Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.10.2022 14:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Katsoin kerran yhtä neuvostoliittolaista rautatieaiheista draamaelokuvaa ja siinä dispatcherilla oli keskeinen rooli. Hän mm joutui hiki hatussa laatimaan graafista aikataulua uudestaan kun oli rataosuus ruuhkautui pahemman kerran ja monet seikat lopulta johti katastrofiin. Elokuvan nimi oli Magistral. Jos joku nyt enää haluaa venäläisiä leffoja katella niin tässä linkki: https://www.youtube.com/watch?v=2H4dDikzIoo | ||||
|
05.10.2022 17:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko näissä samanmalliset telit kuin Sr1:ssä? | ||||
|
05.10.2022 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis Fiat 125p oli 10 cm pidempi kuin Lada 1500. Piti mennä tosi lähelle kurkkimaan että pystyi erottamaan niitä silloin kun niitä oli enemmän liikenteessä. Sen olen ymmärtänyt että Polski-Fiatilla ei olut niin kestävän auton maine kuin Ladalla ja siksi siitä ei tullut niin suosittu halvasta hinnastaan huolimatta. | ||||
|
04.10.2022 18:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin hän taisi olla pääministeri. Tässä video vierailusta 1957: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/22/hrustsov-suomessa-1957 Neuvostoliiton "presidenttinä" on pidetty Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaa. Esim 1953-60 siinä virassa toimi Kliment Vorošilov ja mm 1965-77 Nikolai Podgornyui. Myöhemmin NKP:n pääsihteerin ja Korkeimman Neuvoston puhemiehen viroissa toimi sama henkilö. |
||||
|
|
04.10.2022 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| 1957 taisi olla. Pressan nimi oli Bulganin. | ||||
|
|
04.10.2022 13:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko se niin että Fiat 125p oli sama auto suurin piirtein kuin Lada 1500, vai mitä isompia eroja oli muussa kuin valmistusmaassa? | ||||
|
04.10.2022 11:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne P70 ylimääräiset viikonloppuvaunut on saatettu ottaa ylöspäin menevästä Lapponiasta. Aikataulussa oli vuodesta riippuen 20-30 minuuttia toisen saapumisen ja toisen lähdön välissä. Toinen mahdollisusu on joku Vaasan junista joka palasi lyhyempänä Helsinkiin. Tosin 70:ssä ei ole koskaan ollut suoria vaunuja Vaasasta Helsinkiin mutta ne on voinut tullla aikaisemin. Junapari 69/70 profiloitui ehkä enemmän kiireellisten nuorten ihmisten junaksi joille ei ole niin väliksi pääseekö aikaisin nukkumaan, ja itse tuli käytettyä sitä niinkuin myös Joensuun junaparia P3/4 aikoinaan. Aikoinaan 69/70:n EP-status otettiin kaiketi pois mm siksi että varusmiehet eivät saaneet EP-juniin alennusta. |
||||
|
|
04.10.2022 10:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Piti oikein luntata vanhoja aikatauluja niin niiden mukaan junan P 69/70 historia on sellainen että - Vuoteen 1980 asti se oli EP-juna "Polaria" (numero 53/54 ) - Vuodet 1980-83 se ajettiin P-junana (69/70) mutta aikataulu yhtä nopea kuin Pohjanmaan radan ainoalla EP-junalla "Lapponia". P70 jopa pysähtyi Parkanossa, Toijalassa ja Hämeenlinnassa jossa Lapponia ei pysähtynyt mutta matka-aika silti sama. P67/68 oli Seinäjoen ja Helsingin välillä n puoli tuntia hitaampi juna. - Vuonna 1984 alkoi vähän kaulaa syntyä EP:hen koska pysähdyspaikkoja lisättiin. Matka-aika kuitenkin pysyi samana kun sähköt oli valmistunut Ouluun asti. Samaan aikaan tuli liikenteeseen "Botnia Express" joka oli kaikkein nopein juna Seinäjoki-Helsinki. - P70 junaan lisättiin vaunuja Seinäjoella perjantaisin ja sunnuntaisin. Se selittää ne tosi pitkät junat. Mistä rungosta ne vaunut otettiin ei ole tietoa. |
