Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2020 17:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa että Pöytä- eli Tikkuviinan ja Koskenkorvan maussa ei ollut käytännössä mitään eroa, sanovat "asiantuntijat" mitä sanovat. Paremmat votkamerkit ovat asia erikseen. Korvaava tuote taitaa olla ns Suomiviina tai Leijonaviina tms. |
||||
|
05.09.2020 14:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Martinlaakson radan rasituskokeessa v 1975 käytettiin pitkää vedellä täytettyen säiliövaunujen letkaa, ja onneksi, koska ne suistuivat radalta sillalla. | ||||
|
|
04.09.2020 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannattaako siltoja koekuormittaa kalliilla vetureilla, jos menee pieleen? | ||||
|
04.09.2020 16:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä tuli sattumakuvana ja olin varma että on Ranskasta. Ehkä romanialaiset aikoianan tekivät yhteistyötä ranskalaisten moottorivaunuvalmistajien kanssa koska niin samannäköinen? | ||||
|
04.09.2020 14:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Koska kyseessä on kuitenkin kauko-ohjauksen piirissä oleva liikennepaikka ja asemarakeennus lähinnä tekninen laitetila, niin parempi tämä on kuin monet muut vastaavat ympäri rataverkkoa. | ||||
|
|
03.09.2020 17:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Tasakatto on ihan hyvä jos uusii bitumikermin ja huolehtii sadevesikourujen toiminnasta ja kolaa lumet pois silloin kun sitä kertyy yli puoli metriä. | ||||
|
01.09.2020 20:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvasta ei selviä onko kyseessä rautatie- vai raitiotietyömaa. Nimi Hallila ei avaudu ulkopaikkakuntalaiselle. | ||||
|
01.09.2020 20:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Voihan se olla että joku muu kioski tai kauppa Kemijärvellä myy VR:n lippuja, ja matkatoimistojen pitäisi, jos sellainen on siellä ylipäänsä. | ||||
|
31.08.2020 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuulemma cateringkin ottaa nykyään enemmän huomioon asiakkaiden toivomuksia! | ||||
|
29.08.2020 22:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Suomi on ollut 25 vuotta EU:n jäsen mutta mitään ei ole tehty sille että saataisiin esim Tornion kautta tavarajunia esim telinvaihdolla Euroopaan tai pistää paukkuja Rail-Balticaan. Virolla tai Latvialla ei ole paperiteollisuutta nimeksikään, mutta Suomi hyötyisi moninkertaisesti siitä että Tallinnasta olisi toimiva rautatie länteen. Ei tarvita mitäään kallista tunnelia Suomenlahden alle vaan junalautta Vuosaaresta. | ||||
|
|
29.08.2020 22:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä näen Suomen bulkkiteollisuuden logistiikkaongelmana sen että juna mene vain satamaan josta kuorma pitää siirtää laivaan ja taas purkaa laivasta junaan tai rekkaan. Ruotsalaiset tehtaat lähettävät vastaavanlaiset bulkkitavarat yhdellä ja samalla junalla perille asti. | ||||
|
28.08.2020 23:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Muutamallaavainsanalla löytyi mutkien kautta tämä kaupallinen sivu: https://www.maerklin.de/de/produkte/details/article/48785/136/?tx_torrpdb_pi1%5Bbacklink%5D=136&tx_torrpdb_pi1%5Bpage%5D=1&tx_torrpdb_pi1%5Bperpage%5D=10&tx_torrpdb_pi1%5Bera%5D=0&tx_torrpdb_pi1%5Bnewonly%5D=0&tx_torrpdb_pi1%5Bavailable_only%5D=0&tx_torrpdb_pi1%5Bgaugechoice%5D=2&tx_torrpdb_pi1%5Bgroupchoice%5D=0&tx_torrpdb_pi1%5Bsubgroupchoice%5D=0&tx_torrpdb_pi1%5Bfeature%5D=0&tx_torrpdb_pi1%5Bcatalog%5D=0&tx_torrpdb_pi1%5Bsearchstring%5D=&tx_torrpdb_pi1%5Bsearch_artnum%5D=48785&tx_torrpdb_pi1%5Bsearchres%5D=1 Eli tämä VR:n vaunu Pasilassa voisi olla samaa tyyppiä alunperin kuin tämä KPEV:n yhdysliikennevaunu? |
||||
|
|
