Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.12.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei muuten pärjännyt muulla kuin savoksi, ei edes rantaradan junissa! | ||||
|
12.12.2022 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
| SJ:n ja sittemmin Snälltågetin 40-luvulla rakennetut lepovaunut käytännössä uudelleenkoritettiin 1970-luvulla. | ||||
|
|
12.12.2022 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Koulujen luokkaretket, partiolaisten kokoontumiset, urheilukisat ym massatapahtumat ja mahdollisesti jopa matkatoimistojen seuruematkat tulee mieleen retkeilyvaunujen kohderyhminä. Niissä sai ilmeisesti myös yöpyä kohdepaikkakunnalla mikä säästi porukan majoituskuluissa. Euroopassa otettiin käyttöön lepovaunut 1956 luokkamuutoksen jälkeen, halvempana vaihtoetona makuuvaunuillle. Lepovaunut eivät Suomessa lyöneet läpi koska matkustusmukavuus kehnompi ja siksi ne vähitellen katosivat. Suomessa matkustaminen "oikeassa" makuuvaunussa oli suhteellisen halpaa koska liikennöinti oli valtiollisen VR:n ylläpitämä eikä Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön tai Deutsche Schlafwagengesellschaftin joiden hinnat olivat ihan eri sfääreissä. Ravintolavaunupuute oli sitten oma juttunsa, ilmeisesti omat eväsvoileivät oli useimmille konkreettinen vaihtoehto vielä 60-luvulla. Alkoholilain uudistus ja keskioluen vapautuminen 1969 vasta sysäsi tarpeen ravintolavaunukannnan kasvattamiselle. |
||||
|
12.12.2022 16:06 | Rainer Silfverberg | ||
| 27.12.2022? Aikakoneellako kävit Siurossa? | ||||
|
11.12.2022 10:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Siisti kuva! Näytttäisi olevan vähemmän lunta kuin täällä etelässä! |
||||
|
|
09.12.2022 16:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovien mukaan ovat pikajunanvaunuja, mutta sisustus taidettu uusia täysin eli hytit pois ja avo-osasto tilalle. | ||||
|
|
08.12.2022 18:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko 1960-luvulla puuvaunuilla liikennöintirajoituksia esim telityypin osalta eli voitiinko kaikkia vaunutyyppejä laittaa kaikkiin pikajuniin? Oliko lämmitysjärjestelmät yhteensopivat? | ||||
|
|
08.12.2022 12:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Koko sodanjälkeisen ajan aina oikoratojen valmistumiseen asti oli junamatkustaminen niin hidasta että varakkaammat ihmiset joko kulkivat autolla tai lentokoneella. Siksi tarve ykkösluokan paikoista oli aika vähäistä ja lisäksi oli CEi vaunuja aika paljon että saatiin joka pikajunaan 1. luokka ennenkuin teräsvaunuja alkoi olla riittävästi. Toisaalta teräsvaunujen 2. luokka oli tasoltaan niin mukava että ihmiset pitivät rahan haaskauksena maksaa erikseen 1. luokasta. Tämä siis mun kuluttajakäyttäytymisteoriani mukaan. | ||||
|
|
08.12.2022 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika erikoinen viristys: Puulämmitys ja koneellinen ilmanvaihto! Petrin kysymykseen, luulen ettei yhtään 1 lk hyttivaunua säästetty vaan kaikki muutetttiin lepovaunuiksi tai romutettiin. Tärkeimpiin juniin alettiin 1960-luvun alusta alkaen laittaa teräsvaunuja joissa oli 1 lk tai sitten ne olivat moottorikiitojunia. VR:llä ilmeisesti ei tykätty hyttivaunuista mutta ne palasivat sitten v 1972 Cht sarjan myötä. |
||||
|
07.12.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Joulukorttiainesta! | ||||
|
07.12.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuota prätkää minäkin olen tulkinnut "Uneliaiden Makuuvaunujen" biisin tarkoittavan IC:llä. | ||||
|
02.12.2022 13:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin taitaa lähteä :D | ||||
|
01.12.2022 15:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan poistuu mutta siihen on monta vuotta aikaa. Toisaalta sitten kun työmaat alkavat tosissaan niin nopeusrajoitus koko rantaradalla Leppävaaran ja Kauklahden välillä tippuu johonkin 60 km/h ja Väylän raportin mukaan totaalikatkoja koko radalla useamman viikonloppun ajan ja juhannuksesta elokuun alkuun joka vuosi kunnes se on valmis. Sen takia kiinnostaa että voisiko sitten kun laituripolut ovat lopulisesti poissa saavuttaa sen verran ajoajan säästöä että Turun junien pysähdys Kirkkonummella voitaisiin palauttaa? Nyt kun seuraa esim "junat kartalla" sovellusta niin junat matelee koko matkan Kirkkonummi-Leppävaara 80-100 km/h kun ne ei oikein ehdi kiihdyttää nopeusrajoitusten välilllä ja aikataulu laitettu tahallaan yhtä löysäksi kuin 70-luvulla. |
