Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2018 20:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on kirja "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" (vuodelta 1976). Sen mukaan tiikkivaunut oli ruskeita, paitsi eräiden luksusjunien vaunut jotka oli kaksivärisiä ruskea-kerma. Sinennen vväri ilmestyi teräsvaunuihin vuodesta 1922 alkaen, mutta puuvaunut myös jos kuuluivat sellaiseen junakokonaisuuteen jossa muut vaunut oli sinisiä. Sitten oli erilaisia pullman ja matkatavaravaunuja jotka oli 2-värisiä joko ruskea-kerma tai sininen kerma jne. Suomen kohdalla oletann että oli ruskeita ja yksivärisiä. |
||||
|
|
12.02.2018 23:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ymmärtääkseni CIWL alkoi malata vaununsa sinisiksi vasta 1920-luvulla. Olisiko näissä Venäjän vallan aikana Suomessa kulkeneissa vaunuissa voinut olla tekstit venäjäksi toisella puolella ja toisella puolella ranskaksi? 1930-luvulla tuoduissa vaunuissa oli tekstit toisella puolella suomeksi ja toisella ruotsiksi. |
||||
|
Kuvasarja: Sommaren är kort! |
15.01.2018 19:06 | Rainer Silfverberg | ||
| - det mesta regnar bort! | ||||
|
08.01.2018 17:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikko: sun kannataisi opetella erottaa sarkasmit syytöksistä. Koko tämä ketju on yhtä huuhaata. Vaunujen varastoinnista Turkuun päätettiin vasta sen jälkeen kun tuli tieto että Berner aikoo lyödä VR:n päreiksi eli ne jotka ovat päättäneet varastoinnista ovat olleet tietoisia mitä siitä voi seurata. Outoa että samaan aikaan vanhat SM-junat ovat säilyneet varsin ehjinä Joensuussa. | ||||
|
|
08.01.2018 17:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä he tietävät että heitä ei muutenkaan huolita kalustoyhtiöön, koska sinne otetaan vain Bernerin kavereita? Kiusa se on pienikin kiusa. | ||||
|
31.12.2017 12:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin vamaan. Itse muistan 60-luvun junamatkoistani vain pari matkaa "porkkanalla" Hki-Tampere ja toisaalta Ruotsin puolelta sukulaisten luona kun käytiin kylässä. Ravintolavaunua ei käytetty noilla matkoilla. | ||||
|
|
30.12.2017 18:12 | Rainer Silfverberg | ||
| En tiedä kaivattiinko. Puuvaunuista koostuvien viikonloppujunien kahvilavaunussa istui enimmäkseen vanhemman polven isäntämiehiä pilsnerin ääressä ja kahvila oli niin tännä tupakansavua että voisi veitsellä leikata! Suomessa oli siihen aikaan, ennen öljykriisiä, muodikkkaampaa matkusta linja-autolla tai jopa lentokoneella pidempiä matkoja. Ennen oikoratoja ja sähköistystä juna oli pitkillä matkoilla auttamattoman hidas ja vanhanaikainen. Mutta onneksi tilanne alkoi muuttua 190-luvun loppupuolella. Muistan että vielä 80-luvun alussa vain Kemijärven yöjunassa oli kahvila, muissa oli kärrytarjoilu. |
||||
|
|
29.12.2017 19:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy muistaa että alkoholilainsäädäntö oli ennen 1970-lukua paljon tiukempi että tarvetta varsinaisille ravintolavaunuille joissa oli anniskeluoikeuksia oli paljon vähäisempi kuin nykyisin. Kahvilavaunuja oli toki monenlaisia, ja moottorikiitojunissa oli pöytiin tarjoilu, ja myös omia eväsvoileipiä syötiin ahkeraan. |
||||
|
15.12.2017 22:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkeeko Moskova-Nizza juna enää lainkaan? Sehän on kulkenut Wienin kautta. Entä Moskova-Bratislava ja Budapest, vieläkö ne kulkee? | ||||
|
