|
|
28.12.2021 22:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ne kammet meni käyttökelvottomiksi tulipalossa? | ||||
|
|
28.12.2021 22:16 | Rainer Silfverberg | ||
| H niinkuin hidas? | ||||
|
|
28.12.2021 18:05 | Rainer Silfverberg | ||
| No se oli se DB Cargon konttorin sijaintikaupungin jonka siinä tapauksessa muistin. Olin siihen aikaan tekemisissä VR Cargon ihmisten kanssa ja Mainz heidän Saksan kollegojen päämajana tuli puheeksi. | ||||
|
|
28.12.2021 08:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Se Minden on mahdollista mutta voi olla että sekoitan kanssa Frankfurt am Mainin Mainziin. | ||||
|
|
27.12.2021 23:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö DB:n pääkonttori ollut joskus 1990-luvulla Mainzissa? | ||||
|
|
27.12.2021 23:26 | Rainer Silfverberg | ||
| "Vårat" on puhekieltä. Luulen että 50-60-luvun Ruotsissa yritettiin mahdollisimman pitkälle käyttää kirjakieltä mainoksissa. Eli "vårt" on veikkaukseni. Muuten asiasta toiseen, mulla on pari Märklinin mainostavaravaunua. Toinen on SJ:n ja lukee "Vasabröd ger råg i ryggen" ja toisessa lukee "VALIO Finland" ja rautatieksi jostain syystä laitettu "B" eli Belgia. Sen nyt voi arvata että mitään Valion mainoksilla varustettuja vaunuja ei ole VR:llä ollut, ja tuskin Belgiassakaan, mutta miten lie tuon ruotsalaisen Vasabrödin kanssa? Vaunun kori muistuttaa tuon Skara konservin mutta ilman niittejä ts Märklinin "perus" jäähdytysvaunu. Tosin näkkileipää ei varmasti ole tarvinnut jäähdytysvaunussa kuskata mutta pitikö säilykkeitä sitten? |
||||
|
|
27.12.2021 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla Tube Stock -59 mallinen juna. Erosi kantaäidistääm T.S. -38 mallista lähinnä sillä että oli harmaa ja sisällä loisteputkivalaisimet. | ||||
|
|
27.12.2021 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos autossa oli kyseisiä sähkölaitteita oli pakko turvautua Luukkaan evankeliumiin jos halusi että ei jää tien päälle. | ||||
|
|
27.12.2021 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan tyylikäs veturihan tuo on. Varmaan aikakautensa voimanpesä! | ||||
|
|
25.12.2021 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin taisi olla. Ensimmäiset vaunut tuotiin Tornion kautta. Tyypillistä 70-luvun kalustoa edustaa myös AGAn säiliövaunu oikeassa laidassa. | ||||
|
|
23.12.2021 09:12 | Rainer Silfverberg | ||
| No tämä vaunuhan on palokalustovaunu joten no hätä! | ||||
|
|
22.12.2021 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä voisi luulla että on jostain Saksasta tai Itävallasta ellei veturissa lukisi "VR". | ||||
|
|
21.12.2021 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Pelattiinko jääkiekon MM 1991 Turussa ? Mun käsittääkseni 1996 pelattiin sekä Helsingissä että Turussa mutta 1991? | ||||
|
Kuvasarja: Katettu yleisvaunu Gb |
20.12.2021 13:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Voiko mitenkään kuvitella että koska Gb ainakin pituuden, tilavuuden ja sallitun kuorman osalta on lähellä saksalaista (preussilaista) G10 litteraa, että kyseessä on muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta sama perusvaunu jota on vähän jatkokehitelty? | ||||
|
|
20.12.2021 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
| 75 vuotta on ikäraja joita vanhemmilta kulkuneuvoilta ja kuljetusvälineiltä vaaditaan maastavientilupa, Suomesta siis. | ||||
|
|
