Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.08.2017 22:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai Ford Granada | ||||
|
|
23.08.2017 21:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Talbotit tulivat kanssa vasta 1980-luvulla. Mä veikkaan Volvo 240-sarjaa. | ||||
|
23.08.2017 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Imatran Ajojen (ratamoottoripyöräilyn MM-osakilpailu) aikaan oli ainakin v 1974 pysäköity Imatrankosken ratapihalle matkustajajunan runko (puuvaunuja) josta ilmeisesti kutsuvieraat pystyivät paraatipaikalta seurata ajojen tapahtumia. | ||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
05.07.2017 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun mielestäni englantilainen translitterointitapa ilman ylimääräisiä merkkejä on tällaisella harrastajasivulla jonne joku ulkomaalainenkin saattaa eksyä, käytännölllisin. | ||||
|
03.07.2017 08:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Kestikö silta Tr1:n akselipainoa? | ||||
|
29.06.2017 09:09 | Rainer Silfverberg | ||
| ARP-puhelin taisi olla joskus ihan alkuaikoina kokeilumielessä jossain EP-junassa. Siitä ei ole muistikuvaa oliko se ravintolavaunussa vai ykkösluokassa. Eikö ARP toiminut niin että ei voinut suoraan valita minne soittaa vaan puhelu piti tilata keskukselta? NMT450-verkossa toimivat tulivat n vuonna 1984, ensin Express-ja EP-junien Rt-ravintolavaunuihin, jolloin ne oli plexikuvussa kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/84343 , myöhemmin muiden kaukojunien Rkt-vaunuihin kuten kuvassa. Se taas on outoa että olisi toiminut valintakiekolla? Mulla on sellainen muistikuva että olisi aina ollut näppäinpuhelin, miksi olisi käytetty 1960-luvun tekniikkaa 1980-luvulla? |
||||
|
26.06.2017 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin jokainen joka ajaa japanilaisella autolla tietää millaiseen rumbaan pitää varautua kun aikoo tankata bensa-asemalla jolla on ruuhkaa ja jonoa mittareille. | ||||
|
15.06.2017 09:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Toinen varmaan telkkaria varten ja toinen luultavasti jotain VHF:ää tai vastaavaa joka oli liikkuvien puhelinten standardi ennen kännyköitä. | ||||
|
13.06.2017 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli vanha sattumakuvana, mutta kysyn kuitenkin: Onko tämä photoshopattu? | ||||
|
02.06.2017 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun kävin Buslovskajassa työasioissa aika monta vuotta sitten kuitenkin neukkuajan jälkeen, niin eräs nainen, taisi olla apulaisasemapäällikkö tai jotain vastaavaa, osasi ruotsia, ja kuulemma monet muut suomea. En tiedä kuuluiko se ruotsin osaaminen viranhoitoon. | ||||
|
02.06.2017 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö näistä osa myyty Ausseihin jossa sama raideleveys kuin Espanjassa, ainakin youtube videoiden perusteella? | ||||
|
31.05.2017 13:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Kirjoita vaan, mutta ehdotan että teknisiä nippelitietoja eritellään esim ranskalaisin viivoin. Voi myös linkata saksalaisiin tms tietolähteisiin koska ne ovat versin perusteellisia ja moni meistä ymmärtää saksaa. Jos sattuu tietämään jotain hauskoja yksityiskohtia tai juttuja jostain veturista, kokonaisesta junasta , rataosasta tai asemasta niin moni lukee niitä varmaan mielissään. Eturauhassyövästä ei kannata huolestua koska se alkaa vaivata tavallisesti 80-vuotiailla ja vanhemmilla. Jos terveyskeskuslääkärille kertoo virtsaamisongelmista niin pääsee varmaan seulontaan mutta ei se merkitse maailman loppua vielä vaikka arvot olisivat vähän koholla. Olen itse kanssa käynyt kyseisen prosessin läpi. Tietysti jokainen voi 60 paikkeilla olla huolissaan terveydestä yleisestikin mutta useimmiten vaivat korjaantuu muuttelemalla elintapoja. Monet miehetkin elävät nykyisin yli 80-vuotiaaksi. t. Rainer 56 v |
||||
|
30.05.2017 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuuntelin kerran junassa kahden naisen keskustelua, toinen olisi halunut ostaa HSL:n seutulipun kun konnaria ei näkynyt, toinen neuvoi lataamaan "VR Lähijunasovellus". Ei tullut jostain syystä lippua ostettua. | ||||
|
29.05.2017 14:53 | Rainer Silfverberg | ||
