|
|
10.03.2020 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Naistenpäivä tottakai! Olivat ostaneet matkan varmaan ennen kurssimuutosta. Muuten kumpaan suuntaan kurssi muuttuu kun se "pompsahtaa" ? Mä luulin että se nousee? | ||||
|
Kuvasarja: Roma-Civitacastellana-Viterbo rautatie |
05.03.2020 19:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä rata jonkinlainen "esimetro" jota ei ole koskaan muutettu oikeaksi metroksi, tyyliin Saltsjö- tai Roslagsbanan Tukholmassa? Onko se mistään kohtaa yhdistetty Italian valtiolliseen rataverkkoon vai kokonaan erillinen systeemi? | ||||
|
|
04.03.2020 00:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä komppaan kansssa leveiitä. Bunkkerit voivat olla ihan 1. maailmansodankin ajalta. Ruotsissa pelättiin jopa että jos punakaarti ottaa pysyvästi vallan Suomessa 1918 niin se yritttää tulla yli levittämään kapinaa Pohjois-Ruotsissa , ja bunkkerit olivat varmaan koko kylmän sodan aikana ainakin reservinä. |
||||
|
|
02.03.2020 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tanskan salmien kautta, silloin ei enää ollut sotatila päällä. Trollhättanissa oli muuten 1524 mm raide näitä vehkeitä varten satamaan, taisi olla ainoa Ruotsissa Haaparantaa lukuunottamatta. | ||||
|
|
01.03.2020 17:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis oliko tämä Hannoverista vai Frankfurtista vai mistä peräisin? Jääkö se Tampereelle? | ||||
|
|
29.02.2020 20:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että Geislingenissa laitettiin apuveturi (Br 194) työntämään kaikkia junia lukuunottamatta niitä TEE ja IC junia joita veti Br 103? | ||||
|
Kuvasarja: Pendolino 01 |
22.02.2020 18:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö 2 ensimmäistä pendoa pitänyt romuttaa? Jos evät ole, niin ihan hyvä koska ne tulevat tarpeeseen kalustopulan paikkaamisessa. | ||||
|
|
03.02.2020 18:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaatteet, ainakaan aikuisten, eivät missään nimessä ole 50-luvun mallisia, vaan aikaisempia. Vaikka pula-aika vaikutti talouteen vielä 1950-luvulle, niin naiset seurasivat muotia ja ompelivat itse ajanmukaisia leninkejä. Myös olympialaiset ja Armi Kuuselan valinta miss universumiksi 1952 vaikuttti siihen ettei sen jälkeen haluttu esiintyä 1930-40 luvun vaatteissa enää. | ||||
|
|
13.01.2020 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan että rantaradalla ja hankobaanalla tehtiin jokin aikatauluremppa mutta en muista oliko vuosi 1979, 80 vai 81? Silloin Dm7-lättähattujen käyttö loppui ja korvattiin veturivetoisilla puuvaunujunilla. Myös porkkanoiden käyttöä tarkistettiin niin että pääasiassa aamun ekat Turkuun ja illan viimeisimmät takaisin ajettiin porkkanoilla ja niitä saatettiin kierrättää Turusta Tampereelle edestakaisin kanssa. | ||||
|
|
13.01.2020 21:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olin siis Pansiossa loppuvuodesta 1980 helmikuuhun, ja uudestaan huhtikuusta juhannukseen, ja juna oli aina veturijuna ja loma alkoi perjantaisin. Tosin jonkun yksittäisen kerran kuljin bussilla koska juna oli niin toivottoman hidas. Tai sittten saattoi loma alkaa niin että ehti aikaisemmalla junalla? Mistäs sitä nyt 40 vuoden takaisia juttuja niin tarkkaan muistaisi? Menikö rantaradan paluusuunnan junien numerointi jotenkin "takaperin" että 126 lähti ennen 124? | ||||
|
|
13.01.2020 19:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä kompaan kanssa Turku-Hki P126 ja ennen vuotta 1984. Puuvaunuja kulki 1980-luvun puolivälin jälkeen pikajunissa vain poikkeustilanteissa. | ||||
|
|
13.01.2020 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Turusta jompikumpi illalla saapuva oli 70-80-luvun taitteessa veturivetoinen, ainakin perjantaisin, koska muistan kun olin Pansiossa intissä tulin usein sillä lomille. Se oli lisäksi he-kkarin hidas juna, jotain päälle 3 tuntia koska seisoi jollain pienillä väliasemillakin odottamassa vastaantulevia. Rantaradan pikajunissa alettiin käyttää Alsthomeja joskus 1983-84 paikkeilla kun niitä vapautui itä-Suomesta sähköistyksen edettyä. Teoriassa tuo voisi olla Hangon viikonloppujuna kanssa mutta siinä ei olisi ollut kahvilaa eikä Eht:tä vakiona. Tai sitten joku Porista tullut juna? | ||||
