Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2017 17:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Opel Kadett C-korimalli. | ||||
|
02.01.2017 23:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko rata joskus jatkunut kauemmas? | ||||
|
02.01.2017 23:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko siis ihan kaupallisessa köytössä? | ||||
|
28.12.2016 21:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Penkan rikkaruohoisuus | ||||
|
23.12.2016 14:08 | Rainer Silfverberg | ||
| No niin voi sanoa. | ||||
|
|
23.12.2016 10:12 | Rainer Silfverberg | ||
| "Linjatunnus on sidottu junanumeroon ainakin siinä yhteydessä, kun haetaan ratakapasiteetti LIIKE-järjestelmässä. Tämä järjestelmä on siitä uusimmasta päästä. Ei luulisi olevan vaikeaa muuttaa sitä toiminnallisuutta sellaiseksi, että se linjatunnus sidottaisiinkin junanumeroon osaväleittäin." Tätä mä ajoin takaa. Ongelma on ollut tiedossa mutta ajateltiin että ei väliä. "Berliiniä kiertävän kehäradan matkustajainformaatiossa näkyy joko myötä- tai vastapäivään kiertävä nuolisymboli. Varsin kätevää, eikä tarvitse muistaa, kummin päin P- ja I-junat nyt menevät." Tämä olisi toinen ratkaisu, mutta vanhat järjestelmät sallivat vain yhden merkin pituisia linjatunnuksia. |
||||
|
|
22.12.2016 23:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä ajan takaa että miksi junan numero on sidottu linjatunnukseen? Mikä järjestelmä oikein vaatii että junan numeron on aina vaihduttava jos linjatunnus vaihtuu? Matkustajainfo vai mikä ? | ||||
|
|
22.12.2016 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| JKV + sen taustajärjestelmät + matkustajainfojärjestelmät ovat tietojärjestelmäkokonaisuus. Se, että linjatunnus ei voinut jossakin noista järjestelmistä olla irrallaan junanumerosta, oli tiedossa jo hyvissä ajoin ennen kehäradan käyttöönottoa, mutta ei tehty mitään. | ||||
|
|
22.12.2016 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsingin lähijunaliikenteessä on mielestäni liikaa kirjaintunuksia, niitä 13 on vaikka ratoja on vain 4. Rantaradalla on ennätykselliset 6 tunnusta! Linjakartta on täynnä viivoja ja vaikea lukea. Pitäisi pyrkiä siihen että yhtä rataa kohti maks 2 tunnusta, yksi nopea ja yksi hitaampi, eli sama tunnus junille joilla on sama pysöhtymiskäytäntö, ja pääteasema kerrottaisiin erikseen laitureiden infonäytöllä ja junien määräasemakilvissä. Se on käytäntö muiden suurkaupunkien metroissa ja lähijunissa. Luulisi ettei olisi vaikea toteuttaa ja suomalaisten omaksua. Oma lukunsa on vanhentuneet tietojärjestelmät jotka aiheuttivat sen että kehäradan eri suuntiin ajavilla junilla pitää olla omat tunnuksensa, ettei tunnus voinut vaihtua Lentoaseman kohdalla. jos haluaa neuvoa jotain turistia millä junalla pääsee lentoasemalle niin sekaisin siinä menee I:n ja P:n kanssa koska ne lisäksi ovat kulkusuuntansa ilmansuunnan alkukirjaimien vastaisia! P ei mene Pohjoiseen ja I ei mene Itään vaan päinvastoin! |
||||
|
|
22.12.2016 10:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Kirjoitin jo 1990-luvulla VR:n Matkaan-asiakaslehteen kysymyksen, voisiko M-junien tunnus muuttaa joksikin muuksi, ja samalla vaihtaa Huopalahden aseman nimi Etelä-Haagaksi, sekaannuksien välttämiseksi, niin vastattiin että "muutokset maksavat liikaa hyötyihin nähden". | ||||
|
19.12.2016 13:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno kuva ja hieno video, mutta mikä on digiscoping-tekniikka? | ||||
|
14.12.2016 15:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vieläkö Zürich - München junat ajetaan osittain dieselillä? | ||||
|
14.12.2016 15:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Saivatko koneapulaiset ylipäänsä istua siihen aikaan kun näitä vetureita rakennettiin? | ||||
|
