Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.04.2017 12:34 | Rainer Silfverberg | ||
| 1990-luvun lopussa alettiin rakentaa uutta Ymmerstan lähiötä Espoon puolelle jota uusi asema palvelisi. Samalla matka Kauniaisten Kasavuoren lähiöön lyheni. | ||||
|
10.04.2017 11:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä uudempi A1 ja sisarvaunun A2 rakentaminen alkoi Koiviston virkakauden lopussa ja oli tarkoitettu sille presidentille joka astuu virkaan Koiviston jälkeen, joka kuitenkin suosi enemmän lentomatkustamista eli vähäiselle käytölle jäi. Virkavaunujen tilauksen kalleus kauhistutti mediaa jo tuolloin koska elettiin lama-aikaa. | ||||
|
|
10.04.2017 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ymmersta olisi ollut seisakkeen muuttuneen sijainnin takia kuvaavampi nimi mutta se torpattiin kieliriitojen takia koska sillä ei ollut suomenkielistä vastinetta. Aviapolis on sensijaan kelvannut. |
||||
|
10.04.2017 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Sähköistyksen valmistuminen 1993 taisi muuttaa aikatauluja niin että Karjaan junat sai linjatunnukset. Jos en muista väärin niin taisi mennä pari vuotta 1990-luvun alussa että lähes kaikki Karjaa-Kirkkonummi paikallisjunat ajettiin busseina (kuten nyt) | ||||
|
|
10.04.2017 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tästä olen samaa mieltä, mutta sitä että juna olisi merkitty S-junaksi aikatauluun en muista. Mun mielestäni se kulki tunnuksettomana pitkälle 1980-lukua, 1990-luvusta en muista. Pysähdyskäytäntö oli muistaakseni harvempi kuin S-junalla. | ||||
|
|
10.04.2017 09:16 | Rainer Silfverberg | ||
| 1980-luvun alkupuolella oli käytössä sellainen viikonloppujunien vaunukierto kesäaikataulun ollessa voimassa, että pari vaunua, yksi niistä jaettu 1. ja 2. luokan teräsvaunu kulki Helsingistä Hankoon perjantai-iltana Turun laivapikajunassa ja vaunut palasivat takaisin sunnuntai-iltana tässä H398 vuorossa. Tässä H398:ssa oli lisäksi mukana pari puuvaunua jotka palasivat samana iltana takaisin Karjaalle tai Hankoon. Tässä H398:ssa ja sen parijunassa H399 kelpasivat seutuliput sekä HKL:n sisäiset liput. | ||||
|
05.04.2017 21:56 | Rainer Silfverberg | ||
| On aika komea asema ollakseen entisessä kehitysmaassa. | ||||
|
05.04.2017 09:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä ystävä oli Rautatievirkamiesliiton Siipipyörä-yhtiöiden ravintolaketju. Myöhemmin se myytiin Matkahuollolle. | ||||
|
|
03.04.2017 09:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmaisesti siirtomaa-aikana rakennettu, olisiko kuvaa julkisivusta kanssa? | ||||
|
31.03.2017 10:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos oikein pilkunviilaukseen mennään niin Finnlinesin autolautat poikkesivat joillakin lähdöillä myös joko Visbyssä tai Nynäshamnissa, ja Helsingistä näihin satamiin myytiin matkalippujakin, eli saattoi joku brenkkuhamstraaja käyttää sitä porsaanreikänä. | ||||
|
31.03.2017 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Siisti kuva rantaradan "kansainvälisestä". Taisi olla perjantai-ilta koska niin monta vaunua ja kaksi veturia. | ||||
|
|
31.03.2017 09:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Vastaavanlainen juna ajettiin Huopalahdesta Kauppatorille 1975 kun Martinlaakson rata avattiin. Harmi että satamarata purettiin. Sillä olisi voinut ajaa vaikka mitä junia vieläkin. Tuota että Sompasaarta olisi käytetty ruotsinlaivoja varten vähän epäilen. Sen tiedän että Finnlinesin Finnhansa ja F innpartner käyttivät sitä 1960-luvun puolivälistä siihen asti kunnes Finnjet valmistui. |
||||
|
29.03.2017 08:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Lättähattu = raitiovaunu, kaikkea sitä saa kuulla. Maalaiset toisalta kutsuvat Helsingin spåria kiskobusseiksi. | ||||