|
|
02.01.2020 17:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen aikoinaan pikkupoikana matkustanut näillä rattailla. Vuosi taisi olla 1970 tai 71. | ||||
|
|
25.12.2019 18:35 | Rainer Silfverberg | ||
| NL ei ollut UIC:n jäsen mutta maakoodi 20 sillä oli käytössä niissä kv-liikenteen vaunuissa jotka saivat liikennöidä 1435 mm raiteilla. | ||||
|
|
25.12.2019 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että juuri raideleveydellä on tekemistä. Vai voisko olla niin julma selitys että kylmän sodan alkuvaiheessa otaksuttiin että Suomi tipahtaa Neuvostoliiton osavaltioksi ennemmin tai myöhemmin? | ||||
|
|
22.12.2019 20:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi mahdollisuus on että liputetaan jonkin valtiovierailun kunniaksi. ETYK huippukokous pidettiin esim heinä-elokuussa 1975. Mutta se näkyisi vähän muullakin tavalla katukuvassa. | ||||
|
|
22.12.2019 18:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuossa elokuvassa esiintyi joidenkin esikaupunkibussien nokassa tunnuskilpi jossa oranssilla pohjalla musta "H" jonkun rinkulan ympäröimänä. Minulta on mennyt kokonaan ohi sen tarkoitus. Muistaako joku muu? | ||||
|
|
22.12.2019 12:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla kyseessä äitienpäivä tai Snellmanin päivä tai kaatuneiden muistopäivä. Toki viimeksimainitussa liput olisivat olleet puolitangossa mutta senaikaisten sääntöjen mukaan klo 12 asti | ||||
|
|
21.12.2019 12:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuskin juhannus koska silloin kaupunki olisi tyhjä. 4.6 todennäköisin. Vasemmalla oleva mersu näyttäisi säleikön perusteella olevan joko w114 sarjan jota valmistettiin 1968 tai w123 sarjan jota valmistettiin 1976 alkaen. Jos 2-akselinen ratikka ajaa jotain vakiolinjaa eikä tilausajoa niin 4.6.1975 olisi tarkka päivä |
||||
|
|
20.12.2019 21:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen tiedän että Esslingenin tehdas ei toimittanut DB:lle pikajunavaunuja ainakaan 2. maailmansodan jälkeen, mutta kysyn silti uteliaisuudesta, miten lähellä DB:n 1950-60 luvun pikajunavaunuja nämä VR:n Esslingeniltä tilaamat vaunut olivat rakenteeltaan? Siinä ne kumminkin eroavat että VR:n vaunuissa ei ollut hyttejä, mutta DB:n joissakin vaunuissa oli avo-osastot, esim osassa TEE- ja Rheingold-junien ykkösluokan vaunuissa. Jossain VR:n historiikissa olen lukenut että Esslingeniläiset oli alunperin suunniteltu kulkemaan "suuren maaillman tyyliin" peräti 160 km/h, mutta jostain syystä niiden ei sallittu missään vaiheessa kulkea Suomen rataverkolla enempää kuin 120. | ||||
|
|
19.12.2019 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| 2020? | ||||
|
|
19.12.2019 22:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitkä telit tässä "proto-Cit:ssä" oli? | ||||
|
|
08.12.2019 21:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä, v 1970-78 välillä kulki venäläinen vaunu Moskovasta Turun satamaan. Sen tarkoitus oli houkutella matkailijoita Skandinaviasta visiitille Neuvostomaahan. Venäläisiä matkustajavaunuja kulki toistamiseen 1980-luvun lopussa mutta silloin päivälaivojen jatkoyhteytenä Leningradiin, eikä joka päivä vaan lähinnä viikonloppuisin ja ne oli tilannut ruotsalainen matkatoimisto. |
||||
|
|
08.12.2019 18:45 | Rainer Silfverberg | ||
| On saattanut alkaa aiemmin, veikkaan 1974 tai 75, toki hitaammalla aikataululla. Sähköistyksen myötä nopeutui aikataulu suurin piirtein samaksi kuin nyt, ja juna sai nimen Tolstoi vuonna 1980 kun Moskovassa järjestettiin olympialaiset. Leningradiin kulki ennen sähköistystä erikseen pari vaunua jotka kulki Kouvolaan yhteenkytkettynä Joensuun yöjunan kanssa. |
||||
|
|
