20.04.2015 14:35 | Ilari Kokko | |||
Bussipa hyvinkin, sillä sarja 142 (class 142), kuten myös protosarja 141 (class 141) perustuu pitkälti Leylandin bussin osasiin. Sarja 142 on valmistettu 80-luvun lopulla. Erityisesti sarja 141, mutta myös 142, oli äärimmäisen kuuluisa luotettavuudestaan ja matustusmukavuudestaan. Sarjaa uudistettiin jo 90-luvulla mm. tehokkaammilla moottoreilla ja liukumattomalla lattialla... Sarja on alunperin suunniteltu samankaltaiseen käyttöön kuin Suomen Dm12 sarja, mutta käytännössä sarja on käytössä Sm4:n tapaan "R-Junana" kaupunkienvälisessä lähiseutuliikenteessä. Poistunevat lähitulevaisuudessa esteettömyyden tieltä... For the disabled access ye know! | ||||
20.03.2015 21:23 | Ilari Kokko | |||
Äh, sieltä se jo tuli... | ||||
11.12.2014 16:11 | Ilari Kokko | |||
Dublin Heuston, a.k.a Dublin Kingsbridge, avattu 1800-luvun puolivälissä Great Southern & Western Railwayn asemaksi Dublinista länteen suuntautuvalle liikenteelle. Edelleen samassa käytössä, eli Dublinista länteen lähdetään eri asemalta kuin etelään ja pohjoiseen. | ||||
07.11.2014 21:41 | Ilari Kokko | |||
Yöllä nuo tuonne seinään ilmestyvät, kun muita ihmisiä tai liikennettä ei ole. Ja tuonnekin on varmaan kävelty lähemmäs viiden kilometrin matka tunnelia, koska kolmisenkymmentä metriä ylempänä olevista ovista on aika turha sisään yrittää yöllä. En kyllä äkkiseltään muista, että tuolla olisi monikaan yövieras saanut uutta kampausta. Yleensä ihmiste vain "putoavat" raiteille. | ||||
07.11.2014 11:03 | Ilari Kokko | |||
Kävelemällä, mutta mahdollisesti aika pitkän matkaa, mikäli en ole aivan väärässä. | ||||
06.02.2014 12:54 | Ilari Kokko | |||
Juu, näinhän se perinteisesti on mennyt; http://vaunut.org/kuva/19298 Mutta itse asiaan: Tässä kuvia selatessani en saanut vastausta pohdintoihini, joten avaan siis sanaisen arkkuni ja uskaltaudun kysymään vanhan kuvan innoittamana. Mitenkäs noiden takalyhtyjen muodon kanssa on, ovatko NrI-versiossa ymmyrjäiset ja NrII-versiossa vastaavasti neliskulmaiset vai onko tässä kyse myös saneerauksen mukanaan tuomasta ilmiöstä. Koko ikäni noita olen katsellut, mutta en kyllä millään muista milloin nuo laatikkovalot alkoivat lisääntyä. (Kaipa se oli samaan aikaan kun HKL:n busseihinkin tuli takaovet...) | ||||
07.01.2014 12:56 | Ilari Kokko | |||
Ainakin osa rakennuksista on paikallaan, mutta 70-luvun tilanteeseen en uskalla verrata. Väittäisin kuitenkin kuvassa näkyvien rakennusten olevan pystyssä. Jokunen raidekin maastossa vielä majailee, mutta ei järin liikennöitävässä kunnossa ja vailla yhteyttä rataverkkoon. Taisi olla 1998 kun tehdas suljettiin. | ||||
17.12.2013 17:06 | Ilari Kokko | |||
Tuossa turvaväri toimii loistavasti, mikäli rungon pohjaväri on valkoinen tai mikäli kylkiin tulee jotain vastaavan hailakanpunaista viivaa yms. modernia koristesta. Vehreät turvaviiksetkin toimivat hyvin jos runko saa eläintarhaa ja metsää kylkeensä. Saas nähdä. Sehän on melkein hyvännäköinen tuolla vaalealla nokalla... | ||||
02.10.2013 20:07 | Ilari Kokko | |||
Aito, mutta muokattu...? ;) No, ei mennä tähän keskusteluun, mutta jotensakin epäilen, että tuon kuvan "takana" ei originaalissa lue mitään. Taustalla kasvavan pihlajan terävyys saa minut kyllä enemmän kuin vahvasti epäilemään, että kyseessä on aito kennolle tallennettu originaali. Negatiivin tai paperi-vedoksen skannausjälki on muuten nimittäin aivan uskomattoman ammattimaista – ei pölyä, eikä mitään virheitä kehityksessä. Asiasta kukkaruukkuun: Eikös Helsingin C-asemallakin ole edelleen käytössä saman näköiset puhelinlaatikot? Kyllähän tämä erittäin suurella todennäköisyydellä lavastus lienee, mutta tunnelmallinen lavastus todellakin. Valon siivilöitymisestä pidän varsinkin. Sitä missä kuva on otettu en lähde arvailemaan. |
