884-169902 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

Kuvasarja:
Tv1 nro 933 höyryssä
 
 08.09.2013 10:37 Juuso Hyvärinen  
  Kysymyksiin vastauksia ja lisää faktaa Heikki Kellomäen kommentissa:
http://vaunut.org/kuva/85926?s=1
kuva 04.09.2013 09:37 Juuso Hyvärinen  
  Malmin hautuumaa, n. kilometrillä 13? Rautatieliikennettä suunnilleen kuusi vuosikymmentä, 1894-1954?
kuva 03.09.2013 18:00 Juuso Hyvärinen  
  Voidaan toki merkitä, mutta tunnisteissa ei ole näille teollisuusvetureille kovin hyvin kuvaavia vaihtoehtoja. Kyseessä on siis Forcit Oy:n aikanaan käyttämä Valmet-Saalasti Dv100/1523 eli yksi Valmetin Move21:n jatkokehitelmä.
kuva 03.09.2013 15:01 Juuso Hyvärinen  
  Mikko, uskon että minua paremmat asiantuntija, Jussi tai Simo, vastaavat lähiaikoina tarkemmin, mutta tässä jotain ensitietoa:

Diesel oli aluksi avustajana vetäen höyryn ulos pilttuustaan. Myöhemmin päivällä höyry kyllä liikkui omin konein tallitiellä. Ilmapumppu toimi kauniisti, samoin generaattori jne. Käsitykseni mukaan tällä on ajettu melko vähän (noin 300 km?) konepajakorjauksen jälkeen.
kuva 16.08.2013 22:40 Juuso Hyvärinen  
  Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kyseessä on ainoa museoliikennekalustoyksikkö, jolla on ainoastaan EVN-tunnus johtuen siitä, että samalla kansallisella tunnuksella 92023 on jostakin joskus sattuneesta syystä kaksi eri kalustoyksikköä?
kuva 16.08.2013 22:34 Juuso Hyvärinen  
  No Ilkkahan tämän vei kotikenttäedulla.

Veikkailimme, että väki hassahtaisi Tk3:een, joka tätä kirjoitettaessa lepäilee Tl:n kääntölavalla.

Höyryveturiguru J.-P. Viitanen ja S. Tuominen suorittivat Toijalan vesijohtoverkolle paineentasauksen ja laittoivat vanhan kunnon "Jumbon" viisarin nousemaan neljän kilon vaiheille. Kuivina pysyivät ne paikat, joiden pitää pysyä kuivina.
kuva 17.09.2012 10:36 Juuso Hyvärinen  
  Mikko, sen verran täsmennystä, että tätä muistomerkkiveturia ei ole entisöity juurikaan harrastajavoimin. Haapamäen ja Toijalan yhdistysten väkeä oli kyllä mukana neuvonnassa ja sen sellaisessa. Pääosan käytännön työstä suorittivat Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston pintakäsittelyn opiskelijat opettajiensa johdolla. Ei niin, että opiskelijatyö olisi mitenkään vähempiarvoista kuin harrastajatyö - tämä oli vähän erilainen, omalla tavallaan haastava ja mielenkiintoinen oppimisympäristö - ja yhtä paljon särkeminen harmittaa tekijöitä tässäkin tapauksessa.
kuva 27.08.2012 19:40 Juuso Hyvärinen  
  Jarkko, juuri näin. Tämän kuvasarjan otsikon eli kuljettajan työmaan osalta modernisointi on niukemman puoleista matkustajien tiloihin verrattuna. Tai voisi kai sanoa niinkin, että sähköjunayksiköiden valmistusajankohdan tunnelmaa on aistittavissa helpommin kuljettajan työmaalla kuin matkustamossa.
kuva 19.08.2012 16:14 Juuso Hyvärinen  
  Toijalan vesityksessä tiistain vastaisena yönä esitettiin arvio, että kyseessä olisi ollut pisin tähän saakka Suomen rautateillä ajettu museojuna. Onkohan näin?
kuva 15.07.2012 18:09 Juuso Hyvärinen  
  Juuri näin Ilmari ja Topi, kiitos informaatiosta.

