Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.06.2024 13:31 | Kari Haapakangas | ||
| Augustowin alueen asukkaiden muistoksi (jotka) karkoitettiin Siperiaan vuosina (kolme päivämäärää) sekä tuhansille muille stalinismin uhreille. | ||||
|
05.06.2024 12:27 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, noin kaukaisten tapahtumien ajoittaminen on aina vähän hankalaa, mutta saattaa olla, että uuden uoman puhkeaminen Lukkilansalmeen voi liittyä ylävirran suunnalla tapahtuneeseen Näsijärven laskusuunnan vaihtumiseen. Tai sitten näillä tapahtumilla on eroa parikin vuosituhatta... | ||||
|
05.06.2024 12:07 | Kari Haapakangas | ||
| Katkaiseeko järvi joen, vai onko järvi vain joen laajentuma on aina vähän tapauskohtaista. Iijoessa on Pudasjärvellä aivan mahtava järvidelta, vaikka järvi ei niin kummoinen olekaan. Oulujoessa on Utajärvi ja Sotkajärvi, jotka tällä hetkellä ovat lähinnä malliesimerkkejä rujosta vesivoimarakentamisesta. Kemijoessa on Kemijärvi, ihan kunnioitettavan kokoinen, mutta niin vain Kemijärveen laskee Kemijoki ja Kemijärvestä lähtee Kemijoki. | ||||
|
04.06.2024 08:41 | Kari Haapakangas | ||
| Vieläköhän noita tuotteita on taskualessa, vai onko vartiointi tehostunut? | ||||
|
03.06.2024 13:39 | Kari Haapakangas | ||
| Metsä ja teletötterö vähän hämää, mutta taustalla taitaa näkyä Pattijoen silta ja Kastellintien tasoristeys. Oltaisiinko tässä siis Ässänkaarteessa? | ||||
|
03.06.2024 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| Joskus hamaassa nuoruudessa kun huumorintaju oli vielä vähän mitä oli tuli luettua Myrkky -lehteäkin. Eräässä sen numerossa Pera Pervo tosiaankin järjesti kokeen jossa... no niin | ||||
|
30.05.2024 18:33 | Kari Haapakangas | ||
| Puolan rautateiden tilanne taisi olla varsin mielenkiintoinen I maailmansodan jälkeen. Läntisen osan raiteisto ja kalusto oli Saksan keisarikunnan rakentamaa, Itäinen puolestaan Venäjän. | ||||
|
|
30.05.2024 14:34 | Kari Haapakangas | ||
| Veturien -ja vaunujen- rohmuaminen "oikeutettiin" jo Compiegnen aseleposopimuksessa 11.11.1918. Sen mukaan Saksan oli luovutettava 5000 veturia ja 150 000 junanvaunua, mutta vain 5000 kuorma-autoa. | ||||
|
30.05.2024 11:48 | Kari Haapakangas | ||
| Tästä herääkin kysymys. Mistä SVR alkuaan otti höyryvetureiden tarvitseman veden Helsingin asemalla? Aivan mikä tahansa kuravesihän ei vetureille sentään kelpaa, mutta tuskinpa nyt sentään tuota Kluuvin kaivoa käyttivät? | ||||
|
30.05.2024 08:06 | Kari Haapakangas | ||
| Monikäyttöinen = kelpaa monenmoiseen mutta hyvin ei mihinkään. | ||||
|
28.05.2024 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Onko noita kaksikerroskonttijunia lainkaan mahdollista ajaa sähköistetyillä rataosilla? Ei silti, että se Yhdysvalloissa olisi muuta kuin kuriositeetti... Suhteellisen vähän tavaraa täytyy tunnelin katossa olla, että sen voi leikkaukseksi muuttaa. Luulisi avartamisen olevan helpompaa. |
||||
|
27.05.2024 08:51 | Kari Haapakangas | ||
| Pumppu, pätkä letkua, ämpäreitä sekä vesisammioita. Kyllä noilla jo sammutustöissä alkuun pääsee, tosin luulisi mukana olevan myös pioneerikalustoa (lapioita ja kirveitä). Mikäs tuo torni vaunun takana on? |
||||
|
