Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.10.2018 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä murtsikkahiihtäjä pääsee hiihtämään hyvin monelta seisakkeelta. Helsingin keskuspuiston ladut (ainakin ennen) Ilmalan seisakkeen läheltä, Kauniaisten Kasavuori Koivuhovin seisakkeelta ja muistan hiihtäneeni joskus Korsosta Hiekkaharjuun ja tullut junalla takaisin. Ja varsinaisella maaseudulla, missä tahansa juna pysähtyy, pääsee hihtämään. Vuokatin Latu oli siinä mielessä erikoinen että se palveli murtsikkahiihtäjien lisäksi myös mäkihypyn ja alppihiihdon harrastajia. |
||||
|
|
16.10.2018 23:46 | Rainer Silfverberg | ||
| On | ||||
|
09.10.2018 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| On vain yksi torni, sen halki menee porrashuoneen ikkunat. Rakennus on HOK:n entinen toimisto- ja ravintolarakennus ja Mannerheimintie 66:ssä. | ||||
|
26.09.2018 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta osaavatko venäläisten vetureiden asiantuntijat sanoa onko tämä yksirunkoinen versio RZD:n kaksirunkoisesta ChS7-sarjasta jonka Skoda on kanssa valmistanut? |
||||
|
26.09.2018 22:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut nyt tarkoitus kinata siitä missä juridisessa muodossa Karhumäki on ollut Suomalaisten hallussa, vaan varsinainen syy miksi aloin kommentoida tätä ketjua oli se, että on se kummaa kun jostain Itä-Karjalan Karhumäestä voi matkustaa kansainvälisellä junalla n 1000 km päähän lähelle keski-Eurooppaa kun taas meiltä Suomesta ei saada aikaan junaa ylipäänsä miltään paikkakunnalta edes Haaparantaan! Ymmärtääkseni ruotsalaisilla olisi valmius ajaa junia esim Luulajasta Haaparantaan mutta Suomella ei. Ja kilpailutuksen estäminen ei ole syy koska rajat ylittävä matkustajajunaliikenne vapautettiin EU:ssa kilpailullle jo reilut 10 vuotta sitten. Ja vastauksen siihen toiseen kysymykseen löysin Saksan aikatauluhausta: se ei kulje Pietarin kautta ollenkaan vaan kiertää itäpuolelta Lotinanpelto-Olhava-Novgorod -reittiä. Harmi sinänsä koska jos olisi kulkenut esim Pietarin Laatokan aseman kautta olisi voinut suomalaisetkin sitä käyttää. |
||||
|
|
26.09.2018 21:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Eihön se tietenkään kuulunut kuin lyhyen ajan, mutta jotain se kuitenkin kertoo asutushistoriasta että suomenkielinen nimi on vanhempaa perua kuin miehityksen ajalta. Mutta osaako kukaan vastata siihen varsinaiseen kysymykseen? |
||||
|
|
26.09.2018 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa että Suomelle aikoinaan kuuluvista alueista pääsee suoralla junalla lähes Keski-Eurooppaan asti. Mitä asemaa Pietarissa juna käyttää? |
||||
|
10.09.2018 21:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Kerava | ||||
|
22.08.2018 21:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Mksaako HSL VR:lle myös siitä että Z- ja R -junat ajavat 160 km/h Keravan ja Pasilan välillä? | ||||
|
|
22.08.2018 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Dm 8/ 9 sarjalla ajettiin 140 km/ todellakin Helsinki-Imatra pikajunapari (kesäisin Savonlinnaan) ainakin vuosina 1983 ja 84. Dr13 oli varaveturina usein Kouvola-Imatra välillä ja pysyi Sr1 veturien aikataulussa. 140 km/h osuus ulottui Luumäelle asti, ei pelkästään Kouvolaan. Koska opiskelin Lappeenrannassa tuli junalla kuljettua usein lähes koko 1980-luvun ja ainakin valoisaan aikaan pyrin kellolla ja km-tolppien avulla mittaamaan ajonopeuksia. Ennätys Porkkanalle taisi olla 145 km/h ja veturivetoiselle junalle 155 km/h jopa puuvaunujen kanssa! Jyväskylän onnettomuuden jälkipyykinä todellakin alennettiin nopeuksia asteittain ja pienetkin ylinopeudet kiellettiin ankarasti, ja sen seurauksena aikataulut meni uusiksi. Vasta oikoradan valmistuttua pystyttiin ajoaikoja lyhentämään. |