04.12.2019 20:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Perämoottoreiden suojaöljy on eri ainetta kuin 2-tahtiöljy joka sekoitetaan bensaan. Se muistuttaa kermavaahtoa ja ruiskutetaan spray-pullosta suoraan sylintereihin sytytystulppien reiistä. Sitä tarvitaan ehkäisemään moottorin sisäpuolen ruostumista kun sitä säilytetään pitkiä aikoja talvella ja usein jossain kylmässä vajassa. | ||||
|
|
04.11.2019 20:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö ne enää käytä kyrillisiä kirjaimia? Silloin kun itse matkusstin ainoan kerrran kyseisellä radalla niin asemien nimikyltit oli pelkästään kyrillisillä. |
||||
|
|
09.10.2019 19:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Lienee ainoa E03 maailmassa maalattu VR:n väreihin! | ||||
|
|
18.09.2019 21:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Tosi tyylikäs funkis-asema. Olispa meillä Stadissa joku tällainen! | ||||
|
|
23.07.2019 10:18 | Rainer Silfverberg | ||
| No entäs kokonaan erillinen raide Tornion asemalta terästehtaalle? Miksi se ei onnistu? Kuvittelisi että tehtaalla on varaa maksaa sellainen itsekin jos ei valtio(t) osallistu! | ||||
|
|
10.07.2019 22:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli kehittyneempi kuin Virve mutta kaupalliset operaattorit halusivat sen taajuudet johonkin 4G:hen tai vastaavaan. | ||||
|
Kuvasarja: Sm2 sähköjunia ja Sr1 -veturi |
18.06.2019 21:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Taidetaan olla sukua. Äitini puolelta Raudun Lallukoita. | ||||
|
|
18.06.2019 20:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko veturi ASEAn valmistama tai lisenssillä? Onko se alunperin ollut Jugoslavian rautateiden? | ||||
|
|
06.05.2019 23:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen EP- ja MK -junia, 1940-50 luvulla, oli ilmeisesti kansan suussa ja rautatieläistekin, käytössä muutamista nopeista junista "Lentävä"- nimitys kuten "Lentävä Tamperelainen", ..."Porilainen" ja tietenkin ....."Kalakukko". MK-junilla ei ollut nimiä lukuunottamatta Helsinki-Oulu väliä kulkevaa "Lohenpyrstö" Dm8 -junaa. | ||||
|
Kuvasarja: Berliini heinäkuu 1990 - kun muuri oli murtunut |
02.05.2019 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä olin kanssa Berliinissä elokuussa 1990, eikä passeja kysytty itä-länsi berliinin rajalla enää, ei myöskään Friedrichsstrassen S-Bahn asemalla. Etelä-pohjois suuntainen maanalainen S-Bahn linja oli saannut 2 "uutta" asemaa joissa junat pysähtyi,toinen muistaakseni "Unter den Linden"toisen nimeä en muista. Enimmäkseen liikuimme sillä linjalla joka oli hotelliamma lähin sekä länsi -itä linjalla Zoo-aseman ja Alexanderplatzin välillä sekä Schönefeldin lentokentälle johtavalla linjalla. Kaukojunalla mentiin Berliini (Lichtenberg)-Praha-Budapest-Jugoslavia ja takaisin. | ||||
|
|
23.04.2019 22:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis oliko tällainen runko joskus ihan vakiokokoonpano tällä rataosalla? | ||||
|
|
23.04.2019 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse asiassa vanha keksintö. Jo 1900-luvun alkupuolella oli saksankielisissä maissa ja Neuvostoliitossa tavarajohdinautoja, usein käyttötarkoitus oli palvella jotain teollisuutta paikoissa jossa ei ollut kiskoja. | ||||
|
|
26.03.2019 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin saa kartoista,varsinkin tästä vuoden 1925 ja myös wikipedian alueliitoskartasta, sellaisen kuntaan. Eli onko tuo viivoilla ja pisteillä merkitty suora viiva "Hannankatua" pitkin olisi kuulunut vuoteen 1946 asti maalaiskuntaan? [KORJAUS] se kuului Huopalahden kuntaan. Pasilan ratapiha kuului Helsingin kaupungille. https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_esikaupunkiliitos/pdf/kartat/Mietinto_2_Huopalahti.pdf | ||||
|
|
26.03.2019 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Pasilan ratapiha ja asema siihen aikaan Helsingin Maalaiskunnan vai kaupungin alueella? | ||||
|
|
13.03.2019 19:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis eikö tämä ole Pasilasta? | ||||
|
|
