Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.07.2024 08:23 | Kari Haapakangas | ||
| Suomen kesähän on lyhyt ja vähäluminen... | ||||
|
05.07.2024 08:17 | Kari Haapakangas | ||
| Bunkkeriksi vähän kummallinen, lieneekö jäänyt kesken. Skogby? | ||||
|
05.07.2024 08:13 | Kari Haapakangas | ||
| Oikeastaan sääli että vain höyryvetureista on tehty muistomerkkejä. Vaikka moinen ulkosäilytys on veturille tietysti vain hidastettu kuolema, tarjoaisi tuollainen muistomerkkiveturi kuitenkin muutamaksi vuosikymmeneksi ihmeteltävää ja tutkittavaa tuleville rautatieharrastajille. | ||||
|
04.07.2024 14:45 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa että voortin, massikan ja zetkan omistajille omansa vai? | ||||
|
03.07.2024 14:40 | Kari Haapakangas | ||
| Varmaankin jonkin asemalla työskentelevän rautatieläisen vaimo sai lisäansioita huolehtimalla mukavuuslaitoksen siisteydestä. | ||||
|
03.07.2024 14:29 | Kari Haapakangas | ||
| Hyi Esa, tuo on kaupunkilaispuhetta! Tiukassa oli pienviljelijän leipä 1970 ja moni noudattikin Ruotsin tehtaiden seireenikutsua leveämmän leivän perässä. Tuollaiset pikkuaurat eivät nykypäivänä taitaisi kelvata edes harrasteviljelijälle. Ison omakotitontin perunamaan noilla varmaan häthätää kyntäisi. |
||||
|
03.07.2024 08:12 | Kari Haapakangas | ||
| On tuossa veturimallissa vähän sellainen tuntu, että on ensin suunniteltu hieno teli ynnä alusta ja ympätty siihen päälle voimalaite, jonka jälkeen joku on sitten kysynyt, että mitenkäs ohjaamo, mihin me se... | ||||
|
27.06.2024 07:47 | Kari Haapakangas | ||
| Kuuilluusio säilyy, vaikka sitä katsoisikin kameran läpi. | ||||
|
25.06.2024 07:46 | Kari Haapakangas | ||
| Ihan hetkeen ei 815:n pannu ollut kuumana ja veturi ajossa. Kyllähän tuossa on enemmän kuin yhden lumipyryn kuorma. | ||||
|
24.06.2024 08:22 | Kari Haapakangas | ||
| Jokin on kuitenkin pitänyt vesakon kurissa aina viimeiselle pylväälle asti. | ||||
|
19.06.2024 10:13 | Kari Haapakangas | ||
| Sattumakuva. Mukava otos, jossa taivaan osuus kuvassa -vaikka horisonttisuuntaan kuvattuna- on onnistuneesti minimoitu. | ||||
|
17.06.2024 12:32 | Kari Haapakangas | ||
| Äkikseltään vanhat kartat-palvelusta katsottuna 1960-luvulla on ollut 30 taloa alle kilometrin etäisyydellä seisakkeesta. Nykypäivänä aika monen kohdalla karttaväri on vaihtunut mustasta vihreäksi... | ||||
|
16.06.2024 20:17 | Kari Haapakangas | ||
| Loogisesti ajatellen oven luulisi avautuvan raon suuntaan sen peittäen, mutta avaussuunta näyttääkin olevan vastakkainen. Pystyykö siltaa avaamaan liikkeessä vai voiko sen tehdä vain varikolla? |
||||
|
11.06.2024 09:59 | Kari Haapakangas | ||
| Kaksi vuotta takaperin kolusin ensin Lahnaslammen haaran soramontun maastoja ja suuntasin sitten tuosta sillan ali kohti Sotkamon radan jäänteitä. Polut eivät vieneet aivan haluttuun suuntaan joten eksyin maastopyörällä tuonne kuormausalueelle ja sain lempeät moitteet alueella työskenneeltä VR:n henkilökunnalta. En minä tosin tainnut olla ainoa noina päivinä aavistuksen vikapaikkaan päätynyt kulkija. Meidän geokätköilijöiden megatapahtuma oli näet Vuokatissa meneillään, ja tuo vanha ratapohja on kätkötetty mukavaksi pikku trailiksi. Olisi varmaankin pitänyt kiertää maantien kautta, mutta valitettavasti soramontun pohjalta ei löytynyt sopivaa reittiä tielle. Tiedän, huono selityshän se on väärään paikkaan eksymiselle... |
||||
|
10.06.2024 08:00 | Kari Haapakangas | ||
