![]() |
09.10.2024 20:54 | Kari Haapakangas | ||
Ehkäpä vetoyksikkö on edustanut nk black poweria | ||||
![]() |
09.10.2024 12:01 | Kari Haapakangas | ||
Hmm, onko tuon oikealla näkyvän veturitallin taakse suunnitteilla traverssi? | ||||
![]() |
09.10.2024 11:57 | Kari Haapakangas | ||
Mitähän tässä on käytetty vetolaitteena? Aisasta päätellen ei pelkästään lihasvoimalla. | ||||
![]() |
09.10.2024 10:41 | Kari Haapakangas | ||
Puskittomuus | ||||
![]() |
09.10.2024 07:43 | Kari Haapakangas | ||
Suomea ei oikeastaan mainittu, joten ei tässä vielä kannata torille vääntäytyä :lol: | ||||
![]() |
07.10.2024 07:45 | Kari Haapakangas | ||
Olemattomat räystäät, seinät kastuvat. Onneksi kuitenkin kohteessa ei ole aikakaudelle tyypillistä valesokkelia ;) | ||||
![]() |
01.10.2024 07:54 | Kari Haapakangas | ||
Kuinkas palion mahtuu pieneen Hiaceen myyntiviinoja Pöytäliinoja |
||||
![]() |
30.09.2024 12:00 | Kari Haapakangas | ||
Vanhojen jo lakkautettujen liikennepaikkojen nimiä kierrätetään mielellään uusien niminä. Miksi moinen? Onhan tämä sentään melkoisen matkan päässä Hyrkkään kylästä. | ||||
![]() |
20.09.2024 19:34 | Kari Haapakangas | ||
Mielenkiintoista että vielä -64 suurimmat käyttäjät olivat vesivoimayhtiöitä. Olihan Oulujoen voimalaitokset tuossa vaiheessa kaikki valmistuneet. | ||||
![]() |
20.09.2024 11:07 | Kari Haapakangas | ||
Pitipä ihan tarkistaa vanhoista kartoista mitä "asemarakennuksen eteläpuolella" tässä tapauksessa tarkoitti. Aika täsmällinen kuvaus itse asiassa. Karttojen perusteella ko. raiteen läpiajettavuus poistui joskus 1970-luvulla, mutta itse raide sinnitteli pitempään kuin pidempi kohtausraide. | ||||
![]() |
18.09.2024 09:04 | Kari Haapakangas | ||
Liminkaa ei taideta kovin usein käyttää kohtauspaikkana, päätellen siitä miten ruosteinen tuo kakkosraidekin on. | ||||
![]() |
11.09.2024 10:05 | Kari Haapakangas | ||
Minusta pahempaa on suhtautuminen näihin vandaaleihin. Vastikään järjettömyyttä oltiin harrastettu Porvoon jalkapallokentällä, ja siinäkin joku arveli, että jollakulla on ollut "paha olo", jota on sitten purettu naisten jalkapallojoukkueen kioskin sisällön tuhoamiseen. | ||||
![]() |
09.09.2024 14:27 | Kari Haapakangas | ||
Eli susiparka on pitänyt tapahtuneen jälkeen taluttaa asentopaikalleen. | ||||
![]() |
09.09.2024 13:53 | Kari Haapakangas | ||
Kuinkas se onnistui? Sähköttömiähän nämä ovat. | ||||
![]() |
04.09.2024 12:04 | Kari Haapakangas | ||
Yllättävä ratkaisu tuo keskipilari. Ei kaksikaistaisen tien ylitykseen yleensä välitukea tarvita. Lisäksi alikulku on tainnut alkuaan olla matalampi. | ||||
![]() |
03.09.2024 11:33 | Kari Haapakangas | ||
Jauhosavikka on hyvin yleinen ensimmäisen vuoden kasvi näissä viherrakennuskohteissa. Harvemmin sitä kuitenkaan enää seuraavina vuosina näkee. | ||||
![]() |
03.09.2024 10:55 | Kari Haapakangas | ||
jauhosavikkaa? | ||||
![]() |
01.09.2024 08:06 | Kari Haapakangas | ||
Vaan kulkeeko siinä junia? Vaikka tasoristeys muutoin onkin hutoi russkij, voisi tuosta kannesta ottaa moni suomalainen tieinsinööri oppia. |
||||
![]() |
28.08.2024 08:15 | Kari Haapakangas | ||