Näiden keskustelufoorumien paras anti on minusta tämän kaltainen tiedon määrän ja laadun lisääntyminen.
kuva 15.07.2012 18:05 Juuso Hyvärinen  
  Jo vain, Gunnar ja Jorma, sama tapaus. Oltiin juuri saatu Museoveturiseuran lauantaisen talkoopäivän työt veturitallilla päätökseen ja oli aikomus lähteä kylälle syömään, kun alkoi kuulua ison koneen hörskötys. Siinäpä sitten haettiin tallin miehistöhuoneelta kuka mitäkin kuvauskalustoa ja tuohon tultiin.

Museoveturiseuran sihteeri on varustautunut asianmukaisella selkätekstillä, ja allekirjoittanut on siedettävämmältä puoleltaan kuvaan päässyt harvahiuksinen mies vasemmalla.
kuva 23.06.2012 15:46 Juuso Hyvärinen  
  Tuukka, kiitos informaatiosta. Sivuston peruskäyttäjälle ei ilman ohjeistusta olisi avautunut mahdollisuus lisätä kuvia "/-operaattorilla". Olen itsekin sitä mieltä, että sisällön tuottajalta tulee vaatia enemmän kuin sisällön kuluttajalta, mutta tämä olisi tarpeen ohjeistaa.
kuva 23.06.2012 13:11 Juuso Hyvärinen  
  Haun toimivuuden kannalta asia on - sivuston hakutoiminnon puutteellisuus huomioiden- sangen kyseenalainen. Jos kuvauspaikaksi olisi merkitty vanhan kirjoitusasun mukainen Peking, ei toiminto löytäisi hakutuloksia nykyasun mukaisen Beijingin perusteella. Haettaessa Beijing-nimellä nimittäin löytyvät Juha Niemisen kuvat ja omat kuvani. Haettaessa Peking-nimellä löytyvät puolestaan Tapio Muurisen kuvat. Sivuston haku ei tunnu ymmärtävän kuvauspaikkakentässä loogisia operaattoreita (ainakin monessa yhteydessä käytetyt OR, TAI ja || lienevät täällä tuntemattomia), mikä on puute käytettävyyden kannalta. Kiinan pääkaupungista kuvia etsivälle olisi hyvä tarjota mahdollisuus kirjoittaa kuvauspaikkakenttään vaikkapa Beijing OR Peking.
kuva 19.06.2012 20:48 Juuso Hyvärinen  
  Väiteltäessä asioista suosittelen lämpimästi opettelemaan lähdeviittausten käytön. Asiayhteydestään irroitettu virke, kuten Juhani Pirttilahden kommentissa, on ehkä kirjoittajan omiin mielipiteisiin sopiva, mutta kokonaisuutena kyseinen Kotuksen teksti kuuluu seuraavasti: "Kiinan pääkaupungista on käytössä kaksi nimimuotoa, Peking ja Beijing. Peking on vakiintunut Suomessa käytetty sovinnaisnimi (kuten Tukholma, Pariisi), Beijing taas on kansainvälinen, ns. pinyin-transkription mukainen kirjoitusasu. Kiinalaiset nimet pyritään yleensä siirtämään latinaiseen kirjoitusjärjestelmään pinyin-järjestelmällä, mutta totuttuja omia kirjoitusasuja voidaan käyttää eräistä historiallisista henkilön- ja paikannimistä (Pekingin lisäksi tällaisia sovinnaisnimiä ovat esimerkiksi Mao Tse-tung ja Hongkong, pinyinin mukaisesti Mao Zedong ja Xianggang). Peking siis sopii käytettäväksi suomenkielisessä tekstissä edelleen." (http://www.kotus.fi/index.phtml?i=392&s=​2760 ).

