | |||
Nyt on kyllä pakko kysyä, mutta onko tuossa, öh, laitteessa, hallintalaitteet molemmilla sivuilla, mutta vain oikealla sivustalla suoja kuljettajalle? | ||||
30.08.2021 21:33 | Ilari Kokko | |||
Kiitos! Sattumalta omaan kysymykseeni vuosien takaa törmänneenä. En todellakaan muista miksi olen tuota kysymystä pohtinut, mutta oletettavasti muistikuviani penkonut... Ei varmaankaan liene sattumaa, että nuo takavalot ovat aivan saman näköiset kuin ennen oli HKL:n busseissakin, siis Wiiman korittamissa. Muistikuvat varmaan menevät jonnekin 80-luvulle. Ilmeisesti ovat olleet enemmän tai vähemmän hyllytavaraa. (Sellaistakin oli ennen) Välipalaratikat ovat jääneetkin vieraammiksi kun kaupungista olen poistunut mannheimilaisten kanssa samoihin aikoihin. | ||||
30.04.2021 13:30 | Ilari Kokko | |||
"NEi". "N" = Norja, "E" = 2. luokka ja "i" = avo-osasto? http://vaunut.org/kuva/135728?tag0=12%7CNEi%7C Taidanpa jatkossakin suosia Norjassa omaa autoa ;) | ||||
23.04.2021 21:08 | Ilari Kokko | |||
En ole koskaan tullut ajatelleeksi, mutta nuo Tampereen keskustan teollisuuskiinteistöt Tammerkosken partaalla taitavat olla siinä mielessä monesta vanhasta teollisuuskiinteistöstä poikkeavia, että niihin ei ole kai koskaan ollut leveäraiteista raideyhteyttä? Finlaysonillahan oli oma sähköratansa, mutta ilmeisimmin se oli vain yhtiön omaan käyttöön. | ||||
26.08.2020 09:07 | Ilari Kokko | |||
Eskilstunassa on entisellä Munktellin tehtaalla erittäin mielenkiintoinen Munktell-museo, joka valoittaa paitsi traktorien, myös muiden tuotteiden historiaa: https://munktellmuseet.com/ | ||||
12.08.2020 21:56 | Ilari Kokko | |||
Laitteen käyttöliittymä on sinänsä todella looginen, sillä siihen on lainattu suoraan "näppäimiksi" koskettimet. Sinänsä mielenkiintoinen laite, että puhutaan 1850-luvun näppäimistöstä. Samanlainen laitehan on nähtävillä Tampereella Vapriikin Rupriikissa: http://vapriikki.fi/rupriikki/nayttelyt/ | ||||
10.08.2020 21:24 | Ilari Kokko | |||
Kyllähän mekaanisella laitteella toki dekoodataan: https://en.wikipedia.org/wiki/David_Edward_Hughes | ||||
09.05.2020 18:18 | Ilari Kokko | |||
Museokalustossa rautateillä ja museoajoneuvoissa maanteillä on huvittavaa, että ne harvemmin tosiaan vastaavat oman aikansa käyttökuntoa. Toisaalta, aika ehkä (onneksi) kultaa muistoja. | ||||
17.04.2020 15:23 | Ilari Kokko | |||
Murray Bridge, South Australia. Adelaidesta noin 50 mailia itään. | ||||
24.01.2020 21:21 | Ilari Kokko | |||
Martinkyläntien ja Myllykivenkujan risteys? Itse ajattelin ensin Roihupellon aluetta. | ||||
29.07.2019 13:00 | Ilari Kokko | |||
Class 156 ja RAF 100 years livery juhlistamassa Royal Air Forcen 100 vuotista taivalta. | ||||
22.06.2019 21:57 | Ilari Kokko | |||
NS 500-sarjaa, numero 508? Teknisesti siis sama laite kuin brittiläinen Class 11. Sarjan kauneus ja käytännöllisyys on jakanut tälläkin sivustolla mielipiteitä. Ohessa sarja 08 yksilö http://vaunut.org/kuva/8494?maa=61, joka kyseisen veturin lähisukulainen. | ||||
