|
|
31.07.2025 13:29 | Kari Haapakangas | ||
| Saksalaisissa, läntisissäkin, oli pitkään erikoisuuksia, kun itärajan sijaintia ei hyväksytty lopulliseksi. Meilläkin on 60-luvun saksalainen atlas, jossa oderjoen itäpuoliset alueet ja Itä-Preussi ovat edelleen osa Saksaa. | ||||
|
|
25.07.2025 21:58 | Kari Haapakangas | ||
| Hikoituksen yleistyminen se laimensi potkukelkkojen suosioita. 80-luvun alun muistoja ovat koulumatkat kelkalla: hyvä ja luistava keli aamulla, mutta koulupäivän aikana oli hiekoittaja tehnyt kepposen, ka potkukelkka piti miltei kantaa kotiin. | ||||
|
|
24.07.2025 18:19 | Kari Haapakangas | ||
| Mierontien ensimmäinen-tai viimeinen- silta. | ||||
|
|
17.07.2025 07:29 | Kari Haapakangas | ||
| Tokihan Oulusa on Toppilan voimalaitos (turve), joka käyttää nykyään enenevässä määrin haketta. Kemiran tehdasalueellakin on voimalaitos, mutta se taitaa pyöriä etupäässä jätteellä. | ||||
|
|
11.07.2025 06:59 | Kari Haapakangas | ||
| 500 metriä lähempänä Venäjää on näemmä joskus maailmanaikaan ollut lyhyt soraraide. | ||||
|
|
06.07.2025 17:23 | Kari Haapakangas | ||
| no, suomestahan puuttuu futuuri... | ||||
|
|
05.07.2025 06:39 | Kari Haapakangas | ||
| Ei ehken pitäisi puuttua tähän kiivaaseen keskuteluun, mutta jotain ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin. Tarkasti ottaen hiukan alle puolet palvelusajastani kannoin punavalkoisia laattoja... Ilmatorjunta on aina hieman alakynnessä, koska puolustuksesta on kysymys. Hyökkääjä valitsee ajan, paikan ja keinon. MUTTA silta ei suinkaan ole mikään helppo maali, sen on käynnissä oleva Ukrainan sotakin osoittanut. Mikäli haluat tuhota sillan, pane pioneerit asialle, älä ilmavoimia! Ensinnäkin, dronet ovat aivan liian pientä kuormaa kantavia ollakseen oikeasti tehokkaita siltoja vastaan. Myös ballistiset ohjukset ovat huono valinta: silta on loppujen lopuksi varsin kapea kohde. Liito- ja älypommit ovat paras, mutta tarjoaa toisaalta ilmapuolustukselle eniten mahdollisuuksia torjuntaan. Lisäksi käytetyn kuorman täytyy olla melko järeä! Ja vaikka siltaa onkin mahdollista vahingoittaa, on se todella vaikea tuhota! Parin päivän pioneerikorjauksella se Kertsin siltakin on saatu aina toimintakuntoiseksi. Ja kyllä, Tornion radan linjauksessa tehtiin sata vuotta sitten moka, mutta on turhaa fantasiointia että sitä virhettä enää oikaistaisiin. |
||||
|
|
30.06.2025 13:51 | Kari Haapakangas | ||
| Uusi kansi? | ||||
|
|
18.06.2025 10:29 | Kari Haapakangas | ||
| Piti ihan ruveta laskemaan, mutta kyllä tuo "reittikartta" vaan sittenkin pitää paikkansa. Karjaan jälkeen on tosiaankin kuusi seisaketta Hangon radalla. | ||||
|
|
18.06.2025 08:55 | Kari Haapakangas | ||
| Sinänsä hyvä, että seinät on ihan kuviomaalattu. Se nyt ainakin hieman hillitsee taiteellisen itseilmaisun mahdollisuuksia etsivän kansalaisen pyrintöjä tarjota näkemyksiään kaikelle kansalle. Toki ei täysin menestyksellisesti... |
||||
|
|
16.06.2025 12:50 | Kari Haapakangas | ||
| Sinänsä hämmästyttävää, että Naantalin radalla edes pystyy tötteröimään noinkin vahvasti "umpimetsää" -otoksen. | ||||
|
|
12.06.2025 13:43 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos tuon murikan tarkoitus kuvata kallion korkeutta ennen rakennus- ja louhintatöitä? | ||||
|
|