|
28.03.2017 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi on ihan totta. Entisellä "vuokra-alueella" Jeppaksen ja Päivölän välillä jossa kiskot oli naulattu limittäin, junat köröttelivät n 50 km/h. Porkkanat olivat pahimmat keikkumaan, vanha puuvaunu kulki siisteimmin. Pääradalla pitkillä Lapin yöjunilla joita tavallisesti veti Dr12, oli niin löysä aikataulu että ei ollut väliksi vaikka kiihtyvyys oli hitaanpuoleista. Kun juna lähti Helsingistä saattoi kävellä sen vieressä ihan laiturin päähän asti ennenkuin se alkoi "jättää". |
||||
|
26.03.2017 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä käytti suht ahkeraan myös Koivisto, mutta seuraava A1 joka oli tarkoitettu Ahtisaarelle tilattiin aika lailla turhaan koska jäi hyvin vähälle käytölle. | ||||
|
26.03.2017 19:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Tikkurilassa syy lehtitietojen mukaan oli että hämäräkytkin oli muurattu umpeen kun uutta asemaa rakennettiin. | ||||
|
23.03.2017 22:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen ensimmäinen Maxi avattiin Karhulaan ennen Leppävaaran Maxia. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moors Railways |
22.03.2017 12:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä varmaan pääsee matkustamaan mutta pitää varautua pitkiin passijonoihin, niin kuin ennen vanhaan kun Suomi ei kuulunut "yhteismarkkinoihin". | ||||
|
21.03.2017 21:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Tavaramakasiinin ja kuormausalueen tilalla on nyt iso parkkialue. Etualalla näkyvä ja kuvan ulkopuolelle jäävät VR:n asuinmökit on purettu ja korvattu kerrostaloilla. Aseman R-kiska purettu. Siinä muutokset lyhyesti. | ||||
|
21.03.2017 16:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisikohan kyltti kuitenkin joltain ampumaradalta? | ||||
|
20.03.2017 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko P71 yö vai päiväjuna? Ei ollut katolla matkustaminen ennennäkemätöntä 1970-luvun viikonloppuyönunissa, nimittäin Hesari kirjoitti jutun Hki-Joensuu välin hurjasta perjantai-illan yöjunasta, muuta kuin kansalaisluottamusta nauttineita vietiin putkaan urakalla ja joitakin matkusti vaunujen katolla, myös Hki-Riihimäki osuudella ajolankojen alla! Vaunujen 150% täyttöaste ja lämpimän kesäyöt tarjoama "ilmastointi" taisi vaikuttaa asiaan myös. | ||||
|
19.03.2017 20:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Porkkalaa käsittelevä teos "Suljettu Aika" kertoo junaliikenteestä mm että VR neuvotteli 1950-luvun puolivälissä SNTL:n kanssa siitä että saisi ajaa kiitojunia vuokra-alueen läpi ilman että ikkunat peitettäisiin ja veturia vaihdettaisiin. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin. | ||||
|
|
19.03.2017 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| NL luopui Porkkalasta mm siksi että oli sopinut USA:n kanssa että USA lakkauttaa samaan aikaan tukikohdan Turkissa Mustanmeren rannalla. Myös ohjusteknologialla oli merkityksensä että katsottiin ettei ole pakko enää pitää tukikohtaa Suomessa. | ||||
|
19.03.2017 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Nykyisin kaukojunien lähtöraiteet eivät ole aikataulussa määritetty mutta nyrkkisääntönä voi sanoa että rantaradan junat lähtevät raiteilta 10-15 ja pää- ja oikoradan raiteilta 4-11. Poikkeuksia tosin esiintyy. Olen nähnyt esim Imatralle lähtevän junan raiteella 12. | ||||
|
16.03.2017 13:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Maa(n)selkä ole muuten Suomessa yhä edelleen? Eikö se ollut Matkaselkä joka jäi luovutetulle alueelle? Onko tämä kasarmi muuten suomalaisten aikana rakennetu? |
||||
|
10.03.2017 15:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Kävisi ihan 1970-luvun kuvasta, ellei olisi niin terävä :D | ||||
|
|