05.12.2017 20:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni oli Idän Pikajunassa vielä vuoteen 1978 CIWL:n vaunuja kun se kulki vanhaa reittiä Pariisi-Geneve-Milano-Belgrad-Istanbul. 1978 reittiä muutettiin Pariisi-München-Wien-Budapest-Bukarest:iksi. Rinnan kulki sellainen juna kuin "Arlberg-Express" Pariisi-Zûrich-Wien jolla saattoi olla kuvan vaunu tulla Wieniin. Siirtolaisjunat "Tauern-Orient"ja "Akropolis" taas kulkivat Saksan Ruhr-alueelta Münchenin kautta Istanbuliin ja Ateenaan mutta niistä oli turha etsiä ykkösluokan mukavuuksia.Uudemmat CIWL:n vaunut siirrettiin 1970-80 luvun taitteen molemmin puolin länsieurooppalaisten rautateiden muodostamaan TEN-makuuvaunupooliin ja vanhemmat myytiin köyhempiin maihin tai romutettiin. Vuosisadan alkupuoliskon "vintage" -vaunut pelastivat nostalgialiikennettä harjoittavat yhtiöt VSOE ja Intraflug. | ||||
|
Kuvasarja: Juhlajuna Kannuksen asemalla 30.11.2017 |
01.12.2017 21:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Anteksi tyhmä kysymykseni: Mitä Kannuksessa juhlittiin 20.11.2017? Jotain Suomen itsenäisyyteen liittyvää vai mitä? | ||||
|
26.11.2017 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Malmin edellinen asemarakennus | ||||
|
06.11.2017 22:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tolstoilla oli ennenkun ns Laatokan asema valmistui pysähdys Leningradin kehäradan jollain lähijuna-asemalla mutta Suomesta tulevat matkustajat eivät saaneet jäädä pois kyydistä tai nousta kyytiin siellä. Tolstoilla oli myös yhteen aikaan kotimaan liikenteen vaunuja pelkästään neuvostokansalaisille Viipurin ja Moskovan välillä. Saattoi olla että niiden vaunujen matkustajat saivat matkustaa myös Leningradiin sillä junalla. | ||||
|
|
06.11.2017 22:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Tähän täytyy selityksenä lisätä että junia oli vain 2 kpl/päivä ja se pidempi meni vain Moskovaan, jossa ei ollut ollenkaan istumavaunuja, kun taas Leningradin päiväjunassa oli istumavaunujen lisäksi makuuvaunuja ykkösluokan matkustajille joka lisäsi pituutta. Juna oli luonnollinen valinta tavalliselle tallaajille ja jopa liikemiehille siiihen aikaan, henkilöautoilla matkailu oli vaihtoehto vain tosiseikkailijoille, bussit tosivotkaturisteille ja lentämisen pullonkaulana olivat hankalat yhteydet Moskovan ja Leningradin päässä lentokenttien ja keskustan välillä. | ||||
|
|
06.11.2017 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivat ne 1980-luvun lopussa melko pitkiä. | ||||
|
01.11.2017 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksan DB on vastaavalla tavalla sijoittanut suuria määriä käytöstä poistettuja 1970-90 luvun lähi- ja taajamajunavaunuja, jopa melko uusia 2-kerrosvaunuja Itämeren satamakaupunkien ratapihoille ruostumaan. Lisäksi koko diesel ICEtd -moottoripikajunasarja on poistettu käytöstä teknisten vikojen takia, ehti saavuttaa n 20 vuoden iän. | ||||
|
30.10.2017 19:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Repinin vaunut olivat siniharmaita jo 1990-luvun alussa joten Tolstoin runko on kyseessä. Jos kesäaika on ollut voimassa niin kello olisi varjojen perusteella n 10:30-11:00 |
||||
|
Kuvasarja: Museorautatie Wilcze Tułowskie-Sochaczewin ja kapearaidemuseo Puolassa |
09.09.2017 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin tutun oloista! Sijaitsiko rata ennen 1. maailmansotaa niillä Puolan alueilla jotka kuuluivat Venäjän keisarikuntaan koska raideleveys on 750 mm eikä 760 kuten Itävalta-Unkarissa oli tapana rakentaa kapearaiteisia? | ||||
|
02.09.2017 10:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön Suomessa ennen 1. maailmansotaa liikkuneet makuuvaunut taisivat olla Venäjän rekkareissa. Kansalaissodan aikana niitä oli Mannerheimin esikuntajunassa, ja ehkä tämä vaunu on niitä, mutta joskus sen jälkeen ne poistuivat Suomesta. Ravintolavaunut jäivät ja niitä tuotiin 1920-luvulla vielä lisää ja niiden littera oli siis R. Jos vaunun alkuperä kiinnostaa niin voi löytyä jotain joko venäläisistä foorumeista esim RailClub.ru tai Wagons Lits foorumista http://www.wagonslits.de/ |