||||
|
|
03.10.2022 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Nopeutta nostettiin asteittain 1980-luvun alkuvuosina pääradoilla ensin 130 sitten 140 km/h sitä mukaa kun kiskojarrullisia vaunuja saatiin liikenteeseen. Ne laitetiin ensisijaisesti EP -junien vakiorunkoihin. Myös porkkanoille sallittiin jossain vaiheessa 140 pääradoilla. P70 :n tunko oli sama kuin EP69 eli ainakin teknisesti mahdollisuus ajaa 130 tai 140, toinen juttu jos nopeammasta ajosta piti maksaa jotain lisää kuljettajalle niin VR ei ehkä suostunut aina. | ||||
|
|
03.10.2022 18:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä se oli sama matka ja juna oli Helsingissä vasta klo 23-24 paikkeilla. Juna saapui Seinäjoelle pikkasen myöhässä Dv12 parin vetämänä joka vaihdettiin Sr1:een. Kuitenkin oltiin Helsingissä ajoissa. Lieneekö juna ollut harvoja pikajunia jotka siihen aikaan saivat kulkea 140 km/h koska vaunusto tuli EP-junasta? | ||||
|
|
03.10.2022 17:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Se jolla olen tulllut pariin otteeseen oli se P70 joka tuli Helsinkiin 23:30. Täynnä opiskelijoita, varusmiehiä, viikonloppuvierailulta tulleita. Ei kuninkuusraveja tai vastaavaa. | ||||
|
|
03.10.2022 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitan sitä junaa (Roi-) Oulu-Hki joka saapui Helsinkiin puolenyön maissa. Sillä on tullut muutama kerta mentyä ja se ei olut 1980-luvulla enää EP vaikka se 70-luvulla oli ollut (Polaria). Se saattoi lisäksi kulkea EP:nä vain pohjoisen suuntaan joinakin vuosina. On mahdollista että junaan otettiin vaunuja muista junista viikonlpoppuisin koska oli niin pitkä. | ||||
|
|
03.10.2022 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko EP57 ja paluujuna myöhään illalla toistensa pari? Muistan tulleeni sillä Seinäjoelta Helsinkiin sunnuntai-iltana opiskelijaporukan kanssa ja juna oli mielettömän pitkä, ja oli todella 2 ravintolavaunua josta toisessa oli kaljat loppu. | ||||
|
Kuvasarja: Pendolinon S29 törmäys hirveen Lamminkoskella |
02.10.2022 22:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitos ihan mielenkiintoisasta kuvauksesta. Hirvet ovat ongelma kaikissa Pohjoismaissa sekä tie- että rautatieliikenteelle. Telkkarista tuli äsken eka jakso ohjelmasarjasta "Junamatkat ylhäältä päin" ja ohjelma ei ole ollenkaan niin pöljä kuin nimen perusteella kuvittelisi. Jakso käsitteli Norjan Bergenbanenia ja haastateltiin myös rautatieläisiä. Jakson lopussa esitettiin biologien teorioita miksi hirvet eivät pelkää junaa. Hirvet eivät koe junaa ja rautatietä saalistajaksi eivätkä ilmeisesti näe junaa kun se tulee kohti. Ratkaisuksi on ehdotettu laite joka sijoitetaan radan varteen josta lähtee ääntä jos lähettyvillä on hirviä. Ääni mitä hirvet eniten pelkäävät on ihmisten ääni! | ||||
|
02.10.2022 19:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Futuristinen maisema! Jos veturissa ei lukisi VR niin voisi luulla että olisi jostain suuresta maailmasta! | ||||
|
02.10.2022 13:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Pyörätuolilla matkustavan saaminen junaan ennen kuin oli nostoramppeja lienee vaatinut kekseliäisyyttä. Veikkaan että suurin osa ei kulkenut junalla tai sitten nousivat kyytiin sellaiselta asemalta jossa oli riskejä miehiä nostamassa kyytiin. Jos asemalla oli tavaralaituri joka oli korkeampi noustiin kyytiin varmaan sitä kautta. | ||||
|
01.10.2022 12:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
29.09.2022 11:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Rakennettin yksityisradaksi ja suht tiheä asutus kun Uudellamaalla kerran ollaan? Autoja ei ollut keksitty vielä silloin kun rata rakennettiin. | ||||
