Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.06.2020 19:43 | Rainer Silfverberg | ||
| "Ost-Zone" tai "die Zone" olen minäkin lukenut joidenkin Saksan 2. maailmansodan jälkeiseen jakoon tyytymättömien länsisaksalaisen käyttävän DDR:stä. Samalla tavalla kuin "Pankow". Mutta ne nimitykset ovat siis jääneet historian roskakoriin. Oder-Neisse rajaan Puolan kanssa olivat eräät kanssa tyytymättömiä. Samoin Itä-Preussin liittämiselle Neuvostoliitoon. "Von der Maas bis an die Memel" laulettiin Saksan kansallislaulun vanhemmassa versossa. (Memel = nykyinen Klaipeda). |
||||
|
20.06.2020 16:22 | Rainer Silfverberg | ||
| "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Heti kun Puna-armeija oli 1945 vallannut Berliinin, päätettiin että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä ensin neuvostoliittolaisille ja DDR:n perustamisen jälkeen kyseisen valtion johdolle, ja alue eristettiin ulkopuolisilta. Varsinainen hallinto siirtyi Berliinin keskustaan 1964 mutta edustusdatsat jäivät. Tosin Udo Lindenbergin uussanoitusta vanhasta "Chattanooga choo choo"-iskelmästä ei tulkittu loukkaukseksi tai ei ainakaan pahaksi sellaiseksi hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. | ||||
|
15.06.2020 23:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Meänkielen synnystä olen lukenut kyllä sellaisen version että se kehitettiin siksi, että kun 1960-luvulla Tukholman herrat ja rouvat alkoivat vihdoin ymmärtää Norrbottenin suomen murteita puhuvien tarvetta saada käyttää omaa kieltään, heille yritettiin ensin opettaa Suomessa puhuttavaa nykysuomea, mutta he eivät oppineet kunnolla sitä. Siksi kehitetiin meänkieli jossa on vaikutteita murteista ja lainasanoja ruotsista. Ne jotka puhuvat sitä ovat ilmeisen tyytyväisiä siihen. Toisaalta olen itse havainnut että sikäläiset osaavat aika hyvin kanssa nykysuomea. Saamen kieliä on pohjois-kalotilla yhteensä 9 ulottuen aina Kuolan niemimaalta Ruotsin Jämtlantiin asti. Suomessa on kolme saamen kieltä. |
||||
|
09.06.2020 11:47 | Rainer Silfverberg | ||
| DR eli Itä-Sakan valtionrautatiet ei tarvinnut suurnopeusvetureita koska radoilla oli sn 120. Virtaviivaisin ja nopein juna taisi olla dieselmoottorivaunujuna V18.16 jota käytettiin kiitojunissa Berliinistä pääasiassa ulkomaan kohteisiin. Sen väritys oli sama kuin länsieurooppalaisilla TEE-junilla. | ||||
|
08.06.2020 12:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla Mitsubishi Lancer? | ||||
|
08.06.2020 12:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ei olisi merikontteja tavarajunassa, voisi kuva olla 1950-60 luvulta. | ||||
|
08.06.2020 09:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisi luulla tämän kuvan olevan 1960-luvulta | ||||
|
04.06.2020 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ollut 300-sarjan Volvo mutta ilman CVT:tä eli tavallisella manuaalisella hammaspyörävaihteistolla, joka tosin oli sijoitettu takapenkin alle. 300-sarjan Volvo on päässyt "World's worst cars" kunniapaikoille, yhdessä näitä kysenalaisen maineen autoja käsittelevässä kirjassa spekuloidaan että DAF/Volvo -tehtaan insinöörien on täytynyt olla jotain hippejä jotka designasivat auton Amsterdamin "coffee-shopeissa". |
||||
|
02.06.2020 13:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkiko muuten P123 siihen aikaan Naantaliin tai Uuteenkaupunkiin? | ||||
|
|
01.06.2020 12:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkiko 1981 vielä junaa Hangosta Riihimäelle? | ||||
|
|
01.06.2020 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Vähän samanlainen moka kuin VR:n haluttomuus käyttää ruotsia Hangon radalla. Konnarit ei osa ruotsia, junien määränpääkyltit vain suomeksi. Asemien (Väyläviraston vastuulla) kyltit Karjaalla ja Tammisaaressa onneksi ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja automaattikuulutukset asemalla, mutta junissa vain suomi jyrää. | ||||
|
|
31.05.2020 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen? Retoromaniaa taitaa puhua myös pieni joukko Itävallan ja Italian rajaseuduilla jotka rajoittuvat Sveitsin tähän kyseiseen kantoniin. Karttoja jos tutkii, niin vuorenhuiput joiden nimen etuliite on "Piz" kertoo tämän kielen levinneisyyden. |
||||
|
30.05.2020 12:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Turvaväri tuli ensimmäisenä Sm2-sarjaan 1975 jotka saivat sen jo tehtaalla. | ||||
|