||||
|
|
30.11.2022 22:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä se on ollut 80 koska radassa on mutka itään päin ja kallioleikkauksen muodostama näkyvyyseste, että juna muuten saattaisi tulla niin äkkiä että ei huomaa? Vanha varoituslaitos kannattaisi sitten siirtää Kauniaisiin jonne jää tällä haavaa rantaradan Hki-Kirkkonummi välin ainoa laituripolku että saataisiin sielläkin junat ohittamaan nopeammin? |
||||
|
|
29.11.2022 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloinkohan sallitaan Turun junien ohittaa Mankki ilman että täytyy jarruttaa 80 km/h vauhtiin? | ||||
|
28.11.2022 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut. Kaikissa Sm1:sissä oli valmistuessaan vasemmanpuoleisen mallinen maalaus. Myöhemmin raitoja vielä "virtaviivaistettiin". |
||||
|
27.11.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Laas tai joku sen "sukulainen" mahdollisesti, se oli 2-akselinen vaunu jota usein käytettiin junalauttaliikenteessä. Vaunut oli kiinteasti kytkettynä 2 vaunun pareissa, että saatiin pyöräkerrat vaihdettua nopeammin. | ||||
|
26.11.2022 13:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä kuvaa voisi luulla 1960-luvulla otetuksi jos värit olisivat "haaleammat", mutta hyvä näinkin! | ||||
|
25.11.2022 12:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Niiralan sininen valo rajalta vai Onkamosta päin lähestyttäessä? Eikö Venäjälllä käytetä juuri sinistä väriä opastimissa? |
||||
|
23.11.2022 23:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä junia ajettiin Helsinkiin vielä 1974 lättähatuilla, päiväsaikaan? Porvoon? Linnanmäen vesisäiliöradan veturi, tai ainakin yksi niistä, oli saksalaisen E03 -sähköveturin mallinen, maalattu VR:n väreihin. |
||||
|
22.11.2022 18:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Jossain Schloss Stroblissa on saanut hoitoa reumaa vastaan näköjään. Bad Ischl oli myös keisariperheen suosima lomanviettopaikka aikoinaan. Täältä alkavat Alpit käytännössä ja vuoren kohdalla rata sukeltaa tunneliin. Sen toisella puolella voi olla aivan erilainen sää kuin tällä puolella. Tuli nähtyä kun olimme hiihtolomareissulla helmikuussa 2011. |
||||
|
22.11.2022 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä ovat ihan mainioita kuvia! Tunnistaako joku itsensä ? Itse kävin tällä radalla ajelemassa ensimmäisen kerran joskus 1979 paikkeilla. | ||||
|
19.11.2022 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kelloselkä tai josaain välillä Kelloselkä-valtakunnanraja. Ei rataa moneen vuoteen, vain pusikkoa ja lunta paljon huhtikuusssa. Mahdollisuus kääntää veturi piti olla. | ||||
|
18.11.2022 20:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne jotka ovat harrastaneet filateliaa tuntevat seuraavat termit: "Par avion" , "Express", "Carte postale" olivat ihan kotimaassa käytettyjä termejä. Ja ne jotka esim halusivat deittaila ilman että koko kylä tiesi tunsivat käsitteen "Poste restante". |
||||
|
|
18.11.2022 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ranska oli postin "yleiskieli" ennen vanhaan. | ||||
|
17.11.2022 18:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Kestityksen tarpeen selittänee alppihiihdon maailmancup-osakilpailu Levillä ensi viikonloppuna. | ||||
|
15.11.2022 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Siinä tapauksessa arkeologit tulkitsevat että tässä on täytynyt olla "Lemminkäisen Temppeli". | ||||
|
|
14.11.2022 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus 2000 vuoden päästä luulevat arkeologit että paikalla on ollut roomalaisten rakantama "Colosseum" . | ||||
|
13.11.2022 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| "Helsingin maitoasema" lienee tuntemattomampia asemia. Voisiko joku avata mikä se oikein oli ja milloin oli aktiivisessa toiminnassa? Oliko Kampin "Mjölkcentralenilla" jotain tekemistä sen kanssa, vai käyttikö "Maitoasemaa" muut meijeriketjut? | ||||
|