|
28.09.2022 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus 1970-luvun puolivälissä mulla oli tapana nuuskia eksoottisia junarunkoja Helsingin asemalla ja muistan kävelleeni yhden ruuhkajunarungon läpi, ja panin merkille että ainakin yhdessä vaunussa oli "kovat" istuimet mutta en muista oliko istuimet päällystetty tällaisella kernillä vai jollain kankaalla? Mahdollisesti voinut muisti pettää tai sekoitan johonkin ulkomaalaiseen tai museovaunuun. On joka tapauksessa hyvä että ainakin yksi tällaisilla penkeillä varustettu on tallessa, siitä vaan kunnostamaan! |
||||
|
|
27.09.2022 22:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä ei taidettu käyttää enää pääradan ruuhkajunissa sen jälkeen kun niitä alettiin vetää sähköllä? | ||||
|
27.09.2022 19:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko se loppuun asti "puhdas" TEE eikä EC tai IC? | ||||
|
25.09.2022 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo näin olen kanssa lukenut. Ja ei pelkästään herkun, vaan muutakin tavaraa kulki Tolstoin pakaasivaunussa. | ||||
|
23.09.2022 09:16 | Rainer Silfverberg | ||
| 6040 taisi olla viimeinen jolla ei ollut niskatyynyjä istuimissa. | ||||
|
21.09.2022 10:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Olihan Båtvikissa iso alumiinikonepaja,kaikkine mahdolisine toimintoineen. Siellä valmistetiin sähköpylväitä ja puhelinkoppeja ym. Olin itse töissä kesän 1984. | ||||
|
21.09.2022 08:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Osa vaunuista jää korkean tavaralaiturin kohdalle. Näin oli kanssa Loimaalla ja Kirkkonummella jos sattui pitkä juna. Ei se sinänsä haitannut kun ei tarvinnut portaita kiivetä vaan astua vaunun sisään. Tosin oli aika leveä aukko mutta niin oli aikoinaan Turussa kanssa matkustajalaiturilla. | ||||
|
20.09.2022 14:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi olla että noita kylttejä laitettiin aika laiskasti. Rantaradalla kulki vain L-junia muutoin kuin ruuhka-aikaan. | ||||
|
20.09.2022 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin oli tarkoitettu. Esim Martinlaakson radalle, mutta junamatkustajien rakko tuntuu olevan pienempi kuin bussimatkustajien? | ||||
|
19.09.2022 17:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi mun naispuolinen tuttavani oli aikoinaan au-pairina jommassakummassa kylässä, sain sen käsityksen että olisi Zurichin lähellä. | ||||
|
18.09.2022 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuonna 1974 energiakriisin aikana vedettiin Seinäjoki-Vaasa junia Hr1:lla ja niissä junissa kulki teräsvaunuja. | ||||
|
18.09.2022 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuttuu vain se pallomainen vesitorni | ||||
|
18.09.2022 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä tietää jos joskus sattuu paikalle osumaan! | ||||
|
17.09.2022 12:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä kuvaa voisi luulla 1960-luvulla otetuksi! Ajettiinko muten Suomessa höyryvetureiden aktiiviaikana niitä parivedossa tai hinauksessa dieselin kanssa? Joissakiin muissa maissa esimn Itä-Saksassa se oli yleistä. | ||||
|
Kuvasarja: Pariisi, Gare de l´Est |
11.09.2022 10:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Pariisin ilmansuunta-asemien nimet juontaa rautatieyhtiöistä jotka ne aikoinaan rakensi. | ||||
|
09.09.2022 12:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Johtuiko tuollaine liike siitä että autovaunujen piti olla oikeassa päässä? | ||||
|
09.09.2022 09:29 | Rainer Silfverberg | ||