||||
|
|
21.08.2018 23:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Pakitan sen varran että vuosi jolloin rantaradan ja muutaman muun radan liikennettä hidastettiin v 2000 kesäaikataulujen astuessa voimaan. ks http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/41#Uusi%20aikataulu%20hidastaa%20junia Rantaradalla matka-aika piteni useimmilla junilla 4 min, mutta Savon radalla huomattavasti enemmän. |
||||
|
|
21.08.2018 16:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei siinä ollut muuta logiikkaa kuin että RHK:lla vaihtui Jkylän onnettomuuden jälkeen turvallisuusjohtaja jolta median rauhoittamiseksi vaadittiin näyttöä muutoksista. Loppujen lopuksi sillä ei ollut kovin paljon merkitystä koska kahdella kuskilla ei sen takia sitten ajettu muita junia kuin pendolinoja, ja muiden rantaradan junien osalta pidennettiin matka-aikaa vähän. Eihän rantaradalla nytkään päästä kuin muutaman junan osalta alle 2 tunnin ajoaikoihin. |
||||
|
|
21.08.2018 13:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä formuloin väärin. Tietenkin piti olla JKV, mutta rantarata oli siihen aikaan ainoa rata jolla sellainen oli, ja koska RHK määräsi toisen kuskin takaisin juniin jotka ajoivat yli 140 km/h, teki VR päätöksen että muut kuin pendolinot ajavat enintään 140, myös rantaradalla. Aikatauluissa se näkyi n 5 minuuttia pidentyneinä ajoaikoina päästä päähän, ja silloin oli perusteltua luopua Sr2 vetureiden käytöstä rantaradalla, koska niitä tarvittiin ennemmin Pääradan raskaissa junissa. Myös vanhojen sinisten vaunujen jarruilla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa. Siihen aikaan Jyväskylän onnettomuuden oikeuskäsittely oli vielä kesken ja lehdistö esitti paljon kritiikkiä rautateiden turvallisuusongelmista, joka johti väliaikaisesti tiukentuneisiin turvallisuusmääräyksiin. |
||||
|
|
21.08.2018 00:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Näistä rantaradan nopeusrajoituksista vielä sen verran, että Jyväskylän v 1998 junaonnettomuuden jälkeisenä aikataulukautena alensi Ratahallintokeskus kaikkien junien, joilla ei ollut 2 kuljettajaa, nopeuden 140 km/h:ksi, riippumatta siitä oliko JKV käytössä tai ei. Se tarkoitti sitä että rantaradalla kaikkien muiden junien kuin pendolinojen nopeus laski 140 km/h:ksi ja Sr2 veturit korvattiin Turun junista hitaammilla Sr1:sillä, koska VR ei halunnut laittaa kahta kuskia ajamaan niitä. Tätä hitaampaa kautta kesti noin vuoden. Sinä aikana ilmestyivät myös turvavyöt joihinkin IC 2-kerrosvaunuihin RHK:n turvallisuusjohtajan määräyksestä. | ||||
|
19.08.2018 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisi olla yhtä hyvin Kauniainen, koska makasiini samannäköinen ja toisella puolella rataa radanvartijamökki. Kuvia Kauniaisten asemaympäristöstä löytyy mm tästä: https://www.kauniainen.fi/files/3391/Rautatieasema-100-Jarnvagstation.pdf Kauniaista vastaan puhuu se että siellä makasiinilla oli savupiippu ja korotettu laituri makasiinin kohdalla ainakin vuonna 1912 (sivun 7 kuva) . Ellei ollut ihan alkuvaiheessa ilman niitä. |
||||
|
15.08.2018 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä tarjoan vaihtoehdoksi Kauniaista. | ||||
|
30.07.2018 23:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkiko muuten korvaava bussi Salosta Karjaalle Tammisaaren kautta? Näin samana lauantaina kun olin tankkaamassa autoani Tammisaaressa, Salon ja Hangon teiden risteyksen bensiksessä, Amperin bussin jonka linjakilvessä luki "VR". Jos kulki Tammisaaren kautta, päästikö se ulos matkustajat jotka olivat menossa sinne tai Hankoon, vai veikö se heidät ilman pysähdystä Karjaalle asti? |