08.06.2025 17:05 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoinen hidastuvuus 10 sekunnissa. Siin ois lasti lennelly. | ||||
|
|
02.06.2025 12:21 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos tuossa kampiasetinlaitteen takaisessa aikataulussa kuvattu junien vaunukokoonpano? Sellaiset saivat aikoinaan pikkupojan sormet syyhyämään... | ||||
|
|
29.05.2025 05:40 | Kari Haapakangas | ||
| N43 on tietysti jo 80 vuoden takainen korkeudenmittaus, joten nykypäivänä korkeus merenpinnasta lienee jotain +85,40 m | ||||
|
|
08.05.2025 11:04 | Kari Haapakangas | ||
| Esa, nyt yksinkertaistat liikaa. Tokihan ilmoittamasi muuntokertoimet sopivat imperiaalisiin tuumiin ja jalkoihin (so. englantilaisiin), mutta eihän Suomessa 1887 suinkaan nuo ollut käytössä, vaan ruotsalaiset mitat, jossa tuuma olikin vain 24,7 mm ja jalka 0,2969 m. Toisaalta kakkosnelosen mitat -vientikaupan takiakin- perustuvat hyvinkin imperiaalisiin mittoihin. |
||||
|
|
08.05.2025 05:29 | Kari Haapakangas | ||
| Louko ja Jalasjärvi ovat kuitenkin vahvasti maaseudulla verrattuna useimpiin korpi- ja neva-asemiin mitä tuolla välillä on. Jalasjärvi oli jopa vallan matkustajaliikenteen asema. | ||||
|
|
07.05.2025 13:15 | Kari Haapakangas | ||
| Sen sijaan jumalattoman isoja soita isoine turvetuotantoalueineen riitti. Ei kait ole mahdotonta, että niille olisi tuotu koneita ja laitteita ihan valtionyhtiön kuljettamana. Ja tietysti tarpeen lakattua seuraavalle turvesuolle. | ||||
|
|
06.05.2025 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Eiväthän RUK:uun menevät vielä alikersantteja ole, vaan aliupseerioppilaita tai mahdollisesti korpraaleja. Alikessun natsat saa vasta AUK II:n jälkeen. Poislukien tietysti jälki RUKkiin menevät. (voi olla vanhentunutta tietoa) |
||||
|
|
30.04.2025 12:20 | Kari Haapakangas | ||
| Tokihan asiansa osaavat ammattimiehet kelpasivat myös lännen tiedustelupalveluille, tosin ehkä pienellä viiveellä. Liittotasavallan turvallisuuspalvelun käynnistys ei ollut aivan yhtä vikkelä kuin harppipuolella, ja suuri ja mahtava Yhdysvallatkin oli vähällä luopua koko ulkomaantiedustelusta "tarpeettomana", mutta lopulta järki voitti ja OSSin työtä perustettiin jatkamaan CIA Samoilla apajilla oli tietysti muitakin, varsinkin latinalaisessa Amerikassa. |
||||
|
|
26.04.2025 14:46 | Kari Haapakangas | ||
| Välilaituria on arvatenkin pitänyt leventää asematunnelin (portaiden) rakentamisen takia. | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 10:44 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä tapauksessa vähintään yhtä tärkeää on Ruotsin eurooppalaistuminen. Suomessahan junailu oli sujuvaa, poislukien siirtymä Tornio itäiseltä Haparandan asemalle. | ||||
|
|
22.04.2025 07:55 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan Tukholmassakin rakenneratkaisuin estetty levytysasennon ottaminen väsyneeltä matkalaiselta. Tuolla ne tosin on naamioitu näppäriksi(?) apupöydiksi... | ||||
|
|
21.04.2025 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Sitä paitsi valkoinenhan on skandinaavisen tyylin perusvärivalinta... | ||||
|
|
18.04.2025 08:40 | Kari Haapakangas | ||
| Jäljennöksen jäljennöksen oikeaksi todistaa... Kuinkahan pitkälle jäljennöksien todistamisessa oikein mentiin? (lol) |