| En rupea kinaamaan mutta Helsingin ortoilmakuvassa http://kartta.hel.fi/ vuodelta 1964 siltaa ei vielä ole, mutta rakentaminen aloitettu koska Turuntien liittymäsilmukan ääriviivat erottuu. Vuoden 1969 kuvassa silta on valmiina. Mulla on sellainen muistikuva että silta ehti olla aika kauan puolivalmiina ennenkuin otettiin käyttöön, vuosi voinut olla 1966 tai 1967. Ja sellainen muistikuva on että puomit oli koko tien ylittäviä. Kauniaisten tunnelista en tiedä tarkkaan valmistusvuotta, mutta vielä 1970-luvun alussa oli vanha radan ylittävä tie olemassa rinnakkain, tosin "kevyen liikenteen väylänä". Me sikäläistä oppikoulua käyvät oppilaat emme välittäneet kulkea tunnelista jos mentiin kauppaan välitunnilla, kerran tuli kiire kun keskipäivän pikajuna lähestyi hurun vetämänä täyttä vauhtia kun joukko oppilaita oli ylittämässä rataa oikotietä..... |
||||
|
|
29.05.2017 13:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kun olin pikkupoika niin "kehäykkönen" ylitti radan Leppävaaran kohdalla puomein varsustetulla tasoristeyksellä. Silta valmistui jotain luokkaa 1967 tai myöhemmin. Ei ole muistikuvia siitä olisiko puomit olleet käsikäyttöisiä, mutta kunnollisia koko tien ylitäviä puomeja suojaverkkoineen olivat, ettei kissaa isompi otus olisi mahtunut läpi. Ja junaa sai odottaa tosi kauan........ | ||||
|
25.05.2017 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Littera TE eli sotasaaliina saatu saskalainen Br52 | ||||
|
25.05.2017 09:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvassa venäläinen 2000-luvun alusssssa suunnittelema Sokol suurnopeusjuna josta valmistettiin vain prototyyppi. Kuva otettu luultavasti jollain rautatiemuseolla tai "romuvarikolla". |
||||
|
23.05.2017 15:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt meillä on D-Zugeja Suomessakin! | ||||
|
22.05.2017 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis tämä kuva ei voi olla 1960-luvulta koska pylväät ja ajolangat ovat jo olemassa! Voi kyllä olla vuosi tai juuri ja juuri pari vuotta ennen Hki-Seinäjoki sähköliikenteen alkua 1975. Mutta jos Huru-vetoisen yli 10 vaunuisen junan piti pysähtyä jollain seisakkeella niin aika löysä aikataulu sillä on täytynyt olla! Milloin rengasmatkoja myytiin viimeisen kerran? Mulla on sellainen käsitys että ei enää 1974 kun itse rupsein matkustamaan eri puolella Suomea junalla omin päin. |
||||
|
22.05.2017 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin pitäisi! | ||||
|
|
22.05.2017 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis pysähtyivätkö kaukojunat Aulangolla/Hopealinjalla ihan aikataulun mukaisesti vai vain silloin kun otettiin jotain julkimoita kyytiin? | ||||
|
10.05.2017 13:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jouni Hytönen: "Eivät kai Green Cargo ja Railion ole olleet samaa yritystä missään vaiheessa? " Tarkistin asian niin Green Cargo ja DB omistavat yhdessä Railion Scandinavian. Eli Green Cargo pelkästään on Ruotsin kortimaan liikennettä varten ja Scandinavia ulkomaan liikennettä. |
||||
|
|
09.05.2017 16:46 | Rainer Silfverberg | ||
| No joskus kun piti ajaa erikseen jokin erikoismatkustajavaunuista koostuva tilausjuna Juutinrauman sillan yli niin vain Green Cargolla olisi ollut teknisesti sopiva veturi mutta se ei saanut verotussyistä vetää junaa muutoin kuin ilman matkustajia. Eli matkustajat bussilla yli ja juna tyhjänä. Tai sitten sekoitan Tanskan Railioniin joka on samaa firmaa. | ||||
|
|
09.05.2017 15:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkahuollon tavarakuljetus on ristisubventiota mitä suurimmassa määrin. Monet pienemmät bussifirmat eivät eläisi ilman sitä, ja liikennelupiin perustuva bussiliikenne on monopoliasemassa siellä missä junia ei kulje eikä myöskään lentokoneet. Ajamalla "sekabusseja" joissa on sekä tavaraa että muutama matkustaja ollaan saatu aikaan syrjäseutuja palveleva perusinfrastruktuuri joita mitkään uberit ei korvaa. Mä luulen että VR Cargon kuuluminenn VR Osakeyhtiöön taustalla on se että VR ei ole halunnut eriyttää veturinsa eri tavara ja henkilöliikenneyhtiöihin. Tietysti se olisi mahdollista mutta vaatii tarkempaa kirjanpitoa. Ruotissa esim missä näin on, ei kaikilla Green Cargon vetureilla saa edes ajaa matkustajajunia eri verokannan takia. Myös se että VR:llä ei ole omaa ulkomaanliikennettä EU-maihin käytännössä ollenkaan on mahdollistanut sen että ei tarvitse eriyttää. Täytyy muistaa että VR:llä on myös muita, kilpailuilla markkinoilla ulkomaita myöten toimivia yhtiöitä kuten VR Track Oy. Sitten kun monopoli puretaan niin katotaan mitä tapahtuu. |