||||
|
24.07.2018 14:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä laitan kesämökillä talveksi avonaisen tikkuaskin ikkunoiden väliin. Mökki sijaitsee sellaisella alueella että ikkunat lahoaisivat alta aikayksikön jos ei jotain vippaskonsteja käytä. | ||||
|
15.05.2018 21:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ukki on ollut Markovillassa noihn aikoihin mutta en tunnista kuvasta. | ||||
|
28.04.2018 19:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko kuva otetttu niin että seisot jollain sillalla ja käytät kauko-objektiivia? | ||||
|
28.04.2018 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis missä tällainen rata oikein on? Onko se yksityisomistuksessa vai jonkun firman tai museon tai muun vastaavan julkisen tahon ylläpitämä? | ||||
|
25.04.2018 23:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Olenko nyt ihan väärässä jos väitän että nuo eivät ole voineeet olla Di eli vanhan kakkosluokan vaunuja koskaan koska niissä ei tietääkseni ollut hyttejä, ainoastaan Ci:ssä oli? Tai jos on ollut niin jossain 1800-luvun vehkeissä joita nämä eivät siis ole? | ||||
|
16.04.2018 21:53 | Rainer Silfverberg | ||
| On tainnut olla samat tyyppipiirustukset kuin Jokioisten rautatiellä :D | ||||
|
16.04.2018 19:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei siis toimi asemana enää. | ||||
|
16.04.2018 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen itse matkustanut P2:lla kesällä 1973 mutta silloin oli teräksinen kahvilavaunu. Se oli lisäksi Suomen Ravintolavaunu Oy:n operoima eikä siis Matkaravinnon. Eli veikkaan että puuvaunu on matkatavaravaunu. | ||||
|
05.04.2018 16:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannattaisiko joidenkin alkaa opetella tulkitsemaan pilke silmäkulmassa kirjoitettuja kuvatekstejä? | ||||
|
29.03.2018 21:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Voiko kuva todella olla vuodelta 1917? Rakennus taustalla näyttää liian "modernilta". Haagan vaunu näyttäisi joka tapauksessa olevan kyseessä. | ||||
|
15.03.2018 22:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö N-juna ole tyyppiä Sm2? Miksi pääradan pikajunaa on vedetty dieselillä vuonna 1978? Onko kuvauspäivänä sähköt ollut poikki tai vastaava poikkeustilanne jossain? Tai jos kyseessä on Karjalaan menevä juna niin silloin vetovoima olisi todennäköisemmin ollut Dr13? |
||||
|
01.03.2018 20:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ymärtääkseni littera säilyi puumakuuvaunuissa luokanalennuksen jälkeen. Johtuu siiitä että mitään varsinaisia muuoksia ei vaunuihin tehty, alettiin vain myydä makuupaikkoja 2 hengen hytteihin vaikka matkustajalla oli 2. luokan matkalippu. Tämä johtui siitä että VR halusi ylläpitää "tasoeroa" juuri likenteeseen tulleisiin teräsvaunuihin verrattuna. | ||||
|
17.02.2018 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksalaisessa kirjassani "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" on tämä sama kuva tarkempana. Ruotsiksi siinä lukee "Restaurationsvagn". Sitä muuten ihmettelen, miten suosittuja matkustajien joukossa nämä R-litteran ravintolavaunut olivat 1920-luvun ja 30-luvun alun itsenäisessä Suomessa? Kieltolaki varmaan koski myös junia? |
||||
|
14.02.2018 19:11 | Rainer Silfverberg | ||
| missä kyseinen valokuva on, onko se täällä Vaunut.orgissa? | ||||
|
|
