Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2021 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| No niin, selvisi sekin arvoitus. Eikö muuten Suomen rataverkolla ole ollut kanssa Ericssonin valmistamia turvalaitteita? Olin aikoinaan 80-luvulla Ericssonilla Kirkkonummella töissä ja sillä oli siihen aikaan yksikkö joka valmisti erilaisia laitteita sekä rautatie- että maantieliikennetä varten. Myöhemmin se myytiin ABB:lle. |
||||
|
|
02.12.2021 09:07 | Rainer Silfverberg | ||
| On tietysti mahdollista että ne jotka ovat kunnostaneet ja pystyttäneet sen ovat maalanneet sen puna-valkoiseksi jotta se istuisi paremmin ympäristöön? Kyllä kai semafooreja pitäisi löytyä Ruotsistakin? Mun tädin miehen isällä joka oli ollut rautatieläinen oli Almungessa semafoori pihallaan. |
||||
|
29.11.2021 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Luultavasti vain alkupätkä Oslosta on mahdollista ajaa 200. Vaikka välimatka on vain reilut 450 km niin juna Oslosta Bergeniin ei kilpaile lentoliikenteen kanssa nopeudessa vaan lähinnä maisemilla, eli on matkailullisesti tärkeä. | ||||
|
29.11.2021 10:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa nähdä myös vanhoja leveäraide-kaukojunakuvia Virosta. Joku pidemmän matkan junahan tuossa on kyseessä, oiisikohan Tallinnasta-Riikaan? Vai Leningradiin (jos raja oli avoinna) ? | ||||
|
28.11.2021 10:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne muutettiin Jyväskylän onnettomuuden jälkeen 1998. Ilmeisesti ei sattumalta vaan tarkoituksella koska haluttiin saada paljon puhutun onenttomuusjunan numero pois aikatauluista. | ||||
|
27.11.2021 16:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienosti saanut savut ja höyryt kuvaasi! | ||||
|
27.11.2021 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Noita tuonmallisia pyöriä oli myös muiden pohjoismaalaisten pyörävalmistajien mallistossa, joten ei ole varmaa että olisi Tunturin Poni vaikka todennäköisintä olisi. Meillä on esim mökkipyöränä norjalaisen Øglænd -tehtaan valmistama "Kombi" -merkkinen vastaavanlainen pyörä. | ||||
|
27.11.2021 10:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuin Pasila jossa entisen ratapihan kohdalla kulkee joki :D | ||||
|
26.11.2021 15:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Vähiten tunnettuja Märklinin ostospaikkoja stadissa lienevät olleet Rake ja Partioaitta! | ||||
|
|
26.11.2021 12:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko 128 jokin lyhennetty versio 124:stä (ja Ladasta)? | ||||
|
26.11.2021 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko joitakin metrojunia mahdettu säilyttää tehtaalla parikin vuotta, ennenkuin Helsingin kaupunki olisi ollut valmis vastaanottamaan ne? Sen muistan että "nokkajunat" aiheutti jonkinlaisen poliittisen skandaalin Helsingissä, väitettiin että kauppa olisi tehty vastoin virallisen protokollan sääntöjä ja metron vastustajat yrittivät kumota koko kaupan. Mitä Valmet sitten olisi tehnyt jos kauppa olisi peruttu, myynyt ne Neuvostoliittoon? |
||||
|
26.11.2021 08:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä en tiennyt että se loppui jo 1917. Olisiko se voinut olla jokin varotoimenpide sodan varalta? Itse olin kuvitellut että kellojen soittaminen olisi loppunut vasta joskus 1950-luvulla kun junansuorittajien muut työt lisääntyivät niin paljon ettei ollut aikaa siihen enää? | ||||
|
25.11.2021 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Juuri niin! | ||||
|
|
25.11.2021 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Saattaa muuten olla Eikt. Eli ei ole silloin "erikoishidas". | ||||
|
25.11.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään "Sleeping car", vaan "Voiture lits" olisi pitänyt lukea! | ||||
|
|
25.11.2021 15:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida kuitenkaan olla "erikoishidas" Lapponia vaikka vaunuja on tasan 5? | ||||