||||
|
|
16.04.2025 10:06 | Kari Haapakangas | ||
| Lainkuuliainen seurakuntamme oli tällännyt kirkon parkkipaikallekin latauspisteen. Maksukin kätevästi easyparkin kautta :) Taitaa olla eräs niistä harvoista paikoista, jossa tässä kaupungissa kyseistä pysäköintisovellusta tarvitsee. Isoissa kaupungeissa puolestaan alkaa olla hankalaa löytää sijaa pikkupysähdykselle ilman että joku olisi heti kinuamassa maksua :( |
||||
|
|
14.04.2025 20:19 | Kari Haapakangas | ||
| Kyseessä on siis suomalainen vastine Culebran kaivannolle (Panama) | ||||
|
|
11.04.2025 07:47 | Kari Haapakangas | ||
| Siinäkin on vaatimattomasti semmoinen yhdeksän kilometrin suora, mutta Pohojanmaalla se nyt ole vielä pitkäkään suora... | ||||
|
|
07.04.2025 13:37 | Kari Haapakangas | ||
| Kappas, eipä uskoisi, että Suomessa on kaksin kappalein noin kummallisen nimen omaavia kyliä. Se pohjoisempi ei kyllä liity mitenkään rautatiehen, ja Ängeslevänjokikin ehtii juuri yhtyä Temmesjokeen ennen Pohjanmaan radan kohtaamista. | ||||
|
|
04.04.2025 12:01 | Kari Haapakangas | ||
| Taitaapa kuitenni olla parempi, ettei vanhaa rouvaa koeteta moista vauhtia vetää... | ||||
|
|
04.04.2025 07:52 | Kari Haapakangas | ||
| Veikkaisin olevan "Vad sade ni", nehän "lentävät" matalalla. | ||||
|
|
21.03.2025 07:31 | Kari Haapakangas | ||
| Kuvassa taitaakin olla kaksi matkustajalaituria ja yksi huoltolaituri. | ||||
|
|
20.03.2025 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Resurssikysymyshän se on. Britanniassa (Englannissa) on vanhaa rahaa ja siirtomaista kerättyä vaurautta, sekä melkoista volyymia. Kyllähän muutama lentokuntoinen spit löytyy, mutta onko se nyt sitten paljon vai vähän, kun niitä aikoinaan tehtiin tuhansia? Suurin suomalaisten käyttämä konesarja lienee ollut ME 109G, ja niitäkin saatiin puolentoistasataa. Kiva jos niitä olisi säilynyt lentokunnossa, mutta milläpä olisit niitä säilynyt, kun maksoimme velkaa itänaapurille eikä aikaa, rahaa, tiloja tai kiinnostusta ollut vanhojen koneenraatojen säilyttämiseksi. Lentokone (vallankin sota-ajan tuote) happanee melkoisen nopeasti ulkosäilytyksessä kelvottomaan kuntoon. Veturissa on sen verta enemmän malmia kiinni, että sen maatuminen alkuperäiskuntoon kestää huomattavasti kauemmin. Nythän ne ovat ne viimeiset hetket pelastaa rautatieperintöämme tulevillekin sukupolville. Jotain on vielä jäljelläkin ja vaurautta on sitäkin jo jonkin verran kertynyt. Vielä puuttuu se "joku muu", joka kävisi taistoon byrokratiaa vastaan rahoituksen ja huolenpidon saamiseksi näille viimeisille jäänteille. |
||||
|
|
17.03.2025 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Saab ei mahdu käärinliinan taskuihin, eikä yhteiskuntakaan taida olla vielä valmis auton käyttämiseen ruumisarkkuna. ...vaikka vesistöistä tällaisia tapauksia satunnaisesti löytyykin. |
||||
|
|
06.03.2025 10:27 | Kari Haapakangas | ||
| Mukava nähdä liikennettä tuollakin raiteella. Tuolla vaunujen alla on vielä vaihdekin, mutta sitä ei ole taidettu käyttää aikoihin. Sinällään kyllä Lapaluodon sataman käyttö on ilahduttavasti lisääntynyt. |
||||
|
|
02.03.2025 17:25 | Kari Haapakangas | ||
| Eli jotain sellaista mitä "siltainsinööri Jaatinen" rakenteli kuntavaltauksensa yhteydessä... | ||||
|
|