16.11.2018 10:19 | Ilari Kokko | |||
Vanhan miehen valituksia: Mitä ihmettä tarkoittaa Mall of Tripla? Siis Triplan kauppakeskuksen ulkoalueko vai kenties Ratapihantie? Rautateihin täysin liittymättä, mutta jos asiat pitää kääntää englanniksi niin miksei sitä voi edes tehdä kunnolla? Samaisen k a u p p a k e s k u k s e n verkkosivuilla käytetään iloisesti sekaisin niin englantia kuin amerikan englantia. Euroopassa yleensä tulisi käyttää ensimmäistä, joka on myös virallien EU-kieli. Jälkimmäisessä merkitys muuttuu ratkaisevasti verrattuna ensimmäiseen... Ehkäpä täysin turha purkaus, mutta katsotaan herättääkö keskustelua. | ||||
02.11.2018 14:12 | Ilari Kokko | |||
Tokiossa on myös edelleen raitiotietä jäljellä. Ainakin Arakawa-linja pohjois-Tokiossa kulkee osittain kadulla muun liikenteen seassa, pääasiassa tosin pikaraitiotiemäisesti muusta liikenteestä erillään. Setagaya-linja on ollut osa tätä samaa verkostoa, mutta se on täysin muusta liikenteestä erillään. Enoshiman sähkörautatie puolestaan on EMU, joka ajaa osittain katuverkostolla Fujisawassa, Tokion lounaispuolella. Hokkaidōlla sekä Sapporossa että Hakodatessa on (osin) katuverkossa kulkeva toiminnassa oleva raitiotie, samoin Takaokassa (keski-Honshū, pohjoisrannikko). Hiroshimassa liikenne on ehkä laajinta yhdeksällä linjalla ja erittäin monipuolisella kalustolla. Nagasakissa liikennöidään pääosin katuverkolla, muutamaa eriytettyä osiota lukuunottamatta. Sama pätee Kumamotoon Nagasakin naapurissa, jossa myös keskustassa ajetaan katuverkossa. Myös Kagoshimassa Nagasakista etelään on pieni raitiotie, 10 kilometriä pituudeltaan. Ōsakassa linjasto noudattaa japanilaista tapaa, eli sekä katuverkolla että siitä erillään ajetaan. Okayamassa Honshūn eteläkärjessä on myös lyhyt, noin kahden linjan verkosto. Siellä puolestaan ajetaan käytännössä autoilta erotetussa kadun keskiosiossa. Sama pätee Kōchiin Shikokussa. Mielenkiintoinen on Matsuyama, josta mm. löytyy sähköradan ja raitiotien raideristeys! Molemmilla 600V tasajännite. Näissä japanilaisissa järjestelmissä tarkka määritelmä on haastavaa, onko kyseessä rautatie katuverkolla vai muusta liikenteestä eristetty raitiotie. Lainsäädäntöhän tuon oikeastaan määrittelee. |
||||
16.10.2018 14:19 | Ilari Kokko | |||
Oikealla olevat veturit olivat pikkukuvassa todella ranskalaisen näköisiä, mutta ilmeisimmin ovat Kataloniassa ja Baskimaalla valmistettuja. Chapelonimaisia mielestäni joka tapauksessa. | ||||
16.08.2018 15:34 | Ilari Kokko | |||
Eikös tuo punainen kierrätysmerkki ollut ennen pääkaaupunkiseudun seutuliikenteen merkki? | ||||
08.08.2018 11:12 | Ilari Kokko | |||
Rakentaminen entisellä Mensan tontilla Hämeenlinnassa jatkuu, ensimäiset rakennnukset ovat ilmeisimmin saavuttaneet harjakorkeutensa ja vanha tehdasrakennus on poistunut kokonaan katukuvasta. Aseman liityntäpysäköinti on siirretty nyt aseman ja Viipurintien sillan eteläpuoliselle joutomaalle, lähemmäs vanhaa tavara-asemaa. | ||||