Kuvasarja: Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata |
23.05.2024 08:38 | Kari Haapakangas | ||
| Mjaah, millainen lienee ollut liikenteen lopettanut ratapenkan sortumaonnettomuus (wikipediatieto) | ||||
|
22.05.2024 09:33 | Kari Haapakangas | ||
| ...tai pikemminkin millainen h-tin haloo nousisi jos tuo olisi muokattu pelloksi ja tuki-ilmoituksen pinta-alat eivät täsmäisikään. Pienemmistäkin poikkeamista on seurannut melkoinen paperisota ja/tai tukien takaisinperintää. | ||||
|
22.05.2024 08:10 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmakuvasta päätellen vastaavia on tuolla jokialueella enemmänkin. Voivat olla ihan vesikasvillisuuttakin, osoittaen tosin, että mitenkään erityisen syvää tässä ei ole. | ||||
|
|
22.05.2024 08:09 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä ei ole isäntä vaivautunut laajentamaan peltolohkoaan vanhalle ratapohjalle, toisin kuin tuossa edempänä. Nuo puhelinpylväät sen sijaan taitavat sijaita valtion maalla, rautatieliikennealueella. Hyvää koivuklapiahan tuosta jo saisi, saunanpesän ensimmäiseen lämmitykseen. Pelkkää koivua ei lämmitykseen kannata käyttää, tulee liiankin tuliset löylyt. |
||||
|
19.05.2024 20:37 | Kari Haapakangas | ||
| Ruotsin puolella näkyy linnake, toisella puolen rataa on samanlainen. Tornissa oli toisen maailmansodan aikana it-tykki. Niin ja tuo ylimääräinen siltapilari on tosiaan kääntösillan tukipilari. |
||||
|
19.05.2024 12:00 | Kari Haapakangas | ||
| Nykyisellään (lähes) joka paikassa radan varrella kulkee huoltotie, joten resiinoille (moottorilla tahi ilman) ei ole sijaa rautateillä. | ||||
|
15.05.2024 08:08 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmarisen pienoismallin voisi tehdä nopeastikin, kun tekisi sen nykytilanteen pohjalta. Kansirakenteiden takia ei tarvitsisi vaivautua. Monen muun kanssasisarensa tapaan se kun makaa pohjassa ylösalaisin. | ||||
|
15.05.2024 08:04 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä tiedä Ossi, oikealta tulevalla kun on etuajo-oikeus ;) | ||||
|
15.05.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tykkejä yhden patterin tarpeiksi. Mikä tykistörykmentti (ja sen 1.ptri) sitten lieneekään ollut viimeinen käyttäjä. Lievestuore on sen verta keskellä Suomea, että kyseessä on ihan hyvin voinut olla Satakunnan, Pohjanmaan, Kainuun, Karjalan tai Jääkäritykistörykmentti. 90-luvulla Nylands Brigadilla oli oma patteristonsa, mutta en tiedä sen historiaa pitemmälle. | ||||
|
13.05.2024 10:39 | Kari Haapakangas | ||
| Pienelläkin on voimaa! Lasinvalmistustekniikkako on määritellyt noin onnettoman pienet pyöreät ikkunat tähän veturiin? Eihän tuosta näe eteen alas kuin työntämällä päänsä ulos sivulta. |
||||
|
12.05.2024 09:12 | Kari Haapakangas | ||
| "Älä nyt sitä ammu, sehän on linja-auto" | ||||
|
11.05.2024 06:38 | Kari Haapakangas | ||