|
24.11.2021 13:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tainnut v 2007 olla selfietikkuja vielä olemassa. Tunnelin aukko niin kapea että vetäisisin kyllä pään aika nopeasti ikkunasta sisään. | ||||
|
23.11.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Se riippuu tottumuksesta. Mulla oli yhteen aikaan työmatka pyörällä Pasiloiden kautta Vallilaan ja kyllähän sillä matkalla oli ratikkakiskoja. Ne piti vain huomata ajoissa ja ylittää vinosti ettei pyörä jäänyt jumiin. | ||||
|
23.11.2021 14:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin Ed -vaunuja alettiin tilata? Itse muistan että niitä tuli liikenteeseen 1998, ja niistä koottiin pääasiassa IC2-junarunkoja. Tilattiinko 2-kerrosvaunuja alusta alkaen kaukoliikenteeseen vai oliko niille joskus ajateltu jotain muita käyttötarkoituksia? Silloin kun Helsingissä esiteltiin sveitsiläistä 2-kerrosvaunua 1990-luvun puolivälissä, oli kyseessä lähiliikennevaunusta ja sen soveltuvuuden arvioinnista. | ||||
|
|
23.11.2021 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että VR:llä arvioitiin monta tekijää - hinta? - referenssit: Pendoja oli Italian lisäksi käytlössä Sveitsissä ja myös UK:hon oltiin hankkimassa, ja Saksan joihinkin juniin oli tulossa samaa tekniikkaa - akselipaino? - olen lukenut jostain että X2000 -junan kallistustekniikka toimii optimaalisesti vain silloin kun vetovaunu vetää. Pendossa se toimii samalla tavalla ajosuunnasta riipppumatta. |
||||
|
22.11.2021 08:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustamoissa oli sen verran eroa että Ratti-Karioissa oli seinät mahonkiviilua. Valmetilaiset olivat sisältä kauttaalltaan "sairaalaharmaita". | ||||
|
|
21.11.2021 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Sieltä ei ilmeisesti olisi pitkä matka raide-jokerile jos sen haluaisi kulkemaan taas? | ||||
|
21.11.2021 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Petri: Ymmärsin kai niin että luokkaväreillä olivat vain peltivuoratut vanhempien sarjojen vaunut maalattuja, ja varsinaiset paneloidut puuvaunut yhtenäisellä värityksellä alusta asti? | ||||
|
Kuvasarja: Suomen ensimmäinen kauko-ohjauskeskus |
21.11.2021 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Pomminvarmaa saksalaista laatua! Kiitokset valaisevasta kuvasarjasta. | ||||
|
|
20.11.2021 16:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunuista matkatavaravaunut olivat tummanvihreitä, postivaunut oransseja. Moottoripikajunien liitevaunuista jotkut olivat 50-luvulla harmaa-punaisia kuten Dm4. Presidentin salonkivaunu on ollut tummansininen. Siinä ne sitten ollivat. Sitä myötä kun ruskeiksi maalatut vaunut haalistuivat auringossa ja menettivät pigmenttiään, ne muuttuivat mustiksi. Osittain myös noen takia. Sekä höyry että dieselvetuit savuttivat sen verran että vaunut nokeentuivat eikä puuvaunuja viitsitty pestä niin usein kuin teräsvaunuja. |
||||
|
|
20.11.2021 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuolla värityksellä yritettiin saada juna näyttämään Idän Pikajunalta. Sisältä ainakin pari noista vaunuista olli aika onnistuneita. Muhkeat plyyssinojatuolit ja kattokruunut ja mahonkiviilua. | ||||
|
17.11.2021 13:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko Jokeri olla esim J tai JOK? | ||||
|