24.02.2025 06:45 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa, enpä tiedä. Nuo vaikuttavat ihan kilpailukykyisiltä R-kioski hinnoilta. Kuukletinpa huvikseni, Oulusta näyttää pienen cappuccinon saavan halvimmillaan 2 e hintaan. Normihinta näyttää olevan siinä karvan verran alle neljän euron. |
||||
|
|
19.02.2025 13:47 | Kari Haapakangas | ||
| 30-vuotisen sodan aikana kaikkien osapuolien ongelma oli sodan lopettaminen. Kas kun sotajoukkoja oli helpompi pitää yllä ryöstelemällä niitä Saksanmaata. Rauha olisi tarkoittanut sitä, että palkat olisi ihan oikeasti pitänyt maksaa. Niinpä niin Ranskan, Ruotsin ja vähäisemmässä määrin Espanjan ja Itävallan (keisari) oli edullisempaa jatkaa sotaa. Saksalaisille asia tietenkin oli katastrofi, mutta eipä heiltä pahemmin kyselty... Esa, ei sitä tultakaan ihan miten vain käytetty. Olihan olemassa palovero! Maksa vai alammeko sytytellä taloja! |
||||
|
|
18.02.2025 07:59 | Kari Haapakangas | ||
| Nuo räjähdyksen vaikutukset ovat melko vekkuleita, eikä niitä aina pysty tarkalleen arvioimaan. Jopa säätilalla saattaa olla vaikutusta. Itse oli pitämässä sääasemaa, kun puolustusvoimat hävittivät vanhaa materiaalia räjäytyksin Kittilän Tievassa. Meillä oli luotaamo pystyssä vanhassa soramontussa sellaisen 6-7 kilometrin päässä nollapisteestä, ja välissä oli vielä vaarakin. Ei ne 30 tonnin pamaukset siis juuri muuta kuin kuuluivat. Vaan eräänä syysaamuna vallitsikin inversiotilanne, mikä selvästi kävi luotausdatasta ilmi. Sillä olikin sellainen kiva seuraus, että inversion rajakerros heijasti paineaallon sieltä vaaran yli, joten sen aamuinen paukku sai konttimme tärähtämään paineaallon vuoksi. Se kymmenen yön leiri oli kyllä koko varusmiespalveluksen mukavin kokemus. |
||||
|
|
15.02.2025 15:48 | Kari Haapakangas | ||
| Tuosta hinnastahan kuului vähän nurinaa Helsingin suunnalta ja puheita "Kataisen siltarummusta", mutta kyllähän se pakkoinvestointi oli. Edeltävät "saksanseisojat" olivat käyttöikänsä lopussa, ja kiertotie on tässä tapauksessa pidemmänpuoleinen. | ||||
|
|
15.02.2025 05:49 | Kari Haapakangas | ||
| Firmassa tuli tosiaan tuo venäläisperäinen tavara ohimennen tutuksi, vaikka primäärikäytössä sellaista ei erikoiskoulutuksellani ollutkaan. 1) Sergei, alokaskauden rakas ystävä 2) Gaz tarjosi kyydin ampumaradalle, alikki vakuutti, että kyllä se perille vie! Johon joku sitten kuivasti vastasi: uskon sen, mutta pitääkö työntää? 3) Lada samara, Nakkikosken väijyn ajopeli kasarmivartiokierrosta varten. Sai aika raskasta käsittelyä juhannusyönä 4) Uaz, pari kapiaista tarjosi kyydin siirtymässä sotaharjoituksessa. 5) linkki-zil, linkkikuskien ajopeli, mutta eipä tarvinnut tarkemmin tutustua 6) TA-57, ihan palveluksen loppupuolella esitelty rastikoulutuksen oheisväline yhdessä P-78:n ja upouuden P-90:n kanssa. Sekä kauempaa tehtyjä näköhavaintoja 122H63:sta ja yksittäisestä T-72:sesta |
||||
|
|
08.02.2025 20:59 | Kari Haapakangas | ||
| Kurkun käyryyden luokittelemisella on kyllä ihan järkevä tausta (parhaita A-luokan suoria kurkkuja mahtuu pakkauslaatikkoon enemmän kuin käyriä alemman luokan kurkkuja), mutta siitä on tullut EU:ta vastustavien populistien Lempiase. MEGA-väki kuvittelee jostain kumman syystä EU:n kaatumisen tekevän taas Euroopasta suuren. Kiina, Venäjä ja USA tukevat mielellään näitä populisteja: divide et impera. Vaan eiköhän jätetä tämä politiikka vähemmälle vorgissa. Käyn poliittiset väittelyt mieluummin muilla palstoilla. |
