Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05.2021 17:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei, polttoväli vaikuta kuvasuhteeseen, mutta se saa aikaan näköharhan kun nopeasti vilkaisee kuvaa, kun junan kyljen maalaukset ovat junan koko pituudelta samassa tasossa junan päädyn kanssa | ||||
|
|
19.05.2021 14:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että kyseessä on optinen harha koska kuvattu aika pitkällä polttovälillä. Jos kuva olisi vääristynyt niin kiskotkin olisivat silloin niin kaukana toisistaan kuin Iberian niemimaalla! | ||||
|
18.05.2021 13:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ihan, kolmetonnisessa oli tuuletinsäleikkö keskimmäisten ikkunoiden paikalla https://vaunut.org/kuva/35257?tag0=2%7CSr1%7C3000 |
||||
|
|
18.05.2021 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä on juuri se kuva joka oli Hesarissa 1970-luvun alun artikkelissa NL:stä tilattavista "Hz1" -sarjan sähkövetureista! | ||||
|
16.05.2021 13:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus 1970-luvun alussa kun Hesarissa esiteltiin uusia NL:stä tilattuja sähkövetureita niin kuvituskuvassa se oli 2-värinen, puna kerma punainen, suurin piirtein kuten Huru tai Alsthom. Kuvassa ei ollut pyöreitä ikkunoitakaan vaan olivat suorakaiteen muotoisia. Muistan kanssa että litteran työnimi oli "Hz1". | ||||
|
|
16.05.2021 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Sr1:n alkuperäisvärityksestä voi olla montaa mieltä. Tietenkin se tuo ensin mieleen vastaavat itäeurooppalaiset veturit samalta ajanjaksolta, DDR:n Tsekkoslovakian, Neuvostoliiton.... mutta oli myös läntisissä naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa tummansävyisiä ja niukasti koristeltuja sähkövetureita siihen aikaan. Ne ovat osa historiaa. Jonain päivänä jokin Sr1 päätyy Rautatiemuseolle ja varmaan palautetaan alkuperäisväriseksi, tai miksi ei ennen museointia ? | ||||
|
16.05.2021 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä on varmaan valaistusolosuhteiden aiheuttamaa vääristymää, mutta kuin näin kuvan luulin että sininen on palaamassa VR:n matkustajavaunujen väritysohjelmaan :D | ||||
|
10.05.2021 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko joku kertoa mikä tämä rakennelma oikein on? | ||||
|
10.05.2021 10:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Joku sellainen muistikuva on että mainoskieltoa yritettiin alussa kiertää rimaa hipoen, esim repimällä osa mainoksesta pois kuten kuvassa jossa lukee vain "Nortti". Osa tunnetuista tupakkamerkeistä alkoi pian näkyä esim vaatemerkkeinä, kenkämerkkeinä, elokuvateattereiden niminä ym. | ||||
|
|
09.05.2021 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Bemböle, Glims, Jorvi? | ||||
|
06.05.2021 10:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Se että sama vaunu jatkaaa eri junavuorolla ei välttämättä toistu joka viikonpäivänä ja siksi otetaan varman päälle että myydään "uutena lippuna". Tietysti jos olisi tahtoa niin voitaisiin luoda suorien vaunujen ketjuja, mutta nykymaailmassa jossa kalustoa on rajallinen määrä ja se voi vaihtua yllättävistä syistä tai voi tapahtua myöhästynmisiä, niin kielteinen asiakaspalaute yleistyisi jos myydään "eiooota". Ilmeisesti käytäntö on kopioitu lentoliikenteestä jossa sama kone jatkaa ties minne mutta matkustajat ajetaan vaihdon ajaksi terminaaliin odottamaan ja kaivamaan esiin uusi lippu. |
||||
|
05.05.2021 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Samalla tavalla kuin ennen on raitiotie merkitty maastoon. Ohut musta viiva poikittaisväkäsineen. | ||||
|
04.05.2021 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
| On vissiin myös vihreä linja pohjoiseen, joskin aurinko tainnut haalistaa sen lähes näkymättömiiin kartalta. | ||||
|