Karkaa vähän rautatieaiheesta, mutta Loviisa on surullinen esimerkki ruotsalaisesta saamattomuudesta ja rahapulasta valtakunnan itäosissa 1700-luvulla. Loviisaan ruvettiin suurin suunnitelmin ja puhein rakentamaan maa- ja merilinnoitusta. No, se merilinnoitus saatiin kutakuinkin valmiiksi, mutta... Ja maallakin saatiin jotain aikaiseksi, pari etuvarustuksen bastionia jopa valmiiksi. Puutteellinen suunnittelu ja maastontutkimus kostautui jo melko varhaisessa vaiheessa, kun Loviisajoen tienoo osoittautui sellaiseksi rutakoksi, ettei se bastionia kestäisi ilman melko suurisuuntaisia pohjustustöitä. Niinpä se bastioni jäi sitten odottamaan aikaa parempaa. Parempaa hetkeä ei ikinä tullut innon ja rahojen loppuessa, joten Loviisan linnoituksesta ei ikinä tullut varsinaisesti valmista. Vähemmän yllättäen "linnoituksessa" ei sitten taisteltukaan kevättalvella 1808. |
||||
![]() |
04.08.2024 17:18 | Kari Haapakangas | ||
Armeijassa määrätään ja ohjeistetaan kaikki, melkein. Sattuipa omalla kohdalla syksyllä iskemään väijynakki varuskunnan kakkosportille. Sinänsä hyvä vuoro lauantai-illasta sunnuntai-iltaan, joten ei tarvinnut olla ottamassa lomaltapalaavia autoilijoita vastaan. Siinä päävartioon marssiessamme muistin, että seuraavana yönähän siirrytään normaaliaikaan, joten nakki onkin pituudeltaan 25 tuntia. Seuranneet puheenvuorot eivät olleet millään muotoa painokelpoisia... Kumma kyllä, PU eikä hänen apulaisensa eivät halunneet puuttua asiaan, joten sovimme kolmeen pekkaann (samoin kyllä ykkösportin väijytkin), että kukin on yön vuorolla portilla ylimääräiset 20 minuuttia. Ne olivat todella pitkät 20 minuuttia! |
||||
![]() |
01.08.2024 15:42 | Kari Haapakangas | ||
Rakennustekninen kysymys. Siltaan vaikuttavia voimia on helpompi hallita noin kuin tehdä maatukiin nähden vino silta. Nykyään nämä laskelmat hallitaan paremmin, mutta näitä "kummia" siltoja on aikoinaan rakennettu jonkin verran. | ||||
![]() |
27.07.2024 13:19 | Kari Haapakangas | ||
Iken kunniaksi on sanottava, että presidenttinä hän oli ihan kohtuullinen, esimerkiksi Amerikan valtatieverkosto on hänen ansiotaan. Yleensä kenraaleista EI tule erityisen hyviä presidenttejä, tästä surullisena esimerkkinä Grant. Aavikkomyrskyn kenraalilla oli niin paljon järkeä että tajusi tämän itsekin eikä pyrkinyt ehdolle. Potin korjasi sitten muuan sikarileikkejä harrastava miekkonen... | ||||
![]() |
26.07.2024 05:15 | Kari Haapakangas | ||
Tuosta kopioinnista on hyvä esimerkki toisen maailmansodan ajalta. Jokunen jenkkipommittaja joutui Japaninkeikan jälkeen laskeutumaan Neuvostoliittoon. Koneet takavarkoitiin ja tutkittiin tarkasti. Aikaa myöten Neukkula alkoi tuottaa koneesta omaa versiotaan, kuitenkin sillä erotuksella, että ruuvit ja mutterit toteutettiin metrijärjestelmän mukaisina. Näinpä neukkukopion osat eivät olleet vaihtokelpoisia alkuperäisen amerikkalaisen kanssa. | ||||
![]() |
21.07.2024 11:54 | Kari Haapakangas | ||
Esa, näin lakeuden kasvattina on pakko kysyä mikä tuossa on erikoista saatika ongelma? Tuollainen teitä (ja rautateita) umpeen tuiskuttava tuuli on vanha tuttu. | ||||
![]() |
18.07.2024 17:57 | Kari Haapakangas | ||
Mierontieltä? | ||||
![]() |
18.07.2024 17:54 | Kari Haapakangas | ||
Vuosi takaperin Raaheen ajettiin malmirikastetta junilla, joka taisi jatkaa matkaa Lapaluodon kautta. Vieläköhän se jatkuu? | ||||
![]() |
17.07.2024 07:53 | Kari Haapakangas | ||
Lapaluodon sataman käyttö on vilkastunut kovasti (mm. tuulivoimakuljetukset), mutta rautatieliikenne sinne/sieltä taitaa edelleen olla hiljaista. Johan siihen viittaa radan sähköistämättömyys. Rautaruukin satama heti siinä lahden toisella puolen on aina ollut se vilkkaampi satama. |
||||
![]() |
16.07.2024 07:36 | Kari Haapakangas | ||