13.02.2018 20:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on kirja "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" (vuodelta 1976). Sen mukaan tiikkivaunut oli ruskeita, paitsi eräiden luksusjunien vaunut jotka oli kaksivärisiä ruskea-kerma. Sinennen vväri ilmestyi teräsvaunuihin vuodesta 1922 alkaen, mutta puuvaunut myös jos kuuluivat sellaiseen junakokonaisuuteen jossa muut vaunut oli sinisiä. Sitten oli erilaisia pullman ja matkatavaravaunuja jotka oli 2-värisiä joko ruskea-kerma tai sininen kerma jne. Suomen kohdalla oletann että oli ruskeita ja yksivärisiä. |
||||
|
|
12.02.2018 23:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ymmärtääkseni CIWL alkoi malata vaununsa sinisiksi vasta 1920-luvulla. Olisiko näissä Venäjän vallan aikana Suomessa kulkeneissa vaunuissa voinut olla tekstit venäjäksi toisella puolella ja toisella puolella ranskaksi? 1930-luvulla tuoduissa vaunuissa oli tekstit toisella puolella suomeksi ja toisella ruotsiksi. |
||||
|
Kuvasarja: Sommaren är kort! |
15.01.2018 19:06 | Rainer Silfverberg | ||
| - det mesta regnar bort! | ||||
|
08.01.2018 17:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikko: sun kannataisi opetella erottaa sarkasmit syytöksistä. Koko tämä ketju on yhtä huuhaata. Vaunujen varastoinnista Turkuun päätettiin vasta sen jälkeen kun tuli tieto että Berner aikoo lyödä VR:n päreiksi eli ne jotka ovat päättäneet varastoinnista ovat olleet tietoisia mitä siitä voi seurata. Outoa että samaan aikaan vanhat SM-junat ovat säilyneet varsin ehjinä Joensuussa. | ||||
|
|
08.01.2018 17:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä he tietävät että heitä ei muutenkaan huolita kalustoyhtiöön, koska sinne otetaan vain Bernerin kavereita? Kiusa se on pienikin kiusa. | ||||
|
31.12.2017 12:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin vamaan. Itse muistan 60-luvun junamatkoistani vain pari matkaa "porkkanalla" Hki-Tampere ja toisaalta Ruotsin puolelta sukulaisten luona kun käytiin kylässä. Ravintolavaunua ei käytetty noilla matkoilla. | ||||
|
|
30.12.2017 18:12 | Rainer Silfverberg | ||
| En tiedä kaivattiinko. Puuvaunuista koostuvien viikonloppujunien kahvilavaunussa istui enimmäkseen vanhemman polven isäntämiehiä pilsnerin ääressä ja kahvila oli niin tännä tupakansavua että voisi veitsellä leikata! Suomessa oli siihen aikaan, ennen öljykriisiä, muodikkkaampaa matkusta linja-autolla tai jopa lentokoneella pidempiä matkoja. Ennen oikoratoja ja sähköistystä juna oli pitkillä matkoilla auttamattoman hidas ja vanhanaikainen. Mutta onneksi tilanne alkoi muuttua 190-luvun loppupuolella. Muistan että vielä 80-luvun alussa vain Kemijärven yöjunassa oli kahvila, muissa oli kärrytarjoilu. |
||||
|
|
29.12.2017 19:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy muistaa että alkoholilainsäädäntö oli ennen 1970-lukua paljon tiukempi että tarvetta varsinaisille ravintolavaunuille joissa oli anniskeluoikeuksia oli paljon vähäisempi kuin nykyisin. Kahvilavaunuja oli toki monenlaisia, ja moottorikiitojunissa oli pöytiin tarjoilu, ja myös omia eväsvoileipiä syötiin ahkeraan. |
||||
|
15.12.2017 22:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkeeko Moskova-Nizza juna enää lainkaan? Sehän on kulkenut Wienin kautta. Entä Moskova-Bratislava ja Budapest, vieläkö ne kulkee? | ||||
|
05.12.2017 20:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni oli Idän Pikajunassa vielä vuoteen 1978 CIWL:n vaunuja kun se kulki vanhaa reittiä Pariisi-Geneve-Milano-Belgrad-Istanbul. 1978 reittiä muutettiin Pariisi-München-Wien-Budapest-Bukarest:iksi. Rinnan kulki sellainen juna kuin "Arlberg-Express" Pariisi-Zûrich-Wien jolla saattoi olla kuvan vaunu tulla Wieniin. Siirtolaisjunat "Tauern-Orient"ja "Akropolis" taas kulkivat Saksan Ruhr-alueelta Münchenin kautta Istanbuliin ja Ateenaan mutta niistä oli turha etsiä ykkösluokan mukavuuksia.Uudemmat CIWL:n vaunut siirrettiin 1970-80 luvun taitteen molemmin puolin länsieurooppalaisten rautateiden muodostamaan TEN-makuuvaunupooliin ja vanhemmat myytiin köyhempiin maihin tai romutettiin. Vuosisadan alkupuoliskon "vintage" -vaunut pelastivat nostalgialiikennettä harjoittavat yhtiöt VSOE ja Intraflug. | ||||
