Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.02.2021 20:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Savon radan saatua sähköt (Kuopioon 1983, Iisalmelle 1984) vapautui alsthomeja rantaradalle. | ||||
|
02.02.2021 20:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Kovin matalalta uusi silta näyttää. Toivottavasti alle mahtuvat sähköt kanssa! | ||||
|
02.02.2021 16:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Tässä kuva Bore II:sta v 1951: https://www.faergelejet.dk/viss.php?id=39496. Tukholman laivat lähtivät ennen autolauttojen aikakautta jo aikaisin iltapäivällä. DFDS:n laivat olivat sihen aikaan kyljiltään mustat ja Köpis-Helsinki reitin s/s Botnia näytti tältä: https://www.faergelejet.dk/viss.php?id=40728 | ||||
|
|
02.02.2021 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Boren piiput ovat pääsääntöisesti keltaisia ja nauhan pohjaväri on sininen jossa valkoinen kapeampi nauha+risti "B"-kirjaimella kummallakin sivulla. Vaikka kuva on vanha mustavalkokuva niin en usko että keltainen ja valkoinen olisivat niin tummat että värit näkyisivät "väärin päin". Toinen juttu että koska laiva oli vastikään ostetttu tanskalaiselta DFDS:ltä korvaamaan sotakorvauksena mennyttä samannimistä uudempaa niin ollaan saatettu olla niin laiskoja että ollaan ensi tilassa vain maalattu nauhat mustan piipun päälle. Toinen juttu että tuli kai Helsinkiin siihen aikaan muidenkin varustamojen laivoja kuin FÅA ja Boren, saksalaisia, DFDS, neuvostoliittolaisia ym. | ||||
|
30.01.2021 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan asialliset suhteet. Molemmat Saksalaiset valtiot "tunnustettiin" v 1973 josta lähtien diplomaattiset suhteet astuivat voimaan. Ennen sitä niillä oli epäviralliset kaupalliset lähetystöt Helsingissä. Kauppaa Suomi kävi ylivoimaisesti enemmän Liittotasavallan kanssa, vietiin paperia, tuotiin autoja ja kestokulutushyödykkeitä enimmäkseen. Demokraattisen tasavallan kanssa oli bilteraalikauppaa. Suomettumisaika aiheutti sen että jotkut piirit suosivat kulturellista ja tiedeyhteistyötä enemmän Demokraattisen tasavallan kanssa. Kekkonen möläytti jossain tilaisuudessa 70-luvun lopussa että Liittotasavalta ja sen soilaallinen kehitys on koko Euroopalle turvallisuusuhka mutta se kuitattiin vanhuudenhöperöyden piikkiin. Liittotasavaltaan saivat suomalaiset matkustaa pelkällä passilla, Demokraattiseen vaadittiin viisumi ainakin vuoteen 1987 asti. Pidempiaikaiseen oleskeluun, työntekoon tai opiskeluun vaadittiin kumpaankin enemmän papereita. |
||||
|
27.01.2021 21:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin siis sitä mä ihmettelen että tehtiinkö sähköistystöitä tunnelissa sen jo olessa käytössä, vai tehtiinkö ne valmiiksi ennakkoon ennenkuin liikenne siirtyi sille, vai kulkiko liikenne vanhaa penkkaa pitkin siihen asti että virrat oli kytketty piuhoihin? | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 17:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Imatralla vielä Vr1 (tai 2?) vai onko se siirretty muualle? | ||||
|
|
27.01.2021 17:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Otettinko tunneli käyttöön samaan aikaan sähköjen kanssa, vai jo ennen? | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 23:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se Hv3 joka ennen oli Pasilassa Rauhanaseman vieressä sama joka nykyisin on Keravalla? | ||||
|
17.01.2021 21:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos kyseessä on aikuinen nainen, niin ehdottomasti. Poikien kyseisen malliset polvihousut tulivat joskus 1920-luvulla ja katosivat 1940-luvulla. | ||||
|
|
17.01.2021 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihmisten vaatetus viittaisi 1920-luvun loppupuolelle tai 1930-luvulle. | ||||
|