12.11.2022 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy olla ihan 70-luvun viimeisiltä vuosilta koska kaikissa vaunuissa puuttuu helmat. Ja kukkaruukut ja liikuteltavat kioskit/myyntikärryt aseman seinustalla kuuluvat kanssa kesään, ja on sellaien muistikuva kanssa että vessajätteitä esiintyi raiteilla siihen aikaan. Eli kesäaikataulukausi 1979 osuu lähimmäksi. | ||||
|
|
12.11.2022 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Löysin kokoelmistani kesäturistin 1977 ja talvituristin 1979. Kesällä 77 ajettiin P123 veturijunakokoonpanolla , mutta talvella 79 porkkanalla. On mahdollista että 70-luvulla sopeutettiin junan pituutta matkustajamäärien mukaan esim että kesällä pidempi juna jossa paremmat palvelut, siksi veturijuna. Tai että tietyissä tilanteissa vaihdettiin junatyyyppiä myös syksyllä tai talvella, kysynnän mukaan. Toki VR:n jäykät periaatteet tuntien se ei kuulosta todennäköiseltä. Kesäturisti oli voimassa aina touko-kesääkuun vaihteesta syyskuun loppuun. Sitten painettiin erikseen syys, talvi ja kevätturisteja. Makuuvaunut ovat kyllä tulleet pohjoisesta tai idästä ainakin myyyntinumerokilven ja määränpääkilven tekstin mukaan. |
||||
|
|
11.11.2022 23:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Se että tehtiin joku kattoremontti ennen kesää 1980, jolloin pellit tuosta kaarihallinpäädystä poistettiin, pistää spekuloinnit uusiksi. | ||||
|
|
11.11.2022 21:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä vuonna matkatavara muutti länsisiipeen? Tässä kuvassa näyttää iso ovi olevan auki jotka kautta trukit ajoivat asemahalliin. | ||||
|
|
11.11.2022 20:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Siinä tapauksessa se on toinen aamujuna Turkuun P 123 klo 9:10 ja vuosi on 1980, ainoa vuosi 80-luvun alussa kun se kulki veturijunana ja ilman matkatavaraosastoa. Yöjuna on Kemijärveltä tullut. Aamu on aika valoisa ottaen huomioon että vuodesta 1981 eteenpäin oli kesäaika käytössä maaliskuun lopusta syyskuun loppuun. Silloin klo 7 paikeilla olisi olut vielä hieman hämärää jo loppukesästä ja mahdollisesti laitureiden valot palaisivat. 1980 ei ollut vielä kesäaikaa. |
||||
|
11.11.2022 15:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Oilsiko voinut olla työväen vappujuna ? Tietääkö kukaan kuka sen järjesti? | ||||
|
11.11.2022 15:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin ehdotettiin. Veturien Ystävät ry olisi halunnut ostaa radan mutta ei tullut kauppoja. | ||||
|
|
11.11.2022 15:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Moniko meistä oli aamuseitsemältä asemalla noteeraamassa minne yöjunat tulivat? Ne saattoivat tulla mille raiteelle tahansa paitsi ihan siipirakennuksiin päättyville. Kyseessä on ihan normaali yöjuna ja kyltissä lukee Parkano Helsinki Helsingfors. Tai Imatra Hki.. Eht -vaunussa on määränpääkyltti eli ei ole suljettu. Eht:n mainoksesta ei saa selvää. Kolmantena vaununa on kahvila. Matktavaravaunua ei pysty edes suurentamalla erottamaan. Päivä ei ole liputuspäivä koska Sokoksen katolla mainosliput, ja tuskin maanantai koska silloin olisi enemmän väkeä liikkeellä. Raiteiden 7 ja 8 takana aseman seinustalla on jotain "kioskeja" oranssisilla markiiseilla ja laiturilla on betoninen kukkaruukku. Oliko ne Siipipyörä Oy:n jotain liikkuvia kioskeja, milloin ne tulivat? Ne ja kukat viittaisi kesään tai vapun jälkeiseen aikaan, mutta voi olla myös syys- lokakuu. Lumikikkareet voivat olla jotain muuta roskaa. Juna voi olla joko P121 tai 123 Turkuun, molemmat olivat v 1980 veturijunia, mutta 123 ei ottanut kirjattua matkatavaraa. 121 oli laivajuna ja niissä oli yleensä paremmat vaunut, se voi selittää Eht:n. Yöjuna voi olla Kemijärveltä tullut P 64 mutta jos turkulainen on 121 niin se on Joensuusta tullut yöjuna P 14. Vuonna 1981 ja sen jälkeen taas P 123 oli porkkana, ja 1979 molemmat aamujunat Turkuun porkkanoita. Porin aamujuna P 141 oli porkkana. Eli mun veikkaus että vuosi on 1980, 81 82 tai 83 ja kesä tai syksy. Mulla on tosin vain kesäaikatauluja noilta vuosilta. |
||||
|
|
11.11.2022 10:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Komppaan kanssa Turun junaa joko aamun ensimmäinen n klo 7:30 tai toinen n klo 9:30 ja vuosien 1980-84 välilä jonka jälkeen tuli Alsthomit rantaradalle. Pääradalla olisi ollut kaksi deeveriä tai huru koska yhdellä deeverillä ei olisi jaksanut pysyä Sr1:n aikataulussa. Rantaradalla oli löysemmät aikataulut ja lyhyemmät junat ettei ollut väliksi. |