26.06.2018 21:04 | Ilari Kokko | |||
Juu, samaan turkusteamers.com sivustoon minäkin pohdintani perustin, laiskuudessa jättäen samalla lähteet luettelematta... Itse päädyin S/S Vesterbotteniin saman sivuston kuvien kautta (kohdassa Finland (3)). Itseäni epäilytti maalatun kuvan perusteella laivan oleminen Birger Jarl laivan peräpään, tässä tapauksessa pitäisi ilmeisimmin sanoa, ahterin, takia. Birger Jarl näyttäisi peränsä puolesta olleen umpinaisempi kuin Vesterbotten. Toisaalta, laivat eivät todellakaan ole vahvuuteni ja pitkäkestoisina työjuhtina ovat käyneet mittavia remontteja aikojen saatossa läpi, ulkomuotoa myöden. | ||||
22.06.2018 22:58 | Ilari Kokko | |||
Svea-varustamon laiva lienee ex SS Finland, kuvassa SS Borgholm, vuodesta 1934 SS Westerbotten. Tämä tosin ei auttane ajoituksessa paljoakaan, koska laivan nimi keulassa jää juuri rakennuksen taakse. | ||||
03.05.2018 21:40 | Ilari Kokko | |||
Kyllä silloin oli kaikki hyvin kulttuurin alallakin, Suomi voitti Norjan Euroviisuissa, Uuno Turhapuro oli katsotuin kotimainen elokuva eikä Hiihdon MM-kisoissakaan Lahdessa 1978 ollut yhtään doping-tapausta... | ||||
02.05.2018 20:57 | Ilari Kokko | |||
Commodore PET oli parasta mitä kotitietokoneelta saattoi odottaa ja vinyyli oli voimissaan... | ||||
26.03.2018 14:58 | Ilari Kokko | |||
Saareen, jossa on (kapearaiteinen)rautatie? | ||||
02.02.2018 11:36 | Ilari Kokko | |||
5' 3'', eli sama kalusto ilman telinvaihtoja ajaa Dublinista Belfastiin. Historiallisestihan ennen vuotta 1921 rautatiet sekä etelässä että pohjoisessa ovat olleet saman valtionhallinnon alaisena. Yhtiöitä toki on ollut monia. | ||||
20.01.2018 21:30 | Ilari Kokko | |||
Ahaa, eli tämän moottorivaunun välivaunusta siis on kyse http://vaunut.org/kuva/123872?maa=176? Se selittänee samalla myös ylikulkujen ulkonäön. Vähän samaan tapaan kuin KEis? Tuo 854-sarja on aina mielestäni ollut jotenkin uljaan jyhkeä luomus. | ||||
19.01.2018 11:54 | Ilari Kokko | |||
Mielenkiintoisena huomiona, mutta ovatko nuo vaunut vähän pulskahkon näköisiä? Takaosan muotoilu on mielestäni jotenkin jännähkö, kun oven jälkeenkin vaunun molemmissa päissä on ikkuna. | ||||
23.12.2017 13:05 | Ilari Kokko | |||
Neuvostoliitto taidettiin kuitenkin virallisesti lakkauttaa vasta 21.12.1991 ja Neuvostoliiton Korkein Neuvosto lakkautti itsensä vasta 26.12.1991. Eli 26 vuotta tulee siis viimeisimmästä pesusta (huh huh) Onneksi on käynyt maalattavana muutamaan otteeseen ;) | ||||
21.11.2017 09:57 | Ilari Kokko | |||
Kartassa on muuten sangen mielenkiintoinen projektio. Jotta Helsingin "oleelliset" alueet on saatu mahdutettua karttaan, on sitä ainakin itä - länsisuunnassa litistetty aika pahasti. Kulosaaren ja Lauttasaaren muodot... | ||||
10.11.2017 11:05 | Ilari Kokko | |||
