Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.05.2020 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, siis Rovaniemeltä kulki Kotkaan yöjuna ihan autovaunuineen, ilmeisesti viikonloppuina, sellaisen muistan kanssa. Sitten oli joku viikonloppujuna talvisesonkina Taivalkoskelle kanssa, mutta sen vaunut taisi kulkea P71/72:ssä? Joensuun kautta kulkevan P9 makuuvaunussa olen kerran matkustanut Helsingistä Vuokattiin. | ||||
|
|
20.05.2020 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| En kyllä muista sellaista. Joensuun kautta kulki yksi juna Helsingistä Ouluun, se ei mennyt Kajaanin kautta mutta pysähtymiskäytäntö Kontiomäeltä Ouluun varmaan sama kuin muilla vastaavilla. | ||||
|
14.05.2020 13:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi hyvin olla 60-luvulta! Tiedä vaikka Kemijärvelläkin on "Porokylä" :D | ||||
|
11.05.2020 22:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta tämä Suomen harvinaisimmaksi jäänyt moottorivaunutyyppi ansaitsee päästä välillä näkyviin! | ||||
|
07.05.2020 10:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Sveitsillä pendolinoja ollenkaan muita kuin ne "Cisalpinot" jotka kulkivat Zürich-Milano reittiä? | ||||
|
07.05.2020 10:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Ratsastus? | ||||
|
07.05.2020 09:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Koko laituripolku on tässä turha koska sitä kautta ei pääse parkkipaikalle vaan sinne kierrettävä tunnelin kautta. Koska Kauniaisissa on muutenkin matalat laiturit niin matkustajat jotka tarvitsevat esteetöntä pääsyä junaan on päivässä 0-1 kpl. Ne jotka tarvitsevat käyttänevät saman kaupungin alueella sijaitsevaa Koivuhovin asemaa tai taksia/omaa autoa. Tilanne ehkä muuttuisi jos Suomen rikkain kaupunki itse investoisi laitureiden korottamiseen tilapäisesti siihen mennessä että kaupunkirataa joskus aletaan rakentaa. |
||||
|
06.05.2020 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| UIC:n litteroinnin mukaan lähimmäksi osuu Habins, koska avattavat seinät ja 4-akselinen telivaunu. Kysehän on ulkomaisesta vaunusta, jonka tyyppisiä toki tuli Suomeen kanssa. Sins on VR:n vastaavien vaunujen littera ilmeisesti ja Laaiins on 2 erillistä siirtoseinävaunua jolla lyhyt kytkin välissä. | ||||
|
|
05.05.2020 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö niiden tunnus ollut Habins tai jotain vastaavaa? | ||||
|
04.05.2020 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten S-Bahn junien ja muiden junien vaunun ovien korkeuserot hanskataan Saksan rataverkolla jos on yhteinen raide? S-Bahnissahan (ainakin Münchenin, Stuttgartin, Rhein-Ruhrin ja Frankfurtin verkoissa) ovi on lattian tasolla eli n 1 metri kiskosta mitattuna kuten metrossa, ja kaukojunissa huomattavasti matalampana. Onko S-Bahnilla aina oma laituri tai laiturisektori, vai joutuuko kaukojuniin "kiipeämään alas" niillä asemilla joissa molemmat pysähtyvät? | ||||
|
04.05.2020 17:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö kaikki seisakkeet/pysäkit lakkautettu samaan aikaan Viiman kanssa, vai jäikö Kaunislahti, Tähtelä tai Päivölä vielä joksikin aikaa toimimaan? | ||||
|
04.05.2020 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| En usko että onnistuu noin vaan, jos on pitkään "maatunut" ja tarviiko? Nämä vaunut olivat olleet liikenteessä vielä hiukan ennen siirtoa Minkiölle ja Psl:n konepajan kaverit tiesivät mitä tehdä. | ||||
|