16.01.2021 13:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Monessa pikkukaupungissa, kuten Loviisakin, menevät yhä tänä päivänä rauta- ym erikoiskaupat kiinni lauantaina jo klo 13:00. Ruokakaupatkin meni ennen mutta nyt on toinen meininki, mutta ei siellä ole sellaisia yöhön asti aukiolevia kauppoja kuten pk-seudulla. Bensa-asemat, joo, mutta tavaravalikoima ja hinnat ovat sitten mitä ovat. | ||||
|
07.01.2021 15:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Kontin design on jotenkin niin vanhahtava että kuva voisi olla vuodelta 1972 tai peräti 1962 jos kontteja ylipäänsä olisi silloin jo ollut. Milloin muuten alkoi VR käyttää Transpoint-brändiä kappaletavaraliikenteessä? | ||||
|
05.01.2021 18:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Pääsy ehdottomasti kielletty jos ei ole pätevä käyttämään ja huoltamaan höyryvetureita. | ||||
|
04.01.2021 13:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos jollakin on vuoden 1974 kevätturisti niin voi tsekata kulkiko Vaasaan teräs vai vain puumakuuvaunuja. Mulla on kirja "Nordens Järnvägar 1974" ja siinä on kuvia Ukko-Pekan nro 1020 vetämistä junista jossa yöjunassa näyttäisi olevan helmallinen teräsvaunu hännässä, mutta on epätarkka vaunutyypin suhteen. |
||||
|
03.01.2021 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Pari, kolme vuotta sitten ajettiin ihan vuorojuna tällaisella virityksellä. Vaimoni lähti nimittäin Joensuuhun sillä. Kontiomäen ja Joensun IC-runkojen välissä oli veturi. | ||||
|
31.12.2020 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika saksalaisen näköinen peli,vaikka tuskin brittien kansallisylpeys olisi kestänyt sieltä käydä hakemassa mallia. | ||||
|
30.12.2020 16:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Tsekin ja Saksan välisellä rajalla jokin epäjatkuvuuskohta sähköistyksessä? | ||||
|
30.12.2020 15:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Tännekö se Suomen "kevein" asema lopulta joutui? | ||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
30.12.2020 00:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Telinvaihto on helpoin tapa hoitaa tavarajunien raideleveyserot jos tavara ei ole pakattu kontteihin. Länsi-eurooppalaisten junanvaunujnen telit ja alustarakenteet ovat aika standardoituja, telityyppejä ei ole kovin montaa erilaista. Fenniarailin käyttämät vaunut esim ovat entisiä ruotsalaisvaunuja ja hyvin niillä näyttää pystyvän ajamaan suomessa. Aikoinaan Hangon Railshipin ratapihalla oli 2 telinvaihtolinjaa jotka kumpikin pystyivät ottamaan kerralla 3 täyspitkää vaunua sisään ja vaihto kesti 10 minuutttia. Valko-Venäjän Brestissä ja entisen Itä-Saksan Mukranissa on vielä järeämmät linjastot ja Kiinan ja Mongolian rajalla sama juttu. Jos junassa on 50 vaunua niin hommaan menee kolme tuntia. En usko että tavaroiden siirto trukilla vaunujen välillä tai rekasta junaan tai satamissa junanvaunusta RoRo-aluksen kuljetusalustaan menisi nopeammin. Syyt miksi Tornioon tai Haaparantaan ei ole pystytetty telinvaihtolinjastoa ovat tekosyitä. |
||||
|
29.12.2020 12:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko tämä työkone vai ottaako matkustajia kanssa? | ||||
|
25.12.2020 14:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Olympialaiturissa on kiinnitettynä Siljan väreissä purjehtinut matkusttaja-autolautta Bore Star. | ||||
|
22.12.2020 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin muuten on. Sitä parveketta jolla junanlähettäjä seisoo ei vaan ole ollut moneen kymmeneen vuoteen. | ||||
|
20.12.2020 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana ja täytyy sanoa että ihan joulukorttitunnelma! | ||||
|
Kuvasarja: Klubivaunu A 50 |