||||
|
|
08.02.2025 05:17 | Kari Haapakangas | ||
| On tuo nyt sentään himpun realistisempi kuin tunneli Tukholmaan ja järkevämpi kuin 3,5 miljardin verohelpotukset joita EK on myös viime aikoina esittänyt. | ||||
|
|
07.02.2025 04:31 | Kari Haapakangas | ||
| Mikähän siinä on, että Hiacen kohdalla rupeaa aina mielessä soimaan Jope Ruonansuun kappale:"Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen, pieneen Hiaceen..." | ||||
|
|
06.02.2025 12:57 | Kari Haapakangas | ||
| Mahtoiko tiiliä päätyä yhtään hyötykäyttöä, vai ovatko ne nykyään jonkin Helsingin rannan täyttömaana... | ||||
|
|
01.02.2025 06:41 | Kari Haapakangas | ||
| Kameraseuran kuva on aikaan ennen Ruotsin suurta puolenvaihtoa. Sillan toisessa päässä onkin pitänyt osata vaihtaa oikealle kaistalle. | ||||
|
|
24.01.2025 10:14 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös siellä Humppilassa ole jo uudenkarhea kiitoratakin valmiina? Varalaskupaikaksi sitä tosin taidetaan kutsua... | ||||
|
|
24.01.2025 10:12 | Kari Haapakangas | ||
| Ahon-Viinasen hallituksen osaamisesta voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllähän tuo hallitus melkoisen mahdottomaan paikkaan joutui ja paikkailemaan Holkerin "hallittu rakennemuutos" (hah) -hallituksen petaamaa katastrofia. Oikeastaan Ahon hallituksen ainoa selkeä virhe oli roikkuminen "vahvan markan" politiikassa niin pitkään, että käytännössä hirtti itsensä siihen. Tuokin kyllä oli perintöä edelliseltä hallitukselta, ja kun presidenttikin vielä oli vahvan markan takuumies, niin... Mielenkiintoista lama-ajan historiaa on myös määrävähemmistösäännöstön purkaminen. Sehän olikin vekkuli säännöstö, jonka ansiosta valtion menoja pystyi lisäämään helposti, mutta säästöjen aikaansaaminen huomattavan vaikeaa. SDP suostui tuon säännöstön purkamiseen, mutta maksatti siitä kalliin hinnan. Tiettävästi osana tuota maksua oli Siltapankin perustaminen ja STS:n terveen osien myyminen, ja tällä palastelulla vasemmisto pääsi rahastamaan konkurssikypsällä pankilla. Noista säätiöidyistä myyntirahoista on sittemmin rahoitettu monta vasemmiston vaalikampanjaa. Mutta, tämähän nyt on vain asioita sivusta seuranneen keskustalaisen jupinoita. |
||||
|
|
22.01.2025 07:50 | Kari Haapakangas | ||
| Herra Esa, noiden ongelmien juurisyy lienee se, ettei "suuressa ja mahtavassa" oikein milloinkaan ymmärretty käsitteen "pieni" merkitystä, ja silloin kun koetettiin tuottaa jotain "pientä"... no jaa. | ||||
|
|
21.01.2025 13:33 | Kari Haapakangas | ||
| Mitähän tavaraliikennettä Haaparannasta/Haaparantaan oikein on? Siellä puolen jokea ei ole teollisuutta, ei satamaa, ja eivät nuo oikein puunkuljetusvaunuilta näytä. | ||||
|
|
11.01.2025 21:09 | Kari Haapakangas | ||
| Näyttävät noin kaksimetrisiltä pituudeltaan. Eikös sellainen ole vähän lyhyt sahatavaraksi? Lipusta voisi yrittää laskea tähdet, jotta tietäisi montako osavaltioita oli tuohon aikaan. Nythän siellä yksi kaheli aikoo nostaa määrän 61:een (10 Kanadan osavaltiota plus Grönlanti). Millainenhan mahtaisi olla senaatin voimatasapaino moisessa Yhdysvalloissa? |
||||