04.05.2020 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Ci -vaunuissa oli erikseen ykkösluokan hyttejä mutta käytännössä niitä kulki vain muutamissa tärkeimmissä junavuoroissa ylipäänsä, reitit taisivat olla Hki-Viipuri, Hki-Tampere ja Hki-Turku. Hintaero lienee ollut kanssa aikamoinen "rahvaan" 3. luokan lippujen hintoihin verrattuna. Jos jollakin on vanha "turisti" voi verrata, ja myös siihen miten paljon maksoi lentokoneella matkustaminen. | ||||
|
01.05.2020 19:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Vapusta tuli liputuspäivä vasta 2 vuotta myöhemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Vappu Inkoossa |
01.05.2020 13:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiiintoisa kuvasarja mulle melkein tuntemattomaksi jääneestä asemasta, siitä huolimatta että matka kesämökillemme kulkee kantatietä 51 pitkin josta on jopa viitoitus sinne. Vahinko että aseman ympärille ei koskaan kehittynyt taajamaa. | ||||
|
29.04.2020 20:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Koska ei lunta, ja luultavasti tältä vuodelta, niin arvataan nyt vielä Toijala-Valkeakoski. | ||||
|
Kuvasarja: Roma–Giardinetti rautatie |
28.04.2020 13:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko raideleveys 1 m vai mikä? Miksi osa on suljettu? | ||||
|
|
24.04.2020 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsinki: Linnunlaulu tai Alppila | ||||
|
21.04.2020 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Eiköhän se kulje alhaalta ylös talojen välistä ja jatka pellon vierestä. | ||||
|
21.04.2020 19:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Olihan sellainen kehityskulku myös mahdollinen kuten Eht -> Elht (l=lasten leikkiosasto) -> Cht -> Ci -> Eipt ? | ||||
|
Kuvasarja: PKP 750mm 1976 |
13.04.2020 12:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiinnostava kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö RK:t ole vihreitä? Vai onko osa jätetty punaisiksi? Käytetäänkö näitä vanhoja ravintola- ja ykkösluokan vaunuja enää, vai odottavatko romutusta? | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 17:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo entisen Sibelius-junan ykkösluokan vaunut ainoat punavalkoisiksi maalatut kaukojunavaunut tällä hetkellä? Luulin ettei niitä ole enää. | ||||
|
11.04.2020 15:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunu jonka pääty näkyy, taitaa olla Dessaun vaunutehtaan valmistama jäähdytysvaunu, jollaisia rakennettiin koko itäblokkiin aikoinaan. | ||||
|
01.04.2020 20:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai sitten kuormaus ja purku olisi tapahtunut satamaradalla Tennispalatsin kohdalla jossa oli Anttilan päätavaratalo ja varasto. | ||||
|
28.03.2020 23:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olin luullut että tulee sanasta "banderoll". Eli suomeksi "viiri". Koska se muistuttaa sellaista. | ||||
|
26.03.2020 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Saiko siellä muuta juotavaa kuin kahvia ja teetä eli onko/oliko Syyriassa "kieltolaki"? | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiet Roomassa |
14.03.2020 16:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Pääsitkö pois ennen karanteenia? | ||||
|
12.03.2020 12:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Toimittajien pitäisi skarpata hiukan. | ||||
|
12.03.2020 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Kruunupyy kunnan nimi? Jos on, niin miksi Pännnäisen aseman nimeksi ei saada paremmin kuvaavaa sijaintikunnan (Pedersöre) nimeä? | ||||
|
|