| Sinänsä ei mikään ihme, että vaijerinpätkät ovat jääneet poistamatta vaikka ne eivät enää tarpeellisia olekaan. Vaatii runsaasti tupakkia ja ärräpäitä ennen kuin tuollainen on saatu poistettua. Kuten voikukalla, juuret ovat syvällä eikä sepeliä ole ilo kaivaa. | ||||
|
06.06.2024 13:31 | Kari Haapakangas | ||
| Augustowin alueen asukkaiden muistoksi (jotka) karkoitettiin Siperiaan vuosina (kolme päivämäärää) sekä tuhansille muille stalinismin uhreille. | ||||
|
05.06.2024 12:27 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, noin kaukaisten tapahtumien ajoittaminen on aina vähän hankalaa, mutta saattaa olla, että uuden uoman puhkeaminen Lukkilansalmeen voi liittyä ylävirran suunnalla tapahtuneeseen Näsijärven laskusuunnan vaihtumiseen. Tai sitten näillä tapahtumilla on eroa parikin vuosituhatta... | ||||
|
05.06.2024 12:07 | Kari Haapakangas | ||
| Katkaiseeko järvi joen, vai onko järvi vain joen laajentuma on aina vähän tapauskohtaista. Iijoessa on Pudasjärvellä aivan mahtava järvidelta, vaikka järvi ei niin kummoinen olekaan. Oulujoessa on Utajärvi ja Sotkajärvi, jotka tällä hetkellä ovat lähinnä malliesimerkkejä rujosta vesivoimarakentamisesta. Kemijoessa on Kemijärvi, ihan kunnioitettavan kokoinen, mutta niin vain Kemijärveen laskee Kemijoki ja Kemijärvestä lähtee Kemijoki. | ||||
|
04.06.2024 08:41 | Kari Haapakangas | ||
| Vieläköhän noita tuotteita on taskualessa, vai onko vartiointi tehostunut? | ||||
|
03.06.2024 13:39 | Kari Haapakangas | ||
| Metsä ja teletötterö vähän hämää, mutta taustalla taitaa näkyä Pattijoen silta ja Kastellintien tasoristeys. Oltaisiinko tässä siis Ässänkaarteessa? | ||||
|
03.06.2024 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| Joskus hamaassa nuoruudessa kun huumorintaju oli vielä vähän mitä oli tuli luettua Myrkky -lehteäkin. Eräässä sen numerossa Pera Pervo tosiaankin järjesti kokeen jossa... no niin | ||||
|
30.05.2024 18:33 | Kari Haapakangas | ||
| Puolan rautateiden tilanne taisi olla varsin mielenkiintoinen I maailmansodan jälkeen. Läntisen osan raiteisto ja kalusto oli Saksan keisarikunnan rakentamaa, Itäinen puolestaan Venäjän. | ||||
|
|
30.05.2024 14:34 | Kari Haapakangas | ||
| Veturien -ja vaunujen- rohmuaminen "oikeutettiin" jo Compiegnen aseleposopimuksessa 11.11.1918. Sen mukaan Saksan oli luovutettava 5000 veturia ja 150 000 junanvaunua, mutta vain 5000 kuorma-autoa. | ||||
|
30.05.2024 11:48 | Kari Haapakangas | ||
| Tästä herääkin kysymys. Mistä SVR alkuaan otti höyryvetureiden tarvitseman veden Helsingin asemalla? Aivan mikä tahansa kuravesihän ei vetureille sentään kelpaa, mutta tuskinpa nyt sentään tuota Kluuvin kaivoa käyttivät? | ||||
|
30.05.2024 08:06 | Kari Haapakangas | ||
| Monikäyttöinen = kelpaa monenmoiseen mutta hyvin ei mihinkään. | ||||
|
28.05.2024 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Onko noita kaksikerroskonttijunia lainkaan mahdollista ajaa sähköistetyillä rataosilla? Ei silti, että se Yhdysvalloissa olisi muuta kuin kuriositeetti... Suhteellisen vähän tavaraa täytyy tunnelin katossa olla, että sen voi leikkaukseksi muuttaa. Luulisi avartamisen olevan helpompaa. |
||||
|
27.05.2024 08:51 | Kari Haapakangas | ||
| Pumppu, pätkä letkua, ämpäreitä sekä vesisammioita. Kyllä noilla jo sammutustöissä alkuun pääsee, tosin luulisi mukana olevan myös pioneerikalustoa (lapioita ja kirveitä). Mikäs tuo torni vaunun takana on? |
||||
|
Kuvasarja: Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata |
23.05.2024 08:38 | Kari Haapakangas | ||