17.11.2021 13:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Belgiassa ja Sveitsissä on kaupunkeja joilla nimet rautatieasemilla ja matkustajainfossa on kahdella kielellä vaikka enemmistökieli on vain jompikumpi. Esim mulle ei sano Anwers mitään mutta ranskaa puhuvalle belgialaiselle ja ranskalaiselle se kertooettä kyseessä on kaupunki jonka me tunnemme Antwerpeinä. Belgiassa esiintyy myös saksankielisiä nimiä vaikka saksa ei ole mikään iso kieli siellä, mutta jonkinlainen virallinen asema silti. Kolmas ongelma on sitten ulkomailla olevat kohdekaupungit, Suomestahan menee junia vain kahteen kohteeseen Venäjällä ja ne näytetään ymmärtääkseni kolmella kielellä kun taas lentokentillä käytetään vain englanninkielisiä muotoja ulkomaisista kohdekaupungeista. Päinvastaiseeen systeemiin olen törmännyt Puolassa jossa kaikki on vain puolaksi. Esim München on puolaksi Monascium. Ota siitä sitten selvää, onneksi lennon numero täsmäsi boarding cardin kanssa, muuten istuisin vielä lentokentän baarissa. |
||||
|
|
17.11.2021 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt ei eletä enää 1920-lukua ja kielilaki on muuttunut. Miten se häiritsee niin paljon että asemien nimet näytetään niillä virallisilla kieliversioilla joita Maanmuttauslaitoksen kartoissakin käytetään? Mun mielestä pitäisi Lapin asemien nimetkin olla saameksi. Junahenkilökunta ei 1980-80-luvulla eikä oikeastaan nytkään ole osannut edes rantaradalla ruotsia jossa kuitenkin liikkuu paljon ruotsinkielisiä ja umpiruotsalaisia matkustajia ja osalla paikkakunnista enemmistökieli on ruotsi. |
||||
|
|
17.11.2021 09:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Syy noihin kielimuutoksiin ei ollyt RKP vaan ylipäänsä VR:n ruotsinkielisiltä ja skandinaavisilta junamatkustajilta saadut huonot asiakaspalauttteet. Monet esim Pohjanmaalta kotoisin olevat uhkasivat lopettaa matkustavajnsa junalla epäystävällisestä palvelusta johtuen. Millään muilla rataosilla kuin rantaradalla, Hangon radalla ja mahdollisesti Vaasan radalla ei ollut edes painettua matkustajainfoa saatavilla ruotsiksi. Tampereella oli suomen lisäksi vain englanniksi. Asioita jonkun verran lehdistöstä seuranneena voin väittää että VR:n omaa syytä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta junahenkilökunta ei osannut tai halunnut puhua missäään ruotsia, asemien henkilökunnasta vain nuoremmat jotka eivät olleet oppineet VR:n asiakaspalvelukulttuuria. Oli noloa seurata joskus junassa jonkun huonosti suomea osaavan eläkeläisen yrityksiä saada asianmukaista palvelua. Noloa junahenkilökunnan puolesta. Tarvittiin siis RHK joka omisti radat laittamaan asiat järjestykseen. | ||||
|
15.11.2021 19:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne desantit voi iskeä nääs! | ||||
|
|
15.11.2021 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi on muuten erikosista että Kotuksen sivu "Svenska ortsnamn i Finland" https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=%C3%96 mainitsee Östermyran tarkoittavan vain " (föråldrat) f.d. bruk och egendom i Seinäjoki, Södra Österbotten". eli vain ruukki, ei asemasta puhuta mitään. Åminne Joensuun kaupunkia tarkoittamasta on kokonaan tippunut pois niiden listalta. |
||||
|
|
15.11.2021 14:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt asemien infosta ei vastaa enää VR vaan Väylävirasto joka noudattaa samaa tapaa rautatie-, maantie-, vesi- ja lentoliikenteessä. Asemien matkustajainfossa kun on kyse kaukoyhteydestä, samoin valtateiden tienviitoissa, näytetään määränpäiden nimet niillä kielillä mitä virallisissa kartoissa esiintyy. Kaupungit ja kunnat saavat itse päättää millä kielillä ne näkyvät kartoissa ja saa käyttää virallisissa yhteyksissä. Kaikki kaupungit jotka on perustettu ennen 1809 ovat halunneet säilyttää myös ruotsinkielisen nimensä vaikka muuten eivät täyttäisi kaksikielisyysvaatimusta koska nimet ovat niin vakiintuneita. | ||||
|
|
15.11.2021 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Kajana on kuitenkin kaupungin virallinen nimi ruotsiksi, perustihan sen Pietari Brahe jo 1651. Åminne ei ole koskaan ollut Joensuun virallinen nimi, eikä Östermyra ole ollut Seinäjoen. |
||||
|
|
15.11.2021 08:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja Vaaaaankin näyttäisi pääsevän! | ||||