Avainsana on, kuten Tuukka Ryyppö toteaa, "voidaan". Vanhoja Wade-Giles-latinisointeja voidaan käyttää joissakin tapauksissa pinyin-latinisointien tilalla. Lisäksi Elina Wihurin Kielikello-lehdessä julkaisemaan artikkeliin viittaava aiempi Kotus-linkkini ei pidä Peking-nimeä lainkaan sovinnaisnimenä toisin kuin esim. Hongkongia.
kuva 19.06.2012 07:25 Juuso Hyvärinen  
  Sauli, olet oikeassa. Tuo linkittämäsi museo on liikenne- tai rautatieministeriön alainen varsinainen Kiinan rautatiemuseo, joka käsittääkseni sijaitsee aika kaukana keskustasta, "Kehä 3:n" tuolla puolen. Sen sijaan tämä vanhaan rautatieasemaan rakennettu museo tunnetaan myös Beijingin rautatiemuseona, vaikka talon seinässä oleva teksti sekoittaa asioita. Tuolla isommassa rautatiemuseossa olisi hienoa käydä, mutta jää toiseen kertaan.
kuva 19.06.2012 07:18 Juuso Hyvärinen  
  Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Peking ei ole kiinalaisista paikannimistä käytettävä sovinnaisnimi toisin kuin Kiina tai Hongkong (jotka ovat Ranskaan tai Pariisiin verrattavia sovinnaisnimiä). Virheellinen, joskin melko yleinen käsitys on se, että Beijing olisi johdettu meille suoraan englanninkielestä. Kyseessä on kaupungin nimi jo 1950-luvulta periytyvän kiinalaisten oman pinyin-latinisointijärjestelmän mukaan kirjoitettuna. Kuten latinisoinnin tarkoitus on, sekä vanha että nykyinen kirjoitusasu pyrkivät jäljittelemään tapaa, jolla kaupungin nimi lausutaan (mandariini)kiinassa. Eri syistä kiinalaiset itse ovat katsoneet pinyinin täyttävän tehtävän paremmin kuin esim. vanhan Wade-Giles-järjestelmän

Jukka K. Korpelaa, sfnet-aikojen vanhaa kunnon Yuccaa, en kyllä 'haukkuisi" kielitieteilijäksi. Mieshän on matemaatikkona pikemminkin luonnontieteilijä. Toisaalta pitäväthän jotkut aktiivisia rautatieharrastajiakin melkein rautatieläisinä.
kuva 18.06.2012 05:38 Juuso Hyvärinen  
  Väärin meni kielipoliisitoiminta tällä kertaa, pojat. Kuten tuossa Kotus-linkissä näkyy, hyväksyttäviä muotoja ovat niin Wade-Giles-latinisoitu Peking kuin pinyin-translitteroitu Beijing. Kotimaisten kielten keskus sanoo asiasta tarkemmin näin: "Vanhoja jo vakiintuneita sovinnaisnimiä ovat edelleen maannimi Kiina (pinyinillä Zhongguo), Hongkong (Xianggang), Jangtse (Chang Jiang) ja Kanton (Guangzhou). Myös vanhaa asua Peking voi käyttää, vaikka pinyinin mukainen Beijing on tullut tutuksi sen rinnalla." (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2589)
kuva 17.06.2012 20:16 Juuso Hyvärinen  
  Kyllä tässä talossa oli Kiinan rautatiemuseo ainakin vielä kesäkuussa 2012. Museossa on esillä lähes steriiliyteen saakka siisti perusnäyttely, joka on meikäläisiin vastaaviin verrattuna sangen teknologiapainotteinen. Kahteen kerrokseen rakennettu näyttely on jaettu ajanjaksoihin, joissa painottuvat vuoden 1949 jälkeiset vuodet, kansantasavallan rautatiesaavutuksia korostaen.

Liikkuvaa kalustoa ei ole esillä kuin yhden pienen höyryveturin verran. Lukuisia kuva-tekstipaneeleita täydensivät pienoismallit ja pienesineistö. Kiinaa osaamattomalle tarjolla ovat englanniksi vain kunkin ajanjakson yleisesittelyt ja pienesineistön esittelytekstit.

Pääsymaksu on "hurjat" 10 yuania henkilöltä. Viileä museo on miellyttävä paikka viettää vaikkapa muutama kesäiltapäivän tunti suojassa kaupungin pakahduttavalta helteeltä.
kuva 29.11.2011 20:25 Juuso Hyvärinen  
  Tämä menee raskaasti off-topicin puolelle, mutta Kymenlaakson, rautatieaihepiirin ja Kullasvaaran konstellaatio palautti mieleen sivuston teemaan sopivaa musiikkia:
http://www.youtube.com/watch?v=nirpc-Dku​DM
kuva 24.10.2011 20:35 Juuso Hyvärinen  
  Kiitoksia kaikille tiedoista "Keltiäisten" nykysijoittelua koskien. Kimmo, lähdin Hämeen suuntaan P911:llä klo 10.05.
kuva 23.10.2011 17:22 Juuso Hyvärinen  
  Ilari, kyllä jäivät. Ne ovat katoksen alla hyvässä suojassa.
kuva 15.10.2011 20:30 Juuso Hyvärinen  
  Kiitos korjauksesta, Matti. Hienoa, että saatte sen talteen.
kuva 03.07.2011 23:13 Juuso Hyvärinen  
  "Tällä välin kuluneiden 12 vuoden aikana vaunu olisi siis siirretty Helsingistä Toijalaan ja nyt siis Haapamäelle"