| 80-luvulla autojen varustelu alkoi hitaasti parantua, jopa takapenkkiläisten silmin. Sinne tuli jopa turvavyöt, jota emme niinkään arvostaneet, mutta emme nyt niin valittaneetkaan. Olimmehan jo niin isoja, että autossa ei voinut enää tehdä matkaa seisten. Vuoden 83 viistoperäkadett oli ensimmäinen radiolla varustettu, vaikka emme toki olleet sitä ennenkään matkustaneet ilman musiikkia. Matkaradio kun mahtui sopivasti etuistuinten väliin. Tarjolla oli sitten joko kasettimusaa tai jompaakumpaa ylen kanavaa. Jostain syystä naistentunnin "sikasikasika"- tunnari on jäänyt mieleen, sitä ei ikinä (pakko)kuunneltu muulloin kuin näillä pitkillä taipaleilla. Mutta vaatimattomia ne parannukset vielä olivat. Vasta 90-luvulla ilmastointi, sähkötoimiset ikkunat ja vakionopeussäädin ruksattiin autokauppiaan lisävarustelistalta, |
||||
|
09.05.2024 20:16 | Kari Haapakangas | ||
| Mutta toivoa on, että tulevina vuosina Haaparannalla (sic!) nähdään suomalaista(kin) matkustajaliikennettä. | ||||
|
09.05.2024 18:43 | Kari Haapakangas | ||
| Selvästikin metsätielle/vastaavalle tehty silta. Tievaltio ei sentään noin hutaisten tehdyn näköistä tukimuuria teilleen hyväksyisi. | ||||
|
08.05.2024 07:46 | Kari Haapakangas | ||
| Tuohon oktaanilukuongelman suomalaisetkin törmäsivät talvisodassa, kun ainakin hankittuihin Blenheimeihin tarvittiin tymäkämpää polttoainetta kuin mitä maassa yleisesti oli tarjolla. Tiedä sitten miten se ongelma ratkaistiin. Monenkirjava kalusto aiheutti kyllä muitakin ongelmia, erikoisin taisi olla italialaisten Fiat G-50 -koneiden vaatima voiteluaine. Niissä kun käytettiin voiteluun risiiniöljyä. Sitä oli kyllä saatavilla, mutta ko. aineen kylmänsietokyky oli hieman heikko. ja muuten, tuo Gröfaz oli toki pilkkanimi, jota ei ollut suotavaa käyttää natsihenkisen henkilön läsnäollessa. |
||||
|
|
07.05.2024 08:11 | Kari Haapakangas | ||
| Tasan ei näemmä menneet nallekarkit. Akselivalloilla oli pulaa öljystä, mutta yllinkyllin hiiltä. Liittoutuneilla taas... tai no, ehkä pula oli vain suurempi täällä hieman hankalan matkan takana sijaitsevalla saarella. | ||||
|
07.05.2024 08:08 | Kari Haapakangas | ||
| Kuivanmaansilta. | ||||
|
06.05.2024 11:06 | Kari Haapakangas | ||
| Jotenkin tulee mieleen jokin väli-Amerikan valtio, mutta en kyllä tiedä onko kyseisellä alueella lainkaan toimivaa rautatiestöä. | ||||
|
06.05.2024 09:45 | Kari Haapakangas | ||
| Todellakin kummallinen torviviritelmä (ja kattokorokekin). Sitä seuraava lienee junan arvokkain vaunu (katto)koristelusta päätellen. Signaalinarukin kulkee vähän kummallisesti. | ||||
|
06.05.2024 09:41 | Kari Haapakangas | ||
| Ja edelleen rivien välistä... ajokuntoisena säilyttäminen on liian vaivalloista, jonkun muun pitäisi maksaa (ja pitää kunnossa) ja tarjota tilatkin.... | ||||
|
06.05.2024 09:37 | Kari Haapakangas | ||
| Vain kahdesti? No, tietysti jäkälät ja tykistön jäkälät (tulenjohtajat) matkasivat leireille linja-autolla, koska bankkua ei ole tarkoitettu pitkänmatkanajoneuvoksi. Meille muille kuorma-auton lava oli enemmän tai vähemmän ainoa vaihtoehto. Lavamatkoja oli monentasoisia. Oma mukavin oli Kittilä-Sodankylä väli Rasin lavalla. Sain koko lavan omaan käyttöön ja alustana pehmeitä (ja kuivia) NaVeja. Nautinto. Ja päinvastainen Pudasjärvi-Sodankylä tuhdissa räntäsateessa täydenpuoleisella lavalla aivan peräluukun luona rattoisat kahdeksan tuntia sotaharjoituksen päätteeksi. Sillä lavamatkalla totisesti vilutti, väsytti ja .... no niin ;) |
||||
|
|
05.05.2024 12:44 | Kari Haapakangas | ||