20.12.2020 14:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Monesko VR:n "diskovaunu" tämä oli? Muistan että joskus 70-luvulla oli jostain puuvaunusta (Eik?) tehty disko, sen jälkeen jostain teräksisestä kahvilavaunusta. Onko tämä se vai peräti kolmas? | ||||
|
20.12.2020 12:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Minne nämä "hiihtojunat" kulkivat? | ||||
|
18.12.2020 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Kauankohan ehti Helsingissä laiturit olla päällystetty tuollaisilla tyylikkäilä laatoilla? En ole nähnyt muita kuvia missä niitä olisi. Komppaan kanssa että Turun laivapikajuna olisi kyseessä. Se oli harvoja junia Suomessa jossa oli 1. lk päivävaunuja. | ||||
|
18.12.2020 15:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen käsitys että noottikriisin menomatka kulki reittiä Helsinki-Loviisa-Luumäki autolla, Luumäki-Moskova junalla ja loppumatka Siperiaan SNTL:n valtiojohdon lentokoneella. | ||||
|
18.12.2020 10:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva on muistaakseni ollut VR:n historiikeissa sekä koulujen historian oppikirjoissa. | ||||
|
16.12.2020 17:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Ajettinhan 60- ja 70-luvulla pidempiä pikajunia yleensä raskailla Huruilla ja Alsthomeilla joissa oli tehoa. Voi olla että jos veturi vaihtui matkan aikana Tampereella, Kouvolassa, Seinäjoella tai Pieksämäellä tms, vaihdetiin Reeveri vetämään loppumatkan, mutta silloin junaakin saatettiin lyhentää, vai olenko väärässä? Pohjanmaalla taas tasainen maasto mahdollisti että pystyi säästämään hevosvoimissa. Aikataulut olivat tosiaan hitaita ennen sähköistystä, junalla palveltiiin paikallista liikkumista ennemmin kuin Helsinkiin suuntautuvaa työpendelöintiä. Lentäminen oli suosittua siihen aikaan pitkillä matkoillla ja omalla autolla ja jopa bussilla pääsi nopeammin kuin sen ajan juniilla. |
||||
|
14.12.2020 11:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, kyllähän Kiskokabinetti -yritys vetää mutkat suoraksi tässä määrittelyssä mikä vaunun rooli on ollut, mutta täytyy muistaa että vaunu on sikäli harvinainen ja arvokas, että jos yrittäjä pystyy niillä omilla tarinoillaan houkutteleman asiakkaita ihailemaan vaunua ja syömään kyseisessä ravitsemusliikkeessä, niin parempi niin kuin että se olisi päätynyt jonkun kesämökin vajaksi, ja lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Toista vastaavaa vaunua ei Suomessa ole, riippumatta siitä onko Marski käyttänyt sitä vai ei. Ja ulkomaalaisperäisiä matkustajavaunuja on muutenkin Suomessa ollut hyvin vähän. Ja onhan siinä tosiaan Marski ja Aatu syöneet päivällisen yhdessä ainoan kerran kuin Aatu ylipäänsä kävi Suomessa. Joku tarina kertoo että Aatulle tarjottiin vain kasvisruokaa ja alkoholittomia juomia koska hän olisi ollut vegetaristi ja absolutisti, tai ainakin halusi anta sellaisen kuvan. En tiedä sittten maistuiko tarjoilu vai pitikö hänen ottaa taskumatista terästystä? :D |
||||
|
|
13.12.2020 23:24 | Rainer Silfverberg | ||
| On, nro 2016 on Kiskokabinetin vaunu. | ||||
|
13.12.2020 23:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Yrittikö joku nousta kyytiin? | ||||
|
13.12.2020 17:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä kuva photoshopattu? Tarkoitan että onko P-Korean rautateillä todella ollut tällaisia Neuvostoliiton ER200 -sarjan näköisiä junia? | ||||
|
12.12.2020 15:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi olla ainoastaan niissä. Tosin jossain myöhemmässäkin 1970-luvun alun Eit -sarjassa oli hattuhylly "avonainen" mutta ei tainnut olla puuta enää, eikä ollut muitakaan koristelistoja puusta. 1970-luvun lopusta alkaen rakennetuissa teräsvaunissahan oli kanssa avonaiset hyllyt mutta katon muoto ja istuinten malli oli sitten täysin erilainen. | ||||
|
12.12.2020 12:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Aseman suunnitellut arkkitehti on ottanut selvästi mallia Wienin Stadtbahn-asemista. | ||||