08.12.2016 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli miten oli tonnien kanssa, niin Suomen huoltovarmuutta ajatellen kannattaisi kyllä säilyttää rata Ruotsiin liikennekelpoisena. | ||||
|
|
08.12.2016 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen kuitenkin ymmärtänyt että Ruotsi on toivonut kuljetuksia Suomesta koska Haaparanta-Boden rata on peruskorjattu, sähköistetty ja oikaistu. Miksi olisivat muuten pistäneet rahaa pussinperäradan kunnostuksen? Vähintä mitä Suomen pitäisi tehdä on sähköistää Kemistä Tornioon ja selvittää mahdollisuudet käynnistää tavaraliikenne telinvaihtokelpoisin vaunuin sekä perämeren kiertävä henkilöliikenne välillä Oulu-Luulaja. Myös Tornion terästehtaalle olisi järkevintä rakentaa 1435 mm rinnakkaisraide. On paljon puhuttu siitä että Suomen kilpailukyky kärsii koska vientikuljetuksia voidaan hoitaa vain laivoilla, ja Oulun seudulla on työttömyyttä Nokia romahduksen jälkeen. Tässä olisi nyt rata jolla ne ongelmat voidaan kiertää. | ||||
|
|
07.12.2016 16:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi loppua siihen että VR:n mielestä sopivaa kalustoa ei ollut kun lättähattuliikenne lopetettiin. ruotsihan jatkoi vielä pari vuotta sen jälkeen liikennettä Boden-Tornio omilla paikallisjunillaan. On joskus käynyt mielessä että kannattaisiko rakentaa välille Tornio-Kemi toinen raide 1435 mm raideleveydelle? Silloin ruotsalainen juna voisi tulla Kemiin asti. Myös tavaraliikennettä ajatellen voisi olla ideaa keskittä siirtokuormaus tai telinvaihto sinne. |
||||
|
05.12.2016 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Pistetään toinen veikkaus: Sama rataosuus, paikka Kirkkonummen tulo-opaste idästä, Åminnen maatilan kohdalla. Tasoristeys poistetiin luultavasti 1980-luvulla. Jos paikka on oikea, voin kertoa vielä sen verran että Åminnen isäntä oli koulumme fysiika/kemiannopettaja ja kerran hän järjesti luokallemme illanistujaiset kotonaan. Hän nimittäin kuoli 1980-luvun alussa ja on mahdollista että tilustie radan yli lähti aika pian sen jälkeen,koska hänellä ei ollut lapsia jatkamaan tilaa. |
||||
|
|
05.12.2016 21:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Sama rataosuus mutta veikkaan Leppävaarasta pari kilometriä Kilon suuntaan, ennen kallioleikkausta. | ||||
|
05.12.2016 21:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi vaunuista on keskieuroopalaisen kuormaulottuman ns RIC-vaunu, ja ne alkoivat yleisesti tulla Suomeen vasta 1972-73 paikkeilla. Tuolla lähimpänä seisovan vaalean naisen housunpuntit ovat sitä mallia joka kanssa alkoi ilmestyä niihin aikoihin. Eli 1970 on liian aikaisin, sanoisin. | ||||
|
|
05.12.2016 16:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos kyseessä on tilausjuna niin niitä ajetttiin tavallisesti vappuna tai pääsiäisen aikoihin, vaatetuksen perusteella veikkaan vappua. | ||||
|
30.11.2016 09:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos kuva on vuoden 1971 jälkeen niin pitäisi näkyä jotain Finlandia-talosta oikealla. | ||||
|
30.11.2016 09:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä veikkaan kanssa 1960-luvun alkua koska naisten hameet ovat niin pitkiä :D | ||||
|
24.11.2016 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Moi, kiitokset selvityksistä. Mä tarkoitin "Karjalalla" myös Vienan Karjalaa eli Petroskoita ja Äänisen rantoja, onko siellä ollut sähköjä jo 50-luvulla? Tai jotain kaivosratoja Kuolan niemimaalla? |
||||
|
|
24.11.2016 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että Höllentalissa oli eri jännite tai taajuus ajojohtimissa kuin muualla? Muutettiinko se samaksi kuin muualla 1970-luvun lopussa? Sitä en ollut tiennyt että 139-sarjakin oli sitä varten rakennettu. Oliko muuten niin että saksalaisia sotakorvaus-sähkövetureita (E44 ja E94 sarja) käytettiin Neuvostoliitossa Muurmannin radalla, vai missä? Kulkiko ne myös Karjalassa? Olisi kiinnostava nähdä kuvia niistä kun ne ajoi neukkulassa. |