Virpiperällä oli sahan lastauslaituri ja Lapaluodossa ratapiha, sinnehän nuo oikeanpuoleiset raiteet menevät. Edelleen ne löytyvät maastosta. Ja tosiaankin raiteet yhtyvät juuri ennen Helmilaiturintien tasoristeystä. | ||||
![]() |
15.07.2024 13:27 | Kari Haapakangas | ||
Roomassa tuo maanalainen rakentaminen tuppaa olemaan hidasta, ihan vain siksi, että joka kuopaisulla arkeologit löytävät jotakin mielenkiintoista... | ||||
![]() |
13.07.2024 20:42 | Kari Haapakangas | ||
Kyseinen aita ei oikeastaan ole poroaita. Sen tarkoitus on estää porojen ja kuusipeurojen sekoittuminen. Kainuussa on melkoisen vahva peurakanta jonka ei haluta risteytyvän tunturipeuran (=poron) kanssa. | ||||
![]() |
08.07.2024 12:10 | Kari Haapakangas | ||
Aika myöhään nuo sivuraiteet ovat sitten tulleet, jos vasta 50-luvun jälkipuoliskolla. 1970-luvulla tuo oli soranoton kannalta jo melkoisen hyödytön (järvi oli jo olemassa), koskapa pohjaveden pinnan alapuolelta ei sopinut soraa enää ottaa. | ||||
![]() |
08.07.2024 08:39 | Kari Haapakangas | ||
Vanhojen kuoppien järviä on Kokkolasta etelään suorastaan helminauhana. VR ei ilmeisesti ole niitä kuitenkaan hyödyntänyt, koskapa vanhoissa kartoissa ei sivuraiteita näille näy. | ||||
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 12:24 | Kari Haapakangas | ||
Eihän tämä rautatiehistoriaa ole, mutta sotilaallisesti Ruotsin toimia 1700-luvulla vaivasi tietty ponnettomuus. Linnoituksia kyllä alettiin rakentaa/kohentaa (Lappeenranta, Hamina, Loviisa, Svartholma, Viapori, Helsinki, Hankoniemi, Hämeenlinna, jopa Turun linna). Useimmissa tapauksissa homma jäi kesken ja oikeastaan missään linnoituksessa ei oikeasti puolustauduttu. Eli se vähä mitä saatiin aikaiseksi ei lopulta juurikaan hyödyttänyt tosipaikan tullen. Venäläiset olivat tarmokkaampia, ja se mitä tänä päivänä näemme Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Haminassa ja "Suvorovin linnoituksissa" on nimenomaan Venäläisperäistä. |
||||
![]() |
07.07.2024 08:05 | Kari Haapakangas | ||
Kohtuullisen kaukana kirkosta tuo tapuli. Muutoinkin tuolla on paljon kirkkoja, jopa katolinen sellainen. Sekä suomalainen kirkko. ´Hauskasti suomalaisen kirkon kuvia google mapsista etsien tuli kuva myös tanskalaisesta sotalaivasta kera tanskan sotalipun Karlskronan satamassa. Moinen näky saa arvatenkin sotasataman ensimmäiset komendantin pyörimään haudoissaan hyrrän lailla... Ruotsin valtakunnan osana me itämaalaiset olimme luonnollisesti huolestuneita aivan toisesta ilmansuunnasta, mutta tosiasia on että Tanska ja Ruotsi ovat olleet keskenään sodassa useammin kuin melkein mikään muu valtiokaksikko maailmassa. |
||||
![]() |
05.07.2024 08:26 | Kari Haapakangas | ||
Takavuosina erään yhdystien (ihan kaksikaistainen ja päällystetty) niittohommat oli laiminlyöty muutaman vuoden ajalta, ja sen ojanpientareet näyttivät suurinpiirtein tältä. Suoraan sanottuna sillä tiellä hirvitti ajaa edes sallittua 80 km/h nopeutta. | ||||
![]() |
05.07.2024 08:23 | Kari Haapakangas | ||
Suomen kesähän on lyhyt ja vähäluminen... | ||||
![]() |
05.07.2024 08:17 | Kari Haapakangas | ||
Bunkkeriksi vähän kummallinen, lieneekö jäänyt kesken. Skogby? | ||||
![]() |
05.07.2024 08:13 | Kari Haapakangas | ||
Oikeastaan sääli että vain höyryvetureista on tehty muistomerkkejä. Vaikka moinen ulkosäilytys on veturille tietysti vain hidastettu kuolema, tarjoaisi tuollainen muistomerkkiveturi kuitenkin muutamaksi vuosikymmeneksi ihmeteltävää ja tutkittavaa tuleville rautatieharrastajille. | ||||