| Mjaah, millainen lienee ollut liikenteen lopettanut ratapenkan sortumaonnettomuus (wikipediatieto) | ||||
|
22.05.2024 09:33 | Kari Haapakangas | ||
| ...tai pikemminkin millainen h-tin haloo nousisi jos tuo olisi muokattu pelloksi ja tuki-ilmoituksen pinta-alat eivät täsmäisikään. Pienemmistäkin poikkeamista on seurannut melkoinen paperisota ja/tai tukien takaisinperintää. | ||||
|
22.05.2024 08:10 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmakuvasta päätellen vastaavia on tuolla jokialueella enemmänkin. Voivat olla ihan vesikasvillisuuttakin, osoittaen tosin, että mitenkään erityisen syvää tässä ei ole. | ||||
|
|
22.05.2024 08:09 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä ei ole isäntä vaivautunut laajentamaan peltolohkoaan vanhalle ratapohjalle, toisin kuin tuossa edempänä. Nuo puhelinpylväät sen sijaan taitavat sijaita valtion maalla, rautatieliikennealueella. Hyvää koivuklapiahan tuosta jo saisi, saunanpesän ensimmäiseen lämmitykseen. Pelkkää koivua ei lämmitykseen kannata käyttää, tulee liiankin tuliset löylyt. |
||||
|
19.05.2024 20:37 | Kari Haapakangas | ||
| Ruotsin puolella näkyy linnake, toisella puolen rataa on samanlainen. Tornissa oli toisen maailmansodan aikana it-tykki. Niin ja tuo ylimääräinen siltapilari on tosiaan kääntösillan tukipilari. |
||||
|
19.05.2024 12:00 | Kari Haapakangas | ||
| Nykyisellään (lähes) joka paikassa radan varrella kulkee huoltotie, joten resiinoille (moottorilla tahi ilman) ei ole sijaa rautateillä. | ||||
|
15.05.2024 08:08 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmarisen pienoismallin voisi tehdä nopeastikin, kun tekisi sen nykytilanteen pohjalta. Kansirakenteiden takia ei tarvitsisi vaivautua. Monen muun kanssasisarensa tapaan se kun makaa pohjassa ylösalaisin. | ||||
|
15.05.2024 08:04 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä tiedä Ossi, oikealta tulevalla kun on etuajo-oikeus ;) | ||||
|
15.05.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tykkejä yhden patterin tarpeiksi. Mikä tykistörykmentti (ja sen 1.ptri) sitten lieneekään ollut viimeinen käyttäjä. Lievestuore on sen verta keskellä Suomea, että kyseessä on ihan hyvin voinut olla Satakunnan, Pohjanmaan, Kainuun, Karjalan tai Jääkäritykistörykmentti. 90-luvulla Nylands Brigadilla oli oma patteristonsa, mutta en tiedä sen historiaa pitemmälle. | ||||
|
13.05.2024 10:39 | Kari Haapakangas | ||
| Pienelläkin on voimaa! Lasinvalmistustekniikkako on määritellyt noin onnettoman pienet pyöreät ikkunat tähän veturiin? Eihän tuosta näe eteen alas kuin työntämällä päänsä ulos sivulta. |
||||
|
12.05.2024 09:12 | Kari Haapakangas | ||
| "Älä nyt sitä ammu, sehän on linja-auto" | ||||
|
11.05.2024 06:38 | Kari Haapakangas | ||
| 80-luvulla autojen varustelu alkoi hitaasti parantua, jopa takapenkkiläisten silmin. Sinne tuli jopa turvavyöt, jota emme niinkään arvostaneet, mutta emme nyt niin valittaneetkaan. Olimmehan jo niin isoja, että autossa ei voinut enää tehdä matkaa seisten. Vuoden 83 viistoperäkadett oli ensimmäinen radiolla varustettu, vaikka emme toki olleet sitä ennenkään matkustaneet ilman musiikkia. Matkaradio kun mahtui sopivasti etuistuinten väliin. Tarjolla oli sitten joko kasettimusaa tai jompaakumpaa ylen kanavaa. Jostain syystä naistentunnin "sikasikasika"- tunnari on jäänyt mieleen, sitä ei ikinä (pakko)kuunneltu muulloin kuin näillä pitkillä taipaleilla. Mutta vaatimattomia ne parannukset vielä olivat. Vasta 90-luvulla ilmastointi, sähkötoimiset ikkunat ja vakionopeussäädin ruksattiin autokauppiaan lisävarustelistalta, |