Vaunu on ollut Toijalassa käsittääkseni ainakin 1980-luvulta saakka. Teerijoen tieto on näiltä osin virheellinen. Vuonna 1999 päävarastolle ei enää ollut raideyhteyttä.
kuva 21.09.2010 06:24 Juuso Hyvärinen  
  Tässä ollaan Toijalaan melkein vasta saapuneena, jos päivämääriä oikein muistan. Tämä yksilö säilyi VR:n kirjoilla koko sen ajan, jonka se seisoi Toijalassa, alkukesään 1991 saakka. Silloin ajankohtaiseksi oli tullut Hurujen romuttaminen. VR:lle oli käynyt niin, että se oli myynyt romuttajalle yhden Hurun enemmän kuin oli varsinaisesti ollut tarkoitus. Mutta kauppa on kauppa, ja 2217 haettiin Toijalasta jonon jatkoksi. Romuttaja sai sovitun määrän tavaraa ja Toijalaan siirrettiin korvaavaksi museoveturiksi Hyvinkäältä Rautatiemuseon kirjoilla ollut ja edelleen oleva 2241. Vaihto oli museotoiminnan kannalta järkevä, koska Toijalan talliin oli viimeinkin saatu tilaa Hurun kokoista veturia varten, ja 2241 oli ulkoista entisöintiä ajatellen paremmassa kunnossa kuin 2217 monivuotisen ulkosäilytyksensä jälkeen.
Kuvasarja:
Pasilan alapihan viimeisiä vaiheita.
 
 05.09.2010 21:02 Juuso Hyvärinen  
  Erinomaisia kuvia ratapihan muutoksesta!
Olin suoraan sanoen hämmästynyt raiteiden määrän vähenemisestä, kun ensi kertaa moneen kuukauteen odottelin M-junaa Psl:ssa aamulla 23.8.
kuva 28.06.2010 21:56 Juuso Hyvärinen  
  Muutama vuosi sitten palailin samaisella junalla yhdistetyltä loma- ja seminaarireissulta Kolarista niin, että paluupäivänä piti vielä mennä kokoukseen Helsinkiin. Matka taittui rauhallisesti, ja silloinkin oli Oulussa aikaa yrittää kuvata veturinvaihto (silloin vetovuoron Dr16:lta otti Sr1). Niinpä istuin Ouluun saakka päivävaunussa. Varhain aamulla sitten Tampereella auto pois junasta ja kumipyörillä kotipesään Toijalaan purkamaan matkatavarat ja vaihtamaan vaatteet. Kun ne toimet sujuivat ripeästi eikä Helsinkiin ei ollut kova kiire, totesin yöreissusta tutun junan odottavan Toijalassa parahiksi matkan jatkamista. Junaan noustessani jotkut päivävaunun pitkämatkalaiset katsoivat pitkään. Ehkä ajattelivat, että olipa saman näköinen heppu kuin oli mukana alkumatkasta.
kuva 18.05.2010 19:32 Juuso Hyvärinen  
  Olli, kiitos tiedosta. Tämänkaltainenkin, web 2.0 -tyyppinen, eli trendsetterien mukaan kai jo auttamattoman vanhanaikainen, sosiaalinen media lisää kollektiivista tietämystä!