02.05.2021 20:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Joitakin kakkosasemia on tai ainakin on ollut: Hanko pohjoinen, Turku itäinen (nyk Kupittaa), Kotka satama, Imatra tavara, Savonlinna kauppatori, Vaasa satama, Lohja kauppala, Porvoo keskusta, ????? |
||||
|
30.04.2021 16:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Menevät VR Fleetcarelle kunnostettaviksi Oulun varikolle, siirtokuöjetuksena suomalaisten tavaravaunujen päällä ja palaavat takaisin Norjaan Vy Tog:ille. Tämä keskustelu litteroista ei ollut "tosikoille tarkoitettu". Vähän piristystä Vappuun! |
||||
|
|
30.04.2021 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, mutta se edellyttää kai Suomessa rekisteröintiä, ainakin tilapäisesti? Jos Norjan rekkareissa niin N ensimmäinen kuten V on venäläisissä. Mutta jos U ensimmäinen ja vaunut käytetään "yhdysliikenteessä" niin "y" pitäisi olla viimeinen kirjain. "UEsimy" |
||||
|
30.04.2021 15:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Keilaniemi-Itäkeskus. Rakennetaan kerralla valmiiksi. | ||||
|
|
30.04.2021 15:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos polkupyörien säilytystila onkin "palveluosasto" niin littera on "NEsim" | ||||
|
|
30.04.2021 12:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Littera = "NEm". "N" = Norja, "E" = 2. luokka ja "m" = makuuvaunu | ||||
|
30.04.2021 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei siihen aikaan oltu niin tarkkoja. Pysyvät lisäksi torakat poissa! | ||||
|
29.04.2021 22:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se sama Speno joka oli hinauksessa mukana Ruotsista tuotujen Vy:n lepovaunujen kanssa? Postvagnenin kuvasarja: https://www.postvagnen.com/sjk-forum/showthread.php/20516-Tyska-liggvagnar-p%C3%A5v%C3%A4g-norrut-genom-landet-Bilder Onko Spenossa akselinsäätömahdollisuus? |
||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
25.04.2021 23:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko siinä vilkkurele vai pitääkö virtakytkintä räplätä edestakaisin? | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
25.04.2021 20:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Pystyikö tällä näyttämään myös vilkkuvaa valoa? Voisi muotoilun perusteella kuvitella valaisimen olevan pikemminkin 1940- kuin kuin 1970-luvulta! |
||||
|
24.04.2021 17:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Komppaan Jyrkin arvausta eli uusittu ratikkatunneli Eliel Saarisen tiellä Haagassa. | ||||
|
19.04.2021 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikuttaisi tämän pläjäyksen mukaan http://www.bitte-einsteigen.de/images/Fuhrpark/Elektro/M_37573/DB-Baureihe-103-wikipedia-a.pdf siltä että sarjatuotantovetureilla olisi saanut ajaa vain 160 km/h vuoteen 1977 asti. Veturille numero 103 106 sattui paha onnettomuus, pikajunan raiteeltasuistuminen 120 km/h vauhdissa kaartessa jossa olisi pitänyt hiljentää paljon enemmän, Rheinweilerissa etelä-Saksassa v 1971. 25 ihmistä menehtyi. Siihen aikaan ei vielä ollut automaattista kulunvalvontaa käytössä, eikä kuski huomannut jarruttaa ajoissa. Jostain olen lukenut myös että jotkut DB:n johtajista sai kenkää, ja nopeuksien nosto viivästyi sen takia. Myös virroittimissa oli ongelmia, ja perinteisillä saksityyppisillä määrättiin enimmäisnopeus 160 km/h kunnes vetureihin asennettiin polvivirroittimia. |
||||
|
19.04.2021 12:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Pasilassa noudatetaan minimalistista periatetta joka on suomalainen erityisolosuhde jolla suojellaan maailman harvinaisinta ihmislajia, suomalainen junamatkustaja. Sellainenhan voi luulla että laiturittomalta raiteilta voisi nousta junan kyytiin jos numerot noudattaisi todellista raiteiden sijoittelua? | ||||
|
|