||||
|
|
10.11.2022 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Aamujunat Turkuun oli 70-luvulla porkkanoita, ainakin muutoin kuin kesäisin, ja kuva ei ole kovin kesäinen. Pääradan ja Kouvolan suuntaan tavallisesti mentiin 70-luvun lopussa jo Sr1:llä. Tämä voi olla aamun ensimmäinen juna Turkuun jos sysky-talvi-kevät 1980 tai myöhemmin ajettiin veturijunilla. Joku radiotekniikan asiantuntija voi päätellä jotain Postitalon katon antenneista. Muutenhan maisemat oli tuollaiset aina 80-luvun loppuun asti. | ||||
|
10.11.2022 14:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan uteliaisuuttani vain kysyn kun muistan että aita kiertää ratapihan aukottomasti. Muutenhan parkkipaikan ja laiturin välillä ravattaisiin raiteidenyli jatkuvasti koska se houkuttelisi monia tunnelin kautta n 200 m matkan kiertämisen sijaan. En siis kyseenalaista millä asialla ollaan liikkeellä, vaan siksi kysyn että onko portti avattu tai pala otettu pois aidasta jotain työmaaliikennetä varten? | ||||
|
10.11.2022 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne otetaan toivottavasti pois sitten kun Raide-Jokeri aloittaa varsinaisen liikennöinnin? | ||||
|
|
10.11.2022 11:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten on muuten kuvaaja päässyt aitauksen sisäpuolelle? | ||||
|
|
10.11.2022 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo pikajunan raide on 9 ja on yhä edelleen. 7 ja 8 ovat keskimmäiset, kaarikaton molemmin puolin. | ||||
|
|
10.11.2022 10:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo oranssi valo katolla varoitusvilkkuvalo vai onko se heijastus jostain muusta valonlähteestä? | ||||
|
08.11.2022 22:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Torstain klo 23:17 Kirkkonummelle on ollut pakettikatkojuna. | ||||
|
|
08.11.2022 19:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä ekat kaupalillset vetotehtävät jotka Sr1 -vetureille annettiin oli näiden ruuhkajunien vetäminen, n vuodesta 1974. Helsingistä lähti 70-80 luvulla samalla kellonlukemalla kaksi pitkää puuvaunujunaa n klo 16:10, ja ne etenivät pääradalla rinnakkain, K-juna itäisintä raidetta ja R keskimmäistä raidetta, aina Tikkurilaan asti. Vuosina 1973-74 ajettiin kanssa koe- tai koulutusajoja Sr1:n vetämillä tyhjistä puuvaunuista kootuilla pitkillä junilla rantaradalla. |
||||
|
|
08.11.2022 16:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunut taisi poistua pääradan lähijunista 1985 paikkeilla kun koko tilattu sarja teräksisiä lähiliikennevaunuja oli valmistunut. Tai käytännössä sähhköradan pakettikatkoöinä ne palasi takaisin. |
||||
|
08.11.2022 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Luokka-alennus tapahtui vissiin 70-luvun puolessavälissä, kun teräsmakuuvaunuja oli saatu käyttöön sen verran että joka yöjunassa käytännössä oli niitä, ja paikat puuvaunuissa voitiin hinnoitella halvemmiksi, tosin niin että oli ero matkustiko 2 hengen (ent. 1. luokan) vai ja 3 hengen (ent. 2. luokan) hyteissä. | ||||
|
|
08.11.2022 15:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan että 1972 aikataulukauden vaihtuessa tuli kirjaintunnukset käyttöön. Sitä puffattiin kanssa niin että asemilla oli infojulisteita siitä, ja hinnoittelu muuttui vyöhykepohjaiseksi. Myös termiä "lähijuna" tai "lähiliikennejuna" alettiin käyttää, sitä ennen ne oli pelkkiä henkilöjunia ja kansan suussa "sähköjunia". | ||||
|
08.11.2022 12:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen Gummitehtaan (sitemmin Nokia) 8-kerroksinen pääkonttori valmistui 1940 Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmaan. | ||||
|
08.11.2022 11:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Sähköistys oli aluepoliittinen päätös ja VR vauhditti sitä sillä että halusi ajaa ainoassa matkustajajunassaan vain 2-kerrosmakuuvaunuja, koska ei osannut hinnoitella sinisten vaunujen makuupaikkoja riittävän kalliiksi. VR ehdotti myös koko Rovaniemi-Kemijärvi yhteyden korvaamista kiskobussilla/maantiebussilla jos ei sähköistystä tule, ja se sai etelän Lapin ystävät aktivoitumaan. |
||||