||||
02.10.2013 14:53 | Ilari Kokko | |||
On kyllä filmillä ollut mielenkiintoinen kehitysprosessi... | ||||
09.09.2013 09:24 | Ilari Kokko | |||
Minäkin olen tuota nyt jokusen vuoden ihmetellyt, mutten ole siitä koskaan älynnyt keltään kysyä. Olen sen jotenkin ajatellut niihin viereisiin säilytysraiteisiin liittyvän. | ||||
29.08.2013 16:35 | Ilari Kokko | |||
Tuo Hämeenlinnan eteläpään huoltotien tasoristeys tuntuu ainakin monen paikallisen mielestä olevan varsin yleinen laituripolku. Liekö paikalla sitten ollut aikanaan laituripolku ja vanhasta muistista ihmisen radan edelleen siitä ylittävät. | ||||
28.08.2013 19:02 | Ilari Kokko | |||
Eli ainakin pilkkua viilaavassa mielessä noita tasoristeyksiä on jo Helsinki - Tampere-välillä jokunenkin... Eivät vain enemmistö ole yleiselle liikenteelle avoimia. Hämeenlinnassakin jo asemalta löytyy yksi puoli-yleinen siitä laiturin eteläpäästä. | ||||
28.08.2013 09:58 | Ilari Kokko | |||
Juu, siis onhan tuo tasoristeys oikea tasoristeys rautatieliikenteen ja yleisen jalka- ja pyöräliikenteen näkökulmasta ollen "aivan oikea tasoristeys" tasoristeyksen yleisen määritelmän mukaan. (Tässä kohtaa voisin melkein alentua käyttämään silmää vinkkaavaa hymiötä, mutta taidan olla liian vanha sellaiseen.) MUTTA: siinä mielessä Vaneri ei ole mielestäni ainakaan nykyään "aivan oikea" tasoristeys, että toiminnaltaan se on lähempänä laituripolkua ainoastaan kevyenliikenteen tasoristeyksenä, olkoonkin puomeilla varustettu sellainen. Maku- ja mielipideasioita. Niin, onkos laituripolku ja yhdistetty huoltotie tasoristeys? | ||||
27.08.2013 15:55 | Ilari Kokko | |||
Joka sekään siinä mielessä ei ole "aivan oikea" tasoristeys, että moottoriliikennettä kyseisestä tasoristeykseesä ei radan ylitse kulje - ihmisiä sen sijaan kulkee ja aika tiuhaan kulkeekin. | ||||
29.07.2013 22:12 | Ilari Kokko | |||
Olematonta paristoa korvaavaa olemassaolevaa paristoa on todennäköisesti saatavissa esimerkiksi Tamperelaiselta Kameratorilta tai Helsinkistä Kamerahuolto Mustonen & Laineesta. Milelestäni varmatoiminen ja hyvää jälkeä tuottava Canonet kannattaa ilman muuta korjata, sillä vastaavaa laitetta ei enää valmisteta (laadullisestikaan). Itselläni esimerkiksi Canon F1 käyttänee tuota samaa paristoa. | ||||
28.07.2013 21:43 | Ilari Kokko | |||
Mielestäni mv-valokuvat (1) ovat terävämpiä, tunnelmallisempia ja "värintoistokyvyltään" huomattavasti laadukkaampia kuin tallennetut mv-kuvat (2). Filmille siis kuvaan, kehitän ja negatiivit skannaan. Värikuvista en niin piittaa, kun negoja skannattaessa ruudut eivät valitettavasti pärjää tallennekuville. Kalustona on 70-luvun järkkäri(t), joiden kestävyyteen ja jämäkkyyteen eivät nykyiset muovilaatikot pysty. (1) filmille ikuistetut oikeat valokuvat (2) digiataaliset kennotallenteet |
||||
28.07.2013 21:27 | Ilari Kokko | |||
Vks - Ktö? Tuolta puuttunevat ajolangat, vai? | ||||
16.06.2013 21:36 | Ilari Kokko | |||
Vai voisiko tuo olla Rantaradan vanhoja linjauksia? Onko siellä vielä kiskoa jäljellä? | ||||
07.06.2013 19:56 | Ilari Kokko | |||
Kyse tosiaan on Parolan panssarimuseon panssarijunalle tehdyn radanpätkän päätepuskimesta. Mutta miksi tälläinen päätepuskinratkaisu? Parolan versio on todennäköisesti suhteellisen halpa ja helppo toteuttaa, mutta onko vastaavalle ratkaisulle muita syitä? Muistelisin nähneeni Italiassa aikanaan samankaltaisia ratkaisuja. Mitäköhän etuja tässä on halvan hinnan lisäksi, mikäli niitä oikeasti onkaan...? | ||||