20.12.2021 10:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä vain kysyin sen takia koska useimmat maat vaativat lupaa antiikki- ja kulttuurihistoriallisten esineiden maastavientiiin vaikka se tapahtuisi EU:n sisällä. Ilmeisesti tämä ei ikänsä puolesta vielä kuulu siihen kategoriaan? | ||||
|
|
20.12.2021 10:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana mutta kiva nähdä mustavalkokuvia ajalta jolloin värifilmi oli jo syrjäyttänyt ne. Autokanta monenkirjavaa ja missäköhän junassa tuo puinen matkustajavaunu mahtoi kullkea, niiden käyttö kaukojunissa lienee jo 1984 olleen aika harvinaista? | ||||
|
|
19.12.2021 16:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Joutuiko tästä maksamaan tullia tai anomaan jotain lupaa antiikkiesineen maastaviemiseksi? | ||||
|
|
17.12.2021 19:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli aika erikoinen kulkureitti. Oliko näitä muissa satamakaupungeissa kanssa, esim Turussa tai Kotkassa? Oliko vaunujen ikä ja kunto este käyttää niitä kaukojunussa? | ||||
|
|
17.12.2021 16:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaisiin juniin ne sijoitettiin? Mikä oli niiden "nopeusluokka" oli laitettiinko vain hitaisiin tavara- tai sekajuniin, vai myös kiitotavara-, posti- tai matkustajapikajuniin? | ||||
|
|
16.12.2021 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Länsimetron kohdalla hankalaksi tekee se että koko länsimetro on tunnelissa eikä laitureita noin vaan pidennetä. Yksi syy lyhyisiin laitureihin on toisaalta myös jyrkkä mutka Otaniemen ja Tapiolan asemien välillä. Laituria ei olisi mutkan takia voitu pidentää Otaniemessä ellei Tapiolan asemaa olisi siirretty pohjosemmaksi ja sitä ei asemakaava sallinut. Se taas johtui asukasjörjestöjen kuten Tapiolan Killan vastustuksesta purkaa vanhat ostoskeskukset Tapiontori ja Heikintori. Uudemmat liikerakeknnukset purettiin kaikki metron alta ja rakenenttiin uudet mutta 1960-luvulla rakennetut aikansa eläneet jäivät kököttämään. |
||||
|
|
16.12.2021 20:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Junaliikenteen piti alkaa 12.12.2021 mutta siirettiin alkamaan 27.3.2022 | ||||
|
|
16.12.2021 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Lappeenranta on kuitenkin kaupungin keskustassa oleva asema ja tarve pitkille junille voi joskus realisoitua vaikka nyt kun VR:n kaukojunat ovat joko 2-kerrosjunia tai pendoja, niin se ei näytä siltä. Skogbyssä luultavasti varaudutaan kahden Sm5 -yksikön pituisiin juniin vaikka todennäköisesti nähdään vain 1 yksikön pituisia. VR:n kaavailema uusi taajamajunatyyppi voi kanssa olla aika pitkä. |
||||
|
|
15.12.2021 23:44 | Rainer Silfverberg | ||
| "Ovivalon" on täytynyt olla ohjaamon kojelaudassa. | ||||
|
|
15.12.2021 16:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja romutettu vuonna? | ||||
|
|
13.12.2021 21:47 | Rainer Silfverberg | ||
| 70-luvun loppu tai 80-luvun alku. | ||||
|
|
13.12.2021 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin varmaan on, mutta onko tähystäjällä/saattokonnarilla mitään jarrua käytettävissä jos alkaa näyttää siltä että menee pitkäksi? | ||||
|
|
13.12.2021 09:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis sähköveturi? Oliko täällä ajolankojakin? Olliko tämä rata yhteydessä valtion rataverkkoon vai irralline tukkirata? | ||||
|
|