07.03.2019 20:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan että kävin kansa ihmettelemässä tätä. Lisäksi tähän "junaan" kuului kanssa ruotsalainen agregaattivaunu, se punainen joka näkyy takana. Oli yksi harvoja kertoja kun ulkomaista normaaliraide-matkustajajunakalustoa on liikkunut Suomessa leveäraideverkossa muualla kuin Torniossa. Muistaako kukaan ne muut kerrat tämän lisäksi? Itselleni tulee mieleen vain: - Tsekkiläinen ja skovakialainen tilausmakuuvaunu muutaman kerran 1990-luvun lopussa Vainikkalasta Helsingin kautta Rovaniemelle ja takaisin - Itä-Saksan delegaation salonkijuna Etyk-kokouksen aikana 1975 Vainikkalasta Helsinkiin(Herttoniemi) ja takasin - Tsaarin salonkijuna joka tuotiin 1.maailmansodan aikana Tanskasta Tornion kautta Pietariin - Tietysti neuvostoliittolaisia/venäläisiä "RIC" -vaunuja, sekä vanhan että uudemman sarjan, voidaan kanssa pitää tietyissä määrin normaaliraidekalustona mutta ne operoivat kokonaan leveäraideverkossa kun käyvät Suomessa - Samoin CIWL:n tiikkikoriset makuu ja ravintolavaunut vuosisadan alusta 1950-luvulle, mutta nekin operoivat kokonaan leveillä raiteilla Tuleeko teille mieleen muita? Koeajovaunuja? saksalaisia sodan aikaisia junia? |
||||
|
|
14.01.2019 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyypillistä Peugeotille oli siihen aikaan että vanhempia korimalleja tehtiin rinnakkain uudempien kanssa muutama vuosi ja farmari- ja pakuversiona vielä kymmenisen vuotta. | ||||
|
|
12.01.2019 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan Peikkometsän! Veturit olivat lähinnä kiipeilytelineinä. | ||||
|
|
09.01.2019 23:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana enkä voi muuta kuin ihmetellä! Olisivat voineet jättää rantaradan sähköistämättä niin meillä ajelisi vielä tuollaisia! | ||||
|
|
01.01.2019 17:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Vieläkö tuota erikoisteipattua vaunua jossa lukee mm "vi är alla konstverk" pystyy näkemään josain? | ||||
|
|
31.12.2018 18:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Harmi etten kerenyt nähdä tätä junaa vaikka olin autolla liikenteessä rantaradan vartta eilen. | ||||
|
|
09.12.2018 18:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tietääkseni ole lättähattuja koskaan kulkenut Porkkalan vuokra-alueen läpi. VR:llä oli suunnittelilla aloittaa liikennöinti Dm4-kiitojunilla, ikkunat peittämättä, neuvottteluja käytiin asiasta neuvostoliittolaisten kanssa alkaen vuodesta 1954, mutta asia ratkesi siten että NL ilmoitti vuonna 1955 luopuvansa koko vuokra-alueesta. | ||||
|
|
02.12.2018 13:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse asiassa DB:n pikajunien (D-Zug) vaunuissakin oli keinonahkapenkit kakkosluokassa vielä 80-luvullla. IC:ssä oli sitten plyssipenkit. Pikajunavaunut jotka rakennettiin 1950-60 -luvulla olivat aina hyttivaunuja. | ||||
|
|
02.12.2018 13:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen olen minäkin ymmärtänyt että RENFEllä oli muutama normaaliraiteinenTalgo- veturi Ranskassa ajoa varten. | ||||
|
|
01.12.2018 18:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei nyt ihan, vaan ihan tavallinen Eilzugissa käytettävä vaunu, jossa ovipari myös keskellä. Eilzug oli siis pika- ja paikallisjunien väliin sijoittuva junakategoria. Sittemmin niistä tuli Regio-Express tai jotain vastaavaa. | ||||
|
|
29.10.2018 20:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kanssa Lahden Sinisen, se oli varsinkin Porkkanoiden tarjoilukärryjen ainoa olutmerkki! "Oikeassa" ravintolavaunussa juotiin tietenkin Lahden Erikoista joskin se vaati lakisääteisen lihapiirakan aina vuoteen 198X? asti, |
||||
|
|
17.10.2018 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä murtsikkahiihtäjä pääsee hiihtämään hyvin monelta seisakkeelta. Helsingin keskuspuiston ladut (ainakin ennen) Ilmalan seisakkeen läheltä, Kauniaisten Kasavuori Koivuhovin seisakkeelta ja muistan hiihtäneeni joskus Korsosta Hiekkaharjuun ja tullut junalla takaisin. Ja varsinaisella maaseudulla, missä tahansa juna pysähtyy, pääsee hihtämään. Vuokatin Latu oli siinä mielessä erikoinen että se palveli murtsikkahiihtäjien lisäksi myös mäkihypyn ja alppihiihdon harrastajia. |
||||