06.06.2013 16:51 | Ilari Kokko | |||
Itellalla kutsutaan päivystäjää tänä päivänä nimellä "tisuri". Voinneeko tuo sana kuitenkin juontaa etymologiansa ruotsin päivystys sanasta? (ruots. Jour) | ||||
05.06.2013 21:21 | Ilari Kokko | |||
Ollaan ratakilometrin 200 etelä/sisäpuolella, mutta ei linjalla, ratapihalla eikä valtion rataverkolla. Helpottikohan jo liikaa... | ||||
20.05.2013 17:36 | Ilari Kokko | |||
Hämeenlinnan nykyinen asema on avattu vuonna 1921. Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyinen asema on kopio Koiviston rautatieasemasta, joka valmistui 1917. 1910-luvun piirustusten perusteella ymmärtää hyvin, että asemalla on mm. naistenhuone. Koiviston asemalla ei kuitenkaan ollut vastaavaa tiilistä makasiinia osana asemaa kuten Hämeenlinnassa, joten lieneekö 1.lk:n odotustila sijainnut alkuperäisissä piirustuksissa toimistotilojen väliin jäävässä hallissa. | ||||
15.05.2013 14:45 | Ilari Kokko | |||
Satunnaiskuvageneraattori pukkasi tämän kuvan näkyvilleni ja aloin pohtia olisiko kyseisessä paikassa ratakilometri kymmisen vuotta sitten ollut alle kymmenen... Kuvahan näyttää äkkiseltään kivilouhimolta, mutta onko paikka kuitenkaan "aito" louhos? Miksi kuvassa esiintyvät ihmiset olisivat halunneet kuvauttaa itsensä louhoksella? Pukeutumisen perusteella ajoittaisin kuvan 1900-1910-luvulle, jolloin Helsingissä rakennettiin nykyistä Eiraa ja Länsisataman seutua. Kalliot osin tasoitettiin ja saatu kiviaines käytettiin kasvavan kaupungin rakennustarpeisiin lähistöllä. Työmailla oli myös käytössä väliaikainen kevyt rataverkosto, jolla etupäässä (oikein) hevosvoimin siirrettiin louhittua kiveä. Puhdasta arvailua tämä vain on ilman mitään todentamispohjaa, mutta tuollainenkin selitys kuvalle voisi olla olemassa. Kuvan vasemmassa laidassa miehen takana näyttää olevan kasa jo valmiita reunakiviä. | ||||
13.05.2013 16:07 | Ilari Kokko | |||
Ajattelin ehdottaa Ikaalista, mutta Sisätön liikennepaikka näyttää sijaitsevan Ikaalisissa. Ikaalinen oli kauppalana 1972-1977. Vuonna 1972 Ikaalisten maalaiskunta liitettiin Ikaalisten "epäitsenäiseen" kauppalaan. Pohjanmaan oikorata puolestaan valmistui 1971. Ikaalisissakin siis rata jo kauppala-aikana on ollut. Vaan kuinkas on Huittisten laita? Sivuaako Porin rata myös Huittisten maaperää? | ||||
13.05.2013 12:30 | Ilari Kokko | |||
Kai raja täytyy miltei pakostakin vetää siten, että tehtaiden sisäiset radat, tykistöradat ja huviradat on pakko jättää ulkopuolelle, mutta kapearaiteiset ottaa mukaan, mikäli niille kertyy pituutta tehdasalueen ulkopuolelle. Esimerkiksi Loppi on selvästi rautatiepitäjä, sillä kunnan alueella on liikennöinyt kaksi erillistä yhtiötä. Vastaavasti myös Forssa on rautatiepitäjä, koska siellä on ollut käytössä asema (Matku). Pituutta tosin radalle tulee reilut viitisen kilometriä. (Ja lisäksi tietenkin kapearaiteinen!) |
||||
10.05.2013 22:17 | Ilari Kokko | |||
...Kauniainen... (eipä ole kunnallakaan paljoa kokoa.) | ||||
07.03.2013 20:03 | Ilari Kokko | |||
Se V-tunnuksen käyttö tuossa nokalla (perässä) kyllä hämäsi. Sitä en tiedä, oliko menosuunnan nokalla esim. R. Todennäköisesti se V varmaan oli valmiiksi laitettu, kun tuo lähtee hassusti Riihimäelle takaisin tyhjävaunusamina. 18:23 tulee sitten R-juna Tampereelta, johon ihan maksavia otetaan. | ||||
07.03.2013 19:41 | Ilari Kokko | |||