13.12.2021 09:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisin kuvitellut että Helsingissä sattunut saattojunarungon karkaaminen 10 vuotta sitten olisi muuttanut käytäntöjä että työntämällä tapahtuvat vaihtotyöt pyritään pitämään minimissä. Ymmärrän että Tampereella ei ole kallistusta niin paljon mutta että ohjaamossa on vain tähystäjä ainoana työvälineenä radiopuhelin ja juna on pendo tai muu moottorivaunu jossa ei perinteisiä puskimia en oikein ymmärrä. Tehdäänkö niin kanssa jos näkyvyys on huono esim lumipyryn tai sumun takia? | ||||
|
|
12.12.2021 23:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Tehdäänkö Tampereella pendojen vaihtotöitä mahdollisesti myös peruuttamalla, koska muuten vaikuttaisi aika uskomattomalta jos kuski on ollut ohjaamossa ja nähnyt tilanteen kun rysähtää? Tietenkin voinut olla myös tekninen vika jarruissa tms että vaihtotyö on mennyt pitkäksi. | ||||
|
|
12.12.2021 20:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähtikö ensimmäinen Allegro ensin tyhjänä Pietariin vai oliko siellä joku rungoista säilytyksessä? | ||||
|
|
12.12.2021 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi ei ole epäselvää ollut kellekään. Mutta ei tarvi ottaa noin nokkavaa sävyä. Ilmeisesti sitten kun rantarata ja Hangon rata on saatu lakkautettua ei taida olla ainoatakaan ruotsinkielistä enää VR:llä töissä? Eikä asiakasta. | ||||
|
|
12.12.2021 16:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Arvelisin että Karjaan ruotsinkieliset veturimiehet jos ovat olleet poliittisesti aktiivisia, olivat pikemmin SDP:n alaosaston Finlands svenska arbetarförbundetin jäseniä, eikä RKP:n. Tästä mystisestä Inkoon junasta, mahtoiko juna koskaan kulkea sinne asti kesällä 1944, kun oli ilmassa jo toukokuussa että Neuvostoliitto keskittää joukkonsa Karjalan Kannakselle ja valmistelee suurhyökkäystä. Karsittiinko matkustajajunaliikennettä suurhyökkäyksen aikana minimiin vai miten lie ollut? |
||||
|
|
11.12.2021 16:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika kaukana se satama on asemalta. Ja harrastivatko ihmiset vapaa-ajan veneilyä kesällä 1944? Itse olisin veikannut Västankvarnin maatalousoppilaitoksen oppilaiden viikonloppumatkoja varten mutta Västankvarnilla on myös oma seisake "Vesta". Ja veikkaaan kanssa että koko oppilaitos oli suljettu ja oppilaat rintamalla. Vai olisiko siellä ollut jotain työvelvollisia hoitamassa tiluksia? | ||||
|
|
10.12.2021 21:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä ajatus oli että tämä juna jatkoi vain la-su ja pyhinä Inkooseen? | ||||
|
|
10.12.2021 12:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä komppaaan kanssa sitä näkemystä että kirjeposti tulee vähitellen katoamaan mutta pakettien kuljettaminen ei. Toisaalta ennustin 20 vuotta sitten ettö TV katoaa kanssa, mutta eipä ole kadonnut. |
||||
|
|
10.12.2021 12:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitten yksi kysymys: Muuttuiko Sm1/2 junien ovien luotettavuus talviolosuhteissa jotenkin kun alimman askelman korkeudelle hitsattiin 2000-luvulla koriin kiinni uloke kun laitureita korotettiin ja laiturin ja oven välinen rako leveni? | ||||
|
|
10.12.2021 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo kaksi henkilöä junanlähettäjän vieressä ovat kanssa tuttuja Humppilassa kävijöitä :D | ||||
|
|
09.12.2021 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä se petkel ei kuulunut enää lähijunien työkaluihin 2000-luvulla? | ||||
|
|