Jospa minäkin kokeilen arvaus- tai päättelyonneani. Monissa vanhemmissa kuvissa on mahtavaa huomata, miten juuri kuvien ajoituksessa keskustelu rönsyilee moneen eri suuntaan ja keskustelijat käyttävät hienosti omia taustatietojaan avuksi ajoituksessa ja paikkojen tunnistamisessa. Monesti keskusteluja seuraamalla oppii myös aivan uusia asioita, joita ei todellakaan ole tiennyt tai edes huomannut aiemmmin. Itse taidan aloittaa arvailuni helpommasta päästä, eli autosta. Katsotaanpa erehdynkö pahasti... Veikkaan siis 60-lukua, aikaisintaan vuotta 1963, mikäli auto sattuu olemaa Cortina mk1, joka lanseerattiin vuonna 62. Takavalot viittaavat mielestäni tähän suuntaan. Mutta mitenkäs on noiden mahdollisesti puhelinkaapelien kannakkeiden laita talon päätyikkunan yläpuolella. Tyhjinä ovat, samaten kuin pylväskin, joten ollaanko kuitenkin jo 1970-luvulla? |
||||
19.04.2017 08:57 | Ilari Kokko | |||
Varikonniemi, Hämeenlinna? | ||||
07.04.2017 15:06 | Ilari Kokko | |||
Olen Kantolanniemeä tänä keväänä ohi ajellessani katsellut. 10-tien alta ovat esimerkiksi kiskot lähteneet puuston mukana. Tulleeko jokin kevyen liikenteen reitti entiselle ratalinjalle Vanajan myllyn kupeelta etelään? | ||||
07.04.2017 14:54 | Ilari Kokko | |||
Voisiko (liikenne)paikka olla Kantolanniemi, Hl? | ||||
09.03.2017 13:28 | Ilari Kokko | |||
Lievän provosoivasti: Mihinkäs minä nyt jätän autoni? Tuon aurinkopaneelitalon kohdalla se yleensä on... Eli pohdituttaapa tässä se, mitenkä ovat suunnitelleet liityntäpysäköinnin jatkossa. Itseäni ja montaa kanssamatkustajaa varmasti miellyttää erityisesti m a k s u t o n pysäköintimahdollisuus, joka tänään on olemassa. Tuskin säilyy jos pysäköintitaloon täytyy auto viedä. Mitenkään eivät myöskään autot mahdu tuolle pienelle paikoitusalueelle, jolla jo havainnekuvassakin on joku autonsa pysäköinyt metsän puolelle. | ||||
20.01.2017 12:46 | Ilari Kokko | |||
Ja niitähän oli liikenteessä ennen kuin DMU:t syrjäyttivät ne. Vain slam door layout on muuttunut uudempaan: http://www.didcotrailwaycentre.org.uk/zrailmotor93/archivenews_13/archivenews_13.html Pitäisikö tätä nyt sitten virallisemmin kutsu SMU:ksi... | ||||
18.01.2017 14:57 | Ilari Kokko | |||
Tälläkin yleisesti ottaen klassisen ulkonäön veturilla on ikää jo 55-vuotta, enemmän kuin Dv 12 sarjan edustajilla, sillä valmistusvuosi taitaa olla 1962. Klassisella ulkonäöllä tarkoitan tyyliä esimerkiksi luokissa 37, 40 (44, 45, 46) ja 55. Luokkia, joiden edustajat tunnistaa peribrittiläisiksi helposti ulkoisen olemuksensa perusteella. Toki lukuisia muutoksia ja variantteja luokan 37 vetireihin on vuosien mittaan tullut, mutta olemus säilyy. | ||||
21.11.2016 21:43 | Ilari Kokko | |||
"Tampereen uusi raitiovaunu saapuneena Sörkkaan", vähän etuajassa, mutta ainakin liikennöinnistä kiinnostuneen yhtiön väreissä... Löytyi osin satunnaiskuvana tutkaillessani läpi Sörnäisissä kuvattuja otoksia. | ||||
18.10.2016 13:19 | Ilari Kokko | |||