10.03.2020 22:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin mä kysyiin siitä "pompsahtaa" verbistä, mitä se oikein tarkoittaa, sitä on käytetty mediassakin, eikä kukaan näytä tietävän mitä tarkoittaa :D | ||||
|
|
10.03.2020 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Naistenpäivä tottakai! Olivat ostaneet matkan varmaan ennen kurssimuutosta. Muuten kumpaan suuntaan kurssi muuttuu kun se "pompsahtaa" ? Mä luulin että se nousee? | ||||
|
Kuvasarja: Roma-Civitacastellana-Viterbo rautatie |
05.03.2020 19:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä rata jonkinlainen "esimetro" jota ei ole koskaan muutettu oikeaksi metroksi, tyyliin Saltsjö- tai Roslagsbanan Tukholmassa? Onko se mistään kohtaa yhdistetty Italian valtiolliseen rataverkkoon vai kokonaan erillinen systeemi? | ||||
|
04.03.2020 00:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä komppaan kansssa leveiitä. Bunkkerit voivat olla ihan 1. maailmansodankin ajalta. Ruotsissa pelättiin jopa että jos punakaarti ottaa pysyvästi vallan Suomessa 1918 niin se yritttää tulla yli levittämään kapinaa Pohjois-Ruotsissa , ja bunkkerit olivat varmaan koko kylmän sodan aikana ainakin reservinä. |
||||
|
02.03.2020 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tanskan salmien kautta, silloin ei enää ollut sotatila päällä. Trollhättanissa oli muuten 1524 mm raide näitä vehkeitä varten satamaan, taisi olla ainoa Ruotsissa Haaparantaa lukuunottamatta. | ||||
|
01.03.2020 17:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis oliko tämä Hannoverista vai Frankfurtista vai mistä peräisin? Jääkö se Tampereelle? | ||||
|
29.02.2020 20:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että Geislingenissa laitettiin apuveturi (Br 194) työntämään kaikkia junia lukuunottamatta niitä TEE ja IC junia joita veti Br 103? | ||||
|
Kuvasarja: Pendolino 01 |
22.02.2020 18:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö 2 ensimmäistä pendoa pitänyt romuttaa? Jos evät ole, niin ihan hyvä koska ne tulevat tarpeeseen kalustopulan paikkaamisessa. | ||||
|
03.02.2020 18:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaatteet, ainakaan aikuisten, eivät missään nimessä ole 50-luvun mallisia, vaan aikaisempia. Vaikka pula-aika vaikutti talouteen vielä 1950-luvulle, niin naiset seurasivat muotia ja ompelivat itse ajanmukaisia leninkejä. Myös olympialaiset ja Armi Kuuselan valinta miss universumiksi 1952 vaikuttti siihen ettei sen jälkeen haluttu esiintyä 1930-40 luvun vaatteissa enää. | ||||
|
13.01.2020 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan että rantaradalla ja hankobaanalla tehtiin jokin aikatauluremppa mutta en muista oliko vuosi 1979, 80 vai 81? Silloin Dm7-lättähattujen käyttö loppui ja korvattiin veturivetoisilla puuvaunujunilla. Myös porkkanoiden käyttöä tarkistettiin niin että pääasiassa aamun ekat Turkuun ja illan viimeisimmät takaisin ajettiin porkkanoilla ja niitä saatettiin kierrättää Turusta Tampereelle edestakaisin kanssa. | ||||
|
|
13.01.2020 21:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olin siis Pansiossa loppuvuodesta 1980 helmikuuhun, ja uudestaan huhtikuusta juhannukseen, ja juna oli aina veturijuna ja loma alkoi perjantaisin. Tosin jonkun yksittäisen kerran kuljin bussilla koska juna oli niin toivottoman hidas. Tai sittten saattoi loma alkaa niin että ehti aikaisemmalla junalla? Mistäs sitä nyt 40 vuoden takaisia juttuja niin tarkkaan muistaisi? Menikö rantaradan paluusuunnan junien numerointi jotenkin "takaperin" että 126 lähti ennen 124? | ||||