||||
|
24.08.2017 22:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai Ford Granada | ||||
|
|
23.08.2017 21:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Talbotit tulivat kanssa vasta 1980-luvulla. Mä veikkaan Volvo 240-sarjaa. | ||||
|
23.08.2017 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Imatran Ajojen (ratamoottoripyöräilyn MM-osakilpailu) aikaan oli ainakin v 1974 pysäköity Imatrankosken ratapihalle matkustajajunan runko (puuvaunuja) josta ilmeisesti kutsuvieraat pystyivät paraatipaikalta seurata ajojen tapahtumia. | ||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
05.07.2017 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun mielestäni englantilainen translitterointitapa ilman ylimääräisiä merkkejä on tällaisella harrastajasivulla jonne joku ulkomaalainenkin saattaa eksyä, käytännölllisin. | ||||
|
03.07.2017 08:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Kestikö silta Tr1:n akselipainoa? | ||||
|
29.06.2017 09:09 | Rainer Silfverberg | ||
| ARP-puhelin taisi olla joskus ihan alkuaikoina kokeilumielessä jossain EP-junassa. Siitä ei ole muistikuvaa oliko se ravintolavaunussa vai ykkösluokassa. Eikö ARP toiminut niin että ei voinut suoraan valita minne soittaa vaan puhelu piti tilata keskukselta? NMT450-verkossa toimivat tulivat n vuonna 1984, ensin Express-ja EP-junien Rt-ravintolavaunuihin, jolloin ne oli plexikuvussa kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/84343 , myöhemmin muiden kaukojunien Rkt-vaunuihin kuten kuvassa. Se taas on outoa että olisi toiminut valintakiekolla? Mulla on sellainen muistikuva että olisi aina ollut näppäinpuhelin, miksi olisi käytetty 1960-luvun tekniikkaa 1980-luvulla? |
||||
|
26.06.2017 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin jokainen joka ajaa japanilaisella autolla tietää millaiseen rumbaan pitää varautua kun aikoo tankata bensa-asemalla jolla on ruuhkaa ja jonoa mittareille. | ||||
|
15.06.2017 09:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Toinen varmaan telkkaria varten ja toinen luultavasti jotain VHF:ää tai vastaavaa joka oli liikkuvien puhelinten standardi ennen kännyköitä. | ||||
|
13.06.2017 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli vanha sattumakuvana, mutta kysyn kuitenkin: Onko tämä photoshopattu? | ||||
|
02.06.2017 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun kävin Buslovskajassa työasioissa aika monta vuotta sitten kuitenkin neukkuajan jälkeen, niin eräs nainen, taisi olla apulaisasemapäällikkö tai jotain vastaavaa, osasi ruotsia, ja kuulemma monet muut suomea. En tiedä kuuluiko se ruotsin osaaminen viranhoitoon. | ||||
|
02.06.2017 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö näistä osa myyty Ausseihin jossa sama raideleveys kuin Espanjassa, ainakin youtube videoiden perusteella? | ||||
|
31.05.2017 13:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Kirjoita vaan, mutta ehdotan että teknisiä nippelitietoja eritellään esim ranskalaisin viivoin. Voi myös linkata saksalaisiin tms tietolähteisiin koska ne ovat versin perusteellisia ja moni meistä ymmärtää saksaa. Jos sattuu tietämään jotain hauskoja yksityiskohtia tai juttuja jostain veturista, kokonaisesta junasta , rataosasta tai asemasta niin moni lukee niitä varmaan mielissään. Eturauhassyövästä ei kannata huolestua koska se alkaa vaivata tavallisesti 80-vuotiailla ja vanhemmilla. Jos terveyskeskuslääkärille kertoo virtsaamisongelmista niin pääsee varmaan seulontaan mutta ei se merkitse maailman loppua vielä vaikka arvot olisivat vähän koholla. Olen itse kanssa käynyt kyseisen prosessin läpi. Tietysti jokainen voi 60 paikkeilla olla huolissaan terveydestä yleisestikin mutta useimmiten vaivat korjaantuu muuttelemalla elintapoja. Monet miehetkin elävät nykyisin yli 80-vuotiaaksi. t. Rainer 56 v |