![]() |
04.07.2024 14:45 | Kari Haapakangas | ||
Jaa että voortin, massikan ja zetkan omistajille omansa vai? | ||||
![]() |
03.07.2024 14:40 | Kari Haapakangas | ||
Varmaankin jonkin asemalla työskentelevän rautatieläisen vaimo sai lisäansioita huolehtimalla mukavuuslaitoksen siisteydestä. | ||||
![]() |
03.07.2024 14:29 | Kari Haapakangas | ||
Hyi Esa, tuo on kaupunkilaispuhetta! Tiukassa oli pienviljelijän leipä 1970 ja moni noudattikin Ruotsin tehtaiden seireenikutsua leveämmän leivän perässä. Tuollaiset pikkuaurat eivät nykypäivänä taitaisi kelvata edes harrasteviljelijälle. Ison omakotitontin perunamaan noilla varmaan häthätää kyntäisi. |
||||
![]() |
03.07.2024 08:12 | Kari Haapakangas | ||
On tuossa veturimallissa vähän sellainen tuntu, että on ensin suunniteltu hieno teli ynnä alusta ja ympätty siihen päälle voimalaite, jonka jälkeen joku on sitten kysynyt, että mitenkäs ohjaamo, mihin me se... | ||||
![]() |
27.06.2024 07:47 | Kari Haapakangas | ||
Kuuilluusio säilyy, vaikka sitä katsoisikin kameran läpi. | ||||
![]() |
25.06.2024 07:46 | Kari Haapakangas | ||
Ihan hetkeen ei 815:n pannu ollut kuumana ja veturi ajossa. Kyllähän tuossa on enemmän kuin yhden lumipyryn kuorma. | ||||
![]() |
24.06.2024 08:22 | Kari Haapakangas | ||
Jokin on kuitenkin pitänyt vesakon kurissa aina viimeiselle pylväälle asti. | ||||
![]() |
19.06.2024 10:13 | Kari Haapakangas | ||
Sattumakuva. Mukava otos, jossa taivaan osuus kuvassa -vaikka horisonttisuuntaan kuvattuna- on onnistuneesti minimoitu. | ||||
![]() |
17.06.2024 12:32 | Kari Haapakangas | ||
Äkikseltään vanhat kartat-palvelusta katsottuna 1960-luvulla on ollut 30 taloa alle kilometrin etäisyydellä seisakkeesta. Nykypäivänä aika monen kohdalla karttaväri on vaihtunut mustasta vihreäksi... | ||||
![]() |
16.06.2024 20:17 | Kari Haapakangas | ||
Loogisesti ajatellen oven luulisi avautuvan raon suuntaan sen peittäen, mutta avaussuunta näyttääkin olevan vastakkainen. Pystyykö siltaa avaamaan liikkeessä vai voiko sen tehdä vain varikolla? |
||||
![]() |
11.06.2024 09:59 | Kari Haapakangas | ||
Kaksi vuotta takaperin kolusin ensin Lahnaslammen haaran soramontun maastoja ja suuntasin sitten tuosta sillan ali kohti Sotkamon radan jäänteitä. Polut eivät vieneet aivan haluttuun suuntaan joten eksyin maastopyörällä tuonne kuormausalueelle ja sain lempeät moitteet alueella työskenneeltä VR:n henkilökunnalta. En minä tosin tainnut olla ainoa noina päivinä aavistuksen vikapaikkaan päätynyt kulkija. Meidän geokätköilijöiden megatapahtuma oli näet Vuokatissa meneillään, ja tuo vanha ratapohja on kätkötetty mukavaksi pikku trailiksi. Olisi varmaankin pitänyt kiertää maantien kautta, mutta valitettavasti soramontun pohjalta ei löytynyt sopivaa reittiä tielle. Tiedän, huono selityshän se on väärään paikkaan eksymiselle... |
||||
![]() |
10.06.2024 08:00 | Kari Haapakangas | ||
Sinänsä ei mikään ihme, että vaijerinpätkät ovat jääneet poistamatta vaikka ne eivät enää tarpeellisia olekaan. Vaatii runsaasti tupakkia ja ärräpäitä ennen kuin tuollainen on saatu poistettua. Kuten voikukalla, juuret ovat syvällä eikä sepeliä ole ilo kaivaa. | ||||
![]() |
06.06.2024 13:31 | Kari Haapakangas | ||
Augustowin alueen asukkaiden muistoksi (jotka) karkoitettiin Siperiaan vuosina (kolme päivämäärää) sekä tuhansille muille stalinismin uhreille. |