Olin kirjoitusasua kuvatekstissä alunperin itsekin protestoimassa, mutta verrattaessa kirjainten etäisyyttä yhtäältä iskevä- ja täry-sanojen ja toisaalta täry- ja kokeilu-sanojen kesken, voi yhdys sana virheen kenties tulkita maalaustekniseksi kysymykseksi (joskaan ei tuossa kohdassa mitään hitsaussaunoja tai vastaavia luontaisia erotinmerkkejä näy). Varsinkin, kun vertaileva kenttätutkimus (http://yhdistykset-akaa.fi/veturimuseo/k​uvat/antigrafiittilakkakokeilu.jpg) osoittaa toisen Tad:n Antigrafiittilakkakokeilu-sanan olevan oikein.
kuva 08.04.2010 21:09 Juuso Hyvärinen  
  OK, tuo taulukko selittää sen, miksi molemmat mainitut numerot olivat selkeästi näkyvissä Jalmarin kyljessä.
kuva 29.08.2009 18:08 Juuso Hyvärinen  
  Elokuvatähtenä kyseisessä filmissä toimi nro 622 (Hirvensalo, Iiro: Amerikkalainen näkemys Jumposta - tavaraliikenneveturi Tv2 eli Wilson. Resiina 2/1989. S. 18).
kuva 09.08.2009 18:58 Juuso Hyvärinen  
  Tunnisteet eivät ole aivan vääriä. Toijalan varikkoa organisaationa ei tietenkään ole ollut olemassa vuosikymmeniin, mutta kuva on nykyään päätepuskimeen päättyvältä entisen varikon polttoaineenjakopaikan raiteelta, jota kutsuttiin myös itäiseksi tallitieksi. Toijalan veturitallin raiteistolla ollaan hyvinkin, eli ei suinkaan rataverkon ulkopuolella.
kuva 02.08.2009 18:49 Juuso Hyvärinen  
  Kuva-aiheeseen väljästi liittyen: välittömästi taustalla näkyvien teollisuusrakennusten (alunperin Toja Oy, sittemmin Oulux Oy ja Piippo Oy) takana kulkee Toijalan satamaradan linjaus (sensuuri poisti kieli poskella merkitsemäni sijaintipaikan "välillä Toijala-Toijalan satama", mikä on tietenkin aivan oikein, koska kyseisellä radalla tätä ei ole kuvattu). Satamarata rakennettiin vuosina 1925-26 palvelemaan lähinnä Valkeakosken teollisuuden materiaalikuljetuksia. Satamarata kävi yhä tarpeettomammaksi vuodesta 1938 alkaen, kun rautatie Toijalasta Valkeakoskelle valmistui. Radan loppupää (myös tämän kuvan kattamalta osalta) purettiin 1990-luvun loppuvuosina moottoritielinjauksen tieltä.
kuva 02.07.2009 20:49 Juuso Hyvärinen  
  Olisikohan mahdollisesti glyfosaattia (Roundup ja vastaavat tuotteet)? Eli ei sentään mitään "oranssia agenttia", mutta ei glyfosaattikaan mikään terveysjuoma ole. Lehtivihreän kautta vaikuttavana se on solumyrkky. Asiasta toiseen, vieläköhän jossakin on jäljellä Tr2-veturin tenderistä valmistettu myrkytysvaunu? Jos oikein muistan, niin vielä 1990-luvun alussa sellaisia käytettiin.
kuva 26.06.2009 20:32 Juuso Hyvärinen  
  Valtteri, kamera on tallentanut kuvauskellonajaksi klo 18.11.
Lari, "täkäläiseksi" hän itsekin esittäytyi. Te toiset kykenette luomaan harrastuksen kohteesta ammatin, me muut vain seurailemme asemilla ja ratojen varsilla :-)
kuva 18.06.2009 09:02 Juuso Hyvärinen  
  Dv12 ja Sm3 eivät tässä kuvassa ole eri raiteilla, vaan Dv12 tosiaan hinaa Sm3:a raivaustyön vuoksi jännittettömäksi tehdyn ajolangan alla. Samalla raiteella kulki iltapäivän aikana myös muita junia näennäisellä "parivedolla", jossa johtoveturin paikalla oli Dv12 ja apuveturin paikalla sähköveturi. Tätä kommenttia kirjoitettaessa VR:n liikennepäällikkö M. Haapala kertoo radiossa, miten tämän päivän 18.6. aikana ajolankaan saadaan taas jännite ja dieselveturilla avustamisesta päästään eroon.
kuva 07.04.2009 11:04 Juuso Hyvärinen  
  Heikki oli hyvin lähellä. Kyseessä on Knorr SDN-14-1-tyyppisen hiekoituslaitteen pohjaelementtejä. Vasemmanpuoleisessa on kiinni sintterilevy, lämmitin ja "imukuppi".