|
|
13.01.2020 19:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä kompaan kanssa Turku-Hki P126 ja ennen vuotta 1984. Puuvaunuja kulki 1980-luvun puolivälin jälkeen pikajunissa vain poikkeustilanteissa. | ||||
|
|
13.01.2020 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Turusta jompikumpi illalla saapuva oli 70-80-luvun taitteessa veturivetoinen, ainakin perjantaisin, koska muistan kun olin Pansiossa intissä tulin usein sillä lomille. Se oli lisäksi he-kkarin hidas juna, jotain päälle 3 tuntia koska seisoi jollain pienillä väliasemillakin odottamassa vastaantulevia. Rantaradan pikajunissa alettiin käyttää Alsthomeja joskus 1983-84 paikkeilla kun niitä vapautui itä-Suomesta sähköistyksen edettyä. Teoriassa tuo voisi olla Hangon viikonloppujuna kanssa mutta siinä ei olisi ollut kahvilaa eikä Eht:tä vakiona. Tai sitten joku Porista tullut juna? | ||||
|
02.01.2020 17:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen aikoinaan pikkupoikana matkustanut näillä rattailla. Vuosi taisi olla 1970 tai 71. | ||||
|
25.12.2019 18:35 | Rainer Silfverberg | ||
| NL ei ollut UIC:n jäsen mutta maakoodi 20 sillä oli käytössä niissä kv-liikenteen vaunuissa jotka saivat liikennöidä 1435 mm raiteilla. | ||||
|
|
25.12.2019 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että juuri raideleveydellä on tekemistä. Vai voisko olla niin julma selitys että kylmän sodan alkuvaiheessa otaksuttiin että Suomi tipahtaa Neuvostoliiton osavaltioksi ennemmin tai myöhemmin? | ||||
|
22.12.2019 20:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi mahdollisuus on että liputetaan jonkin valtiovierailun kunniaksi. ETYK huippukokous pidettiin esim heinä-elokuussa 1975. Mutta se näkyisi vähän muullakin tavalla katukuvassa. | ||||
|
|
22.12.2019 18:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuossa elokuvassa esiintyi joidenkin esikaupunkibussien nokassa tunnuskilpi jossa oranssilla pohjalla musta "H" jonkun rinkulan ympäröimänä. Minulta on mennyt kokonaan ohi sen tarkoitus. Muistaako joku muu? | ||||
|
|
22.12.2019 12:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla kyseessä äitienpäivä tai Snellmanin päivä tai kaatuneiden muistopäivä. Toki viimeksimainitussa liput olisivat olleet puolitangossa mutta senaikaisten sääntöjen mukaan klo 12 asti | ||||
|
|
21.12.2019 12:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuskin juhannus koska silloin kaupunki olisi tyhjä. 4.6 todennäköisin. Vasemmalla oleva mersu näyttäisi säleikön perusteella olevan joko w114 sarjan jota valmistettiin 1968 tai w123 sarjan jota valmistettiin 1976 alkaen. Jos 2-akselinen ratikka ajaa jotain vakiolinjaa eikä tilausajoa niin 4.6.1975 olisi tarkka päivä |
||||
|
20.12.2019 21:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen tiedän että Esslingenin tehdas ei toimittanut DB:lle pikajunavaunuja ainakaan 2. maailmansodan jälkeen, mutta kysyn silti uteliaisuudesta, miten lähellä DB:n 1950-60 luvun pikajunavaunuja nämä VR:n Esslingeniltä tilaamat vaunut olivat rakenteeltaan? Siinä ne kumminkin eroavat että VR:n vaunuissa ei ollut hyttejä, mutta DB:n joissakin vaunuissa oli avo-osastot, esim osassa TEE- ja Rheingold-junien ykkösluokan vaunuissa. Jossain VR:n historiikissa olen lukenut että Esslingeniläiset oli alunperin suunniteltu kulkemaan "suuren maaillman tyyliin" peräti 160 km/h, mutta jostain syystä niiden ei sallittu missään vaiheessa kulkea Suomen rataverkolla enempää kuin 120. | ||||