07.03.2017 15:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Useimmiten rantaradan kaukojunat lähtee raiteilta 12-13 | ||||
|
07.03.2017 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilman noita sinisiä laiturinäyttöjä ja vasemmalla pilkahtavaa Sm 5:ä, voisi luulla kuvan otetun 1970-luvulla. | ||||
|
07.03.2017 09:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsingissä, Pitkän Sillan luona, oli muuten 1980-luvun alkuun asti suosittu tanssiravintola jonka nimi oli Neckar. Sitä kutsuttiin kanssa "Neppariksi" ja jokainen voinee arvata miksi. | ||||
|
|
07.03.2017 09:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä olen ihmetellyt, miksi Länsi-Saksassa, jolla oli omasta takaa jo 1960-luvulla Euroopan suurimmat autotehtaat, valmistettiin lisenssillä Fiat 600sia eli Neckareita? Ymmärrän että Fiatin strategiaan kuului tarjota autoilun "kehitysmaille" kuten Puola, Neuvostoliitto, Jugoslavia, Turkki ja Espanja mahdollisuuden valmistaa edullisia pikkuautoja lisenssillä. Mutta Länsi-Saksa, miten Fiat/NSU kuvitteli voivansa kilpailla esim kuplafolkkareiden kanssa niiden kotikentällä? |
||||
|
03.03.2017 12:38 | Rainer Silfverberg | ||
| En usko että tapahtui muuta kuin että pikkuhiljaa korvattiin vanhat logot uusilla kun vaunut kävi korjaamossa. Uusiin laitettiin 1920-luvun alusta alkaen "VR SUOMI" . Mitä vanhhempiin versioihin tulee niin ensiksi luki vain rautatien nimi vaunuissa kuten "Helsinki-Hämeenlinna" tai "Hangö-Hyvinge" mutta kun valtion ratoja valmistui useampia niin on ollut ainakin 1800-luvulla käytössä merkintätapa: "SJ i F" Jokus, ehkä telivaunujen myörä, tuli "FSJ SVR" tai päinvastoin käyttöön. Tavaravaunuissa saattoi lukea vain "SVR". Niissä jotka oli Venäjän liikenteeseen (siis muille osuuksille kuin Valkeasaari-Pietarin Suomen asema) sallittuja luki jotain vielä venäjäksi, en tarkaan tiedä mitä. |
||||
|
|
03.03.2017 11:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Itsenäistymisen jälkeen alettiin vaihtaa FSJ/SVR -logoa VR Suomi:ksi Se "Suomi" lienee ollut aika turha lisämaininta koska yhdysliikenne Neuvosto-Venäjälle suomalaisilla vaunuilla oli katkolla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta 1990-luvulle asti eikä Ruotsissakaan päästy Haaparantaa pidemmälle. |
||||
|
16.02.2017 21:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Koska aseman eri hallien ja tilojen käyttötarkoitus on muuttunut vuosien varrrella, niin niitä ei voi nimetä ihan ykselitteisesti. Alunperin tämä on ollut "poikittaislaituri", sitten "kioskihalli" mutta ei ole väärin "asemahalliksikaan" kutsua. Sitä toista hallia on kutsuttu "odotushalliksi" mutta missä siinä voi oikein odottaa? | ||||
|
14.02.2017 09:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Dv11? | ||||
|
09.02.2017 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisikohan ollut vasta 1990-luvulla kun ratikkapysäkin kohdalle tehtiin suojatie? Pultsarit ja muu epämääräinen porukka päivysti ennen vanhaan ahkeraan aseman ulko-oven luona. | ||||
|
07.02.2017 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö ollut niin että onnettomuuden kuolonuhrit matkustivat nimenomaan vanhassa puumakuuvaunussa joka meni aika päreiksi? Eräs työkaverini edellisestä työpaikasta tunsi ne kaksi nuorta tyttöä jotka menehtyivät. He olivat samaan koulun saman kevään abiturientteja kuin hän. |
||||
|
06.02.2017 11:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensin veikkasin Garmish-Partenkirchenia, Oberammergauta tai jopa Berchtesgadenia, mutta yhdessäkään ei ole linnaa joka olisi kuvan arkkitehtuurin mukainen. Oli niin vaikea että oli pakko luntata edellisen viestin linkkiä. Toisaalta ei ole Baijerissa vaan naapurivaltion puolella. Olisi pitänyt tunnistaa koska olen ollut siellä joskus vuonna 1 ja 2. Käymisen arvoinen paikka, hienot näköalat ja nälkä ja jano lähtee kyllä ylätasanteen teraseilla! |