kuva 30.03.2009 20:54 Juuso Hyvärinen  
  Totta, mutta minulla on ollut se käsitys, että yleensä Hccmqqr:t on kytketty P 269:ään vasta Tampereella, ja vastaavasti etelään päin tultaessa ne ovat jääneet sinne. Toijalassa niitä on kyseisissä junissa näkynyt harvemmin. Kolmisen viikkoa sitten Kolarista Helsinkiin matkalla ollut autojunamatkustaja kadehti tamperelaisten oloja sompaillessaan citymaasturiaan Gfotin yläkannelle.
kuva 21.12.2008 12:04 Juuso Hyvärinen  
  Hieno kuva Kärjenniemen entisen seisakkeen vaiheilta. Linja-autoliikennettä Kärjenniemi palveli vielä vuoden verran tämän kuvan ottamisen jälkeen. Nykyisin tämä tasoristeys on Toijalasssa sijaitsevan Savikon ohella Valkeakosken radan harvoja vartioituja tasoristeyksiä. Tämän vuosikymmenen rakentamisbuumin aikana näille seutuville on kohonnut uusi pientaloalue.
kuva 26.08.2008 13:39 Juuso Hyvärinen  
  KooPee, tämän leveäraiteisen radan avaaminen on ajoitettu vuoteen 1974 ainakin Türin kunnan WWW-historiikissa (http://www.tyri.ee/index.php?page=220&). Samaa kerrottiin paikallismuseon perusnäyttelyn teksteissä. Kirjallisuus- tai arkistolähteitä en pysty tarjoamaan.
kuva 26.08.2008 13:29 Juuso Hyvärinen  
  En osaa sanoa, mikä on näiden vaunujen tarina. Littera- ym. merkinnät näyttivät olevan pääosin kyrillisin aakkosin. Tällaisia hylätyn oloisten taivaansinisten vaunujen roikkia seisoi Türin ratapihalla enemmänkin. Väritys sinänsä on venäläiskalustossa käytetty, kuten vaikka tästä Jorma Toivosen hiljan julkaisemasta kuvasta näkyy:
http://vaunut.org/kuvasivu.php/51188.
Samaten monissa Siperian radan valokuvissa tällainen värisävy esiintyy.
kuva 24.08.2008 20:44 Juuso Hyvärinen  
  Kuten KooPee totesi, on Tallinnasta tänäkin päivänä mahdollisuus matkustaa Edelaraudtee AS:n junalla Türiin ja edelleen Viljandiin. Tallinna-Viljandi-ratayhteyden katkaiseminen 1970-luvun alussa tarkoittaa kapearaiteisen radan purkamista. Rata rakennettiin leveäraiteiseksi ja avattiin uudelleen vuonna 1974. Mitä tulee radan varhaisempaan historiaan, niin sekä Türin kunnan WWW-sivuilla (http://www.tyri.ee/index.php?page=220&) kuin Türi Muuseumin perusnäyttelyssäkin kerrotaan radan avatun yleiselle liikenteelle alunperin vuonna 1900.
kuva 17.08.2008 17:39 Juuso Hyvärinen  
  Per aspera ad fontes, kuten jo muinaiset roomalaiset sanoivat. Tuskinpa olisin rautatieharrastusuraa aloitellessani uskaltanut arvata, että tällainen kuva kotoisella Tl:n varikolla joskus otetaan. Monelle harrastajalle varmaankin melko muistorikas ilta ja yö :-)
kuva 08.04.2008 14:23 Juuso Hyvärinen  
  Sampo, kiitos huomiosta. Toivottavasti elokuussa sää ei ole tuollainen.
kuva 30.03.2008 14:05 Juuso Hyvärinen  
  Hyvä huomio, Hannu. Olisi ollut aika hankala tehdä Haapamäen koukkaus tällä vetäjällä. Radan valmistuessa Kolariin saakka liikenne kulki vielä Haapamäen kautta. Parkanon oikorata kun valmistui vasta 1970-luvun alussa. Asiaan täysin liittymättä muistan junasuorittajan kuulutukset 1970-luvulta, joissa vielä vaihtelivat tiheästi "pikajuna Haapamäen kautta Seinäjoelle" ja "pikajuna Parkanon kautta Seinäjoelle".
kuva 03.03.2008 09:40 Juuso Hyvärinen  
  Hyvä huomio, kiitos. SeaMonkey on näemmä joutunut Lapin lumoihin. Nyt siellä pitäisi olla HTML-merkinnät skandien tilalla. Toivottavasti toimii.
kuva 11.08.2007 18:30 Juuso Hyvärinen  