28.08.2020 13:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. mutta alkuperänen kysymykseni koskee aikaa ennen 1. maailmansotaa. Oli olemassa jotain preussilaisia tavaravaunuja joilla oli lupa liikennöidä Venäjällä leveäraideverkolla (tai päinastoin). Osa oli yksityisvaunuja tyyliin elintarvikkeita kuljettavia kylmävaunuja tai säiliövaunuja ja niissä oli tietenkin firman tekstit kyljessä.Mutta oliko tällaisia "tavallisiakin " umpivaunuja rajan ylittävässä liikenteessä? | ||||
|
28.08.2020 11:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Se mikä minua eniten ottaa päähän on että yritetään tyrkyttää kännykällä maksamista ja asioiden hoitamista erilaisissa kaupantekotilanteissa ja jopa julkisissa palveluissa. Älypuhelimen käyttö sellaisiin toimenpiteisiin on vaativaa jo yli 50-vuotiaille ja mahdotonta sellaisille joilla näkö ja motoriikka ei ole kunnossa. Suuri osa kännykkäapeista on turhia, ne on luotu vain siksi että yritys tai palveluntarjoaja haluaa näyttää että seurataan aikaa. Muovikortti on ehdottomasti kätevin tapa maksaa tai todistaa kanta-asiakkuus, niitä on ollut yleisessä käytössä jo yli 40 vuotta ja sitö ei saa missään nimessä korvata millään känykkäsoveluksella. Jos haluaa asioida viranomaisten kanssa pitäisi normaali nettisovellus tietokoneella olla ensisijainen vaihtoehto, toissijainen tse paikan päällä asioiminen. | ||||
|
|
28.08.2020 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen 1. maailmansotaa koko Baltia ja suuri osa Puolasta kuului Venäjäle ja päärataverkko oli leveäraiteista. Preussille kuuluivat Königsberg (nylk. Venäjän Kaliningrad). Raja-asemista tärkein oli Isterburg / Wirballen jossain Königsbergin ja Kaunasin välillä. 1. maailmansodan jälkeen Baltian maiden itsenäistyttyä alettiin ratoja normaliraiteistaa niin etttä esim Königsbergistä Riikaan kulkeva päärata oli normaaliraiteinen. |
||||
|
|
27.08.2020 21:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Jostain olen lukenut että ennen 1. maailmansotaa oli Preussilla ja Venäjän keisarikunnalla rajan ylittävää yhdysliikennettä pyöränvaihtokelpoisilla vaunuilla. Onko tämä mahdollisesti jotain siitä peräisin olevaa kalustoa? | ||||
|
27.08.2020 20:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Ylittääkö tämä jonkun vesistön? | ||||
|
|
27.08.2020 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei muuten saa enää. | ||||
|
26.08.2020 22:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotain merimiesslangia veikkaan nimen alkuperäksi. Millaisilla ihmisillä on merimiesten mielestä ollut "leveä kallo"? Vai onko paikalla jokin ihmisen kallloa muistuttava luonnonkohde, vai liittyykö eläimiin? | ||||
|
23.08.2020 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Totta vieköön! | ||||
|
23.08.2020 23:07 | Rainer Silfverberg | ||
| ICN tai EN tai Nightjet ovat kaupallisia junatyyppejä Euroopassa. Ne junatyypit joita tässä käsitellään ovat Väyläviraston käyttämiä. | ||||
|
22.08.2020 15:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli samalla paikkakunnan ainoa kaukojuna-asema ennen kuin päärata uusittiin ja laitettiin kulkemaan Södertälje Sydin kautta. | ||||
|
22.08.2020 01:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Mynämäki | ||||
|
18.08.2020 13:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ollut lapsuudesta/nuoruudesta sellainen muistikuva että Tampereella tai sen välttömässä läheisyydessä olisi Näsinneulan lisäksi toinen korkea torni, ja tämä taisi olla juuri se! Toivottavasti sitä ei pureta, ja ettei Turun Pääskyvuoren linkkitorniakaan purettaisi, vaan löytyisi arvokasta uusiokäyttöä. | ||||
|
10.08.2020 23:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun ei ole oikein mahdollista käydä paikanpäällä ja ainoa apuväline on Google maps niin on todella vaikea, koska tarjolla olevien mökkien kattorakenteet eroavat tästä tai sitten ei ole pusikkoa ympärillä. Voisiko olla ihan Salon taajamassa, vanhan ratapenkan varrella "Ylhäisi" nimisessä aupunginosassa kohdassa jossa Ylhäistentie ja Veräjänkorvantie risteävät, suurin piirtein. Koordinaatit: https://www.google.fi/maps/@60.3648915,23.1255534,3a,75y,104.6h,84.97t/data=!3m6!1e1!3m4!1sq_jdQ5LW5_8QDAagHOJFRQ!2e0!7i13312!8i6656 | ||||