||||
|
21.11.2016 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsitykseni ne ovat entisiä 60-luvun ns kevyitä pikajunavaunuja joiden alkuperä on Sveitsissä mutta rakennettiin Itävallassa myös paljon. Iältään vastaavat VR:n sinisiä, mutta ovat siis kevyempiä ja vaunuun lattia on matalampana, mikä helpottaa kyytiin nousemista matalilta laitureiltä jollaisia Itävallassa on vielä paljon. Ne on sisustettu uudelleen 2000-luvulla, mm alipainevessat löytyy, ja alunperin ei ollut ohjausvaunuja. Olen itse matkustanut tällaisen kokoonpanon taajamajunalla Attnang-Pucheimin ja Bad Ausseen välillä 5 vuotta sitten. |
||||
|
15.11.2016 15:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä on radan junien/raitiovaunujen suurin sallittu nopeus? | ||||
|
15.11.2016 13:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitokset selventävistä kommenteista. Niitä porkkanoita oli siis samaan aikaan 2 liikenteessä ja yöpyvää runkoa siis hyödynnettiin Savonlinna-Parikkala linjalla. Harrastettiinko muualla Suomessa vastaavanlaista kiertoa porkkanoiden kanssa, että käytettiin osan päivää paikallisjunana? Pori, Jyväskylä, Vaasa? |
||||
|
|
15.11.2016 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| En nyt tuon ajan junanumeroita muista, mutta yöpyikö yksi porkkanarunko aina Savonlinnassa niin että siellä oli parhaillaan kaksi runkoa ja paluu Helsinkiin oli vasta seuraavana päivänä? | ||||
|
14.11.2016 23:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko siellä jo lunta? Pääsikö siellä laskettelemaan? | ||||
|
|
14.11.2016 23:13 | Rainer Silfverberg | ||
| 1980-luvulla aikataulu oli sellainen että Porkkana ajoi sekä pikajunavuoron Hki-Savonlinna ja takaisin sekä siinä välissä ainakin yhden paikallisjunavuoron Parikkalaan ja takaisin. Yöjunarungon päivävaunuja käytettiin myös paikallisjunissa. Porkkana kulki Savonlinnaan vain kesäisin, muina aikoina se kulki Helsingistä vain Imatralle, tai juna oli siinä tapauksessa useimmiten veturijuna. | ||||
|
02.11.2016 22:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä näin tuon härvelin tänään kun se ohitti Huopalahden n klo 17:30 | ||||
|
01.11.2016 14:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kas, mä ihmettelen että mikä ihmeen uusvanhan näköinen rakennus on Pasilassa noussut raiteiden itäpuolelle? | ||||
|
Kuvasarja: Riian Vaunutehdas. Nykyisin |
31.10.2016 14:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Ai eivät vartijat pitäneet että valokuvattiin? :D Mikä firma se on joka kunnostaa noita vanhoja sähkömoottorijunia Azerbaizaniin? |
||||
|
28.10.2016 13:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen matkustanut tällä radalla 1979! Siihen aikaan mentiin 1900-luvun alun ratikalla. | ||||
|
26.10.2016 12:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko autovaunujen lastauslaituri ihan Hampurin Altonan asemarakennuksen yhteydessä vai kuuluvatko taustan näyteikkunat johonkin toiseen kompleksiin? | ||||
|
25.10.2016 12:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä on DB:n autovaunujen ja ilmeisesti myös junien sn? Montako autovaunua on normaalisti yhdessä junassa? Ottaako juna myös autottomia matkustajia kyytiin? |
||||
|
25.10.2016 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä operaattorin juna tämä on? Metronom? | ||||
|
25.10.2016 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Ai niilläkin on Hv3? | ||||
|
24.10.2016 12:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Finnhansa | ||||
|
Kuvasarja: Hurulla Kaskisten Silakkamarkkinoille 8.10.2016 |