|
Kuvasarja: Juhlajuna Kannuksen asemalla 30.11.2017 |
01.12.2017 21:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Anteksi tyhmä kysymykseni: Mitä Kannuksessa juhlittiin 20.11.2017? Jotain Suomen itsenäisyyteen liittyvää vai mitä? | ||||
|
26.11.2017 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Malmin edellinen asemarakennus | ||||
|
06.11.2017 22:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tolstoilla oli ennenkun ns Laatokan asema valmistui pysähdys Leningradin kehäradan jollain lähijuna-asemalla mutta Suomesta tulevat matkustajat eivät saaneet jäädä pois kyydistä tai nousta kyytiin siellä. Tolstoilla oli myös yhteen aikaan kotimaan liikenteen vaunuja pelkästään neuvostokansalaisille Viipurin ja Moskovan välillä. Saattoi olla että niiden vaunujen matkustajat saivat matkustaa myös Leningradiin sillä junalla. | ||||
|
|
06.11.2017 22:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Tähän täytyy selityksenä lisätä että junia oli vain 2 kpl/päivä ja se pidempi meni vain Moskovaan, jossa ei ollut ollenkaan istumavaunuja, kun taas Leningradin päiväjunassa oli istumavaunujen lisäksi makuuvaunuja ykkösluokan matkustajille joka lisäsi pituutta. Juna oli luonnollinen valinta tavalliselle tallaajille ja jopa liikemiehille siiihen aikaan, henkilöautoilla matkailu oli vaihtoehto vain tosiseikkailijoille, bussit tosivotkaturisteille ja lentämisen pullonkaulana olivat hankalat yhteydet Moskovan ja Leningradin päässä lentokenttien ja keskustan välillä. | ||||
|
|
06.11.2017 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivat ne 1980-luvun lopussa melko pitkiä. | ||||
|
01.11.2017 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksan DB on vastaavalla tavalla sijoittanut suuria määriä käytöstä poistettuja 1970-90 luvun lähi- ja taajamajunavaunuja, jopa melko uusia 2-kerrosvaunuja Itämeren satamakaupunkien ratapihoille ruostumaan. Lisäksi koko diesel ICEtd -moottoripikajunasarja on poistettu käytöstä teknisten vikojen takia, ehti saavuttaa n 20 vuoden iän. | ||||
|
30.10.2017 19:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Repinin vaunut olivat siniharmaita jo 1990-luvun alussa joten Tolstoin runko on kyseessä. Jos kesäaika on ollut voimassa niin kello olisi varjojen perusteella n 10:30-11:00 |
||||
|
Kuvasarja: Museorautatie Wilcze Tułowskie-Sochaczewin ja kapearaidemuseo Puolassa |
09.09.2017 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin tutun oloista! Sijaitsiko rata ennen 1. maailmansotaa niillä Puolan alueilla jotka kuuluivat Venäjän keisarikuntaan koska raideleveys on 750 mm eikä 760 kuten Itävalta-Unkarissa oli tapana rakentaa kapearaiteisia? | ||||
|
02.09.2017 10:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön Suomessa ennen 1. maailmansotaa liikkuneet makuuvaunut taisivat olla Venäjän rekkareissa. Kansalaissodan aikana niitä oli Mannerheimin esikuntajunassa, ja ehkä tämä vaunu on niitä, mutta joskus sen jälkeen ne poistuivat Suomesta. Ravintolavaunut jäivät ja niitä tuotiin 1920-luvulla vielä lisää ja niiden littera oli siis R. Jos vaunun alkuperä kiinnostaa niin voi löytyä jotain joko venäläisistä foorumeista esim RailClub.ru tai Wagons Lits foorumista http://www.wagonslits.de/ |
||||
|
24.08.2017 22:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai Ford Granada | ||||