| No siihen Roadrunner albumiin minäkin ajoitin milloin Hurriganes tuli kuuluisaksi. Hullujussin eka ja taisi olla ainoa albumi oli kanssa vuodelta 1974. Sain sen synttärilahjaksi. |
||||
|
|
09.09.2022 09:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Hurriganes ja Hullujussi taisivat aloittaa 1974, tai ainakin tulivat kuuluisiksi silloin? | ||||
|
08.09.2022 21:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja käytännössä jossain lähistöllä oli varmaan R-kioski josta sai HKL:n lippuja, Malminkartano oli Helsingin puolella ja lähijunissa kelpasivat HKL:n liput jos matkusti vain Helsingin rajojen sisällä. Jos taas oli asiaa Malminkartanosta Vantaan Myyrmäkeen, niin käveltiin tunnelin läpi josta alkoi polku. | ||||
|
|
08.09.2022 20:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni kun asema avattiin, oli vain automaatti, ei miehitettyä lipunmyyntiä. | ||||
|
08.09.2022 13:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Buslovskajan (paikkakunnan) suomenkielinen nimi ole Houni? | ||||
|
08.09.2022 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
| On mahtavat systeemit tällaiselle "possujunalle"! Miten pitkä rata on, montako junaa ajaa yhtaikaa? | ||||
|
08.09.2022 09:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, tämä on pala rautatiehistoriaa! | ||||
|
08.09.2022 08:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Lieksa-Nurmes | ||||
|
|
07.09.2022 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä on raja-asema, ollut jo n 25 vuotta ainakkin. | ||||
|
05.09.2022 15:51 | Rainer Silfverberg | ||
| "Round UP, Round DOWN"! | ||||
|
|
05.09.2022 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Nii on. Aitoa nostalgiaa! Onko muuten edes mitään aitaa laitumen ja radan välillä vai oliko lehmät siihen aikaan niin fiksuja että eivät menneet radalle? | ||||
|
04.09.2022 12:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä tarkoitan, että heti kun henkilöliikenne alkoi aloitti myös EP-juna. | ||||
|
04.09.2022 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Travemünde Strand ei ole laivasatamaa lähin asema vaan on kylpyläkaupungin keskustassa. Se asema joka oli lähimpänä Suomeen ja Ruotsiin menevien matkustaja-autolauttojen terminaalia oli nimentään Lübeck-Travemünde Skandinavienkai. Liikenne kaikenlaisilla aluksilla myös kylän keskustaan ollut vilkasta ennen 2. maailmansotaa mutta sodan jälkeen Itä- ja länsi-Saksan raja vedettiin lahden poikki. | ||||
|
|
04.09.2022 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| EP Centria aloitti heti oikoradan valmistuttua. | ||||
|
03.09.2022 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko sulla jokin moottoroitu jalusta vai miten seuraat junan liikkeitä täristämättä? | ||||
|
03.09.2022 00:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvan on ottanut joku ammattilainen kunnollisella kameralla koska kyseessä on luultavasti Matkaravinnon mainosmateriaalia. Kun katsoo noita Finnan muita kuvia samasta tilanteesta niin lasiseinän takainen loossi on ilmeisesti tupakoiville kahvila-asiakkaille eli ei ole kakkos tai kolmosluokan matkustamo. Ovi matkustamoon ei ole keskellä päätyseinää. Lasiseinäään on piirretty kahvikupin ja juomalasin kuvat. Kuva on 50-luvulta koska selin kameraa päin istuvat pojat juovat Jaffaa pulloista joiden etiketti oli käytössä 1950-58. |
||||
|
|
02.09.2022 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Tilanne on selvästi lavastettu, ja 50-luvultahan kuva on, ja voi olla että hienot korituolit olivat jotain mallikappaleita jotka eivät koskaan tulleet käyttöön kahvilavaunujen vakiosisustuksiin. | ||||