28.05.2020 21:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Silloin kun P-junuen pääteasema oli Hiekkaharju, niin ne lähtivät muun aseman eteläpuolella olevalta pätkäraiteelta, mutta sama asema oli kuitenkin kyseessä. Mulla on sellainen muistikuva että kun on ollut jotain ratatöitä, niin juna on voinut pysähtyä 2 kertaa jollain asemalla jos ihmiset eivät ole tienneet missä sen pitäisi pysähtyä. Sitten on paikkoja jossa autovaunujen irroittamisen tai kiinnittämisen takia pysähdytään 2 kertaa. Esim Rovaniemi ja Pasila. |
||||
|
|
28.05.2020 09:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on vielä tallessa 1970-luvun puolivälissä keskikoulussa käyttämäni tikku. En valitettavasti osaisi käyttää sitä enää muuhun kuin kertolaskuihin. | ||||
|
28.05.2020 09:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi olla 1960-luvulta! | ||||
|
22.05.2020 23:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Rbkt:ssä ihan A-oikeudet? | ||||
|
22.05.2020 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko sun rata pihalla, terassilla, parvekkeella? | ||||
|
22.05.2020 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei, vaan 1435 mm raiteet ovat asemarakennuksen toisella puolella. Asema on ns saariasema ja raiteet kulkevat molemmin puolin. Alunperin jalankulku johdettiin raiteiden alta tunnelia pitkin ja saavuttiin valtavaan asemahalliin, josta noustiin portaita ylös laitureiden tasolle. Silloin kun viimeksi kävin siellä (30 vuottta sitten) alatasanteella oli vain vessat. Yksi teoria sille että lättähattu on kakkosraiteella, on se että asemarakennuksen viereinen raide on niin korkea että Dm7:n lattia jää alemmaksi kuin laituri, eli pitkä matkustaja lyö päänsä ovenkarmiin kun astuu sisään. Laituri on alunperin rakennettu "oikeita" vaunuja varten eikä lättähattuja. Tosin SJ:n Y7 -sarjassa on ollut aikoinaan sama ongelma. Sittemmin 1980-luvun alussa SJ luopui Y7 lättähatuista tällä radalla ja alkoi ajaa uudemmilla Fiatin Y1 -sarjalla joka oli korkeampi. |
||||
|
20.05.2020 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, siis Rovaniemeltä kulki Kotkaan yöjuna ihan autovaunuineen, ilmeisesti viikonloppuina, sellaisen muistan kanssa. Sitten oli joku viikonloppujuna talvisesonkina Taivalkoskelle kanssa, mutta sen vaunut taisi kulkea P71/72:ssä? Joensuun kautta kulkevan P9 makuuvaunussa olen kerran matkustanut Helsingistä Vuokattiin. | ||||
|
|
20.05.2020 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| En kyllä muista sellaista. Joensuun kautta kulki yksi juna Helsingistä Ouluun, se ei mennyt Kajaanin kautta mutta pysähtymiskäytäntö Kontiomäeltä Ouluun varmaan sama kuin muilla vastaavilla. | ||||
|
14.05.2020 13:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi hyvin olla 60-luvulta! Tiedä vaikka Kemijärvelläkin on "Porokylä" :D | ||||
|
11.05.2020 22:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta tämä Suomen harvinaisimmaksi jäänyt moottorivaunutyyppi ansaitsee päästä välillä näkyviin! | ||||
|
07.05.2020 10:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Sveitsillä pendolinoja ollenkaan muita kuin ne "Cisalpinot" jotka kulkivat Zürich-Milano reittiä? | ||||
|
07.05.2020 10:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Ratsastus? | ||||
|
07.05.2020 09:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Koko laituripolku on tässä turha koska sitä kautta ei pääse parkkipaikalle vaan sinne kierrettävä tunnelin kautta. Koska Kauniaisissa on muutenkin matalat laiturit niin matkustajat jotka tarvitsevat esteetöntä pääsyä junaan on päivässä 0-1 kpl. Ne jotka tarvitsevat käyttänevät saman kaupungin alueella sijaitsevaa Koivuhovin asemaa tai taksia/omaa autoa. Tilanne ehkä muuttuisi jos Suomen rikkain kaupunki itse investoisi laitureiden korottamiseen tilapäisesti siihen mennessä että kaupunkirataa joskus aletaan rakentaa. |
||||
|
06.05.2020 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| UIC:n litteroinnin mukaan lähimmäksi osuu Habins, koska avattavat seinät ja 4-akselinen telivaunu. Kysehän on ulkomaisesta vaunusta, jonka tyyppisiä toki tuli Suomeen kanssa. Sins on VR:n vastaavien vaunujen littera ilmeisesti ja Laaiins on 2 erillistä siirtoseinävaunua jolla lyhyt kytkin välissä. | ||||
|
|
05.05.2020 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö niiden tunnus ollut Habins tai jotain vastaavaa? | ||||
|
04.05.2020 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten S-Bahn junien ja muiden junien vaunun ovien korkeuserot hanskataan Saksan rataverkolla jos on yhteinen raide? S-Bahnissahan (ainakin Münchenin, Stuttgartin, Rhein-Ruhrin ja Frankfurtin verkoissa) ovi on lattian tasolla eli n 1 metri kiskosta mitattuna kuten metrossa, ja kaukojunissa huomattavasti matalampana. Onko S-Bahnilla aina oma laituri tai laiturisektori, vai joutuuko kaukojuniin "kiipeämään alas" niillä asemilla joissa molemmat pysähtyvät? | ||||