|
|
10.08.2020 11:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei niitä hirveän paljon ole mutta veikkaan Kuovilaa (Skogböle) | ||||
|
08.08.2020 00:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Kauniaisissa toimi hevosajuri vielä 1970-luvun alussa. Aloitin oppikoulun siellä 1971 ja koko mesta oli siihen aikaan kuin oltaisiin landella! | ||||
|
29.07.2020 15:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Tesomassa (tai lähistöllä) ollut ennen joskus seisake matkustajajunia varten? Onko siltarumpu tarkoituksella noin pitkä että ennakoidaan radan toiselle raiteeille tilaa? |
||||
|
09.07.2020 13:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Kalustokiertosyistä vedettiin pääradalla joitakin pikajunia dieselveturilla joinakin viikonpäivinä vielä 1980-luvulla. P41 oli niin hidas että ei tarvinnut sähköä. Puoli tuntia myöhemmin lähtenyt Lapponia saavutti sen Tampereella. | ||||
|
|
08.07.2020 23:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Pikajuna Hki-Tpe-Haapamäki-Seinäjoki, asianmukainen juna, yleensä vankivaunukin mukana. 12.6.1981 oli perjantai, selittää lisävaunut. | ||||
|
08.07.2020 12:13 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:llä on ollut normaaliraiteisia tavaravaunuja joskus 1990-luvulla, ne eivät koskaan käyneet Torniota lähempänä. | ||||
|
08.07.2020 08:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko 1975 Riksussa vielä höyryjä? | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
07.07.2020 21:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisit myydä kuvat Helsingin kaupungille tai matkailusta kirjoittavalle medialle. | ||||
|
07.07.2020 08:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Savonlinna-Huutokoski väli katkaistiin ymmärtääkseni moottoritien takia joka tuli radan paikalle. Kumipyörälobby siis voitti. | ||||
|
05.07.2020 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Pikkupoikana sain ristiriitaista tietoa näistä kiitojunarungoista. Kun kävelin isän kanssa Kaisaniemen puistoa pitkin ja katseltiin junia, ja lähimpänä pilkotti puna-harmaa kiitojunarunko, niin kysyin mitä nuo ovat, ja hän vastasi "venäläisiä". Toisaalta, 60-luvulla Moskovaan kulki usein punaisia venäläisiä vaunuja. |
||||
|
03.07.2020 09:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsissa suhtauduttiin kylmän sodan aikana idän uhkaan todella vakavasti. | ||||
|
30.06.2020 13:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, ei kyllä enää sytytä J.Karjalaisen biisi "Villejä lupiineja" | ||||
|
25.06.2020 10:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Millä rataosilla nämä tulevat liikkumaan? | ||||
|
24.06.2020 17:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli satumakuvana, mutta sen verran kommenttoin että on tainnut Ruotsin valtakunnanepidemologi asianmukaisissa suojavarusteissa päästä kuvaan mukaan. | ||||
|
|
24.06.2020 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tästä veturityypistä olemassa valmista pienoismallia H0-mittakavasa? | ||||
|
24.06.2020 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| 1960-luvun länsisaksalaiset osasivat jo ottaa etäisyyttä Hitleriin mutta olisivat halunneeet säilyttää 1. maailmansodan jälkeisen Weimarin tasavallan rajat. | ||||
|
24.06.2020 08:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi sanoa että Helmikuun manifesti 1899 pisti lopulta vauhtia itsenäistymishaluiille. Näitä erilaisia manifesteja tehtailtiin keisari Nikolai I hallitessa myös muiden Venäjän alusmaiden iloksi. Suomessa saatiin nauttia iloisesta autonoimiasta siihen asti kunnes keisari Aleksanteri II murhattiin. Toinen juttu on, että SVR:n rata Venäjällä oli siis kokonaan suomalaisten omistama ja hoitama. Henkilökunta oli suomalaista tai ainakin SVR:n palkkaamaa, eli voisi verrata "yksityisrataan" Venäjän alueen sisällä. Tällainen meininki ei ihan nykymaailmassa toimisi, mutta sen ajan rautateitä voisi verrata tämän päivän lentoliikenteeseen. |