||||
|
30.05.2017 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuuntelin kerran junassa kahden naisen keskustelua, toinen olisi halunut ostaa HSL:n seutulipun kun konnaria ei näkynyt, toinen neuvoi lataamaan "VR Lähijunasovellus". Ei tullut jostain syystä lippua ostettua. | ||||
|
29.05.2017 14:53 | Rainer Silfverberg | ||
| En rupea kinaamaan mutta Helsingin ortoilmakuvassa http://kartta.hel.fi/ vuodelta 1964 siltaa ei vielä ole, mutta rakentaminen aloitettu koska Turuntien liittymäsilmukan ääriviivat erottuu. Vuoden 1969 kuvassa silta on valmiina. Mulla on sellainen muistikuva että silta ehti olla aika kauan puolivalmiina ennenkuin otettiin käyttöön, vuosi voinut olla 1966 tai 1967. Ja sellainen muistikuva on että puomit oli koko tien ylittäviä. Kauniaisten tunnelista en tiedä tarkkaan valmistusvuotta, mutta vielä 1970-luvun alussa oli vanha radan ylittävä tie olemassa rinnakkain, tosin "kevyen liikenteen väylänä". Me sikäläistä oppikoulua käyvät oppilaat emme välittäneet kulkea tunnelista jos mentiin kauppaan välitunnilla, kerran tuli kiire kun keskipäivän pikajuna lähestyi hurun vetämänä täyttä vauhtia kun joukko oppilaita oli ylittämässä rataa oikotietä..... |
||||
|
|
29.05.2017 13:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kun olin pikkupoika niin "kehäykkönen" ylitti radan Leppävaaran kohdalla puomein varsustetulla tasoristeyksellä. Silta valmistui jotain luokkaa 1967 tai myöhemmin. Ei ole muistikuvia siitä olisiko puomit olleet käsikäyttöisiä, mutta kunnollisia koko tien ylitäviä puomeja suojaverkkoineen olivat, ettei kissaa isompi otus olisi mahtunut läpi. Ja junaa sai odottaa tosi kauan........ | ||||
|
25.05.2017 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Littera TE eli sotasaaliina saatu saskalainen Br52 | ||||
|
25.05.2017 09:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvassa venäläinen 2000-luvun alusssssa suunnittelema Sokol suurnopeusjuna josta valmistettiin vain prototyyppi. Kuva otettu luultavasti jollain rautatiemuseolla tai "romuvarikolla". |
||||
|
23.05.2017 15:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt meillä on D-Zugeja Suomessakin! | ||||
|
22.05.2017 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis tämä kuva ei voi olla 1960-luvulta koska pylväät ja ajolangat ovat jo olemassa! Voi kyllä olla vuosi tai juuri ja juuri pari vuotta ennen Hki-Seinäjoki sähköliikenteen alkua 1975. Mutta jos Huru-vetoisen yli 10 vaunuisen junan piti pysähtyä jollain seisakkeella niin aika löysä aikataulu sillä on täytynyt olla! Milloin rengasmatkoja myytiin viimeisen kerran? Mulla on sellainen käsitys että ei enää 1974 kun itse rupsein matkustamaan eri puolella Suomea junalla omin päin. |
||||
|
22.05.2017 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin pitäisi! | ||||
|
|
22.05.2017 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis pysähtyivätkö kaukojunat Aulangolla/Hopealinjalla ihan aikataulun mukaisesti vai vain silloin kun otettiin jotain julkimoita kyytiin? | ||||
|
10.05.2017 13:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jouni Hytönen: "Eivät kai Green Cargo ja Railion ole olleet samaa yritystä missään vaiheessa? " Tarkistin asian niin Green Cargo ja DB omistavat yhdessä Railion Scandinavian. Eli Green Cargo pelkästään on Ruotsin kortimaan liikennettä varten ja Scandinavia ulkomaan liikennettä. |
||||
|
|
09.05.2017 16:46 | Rainer Silfverberg | ||