Kyllä tuo sitten sellainen säännön vahvistava poikkeus lienee ollut, sillä etelästä tuli ja etelään palasi tämä runko. Ihan matkustajiakin oli kyydissä, joten ei kyseessä varmaan koulutusajokaan ollut, vaikka V-tunnus junan nokalla komeili. Toisaalta tämä kuva on kuitenkin otettu noin 18:00, joten... | ||||
18.02.2013 10:38 | Ilari Kokko | |||
Eikös noissa Sisun vaunuissa ole miltei kaikissa se rattaan yläosan näköinen lipputeline katolla? | ||||
07.02.2013 21:16 | Ilari Kokko | |||
20:30 tuo rungon toinen puolikas väisti IC181 junaa Hämeenlinnassa jääden vielä odottamaan myöhässä Tampereelle menevää R-junaa. Katselin laiturilla että kohta Pendo pölläyttää kunnon lumipilven, mutta vielä mitä, kyllä se Pendokin vielä pysähtyy Hämeenlinnassa... | ||||
02.02.2013 11:10 | Ilari Kokko | |||
Lieneekö sama runko joka ohitti pysähtymättä Hämeenlinnan matkallaan etelään kolmosraidetta pitkin kello 09:52 perjantaina 1.2.2013? | ||||
14.12.2012 10:03 | Ilari Kokko | |||
Kuinka minulla on sellainen muistikuva, että joskus taannoin olisi Rantaradalla korvattu pendo Sm1/2-yksiköillä. No, rantaradalla kaikki on mahdollista... | ||||
13.12.2012 08:07 | Ilari Kokko | |||
Kappas, näin sitä erehtyy kun esittää tietävänsä. Kaupunki onkin Itävallassa eikä Saksassa, joten puppua oli myös tuo vaihtoyhteys DB:n rataverkkoon. ÖBB taitaisi olla parempi veikkaus kuitenkin. Mielenkiintoisen tuosta rataverkosta tekee erityisesti raitiotien pituus, joka taitaa olla vain muutaman kilometrin, mutta on ollut toiminnassa 1800-luvulta lähtien, eikö? | ||||
12.12.2012 22:12 | Ilari Kokko | |||
Tämä on eräs saksalainen keskikokoinen kaupunki, jossa rataverkko kulkee keskustassa raitiotienä ja jatkaa keskustan ulkopuolella sähköistettynä kapearaiteisena. Verkolta on mm. vaihtoyhteys DB:n asemalle. (Konsepti, joka näyttää toimivan kun ei ole häiriöinä erityisolosuhteita...) Mutta kun en nyt nimeä muista eikä ole aikaa kaivella infoa, niin tietäköön joku muu tämän virallisesti. Vorgissakin olen mielestäni kuvan nähnyt. | ||||
08.11.2012 15:24 | Ilari Kokko | |||
Opastinjärjestelmä on sama, kuinkas muutenkaan, kuin Ranskanmaalla takavuosina. Tuo 30 tosiaan opastimen päällä on nopeusrajoitus (30km/h) Opastimessa oleva nuoli keskimmäisessä opastimessa viittaa opastimen koskevan vasemmanpuolista raidetta, opastimen muutoin koskiessa raidetta opastimen oikealla puolella. | ||||
17.10.2012 13:57 | Ilari Kokko | |||
Ja minä kun ihmettelin tuossa maanantaina (15.10), että mitäs tämä sähkömato Riihimäellä tekee. Näytti aika yksinäiseltä siellä vesitornin kupeessa. Kuvia en tietenkään ottanut, kun kamerahan ei luonnollisestikaan koskaan ole silloin mukana kun kuvattavaa löytyy. | ||||
02.10.2012 21:35 | Ilari Kokko | |||
Jos tuo lasi on katoksen kattolasia, niin voinee paikka olla myös Lpv. | ||||
27.09.2012 13:47 | Ilari Kokko | |||
Pyörähdin tänään tuossa myllyllä ja mielenkiinnosta kävin katsomassa löytyykö pusikosta vielä kiskoja. Löytyihän sieltä, jatkuvat päääradan erkanemisvaihteelta aina 10-tien alle. Pölkyt jatkuvat vielä pidemmälle, myllyn lastauslaitureille asti. Ei ole ollut romumetallilla nähtävästi riittävän korkeaa hintaa vielä valtion mielestä... Kauan ovat saaneet kiskot tuossa käyttämättömänä maata. Muistaakseni joskus 80- ja 90-lukujen taitteessa tuolla oli vielä vaunujakin. | ||||
16.03.2012 13:56 | Ilari Kokko | |||
Niin, siis tietenkin tuo on Sm2 kun ei helmoissa ole kauniita vekkejä. Taustalla näkyvä uljas teollisuuskiinteistö on ymmärtääkseni edesmenneen Kauklahden lasitehtaan rakennuksia. Korjatkaa, mikäli minulla on täysin väärä käsitys. |