||||
|
|
24.06.2020 00:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen aikaan kun liikenne ylipäänsä oli aika vähäistä, oli sanomalehdissä ilmoituksia "junien kulkuajoista". | ||||
|
|
23.06.2020 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Sortokautta edeltävä aika omine rahoineen ja postimerkkeineen ym osoitti venäläisille suomalaisten halun itsenäistyä. | ||||
|
23.06.2020 00:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuoden 1965 turistissa on kaikkien MK-junien, sekä Dm8 että Dm4 kohdalla ympyröity haarukka ja veitsi. Joskus 1970-luvulla symboli vaihtui suorakaiteen muotoiseksi ja ympyröity siirtyi tarkoittamaan itsepalveluravintolaa. | ||||
|
|
22.06.2020 19:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhojen aikataulujen symbolit: - Veitsi ja haarukka ilman kehystä: Junassa on ravintolavaunu anniskeluoikeuksilla tai asemalla on ravintola - Veitsi ja haarukka kehyksissä: Junassa on ruokatarjoilua istumapaikoille (Dm4 / Dm8 / Dm9) - Veitsi ja haarukka ympyrän sisällä: Junassa on itsepalveluravintola (Rkt) rajoitetuin anniskeluoikeuksin - Viinilasi (myöhemmin kahvikuppi): Junassa on kahvilavaunu tai kiertävä kahvi-/virvoketarjoilu, tai asemalla on kahvila |
||||
|
|
22.06.2020 19:43 | Rainer Silfverberg | ||
| "Ost-Zone" tai "die Zone" olen minäkin lukenut joidenkin Saksan 2. maailmansodan jälkeiseen jakoon tyytymättömien länsisaksalaisen käyttävän DDR:stä. Samalla tavalla kuin "Pankow". Mutta ne nimitykset ovat siis jääneet historian roskakoriin. Oder-Neisse rajaan Puolan kanssa olivat eräät kanssa tyytymättömiä. Samoin Itä-Preussin liittämiselle Neuvostoliitoon. "Von der Maas bis an die Memel" laulettiin Saksan kansallislaulun vanhemmassa versossa. (Memel = nykyinen Klaipeda). |
||||
|
20.06.2020 16:22 | Rainer Silfverberg | ||
| "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Heti kun Puna-armeija oli 1945 vallannut Berliinin, päätettiin että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä ensin neuvostoliittolaisille ja DDR:n perustamisen jälkeen kyseisen valtion johdolle, ja alue eristettiin ulkopuolisilta. Varsinainen hallinto siirtyi Berliinin keskustaan 1964 mutta edustusdatsat jäivät. Tosin Udo Lindenbergin uussanoitusta vanhasta "Chattanooga choo choo"-iskelmästä ei tulkittu loukkaukseksi tai ei ainakaan pahaksi sellaiseksi hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. | ||||
|
15.06.2020 23:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Meänkielen synnystä olen lukenut kyllä sellaisen version että se kehitettiin siksi, että kun 1960-luvulla Tukholman herrat ja rouvat alkoivat vihdoin ymmärtää Norrbottenin suomen murteita puhuvien tarvetta saada käyttää omaa kieltään, heille yritettiin ensin opettaa Suomessa puhuttavaa nykysuomea, mutta he eivät oppineet kunnolla sitä. Siksi kehitetiin meänkieli jossa on vaikutteita murteista ja lainasanoja ruotsista. Ne jotka puhuvat sitä ovat ilmeisen tyytyväisiä siihen. Toisaalta olen itse havainnut että sikäläiset osaavat aika hyvin kanssa nykysuomea. Saamen kieliä on pohjois-kalotilla yhteensä 9 ulottuen aina Kuolan niemimaalta Ruotsin Jämtlantiin asti. Suomessa on kolme saamen kieltä. |
||||
|
09.06.2020 11:47 | Rainer Silfverberg | ||
| DR eli Itä-Sakan valtionrautatiet ei tarvinnut suurnopeusvetureita koska radoilla oli sn 120. Virtaviivaisin ja nopein juna taisi olla dieselmoottorivaunujuna V18.16 jota käytettiin kiitojunissa Berliinistä pääasiassa ulkomaan kohteisiin. Sen väritys oli sama kuin länsieurooppalaisilla TEE-junilla. | ||||
|
08.06.2020 12:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla Mitsubishi Lancer? | ||||