  Mikko, sinäkö olit se salaperäinen nuorukainen, joka sen paremmin kyselemättä heitti takin yltään, tarttui toimeen, kantoi hitonmoisia halkokasoja ja häipyi vähin äänin? Mietimme kovasti, kuka tuo mies oli. Olisit jäänyt tallille edes iltakahville. Suurkiitos, kun olit mukana toimessa.
kuva 15.05.2007 21:25 Juuso Hyvärinen  
  Aamutunnelmia nämäkin. Jonovaikutelmaa vahvistanee pokkarin pitkähkö telepää, jolla kuva on otettu. Koneet tosiaan liikkuivat Jt:n luvussa 7 tarkoitetun varauksen perusteella. Raidevaraus Tl-Hp-välille on tehty ajalle 14.5.-22.6.2007 maanantaista lauantaihin klo 2.00-10.00 ja lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja pyhäaamuna klo 23.30-11.00 väliseksi ajaksi (http://www.rhk.fi/@Bin/1652588/Kopio%202​007Rataty%C3%B6t%20toukokuu.xls).
Kuvan ottohetkellä topparoikka seisoi paikallaan, ja toiset kuljettajat nuokkuivat koneidensa hyteissä.
kuva 12.05.2007 22:55 Juuso Hyvärinen  
  TTK-Rto-nimellä tämä Matisa B-27-tyyppinen, Valtionrautateiden järjestyksessä toinen raiteentukemiskonetyyppi aikanaan tunnettin, mutta Ttk1 tosiaan jäi sen viimeiseksi litteraksi. Kone poistui kirjoilta vuonna 1984.
kuva 06.05.2007 15:04 Juuso Hyvärinen  
  Jouni, kameran tallentamaa kuvausajankohtaa katsoessani meinasin ihmetellä, miten mainitsemasi ohitus olisi mahdollinen, mutta oikeassa olet. Kamerani kello käy noin 50 minuuttia jäljessä. Graafisen aikataulun Lehti 7:n sivu klo 12-16:n (http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/1e9637​e54f85297bcbce4132af4ce19f/1178452202/ap​plication/pdf/1629304/Lehti_7_Ri-Tpe_140​52007alk.pdf) ja (korjatun) kuvausajankohdan konstellaatio kertoo, että juuri T 3514 oli kyseessä.
Kiitokset tästä huomion herättämisestä, mitä ilman tuskin olisin kovin pian tullut huomanneeksi pokkarini kellon jätättämistä (varsinkaan kun en tee ruutuvihkoon manuaalisia kuvausmuistiinpanoja, jollaisia ainakin takavuosina monilla junabongareilla oli tapana tehdä).
kuva 07.11.2006 11:44 Juuso Hyvärinen  
  Voutilaisen Jarkon kanssa olen samaa mieltä. Ainakin itse olen tottunut siihen, että jos joku lainaa tai kopioi kuvia Veturimuseon pienestä arkistosta, hän kysyy luvan halutessaan julkaista niitä. Siinä yhteydessä sitten sovitaan hinnasta, jos aihetta on.
Yleisellä tasolla maksupolitiikkaa arvosteltaessa on hyvä ottaa huomioon myös se seikka, että vaikka Suomen Rautatiemuseo rautatieliikenteen valtakunnallisena erikoismuseona nauttiikin valtionapua, ei julkinen rahoitus voi enää olla ainoa museoalan tulonlähde, kuten joskus 1970-80-luvulla vielä saattoi olla. Museo on palveluntuottaja siinä missä monet muutkin julkisen sektorin toimijat, ja nykytaloudessa joutuu perimään korvauksen palveluistaan.
Rautatieharrasteessakin lienee totuttava tähän. Itsekin muistan ne ajat joskus ennen 1990-luvun puoliväliä, kun museovetureita saatiin kuljetettua valtion rataverkolla muutamalla puhelinsoitolla, joko hinaamalla tai ajamalla. Eikä raha liikkunut puoleen tai toiseen. Olisihan se toki mukavaa päästä takaisin niihin aikoihin.
kuva 20.10.2006 19:41 Juuso Hyvärinen  
  Koska puolet kuvasta esittää tuttuja miehiä, niin uskaltanee kommentoida, että vaikka tästä tullee ensimmäisenä mieleen Motörhead, niin kyllä se tässä tapauksessa ja Huru-paidasta huolimatta on Steämhead (kaikista kielteisistä merkityksistään riisuttuna). Höyryveturimiehiä trasselia myöten :-)
kuva 15.09.2006 22:06 Juuso Hyvärinen  
  Oml, aivan oikein. Kyseinen pienoismalli koki vakavan tasoristeysonnettomuuden J. Lassilan tuottamassa ja A. Lehkamon käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Yöjuna-elokuvassa (1996).
<<   >>