13.10.2016 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienoa että järjestetään ajeluja sellaisille melko pitkillekin rataosuuksille joilla matkustajajunia ei muuten kulje, ja myös sellaiselle yleisölle jotka eivät ole pelkästään junaharrastajia, ja vielä asianmukaisella kalustolla! | ||||
|
11.10.2016 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö VR:n ensimmäisen ATK-pohjaisen paikanvarausjärjestelmän nimi ollut "RAP"? Vai oliko se vasta seuraavan sukupolven järjestelmän nimi ? | ||||
|
04.10.2016 14:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Rödby-Puttgartenissa ennen vanhaan sai vapaasti oleskella junakannella matkan aikana, jos siis matkusti matkustajajunalla joka kuljetettiin lautalla yli. Junakannelle otettiin junien lisäksi tavalisesti rekkoja ja busseja, mutta joskus myös henkilöautoja täyttämään kantta. Henkilöautoille pääsääntöisesti oli toinen kansi kerosta ylempänä. Käytäntö saattoi vaihdella toki lauttojen välillä. Kuvittelisin että samalla tavalla toimittiin myös Searaililla, paitsi että se ei kuljettanut matkustajajunia. | ||||
|
29.09.2016 14:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä kuvan ottaja oikein tarkoittaa "vuoden 1964 valintaoppaalla"? Kameratehtaan esite? Yliopiston tai jonkun oppilaitoksen kurssiopas, jotain armeijaan liittyvää vai mitä? |
||||
|
15.09.2016 09:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä käytössä tämä punavalkoinen liitevaunu oli? Vetikö sitä ajojohdontarkistusjunan punavalkoinen Dm7:sta muunneltu moottorivaunu vai joku Tka vai mikä? Noista "kaltereista" tuli mieleen, oliko Vankeinhoitolaitoksella myös lättähattujen liitevaunuja vai onko se pelkkä urbaani legenda? |
||||
|
12.09.2016 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö vetovaunussa ollut yhtään matkustajapaikkaa, vai oliko kokonaan tavara? Mitä reittiä tällainen juna kulki? Karjaa-Riihimäki-> ? |
||||
|
12.09.2016 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko muuten v 1975 vielä niin että "kemijärveläinen" eli P63 jakautui Tampereella kahtia että osa junasta (puumakuuvaunut?) kulki Haapamäen kautta ja osa Parkanon, vai kulkiko koko letka jo silloin Parkanon kautta? | ||||
|
01.09.2016 15:47 | Rainer Silfverberg | ||
| No miten oli Dm4:n ja vanhojen kiitojunien kanssa sitten? Oliko niiden akselipaino pienempi vai olivatko radat paremmassa mkunnossa? Tässä pari viikoa sitten oli juttua että Dm4-kiitojuna ajoi Helsingistä Savonlinnaan juuri Tpe-Hpm-Pm kautta. | ||||
|
26.08.2016 11:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Menee aiheesta sivuun, mutta moottoriteillä sai ajaa vuoteen 1973 asti niin kovaa kuin kärry kulki. Tavallisilla kanta- ja pääteillä oli kattonopeuskokeiluja 1968 -73 mutta varsinaisesti liikennemerkkejä jotka ilmoitti suurimman sallitun nopeuden alkoi ilmestyä teiden varsille vasta 1973. Kun energiakriisi alkoi 1974 tuli sitten kaikkialle 80 km/h rajoitus mutta se kumottiin kun öljyn saatavuuus alkoi parantua, ja palattiin vuoden 1973 rajoituksiin, mutta nitä alettiin alentaa niin että silloin kun itse ajoin ajokortin 1978 oli tavallisilla teillä rajoitus joko 80 km/h tai 100 km/h tien tasosta riippuen, kuten nytkin, poikkeuksena Lapin lääni jossa sallittiin vielä 1980-luvulla 120 km/h. Jos joku pystyy näkemään mitä tuossa kuvan "nopeusrajoitus päättyy" merkissä lukee niin voi päätellä onko kuva miltä vuosikymmeneltä. Säännölinen matkustajajunaliikenne Saarijärvelle taisi loppua 1980-luvun alussa ellen muista väärin. |
||||
|
24.08.2016 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Latvia, Bauska? | ||||
|
Kuvasarja: Iltaan liittyvät eksperimentit |
22.08.2016 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Opiskeletko ammattivalokuvaajaksi vai oletko jo? | ||||
|
19.08.2016 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| No se on bussivaunu tietenkin! | ||||