Dover oli aika puhtaasi kepillä jäätä liittyen erityisjunan luonteeseen, mutta eipä tosiaan ole Castle Class'n edustaja hän, kun tarkemmin katsoo. Nokalla oleva kaide otti ensiksi kiinni silmääni ja aiheutti näkemään hänet Castle Class'n edustajana, mutta heikkakupu kertoo toista. Castle Class'n edustajassa ei vastaavassa paikassa kupua ole. Toinen asia joka aiheutti väärinymmärrystä oli nimilaatta, mutta osa B1-luokan vetureista oli myös nimettyjä, eivät kaikki tosin. | ||||
17.10.2016 14:18 | Ilari Kokko | |||
BRTU, British Rail Temperance Union, Britannian Rautateiden Raittiusunioni. IEAV on puolestaan saks. vastine, International Eisenbahn-Alkoholgegner-Verband. Veturin nokalla levy, jossa myös ko. järjestön logo. Kuvassa esiintyy todennäköisesti Castle Class 4-6-0, keskiraskas brittiläinen henkilöjunaveturi. Olivat käytössä vuoteen 1965, jolloin viimeiset yksilöt vedettiin liikenteestä. Nokka vastaa mallia hyvin, mutta voinen olla toki väärässäkin... Spekulaatiota: Kuva ollee otettu ennen vuotta 1965 joltain unionin tilausvuorolta, mahdollisesti osana kuljetusta kansainväliseen tapahtumaan (konferenssiin?), koska nokalla myös IEAV-kirjainyhdistelmä. Lisä spekulaatiota: Miten olisi paikkana Dover Western Docks, josta matka jatkui lautalla Ranskaan? Katos ei vain vastaa aivan spekulaatiota, mutta pussilaiturilla oltaneen. |
||||
30.06.2016 22:32 | Ilari Kokko | |||
Kuvasta uupuu myös Makkaratalona tunnettu uljaus ja sen rakennustyömaa. Makkaratalo valmistui 1967, joten ennen vuotta 1967 ja ehkä 1966 on kuva varmaan otettu. Makkaratalon edeltäjä oli ymmärtääkseni noin nelikerroksinen, mutta sitä ei näy kuvassa. Pitäisi mielestäni näkymän sillä kerrosmäärälle, joten olisiko jo purettu kuvanottohetkellä? Ehdotan vuotta 1965 tai 1966. Pitäisikö kallion virastotalon näkyä kuvassa jos olisi rakennettu...? | ||||
14.04.2016 15:07 | Ilari Kokko | |||
Berwick upon Tweed on noin 67 mailin päässä pohjoiseen Newcastle upon Tynesta, joten luku 67m 02ch viitta matkaan Newcastlen asemalle. Maililuku Newcastlessa alkaa nollasta ja siellä yhdistyvät etelästä tuleva East Coast Main Line idästä Carlsilestä tulevaan linjaan ja lännestä (etelästä) Middlesbroughista tulevaan linjaan. BWK on siis asema East Coast Main Linella Lontoosta Dùn Èideanniin, mutta milepostit (km-tolpat) nollautuvat useasti matkan aikana. Bridge taas viittaa huomattavasti lähempänä olevaan siltaan, joka alkaa heti aseman eteläpuolelta. Siltaan siksi, että se erottaa sillan esim. tunnelista säännöstön osalta. Tämä kyseinen siltahan on Royal Border Bridge Englannin ja Skotlannin rajalla. Se valmistui vuonna 1850 ja sisältää 28 kaarta. (Oikeasti silta ei ole maiden rajalla, mutta näin ainakin nimi on komeampi...) | ||||
05.04.2016 10:57 | Ilari Kokko | |||
Parola(nnummi)? | ||||
23.03.2016 14:15 | Ilari Kokko | |||