|
11.12.2020 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaisissa junissa nämä vaunut kulkivat, ja milloin oli viimeinen vuosi kun käytettiin? | ||||
|
11.12.2020 14:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun matkalipun sain lain puolesta Oikein kabinettivaunussa Ja adjutantinkin univormussaan Ei ollut matkalla harmia Mut perillä ei ollut laukun kantajaa Loistohotellista puhumattakaan Päivälläkin jouduin pitää pyjamaa Ei ollut nimeä vaan kannoin numeroa sataakahdeksaa Irwin goodman: Autolla Kanarian saarille |
||||
|
10.12.2020 11:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä kannattaa siirtokuva tehdä ottamalla valokuva esikuvasta, skaalata se ja vähän modata se kuvankäsittelyohjelmalla, printata väriprintterillä oikealle valokuvapaperille ja viiltää mattoveitsellä kuvan pinta irti ja liimata se kohteeseen. Tehtaan valmistama malli graffitilla sotketusta silberlingistä menisi käytännössä sellaisenaan suomalaisesta Eil-vaunusta, jos pikkutarkkuudesta tinkii. Niitä voi löytää eBaysta. |
||||
|
09.12.2020 15:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin koneellinen ilmanvaihto asennettiin? Miten tehokas se oli, oiko siitä hyötyä? Oliko se kokeilu tulevia sinisiä vaunuja tai moottorivaunuja varten? | ||||
|
08.12.2020 16:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Neuvostoliitolla ollut kanssa näitä samantyyppisiä? | ||||
|
07.12.2020 10:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan että rantaradan pikajunat yleensä ajoivat täyttä vauhtia juuri Tähtelän paikkeilla ja kiskot olivat selvästi pidempää mallia kuin entisellä "vuokra-alueella" joka oli juttu sinänsä jossa nopeusrajoitus sekä radan kunnon että kaarteiden takia oli n 50 km/h. | ||||
|
07.12.2020 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Mahtoiko noissa puuvaunullisissa lähijunssa ylipäänsä koskaan tulla vettä vessojen hanoista? Eihän Sm5:sissakaan ole vessa läheskään aina toimintakunnossa edes. | ||||
|
|
06.12.2020 19:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Karjaalle kai ajettiin vain puulämmitettyjä vaunuja? Eikä varmaan ollut väliksi vaikka olivat kylmiä aamuisin koska paikallisjunien matkustajilla tavallisesti päällysvaatteet päällä. | ||||
|
04.12.2020 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitähän noissa isoissa valkoisissa putkimuotoisissa nyssäköissä oikein oli? | ||||
|
03.12.2020 23:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisko muuten tuolla matkan varrella ollut jokin koski jonne olisi voinut rakentaa vesivoimalan sähkön tuotantoa varten? | ||||
|
03.12.2020 23:08 | Rainer Silfverberg | ||
| En näe tätä kielikiistana koska varikkoa vastustavat kumpaakin kieltä puhuvat, mutta omaan jalkaansa he kuitenkin ampuvat. Eivät tajua että varikon ja Espoon kaupunkiradan myötä voidaan mahdollisesti Mankin ja Luoman seisakkeet avata uudelleen. |
||||
|
02.12.2020 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| No millä he sitten nykyisin kulkevat pitkiä matkoja etelästä Rovajärvelle? | ||||
|
|
02.12.2020 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Todella mielenkiintoisa kartta! Oliko sen tähän piirretyn Högfors-Kauklahti radan tarkoitus olla myös kapearaiteinen, 750 mm, ja jos oli, suunniteltiinko siihen "leventämisvaraa"? | ||||
|
30.11.2020 18:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä on tietenkin otettu kauko-objektiivilla joten siksi rata näyttää vuoristoradalta, mutta voiko joku sanoa paljonko oli suurin piirtein korkeuseroa kuvan ylälaidan pudotuksessa? | ||||
|
29.11.2020 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitähän sillä oikein voitetaan että körötellään moottorimarssilla Tammisaaresta Riksuun asti kun lähempänäkin olisi kuormauspaikoja? | ||||