|
04.05.2020 17:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö kaikki seisakkeet/pysäkit lakkautettu samaan aikaan Viiman kanssa, vai jäikö Kaunislahti, Tähtelä tai Päivölä vielä joksikin aikaa toimimaan? | ||||
|
04.05.2020 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| En usko että onnistuu noin vaan, jos on pitkään "maatunut" ja tarviiko? Nämä vaunut olivat olleet liikenteessä vielä hiukan ennen siirtoa Minkiölle ja Psl:n konepajan kaverit tiesivät mitä tehdä. | ||||
|
04.05.2020 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Ci -vaunuissa oli erikseen ykkösluokan hyttejä mutta käytännössä niitä kulki vain muutamissa tärkeimmissä junavuoroissa ylipäänsä, reitit taisivat olla Hki-Viipuri, Hki-Tampere ja Hki-Turku. Hintaero lienee ollut kanssa aikamoinen "rahvaan" 3. luokan lippujen hintoihin verrattuna. Jos jollakin on vanha "turisti" voi verrata, ja myös siihen miten paljon maksoi lentokoneella matkustaminen. | ||||
|
01.05.2020 19:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Vapusta tuli liputuspäivä vasta 2 vuotta myöhemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Vappu Inkoossa |
01.05.2020 13:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiiintoisa kuvasarja mulle melkein tuntemattomaksi jääneestä asemasta, siitä huolimatta että matka kesämökillemme kulkee kantatietä 51 pitkin josta on jopa viitoitus sinne. Vahinko että aseman ympärille ei koskaan kehittynyt taajamaa. | ||||
|
29.04.2020 20:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Koska ei lunta, ja luultavasti tältä vuodelta, niin arvataan nyt vielä Toijala-Valkeakoski. | ||||
|
Kuvasarja: Roma–Giardinetti rautatie |
28.04.2020 13:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko raideleveys 1 m vai mikä? Miksi osa on suljettu? | ||||
|
|
24.04.2020 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsinki: Linnunlaulu tai Alppila | ||||
|
21.04.2020 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Eiköhän se kulje alhaalta ylös talojen välistä ja jatka pellon vierestä. | ||||
|
21.04.2020 19:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Olihan sellainen kehityskulku myös mahdollinen kuten Eht -> Elht (l=lasten leikkiosasto) -> Cht -> Ci -> Eipt ? | ||||
|
Kuvasarja: PKP 750mm 1976 |
13.04.2020 12:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiinnostava kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö RK:t ole vihreitä? Vai onko osa jätetty punaisiksi? Käytetäänkö näitä vanhoja ravintola- ja ykkösluokan vaunuja enää, vai odottavatko romutusta? | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 17:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo entisen Sibelius-junan ykkösluokan vaunut ainoat punavalkoisiksi maalatut kaukojunavaunut tällä hetkellä? Luulin ettei niitä ole enää. | ||||
|
11.04.2020 15:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunu jonka pääty näkyy, taitaa olla Dessaun vaunutehtaan valmistama jäähdytysvaunu, jollaisia rakennettiin koko itäblokkiin aikoinaan. | ||||
|
01.04.2020 20:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai sitten kuormaus ja purku olisi tapahtunut satamaradalla Tennispalatsin kohdalla jossa oli Anttilan päätavaratalo ja varasto. | ||||
|
28.03.2020 23:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olin luullut että tulee sanasta "banderoll". Eli suomeksi "viiri". Koska se muistuttaa sellaista. | ||||
|
26.03.2020 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Saiko siellä muuta juotavaa kuin kahvia ja teetä eli onko/oliko Syyriassa "kieltolaki"? | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiet Roomassa |
14.03.2020 16:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Pääsitkö pois ennen karanteenia? | ||||
|
12.03.2020 12:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Toimittajien pitäisi skarpata hiukan. | ||||
|
12.03.2020 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Kruunupyy kunnan nimi? Jos on, niin miksi Pännnäisen aseman nimeksi ei saada paremmin kuvaavaa sijaintikunnan (Pedersöre) nimeä? | ||||
|
|
10.03.2020 22:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin mä kysyiin siitä "pompsahtaa" verbistä, mitä se oikein tarkoittaa, sitä on käytetty mediassakin, eikä kukaan näytä tietävän mitä tarkoittaa :D | ||||
|
|
10.03.2020 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Naistenpäivä tottakai! Olivat ostaneet matkan varmaan ennen kurssimuutosta. Muuten kumpaan suuntaan kurssi muuttuu kun se "pompsahtaa" ? Mä luulin että se nousee? | ||||