Noh, kukaan ei selvästi tarttunut heittooni... Mutta kuvaan ja edelliseen kommenttiin liittyen seuraavaa pohdiskelen. Suomessa ja Venäjällähän käytetään toisistaan poikkeavia loppuopastimia, mutta onko Suomessa koskaan käytetty puskinlyhtyjä, levyjä tai valonheittimiä kertomassa junan statuksesta, kuten Saarilla on ollut tapana. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassahan kuvan juna olisi kuulunut luokkaan "F, Express, General Goods", koska ylhäällä ja vasemmalla alhaalla on lyhty. (Mahdollisuus käyttää myös levyä) Näin asema- ja muu rautatiehenkilökunta pystyi tunnistamaan junan helpommin. Onko Suomessa ollut vastaavaa tapaa käytössä? | ||||
22.03.2016 14:26 | Ilari Kokko | |||
Tuo on ilmiselvästi kiitotavarajuna, näkeehän sen jo valoistakin. ;) | ||||
18.12.2015 11:31 | Ilari Kokko | |||
Mikä ajatus tässä yhdessä neuvostoliittolaisessa vaunussa junassa oli? Miksi se kannatti liittää junasta toiseen Helsingissä? Oliko kyse kenties makuuvaunusta, koska se tuntuisi ainoalta järkeenkäyvältä selitykseltä - vaikkakin työläältä ratkaisulta sekin. | ||||
18.12.2015 11:25 | Ilari Kokko | |||
Olisiko tässä laitteessa kuitenkin idea, jonka voisi rinnastaa trolley-bussin toimintaperiaatteeseen; Raitiovaunu ei itse voi poistua kiskoilta, tai kyllä voi, mutta sen saaminen kiskoille takaisin ei yleensä onnistu omin voimin peruuttamalla, joten perässä tuleva aura, vai sanoisinko peräti aurake, pystyy auraamaan lisäksi esim. pysäkit ja auraamaan vaihteissa ja kaarteissa laajempia alueita. Miksi tätä työtä ei sitten tehdä erillisellä traktorilla jää tosin mysteerin verhoon. | ||||
11.12.2015 11:44 | Ilari Kokko | |||
Sattumakuvana tullut ja sattumalta huomasin, mutta eikös tässä ole kyseessä "Kansainvälinen Pikajuna"? | ||||
06.08.2015 13:52 | Ilari Kokko | |||
Pariisin Disneyland tuo paikka ei ole, on sen verran kevyt vaunu, mutta kasvillisuudesta päätellen keskeisessä Euroopassa ollaan. Länget ovat hassut... Menisiköhän tämä saksalaiselle kielialueelle? | ||||
04.08.2015 14:07 | Ilari Kokko | |||
Pienenä lisäajoituksena kuvalle mainittakoon, että on todennäköisesti otettu aikaisintaan noin 1916, sillä kuvassa näkyvä Forssan kirkko valmistui vuonna 1917. Kirkon oikealla puolella näkyvä yhteislyseo on vain vähän vanhempi. Kuva ollee otettu nykyisen Citymarketin kiinteistön kohteilta, jossa sijaitsi kutomo. Olisiko rakennustyömaalta etualalla näkyvistä koivutolpista päätellen? Kutomon ja lyseon välillä oli myöhemmin saha, jota tässä kuvassa ei vielä ole. | ||||
20.04.2015 14:35 | Ilari Kokko | |||
Bussipa hyvinkin, sillä sarja 142 (class 142), kuten myös protosarja 141 (class 141) perustuu pitkälti Leylandin bussin osasiin. Sarja 142 on valmistettu 80-luvun lopulla. Erityisesti sarja 141, mutta myös 142, oli äärimmäisen kuuluisa luotettavuudestaan ja matustusmukavuudestaan. Sarjaa uudistettiin jo 90-luvulla mm. tehokkaammilla moottoreilla ja liukumattomalla lattialla... Sarja on alunperin suunniteltu samankaltaiseen käyttöön kuin Suomen Dm12 sarja, mutta käytännössä sarja on käytössä Sm4:n tapaan "R-Junana" kaupunkienvälisessä lähiseutuliikenteessä. Poistunevat lähitulevaisuudessa esteettömyyden tieltä... For the disabled access ye know! |