| Tiettävästi henkilökuljetuksessa käytetään nykyään maastokuorma-autoa, jonka lavalla on miehistönkuljetusvarustus. Enää ei miehiä ja kalustoa kuljeteta yhdessä. Kieltämättä matkustaminen RaSin lavalla oli aavistuksen... epämukavaa yhdessä kahden täyden vetykaasupullon ynnä muun asemaan kuuluvan kaluston kera. |
||||
|
04.05.2024 20:44 | Kari Haapakangas | ||
| Rannikolla on paljon jopa kolminkertaisia käännöksiä. Vanha suomalainen nimi on väännetty ruotsin mukaiseksi, ja tämä ruotsalainen puolestaan suomennettu. Hyvä esimerkki on Huopalahti. | ||||
|
|
04.05.2024 20:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tuo Reetu hylätty ja hamn suomalaistettu Haminaksi. | ||||
|
|
04.05.2024 20:15 | Kari Haapakangas | ||
| Maalaiskunnissa ruotsinnos on suomesta peräisin, kaupungeissa päinvastoin. Muinaissuomalainen nimi kun ei Ruotsin eliitille ollut tarpeeksi hienoa. Niinpä Salo(inen) nimettiin Brahestadikdi, jonka suomalaiset sitten muokkasivat Raaheksi..Näin on käynyt Helsingissä, Tampereella, Vaasassa... | ||||
|
02.05.2024 08:07 | Kari Haapakangas | ||
| Paljonkos se tuollainen rapuvaunu oikein kuskaa? Ei siinä taida ihan täyttä tukkirekallista olla? | ||||
|
01.05.2024 04:54 | Kari Haapakangas | ||
| Tuolla tieosuudella ei taida kovin montaa henkilöautoa liikkua. | ||||
|
30.04.2024 09:43 | Kari Haapakangas | ||
| Ootahan kohta... | ||||
|
29.04.2024 10:47 | Kari Haapakangas | ||
| Säästeltäisiinköhän tuota tulevan siltaremontin tukikohtatarpeisiin? Ehtiihän siihen talon lykätä sen jälkeenkin. | ||||
|
29.04.2024 10:32 | Kari Haapakangas | ||
| Viljantähkä ja ruksi päällä? "ei ei olla harppi-Saksassa" | ||||
|
25.04.2024 14:29 | Kari Haapakangas | ||
| Norsujen hautausmaa | ||||
|
25.04.2024 08:04 | Kari Haapakangas | ||
| Tämähän on uuden rosteripinnan kokeilua! Tulevissa vaunuissa käytetään erikoisterästä missä pintaruoste muodostaa suojaavan pinnan (esimerkkinä Oulun "ruostekuutio", so ympäristötalo aseman lähellä). (lol) |
||||
|
24.04.2024 10:38 | Kari Haapakangas | ||
| Ei todellakaan suorin mahdollinen reitti... | ||||
|
24.04.2024 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Vesiliikenteen liikennemerkit eivät ole erityisen tuttuja, mutta tuo keskimmäinen taitaa kieltää pysäköimisen ja alin kohtaamisen (kaksisuuntaisen liikenteen). Ylintä en osaa arvata... | ||||
|
15.04.2024 20:21 | Kari Haapakangas | ||
| Mahtaako noissa olla enää paljoakaan sovjeticaa jäljellä (isoisän kirves) | ||||
|
10.04.2024 07:44 | Kari Haapakangas | ||
| Nestorilla on jo notkoselkä | ||||
|
08.04.2024 10:21 | Kari Haapakangas | ||
| Kyllä se raaka-aineen tuhlaus idässäkin osattiin, ainakin silloin, kun tavoiteltu normi mitattiin kiloissa... Väitetäänpä jossain valimossa tuotetun lyijyakseleita, jotta asetettuun normiin varmasti yllettiin. | ||||
|
03.04.2024 08:41 | Kari Haapakangas | ||
| Tuolla vasemmalla puolen taitaa olla jokin kaasuvarasto. Ilmakuvista päätelleen sinnekin kulkee tavaraa junalla, vaikka ko. raide ei enää viljavarastolle asti jatkukaan. | ||||
|
02.04.2024 12:42 | Kari Haapakangas | ||
| Maanantaiaamuna junilla oli jo pahin kiire takana. Toista se oli vuorokautta aikaisemmin kun yöjunat olivat järkiään tunnin myöhässä. | ||||