19.04.2021 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Jossain olisin kyllä lukenut että 1960-70 luvun taitteessa olisi ajettu 200 km/h nimenomaan München-Augsburg väliä jotain TEE-junaa (Blauer Enzian?). Ilmeisesti aikataulu oli laadittu 160 km/hksi mutta juna "saattoi" ajaa nopeammin, vähän samaan tyyliin kuin pendolinojen alkuvaiheessa Suomessa. Olihan DB:llä muita "suurnopeusvetureita" kuten E19 joka tosin oli 1930-luvun kamaa, ja suunniteltu kulkemaanainakin 190 km/h, mutta ei koskaan päästetty oikeuksiinsa. Sitten oli se IC-junia varten rakennettu moottorivaunusarja 403 jota kutsuttiin "Donald Duck"iksi, sillä taidettiin kanssa ajaa 200 km/h jossain Länsi-Saksan rataverkolla, tietääkö Uwe tai Jukka paremmin? | ||||
|
14.04.2021 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin tuota soraa siihen aikaan ajettiin? | ||||
|
12.04.2021 18:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ollut Kadett B ja tutulta näyttää. | ||||
|
05.04.2021 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Toinen selitys: "Gott muss bald helfen" | ||||
|
31.03.2021 19:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä näin kanssa tuon eilen kun olin käymässä Hervannassa. | ||||
|
26.03.2021 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on. Halvalla näyttäisi menevän. Vielä ehtii tarjota. https://huutokaupat.com/2542735/asemarakennus-hanko Voi olla että on hintavaraus. Punkasalmen asemarakennus oli kanssa, mutta se tais mennä. |
||||
|
25.03.2021 23:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tainnut olla vielä mikään turismikohde siihen aikaan kun rata vielä oli käytössä? | ||||
|
22.03.2021 23:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Ulkomainen veturityyppi jostain pienoisrautatieluettelosta? | ||||
|
20.03.2021 15:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Onhan design kieltämättä samanlainen, mutta tässähän on moottorin ilmanottoritilä siinä kohtaa missä myöhemmissä malleissa on päätyovi ja ylikulkusilta? Ei sitten Nohab saanut kauppoja suuremmasta sarjasta mihinkään? | ||||
|
|
20.03.2021 13:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Se ainoa ero rakenteissa lienee se että Y6/Y7 malleissa nokka on elllipsinmuotoinen ylhäältä katsottuna. Onkohan sillä tavoiteltu parempaaa törmäyskestävyyttä kuin kokonaan pyöreässä? Muuta syytä en keksi. Joskus 1940-luvun lopulla tehtiin Ruotsissa joitakin protptyyyppejä virtaviivaisemmaksi viistetyllä keulalla, ja ylöspäim kapenevalla korilla. Mutta ilmeisesti sen jälkeen todettiin että paikallisjunan ei tarvitse olla lentokoneen näköinen. Kun valmistetaan teräksestä hitsaamalla säästää aikaa ja rahaa kun seinät ovat suorat ja pyöristettyjä muotoja on rajatusti. Samalla saadaan se vaunujen välinen ylikulkusilta toimivaksi. |
||||
|
|
19.03.2021 21:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Kai SJ harrasti jonkinlaista teollisuusvakoilua? | ||||
|
|
18.03.2021 15:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos Roslagsbanan olisi ollut normaaliraiteinen, ja aikoinaan jatketttu Kapellskäriin, niin "Finländaren" kulkisi luultavasti edelleen. Ehkä kulkisi jopa Göteborgiin tai Malmöön asti. | ||||
|
|
18.03.2021 13:27 | Rainer Silfverberg | ||
| HC:n valmistamat YCo4 yksilöt myytiin myöhemmin ymmärtääkseni Tanskaan. Onko miköään niistä jäljellä enää? Olisi jännää jos saisi "ryhmäkuvan" kolmen maan lättähatuista. Kyse vissiin näistä: https://www.jernbanen.dk/motor_solo.php?s=157&lokid=608 | ||||
|
17.03.2021 21:16 | Rainer Silfverberg | ||
| OK, kiitos vihjeestä, eli "Läntiset vaunut" kyseessä. | ||||
|
|
17.03.2021 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen olen ymmärtänyt että erot SJ:n Y6/7 ja VR:n Dm 6/7 välillä ovat niin pienet että voidaan puhua sisarmalleista. Muotoilu lähes sama, ruotsalaisessa pääty kaartuu ellipsinomaiseti mutta sen huomaa vain jos ylhäältä katsoo. Valonheittimet ovat eri malliset ja ruotsalaisessa on jokin linjakilpi katonrajassa. Ruotsalainen vajaan metrin pidempi ja painavempi mutta korin leveys on sama. | ||||