| No joskus kun piti ajaa erikseen jokin erikoismatkustajavaunuista koostuva tilausjuna Juutinrauman sillan yli niin vain Green Cargolla olisi ollut teknisesti sopiva veturi mutta se ei saanut verotussyistä vetää junaa muutoin kuin ilman matkustajia. Eli matkustajat bussilla yli ja juna tyhjänä. Tai sitten sekoitan Tanskan Railioniin joka on samaa firmaa. | ||||
|
|
09.05.2017 15:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkahuollon tavarakuljetus on ristisubventiota mitä suurimmassa määrin. Monet pienemmät bussifirmat eivät eläisi ilman sitä, ja liikennelupiin perustuva bussiliikenne on monopoliasemassa siellä missä junia ei kulje eikä myöskään lentokoneet. Ajamalla "sekabusseja" joissa on sekä tavaraa että muutama matkustaja ollaan saatu aikaan syrjäseutuja palveleva perusinfrastruktuuri joita mitkään uberit ei korvaa. Mä luulen että VR Cargon kuuluminenn VR Osakeyhtiöön taustalla on se että VR ei ole halunnut eriyttää veturinsa eri tavara ja henkilöliikenneyhtiöihin. Tietysti se olisi mahdollista mutta vaatii tarkempaa kirjanpitoa. Ruotissa esim missä näin on, ei kaikilla Green Cargon vetureilla saa edes ajaa matkustajajunia eri verokannan takia. Myös se että VR:llä ei ole omaa ulkomaanliikennettä EU-maihin käytännössä ollenkaan on mahdollistanut sen että ei tarvitse eriyttää. Täytyy muistaa että VR:llä on myös muita, kilpailuilla markkinoilla ulkomaita myöten toimivia yhtiöitä kuten VR Track Oy. Sitten kun monopoli puretaan niin katotaan mitä tapahtuu. |
||||
|
|
09.05.2017 13:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyman: "2) Miten mahdollinen laiton ristisubventio henkilöliikenteen ja VR Cargon välillä on voitu estää, kun ne ovat olleet koko VR:n osakeyhtiöajan saman yhtiön eri liiketoimintarykmenttejä?" Millä tavalla ristisubventio saman firman eri tuoteryhmisen välillä olisi laiton? Kuljettaahan monet bussifirmatkin sekä Matkahuollon rahtia että matkustajia, samoin lentoyhtiöt ja laivavarustamot. |
||||
|
24.04.2017 13:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei koskenut kaikkia junia, vaan osa kulki sähköllä Seinäjoki-Hki. Kerran kun olin opiskelijaporukan kanssa muistaakseni v 1982 tulossa Vaasasta Helsinkiin, niin odotettiin junaa Seinäjoen asemaravintolassa jossa oli hyvä näkyvyys raiteelle. Juna Oulusta Helsinkiin oli vähäsen myöhässä ja hätäisimmät lähtivät jo laiturille odottamaan junaa kun se kuulutettiin. Sanoin muille ravintolassa oleville että jos juna tulee dieselillä niin on aikaa hakea vielä yhdet tuopit veturivaihdon ajaksi. Ja niin myös tehtiin. | ||||
|
19.04.2017 14:34 | Rainer Silfverberg | ||
| No ehkä yöllä mutta vaatii kovaa markkinointia. Jossain Laajasaloa koskevissa piirustuksissa olen nähnyt jonkun silmukan lähempänä rantaa koska sinne ajettaisiin ruuhkavuoroja myös tavallisilla ratikoilla, mutta voi olla että suunitelmat ovat muuttuneet sen jälkeen. | ||||
|
|
19.04.2017 13:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Laajasaloon tulee ainakin jonnekin kääntösilmukat. Raide-jokerista en tiedä, ja saattaisi hitaampana muutenkin tukkia tien vuoroliikenteen vaunuilta. | ||||
|
18.04.2017 01:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Photoshop-luokan sukellusveneitäkö? | ||||
|
12.04.2017 12:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se siis ollut normaaliraiteinen alunperin? | ||||
|
10.04.2017 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli random-kuvana tämä ja teksti on historiaa. Ei aukea linkki, ei! | ||||
|
10.04.2017 12:34 | Rainer Silfverberg | ||
| 1990-luvun lopussa alettiin rakentaa uutta Ymmerstan lähiötä Espoon puolelle jota uusi asema palvelisi. Samalla matka Kauniaisten Kasavuoren lähiöön lyheni. | ||||