|
14.11.2021 21:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanoisin että tämä kuva on myöhemmin keväällä otettu kuin nuo Katarinahisseniltä otetut, koska niissä on vielä lunta maassa mutta tässä ei. | ||||
|
14.11.2021 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Takimmaiset laivat ovat Bore III ja Aallotar mutta etumminen joku SHO:n 2. maailmansotaa edeltävän ajan laivoista, todennäköisesti S/S Wellamo. | ||||
|
14.11.2021 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiinnostava kuva koska tuolloin ei metro eli Tunnelbana ollut valmis vielä Slussenin ja Gamla Stanin välillä, sillalta puuttuu kiskot. | ||||
|
|
14.11.2021 12:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Etummainen laiva on Svea varustamon S/S Heimdall , joka 1957 omistajavaihdoksen myötä sai nimen Silja. https://www.faktaomfartyg.se/heimdall_1915.htm mukaan laiva remontoitiin tuolloin ja sai kuvan mukaisen savupiippumerkin. Eli kuva on vuodelta 1957 tai myöhemmin. | ||||
|
12.11.2021 09:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan siisti väri sisustuksella ja kuvittelisin että tämänmalliset istuimet toimivat paremmin kuin penkkimallinen, koska penkkimallisissa leveäahteriset vievät enemmän kuin yhden paikan, tai toiset laittavat laukkujaan viereensä. Sitten olen ollut lukevinani jossain että näissä ei ole lattia kallellaan telien kohdalla kuten HKL:n Arcticeissa mikä on hyvä asia, ja että kumimattokin on tarpeen silloin jos on märkä tai luminen keli. |
||||
|
11.11.2021 09:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos tämä kuva on tältä vuodelta, niin minkä takia lättähattu on ajanut satamaan vai miksi tämä kyltti on tehty? Liittyikö se siihen "Nyrkki" -TV -sarjan kuvauksiin? | ||||
|
10.11.2021 13:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, siitä ei ole mitään epäselvää, Fredriksbergin konepaja maalaa. Se kiinnostaisi tietää keitä nuo nuoret herrat ovat. |
||||
|
09.11.2021 09:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Linja 45 menee (tai meni) Malminkartanoon. Nopeasti ovat tainneet saada kiskot Vihdintielle! | ||||
|
08.11.2021 15:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan silloin tai vähän ennen kuin tässä kuvassa näkyvä raskaan liikenteen silta on otettu käyttöön. | ||||
|
08.11.2021 13:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ole dokumentteja mutta havainto matkustajana takaohjaamon nopeusmittarista. En olisi muuten noteerannut mutta kun se oli suurin lukema mitä olen Dm7:lla koskaan nähnyt. | ||||
|
|
08.11.2021 12:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne pikalätät ja ratakin oli hyväksytty yli 100 km/h nopeuksille joten miksi ei ajaisi? | ||||
|
|
08.11.2021 11:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Minustakin se yli 100 km/h lätällä vaikutti aika hurjalta vauhdilta mutta esim juuri Kontiomäki-Nurmes välillä on pelkkää korpea ja tasoristeyksiä ei hirveän tiheään ole, ja kuskit tietenkin tiesivät missä ajoivat. | ||||
|
06.11.2021 18:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy sanoa että se Nørrebron asema on todella tyylikäs. Ei ole tullut käytyä mutta erilaisista junafoorumeissa ja muualla esiintyvistä valokuvista nähtynä täytyy sanoa että edustaa 1930-luvun urbaanis-funktionaalista muotoilua parhaimmillaan. | ||||
|
|
06.11.2021 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut pikalätällä Kontiomäki-Joensuu ja kyllä se pystyi ajamaan 115 km/h. Heikka vaan pöllysi mutkissa. | ||||
|
03.11.2021 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| On se Turku vaarallinen paikka! | ||||
|
03.11.2021 08:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä tuli sattumakuvana mutta täytyy kehua että hienosti rajattu ja saatu joki näyttämään niin hyytävältä kuin mitä se kunnon pakkaspäivänä on. | ||||