09.12.2021 13:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhoissa lähijunissa suurin ongelma oli toimivuus pakkasilla. Hyvin usein ilmoittti kuski konnarille kaiuttimissa että "ovivalo palaa". Se tarkoitti sitä että konnarin oli juostava tarkistamassa meneeko jokainen ovi kokonaan kiinni, ja jos joku ei mennyt, tyhjennettiin koko juna ja se jatkoi Ilmalaan tyhjänä. Joskus takavuosina ehkä ajettiin sellaisissa tilanteissa ovi raollaan mutta se ilmeisesti kiellettiin. |
||||
|
|
08.12.2021 12:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Meille ei ole tullut n viikkoon mitään postia, ei edes ilmaisjakelulehtiä. Tosin veikkaan syksi itsenäisyyspäivää ja kovia pakkasia. | ||||
|
|
07.12.2021 09:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotain ei tässä täsmää. Ilmeisesti kaikki hytit ovat 4 hengen mutta kova puoli on ollut varmaan tosi askeettinen. | ||||
|
|
05.12.2021 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta kuvaa voisi luulla 1960-70 luvun taitteessa otetuksi! | ||||
|
|
05.12.2021 18:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Sehän tämän kuvan tekee historiallisessti arvokkaaksi, että on sentään joskus kehdattu rehellisesti tunnustaa että kv junissa kakkosluokka vastaa tasoltaan vankivaunua. Eipä sen puolen sen ajan länsimaisiakaan yöjunia tarvitse kehua. Ranskan ja eteläisen Euroopan "couchette" -lepovaunut tarjosivat vähintään yhtä kovaa ja hikistä kyytiä kuin neukkujen, 6 hengen hyteissä. |
||||
|
|
05.12.2021 14:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Aivan. Ilmeisesti Helsinki -Moskova junan, jonka lähtöaika ennen sähköistyksen aikaa oli jotain klo 15:00 luokkaa istuttiin koko ilta lavereilla kovassa luokassa. Pehmeässä oli vissiin vuoteet sijattu? Ravintolavaunuakaan ei ollut Suomen puolella. Teetä ja keksejä sai vaununhoitajalta ilmeisesti? | ||||
|
|
04.12.2021 23:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kysymykseni koskee sitä että oliko 70-luvulla joku erityinen luokkajako kansainvälisissä junissa joka olisi eronnut perinteisistä platskartnyi ja kupeynik -luokista? Suomen kulkuneuvoissakin oli 70-luvulla SNTL:n junien hinnastossa luokat ilmoitettu "kova" ja "pehmeä" ja se kova kuulosti lähinnä joltain survival-game jutulta :D. Eli tarkoittiko se kova laveria ilman pehmusteita vai mitä eroa niissä oli? | ||||
|
|
04.12.2021 13:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä mahtanut olla Berliinin juna? | ||||
|
|
04.12.2021 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika erikoinen luokkajako. Itse olen ymmärtänyt että SNTL:ssä ja nyky-Venäjälläkin "kovaa" avo-osastollista vaunua kutsutaan "platzkartnyi" ja vaunu jossa "pehmeitä" 4 hengen hyttejä "kupeynik". Sitten oli erikseen "kansainvälinen" vaunu jossa hytissä vuoteet 2:lle. Mitä nämä sitten ovat? |
||||
|
|
02.12.2021 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se tällä asemalla kuin on se Svinhufvudin reliefi vai Taavetin? | ||||
|
|
02.12.2021 11:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Olin vain 1988-89. | ||||
|
|
02.12.2021 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| No niin, selvisi sekin arvoitus. Eikö muuten Suomen rataverkolla ole ollut kanssa Ericssonin valmistamia turvalaitteita? Olin aikoinaan 80-luvulla Ericssonilla Kirkkonummella töissä ja sillä oli siihen aikaan yksikkö joka valmisti erilaisia laitteita sekä rautatie- että maantieliikennetä varten. Myöhemmin se myytiin ABB:lle. |
||||