||||
|
01.02.2017 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä en usko että vaikutti. Porkkanat oli aika hiljaisia junia kaiken kaikkiaan. Sitä mä ihmetttelen miksi VR nimenomaan halusi moottorivaunujunan lattian alle sijoitetulla moottorilla? | ||||
|
26.01.2017 09:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Eau de Cologne = suomeksi kolina, joka oli lähinnä puistokemistien cocktailien raaka-aine | ||||
|
16.01.2017 16:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkeeko tuolla sillalla enää lainkaan tavallisia rautatiejunia? | ||||
|
12.01.2017 16:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Tanskan autoverotus on aina ollut kova, nykyisinkin Suomeakin kovempi. Siitä johtunut itäautojen suosio siellä. Jotkut tanskalaiset säilyttävät siksi kalliita urheiluautojaan Saksan puolella. | ||||
|
12.01.2017 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsingör oli 1980-1990 lukujen taitteesa, ennenkuin Ison Beltin ja Juutinrauman sillat valmistui, monen Tanska-Keski-Eurooppa väliä kulkevan pitkän matkan junan pääteasema, ilmeisesti siksi että Kööpenhaminassa ei ollut säilytystilaa, ja haluttiin tarjota Ruotsista tuleville matkustajille mahdollisuus vaihtaa junaa jo aikaisemmin kuin Köpiksessä. Eli juna ei ole välttämättä Alfred Nobel vaan luultavasti Köpis-München tai Köpis-Pariisi/Bryssel yöjuna. | ||||
|
09.01.2017 21:01 | Rainer Silfverberg | ||
| koskee artikelin mukaan vain lentokoneella Minskin kv lentokentälle saapuvia. | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon keskusta VR:n aikaan |
09.01.2017 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Porvoon keskustassa asemarakennuskin? | ||||
|
|
08.01.2017 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko täyttöaste parantua jos Venäjä helpottaisi viisumin saantia EU-kansalaisille eli esim poistaisi puoltovaatimuksen, ja Valko-Venäjä poistaisi viisumipakon kauttakulkumatkustajilta tai myisi edes kauttakulkuviisumin rajalla eikä vain edustustensa kautta? Saksalaisella Drehsheibe-foorumilla on esiintynyt pientä närkästystä kanssa koska venäläiset pistävät liikenteeseen hienoja uusia junia, esim Berliini-Moskova Talgo-junan, mutta viisumimääräykset ovat yhä jäykkiä. Ollaan ihmetelty miksi venäläiset saavat Shengen-viisumin vain latomalla n 40 euroa tiskiin mutta EU-kansalainen joutuu hankkimaan kaikenmaailman viisumipuoltoja ja muita lupalappuja. Käytännössä RZD:n ulkomaanjunat ovat Venäjän valtion tapa subventoida kansalaistensa ulkomaanmatkailua, eikä tarkoitettu houkuttelemaan ulkomaisia turisteja ja valuuttaa Venäjälle. |
||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan vuonna 1974 |
07.01.2017 23:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Jänniä kuvia. Kuin jostain vanhasta elokuvasta! | ||||
|
06.01.2017 23:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen käynyt siellä (Madridissa) viimeksi 1986, ja paikka oli kyllä erilainen silloin. Junat olivat nimenomaan hallissa. Jonkinlainen tunnelirata kulki kanssa lähijunia varten kaupungin alitse Chamartin-asemalle joka oli Pasilaa muistuttava kolkko nykyaikainen asema josta kaukojunat pohjoiseen menivät. Atochasta meni etelään ja länteen. | ||||
|
03.01.2017 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Pitääkö agregaattivaunun olla mukana? Vai ajetaanko kylmiltään? | ||||
|
03.01.2017 17:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Opel Kadett C-korimalli. | ||||
|
02.01.2017 23:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko rata joskus jatkunut kauemmas? | ||||
|
02.01.2017 23:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko siis ihan kaupallisessa köytössä? | ||||