||||
|
09.05.2024 20:16 | Kari Haapakangas | ||
| Mutta toivoa on, että tulevina vuosina Haaparannalla (sic!) nähdään suomalaista(kin) matkustajaliikennettä. | ||||
|
09.05.2024 18:43 | Kari Haapakangas | ||
| Selvästikin metsätielle/vastaavalle tehty silta. Tievaltio ei sentään noin hutaisten tehdyn näköistä tukimuuria teilleen hyväksyisi. | ||||
|
08.05.2024 07:46 | Kari Haapakangas | ||
| Tuohon oktaanilukuongelman suomalaisetkin törmäsivät talvisodassa, kun ainakin hankittuihin Blenheimeihin tarvittiin tymäkämpää polttoainetta kuin mitä maassa yleisesti oli tarjolla. Tiedä sitten miten se ongelma ratkaistiin. Monenkirjava kalusto aiheutti kyllä muitakin ongelmia, erikoisin taisi olla italialaisten Fiat G-50 -koneiden vaatima voiteluaine. Niissä kun käytettiin voiteluun risiiniöljyä. Sitä oli kyllä saatavilla, mutta ko. aineen kylmänsietokyky oli hieman heikko. ja muuten, tuo Gröfaz oli toki pilkkanimi, jota ei ollut suotavaa käyttää natsihenkisen henkilön läsnäollessa. |
||||
|
|
07.05.2024 08:11 | Kari Haapakangas | ||
| Tasan ei näemmä menneet nallekarkit. Akselivalloilla oli pulaa öljystä, mutta yllinkyllin hiiltä. Liittoutuneilla taas... tai no, ehkä pula oli vain suurempi täällä hieman hankalan matkan takana sijaitsevalla saarella. | ||||
|
07.05.2024 08:08 | Kari Haapakangas | ||
| Kuivanmaansilta. | ||||
|
06.05.2024 11:06 | Kari Haapakangas | ||
| Jotenkin tulee mieleen jokin väli-Amerikan valtio, mutta en kyllä tiedä onko kyseisellä alueella lainkaan toimivaa rautatiestöä. | ||||
|
06.05.2024 09:45 | Kari Haapakangas | ||
| Todellakin kummallinen torviviritelmä (ja kattokorokekin). Sitä seuraava lienee junan arvokkain vaunu (katto)koristelusta päätellen. Signaalinarukin kulkee vähän kummallisesti. | ||||
|
06.05.2024 09:41 | Kari Haapakangas | ||
| Ja edelleen rivien välistä... ajokuntoisena säilyttäminen on liian vaivalloista, jonkun muun pitäisi maksaa (ja pitää kunnossa) ja tarjota tilatkin.... | ||||
|
06.05.2024 09:37 | Kari Haapakangas | ||
| Vain kahdesti? No, tietysti jäkälät ja tykistön jäkälät (tulenjohtajat) matkasivat leireille linja-autolla, koska bankkua ei ole tarkoitettu pitkänmatkanajoneuvoksi. Meille muille kuorma-auton lava oli enemmän tai vähemmän ainoa vaihtoehto. Lavamatkoja oli monentasoisia. Oma mukavin oli Kittilä-Sodankylä väli Rasin lavalla. Sain koko lavan omaan käyttöön ja alustana pehmeitä (ja kuivia) NaVeja. Nautinto. Ja päinvastainen Pudasjärvi-Sodankylä tuhdissa räntäsateessa täydenpuoleisella lavalla aivan peräluukun luona rattoisat kahdeksan tuntia sotaharjoituksen päätteeksi. Sillä lavamatkalla totisesti vilutti, väsytti ja .... no niin ;) |
||||
|
|
05.05.2024 12:44 | Kari Haapakangas | ||
| Tiettävästi henkilökuljetuksessa käytetään nykyään maastokuorma-autoa, jonka lavalla on miehistönkuljetusvarustus. Enää ei miehiä ja kalustoa kuljeteta yhdessä. Kieltämättä matkustaminen RaSin lavalla oli aavistuksen... epämukavaa yhdessä kahden täyden vetykaasupullon ynnä muun asemaan kuuluvan kaluston kera. |
||||
|
04.05.2024 20:44 | Kari Haapakangas | ||
| Rannikolla on paljon jopa kolminkertaisia käännöksiä. Vanha suomalainen nimi on väännetty ruotsin mukaiseksi, ja tämä ruotsalainen puolestaan suomennettu. Hyvä esimerkki on Huopalahti. | ||||
|
|
04.05.2024 20:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tuo Reetu hylätty ja hamn suomalaistettu Haminaksi. | ||||