|
|
16.03.2021 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan jos Turusta tuli. Länsimaisista tavarvaunuista Suomessa otetuista kuvista kannattaisi kerätä kerätä joku yhteinen albumi tänne. | ||||
|
|
16.03.2021 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämähän on rautatiehistoriaa! Siis suomalainen ja ruotsalainen lättähattu kohtaavat muualla kuin Torniossa tai Haaparannassa! En ollut tiennyt tällaisesta tapahtumasta. | ||||
|
15.03.2021 21:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Vieläkö tämä rautatie on olemassa? Normaaliraiteinen kaiketi? Ruotsissa on ollut sähkömoottorivaunuja (X20) lättähatun mallisella korilla yksityisradoilla muissakin väreissä. |
||||
|
15.03.2021 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitän vastauksista. Toisaalta moottorikiitojunat sekä Dm4 ja Dm 8/9 olivat kaikkein moderneinta mitä VR pystyi tarjoamaan, mutta jonkinlainen käsitys teräsvaunujen alkuajoista on että rantaradalla haluttiin testata niiden toimivuus, aikataulut olivat löysät ja junapituudet lyhyemmät. Laivajunalla saattoi olla myös symbolinen merkitys esittää uusinta kalustoa suuresta maailmasta tuleville. Matkatavaravaunu tosin saattoi pitkään olla puinen ja sen piti olla reilun kokoinen koska sillä kulki myös kansainvälinen matka- ja kiitotavara. Esim ensi-ilta elokuvien keloja olen nähnyt purettavan laivajunan tavaravaunusta. | ||||
|
14.03.2021 16:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä olivatkin suomalaisten matkustajavaunujen "aatelia". Erittäin hiljainen ja pehmeä käynti, näissä pystyi aistimaan manner-eurooppalaisen Trans-Europ-Express -junien tyylikkyyden. Näillä kun matkusti niin vedettiin paremmat kuteet päälle! | ||||
|
|
14.03.2021 12:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että Helsingin-Turun laivapikajuna oli ensimmäinen pelkästään teräsvaunuista koottu juna? | ||||
|
13.03.2021 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Erikoinen aikatauluvihko! En muista nähneeni Suomessa ennen tuollaista. Turistissa oli ennen "nopeimmat yhteydet Helsingistä" pari sivun verran, mutta että Oulusta, en ole nähnyt. Mistä muista kaupungeista oli? Ja kysymykseen: joskus 1980-luvun puolivälissä kulki viikonloppuina joku yöjuna Kotkasta Rovaniemelle, meno pe, paluu su. Siinä oli autovaunuja kanssa. Lisäksi näyttäisi kulkevan kolmaskin yöjuna, lähto la aamu 1:50. tulo 13:40. |
||||
|
08.03.2021 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| - Osassa 1. lk istuimista oli vihertävän harmaat, osassa tummanpunaiset plyyssi-istuimet. Niskatukiin kuului toki valkoinen päällinen, tässä kuvassa ne ovat ilmeisesti pesussa. - IV luokka taisi tarkoitti Suomen oloissa "työläisjunia" joita osittain ajettiin umpivaunuilla. - Teräsvaunuissa ja ennen sitä jo moottorikiitojunissa 1. luokka erosi aika paljon 2. luokasta. - Näistä 1. lk puuvaunuista haluttiin eroon aika aikaisin koska olivat epämukavemmat kuin teräsvaunujen 2. lk. Niitä ei myöskään alennettu 2. luokkaan kuten puisille makuuvaunuille tehtiin. |
||||
|
06.03.2021 16:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä hyötyä siitä olisi ollut Suomen oloissa? Helsingin päärautatieasemalla ei ollut laiturikatoksia vielä siihen aikaan kun dieselvetureilla ajettiin kaukojunia. Toisaalta ei muissakaan Euroopan isoissa diesel-maissa kuten Britannia ja Tanska, ollut mitään hybridivetureita käytössä vaikkka isoilla asemilla oli hallikatokset. | ||||
|
04.03.2021 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Janakkala? Ovatko suoremmat reitit Kajaanista Tampereelle liian kapeita, matalia, mutkaisia tai painorajoitettuja näitä yhdistelmiä varten? | ||||