||||
|
|
09.05.2017 13:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyman: "2) Miten mahdollinen laiton ristisubventio henkilöliikenteen ja VR Cargon välillä on voitu estää, kun ne ovat olleet koko VR:n osakeyhtiöajan saman yhtiön eri liiketoimintarykmenttejä?" Millä tavalla ristisubventio saman firman eri tuoteryhmisen välillä olisi laiton? Kuljettaahan monet bussifirmatkin sekä Matkahuollon rahtia että matkustajia, samoin lentoyhtiöt ja laivavarustamot. |
||||
|
24.04.2017 13:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei koskenut kaikkia junia, vaan osa kulki sähköllä Seinäjoki-Hki. Kerran kun olin opiskelijaporukan kanssa muistaakseni v 1982 tulossa Vaasasta Helsinkiin, niin odotettiin junaa Seinäjoen asemaravintolassa jossa oli hyvä näkyvyys raiteelle. Juna Oulusta Helsinkiin oli vähäsen myöhässä ja hätäisimmät lähtivät jo laiturille odottamaan junaa kun se kuulutettiin. Sanoin muille ravintolassa oleville että jos juna tulee dieselillä niin on aikaa hakea vielä yhdet tuopit veturivaihdon ajaksi. Ja niin myös tehtiin. | ||||
|
19.04.2017 14:34 | Rainer Silfverberg | ||
| No ehkä yöllä mutta vaatii kovaa markkinointia. Jossain Laajasaloa koskevissa piirustuksissa olen nähnyt jonkun silmukan lähempänä rantaa koska sinne ajettaisiin ruuhkavuoroja myös tavallisilla ratikoilla, mutta voi olla että suunitelmat ovat muuttuneet sen jälkeen. | ||||
|
|
19.04.2017 13:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Laajasaloon tulee ainakin jonnekin kääntösilmukat. Raide-jokerista en tiedä, ja saattaisi hitaampana muutenkin tukkia tien vuoroliikenteen vaunuilta. | ||||
|
18.04.2017 01:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Photoshop-luokan sukellusveneitäkö? | ||||
|
12.04.2017 12:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se siis ollut normaaliraiteinen alunperin? | ||||
|
10.04.2017 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli random-kuvana tämä ja teksti on historiaa. Ei aukea linkki, ei! | ||||
|
10.04.2017 12:34 | Rainer Silfverberg | ||
| 1990-luvun lopussa alettiin rakentaa uutta Ymmerstan lähiötä Espoon puolelle jota uusi asema palvelisi. Samalla matka Kauniaisten Kasavuoren lähiöön lyheni. | ||||
|
10.04.2017 11:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä uudempi A1 ja sisarvaunun A2 rakentaminen alkoi Koiviston virkakauden lopussa ja oli tarkoitettu sille presidentille joka astuu virkaan Koiviston jälkeen, joka kuitenkin suosi enemmän lentomatkustamista eli vähäiselle käytölle jäi. Virkavaunujen tilauksen kalleus kauhistutti mediaa jo tuolloin koska elettiin lama-aikaa. | ||||
|
|
10.04.2017 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ymmersta olisi ollut seisakkeen muuttuneen sijainnin takia kuvaavampi nimi mutta se torpattiin kieliriitojen takia koska sillä ei ollut suomenkielistä vastinetta. Aviapolis on sensijaan kelvannut. |
||||
|
10.04.2017 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Sähköistyksen valmistuminen 1993 taisi muuttaa aikatauluja niin että Karjaan junat sai linjatunnukset. Jos en muista väärin niin taisi mennä pari vuotta 1990-luvun alussa että lähes kaikki Karjaa-Kirkkonummi paikallisjunat ajettiin busseina (kuten nyt) | ||||
|
|
10.04.2017 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tästä olen samaa mieltä, mutta sitä että juna olisi merkitty S-junaksi aikatauluun en muista. Mun mielestäni se kulki tunnuksettomana pitkälle 1980-lukua, 1990-luvusta en muista. Pysähdyskäytäntö oli muistaakseni harvempi kuin S-junalla. | ||||
|
|
10.04.2017 09:16 | Rainer Silfverberg | ||
| 1980-luvun alkupuolella oli käytössä sellainen viikonloppujunien vaunukierto kesäaikataulun ollessa voimassa, että pari vaunua, yksi niistä jaettu 1. ja 2. luokan teräsvaunu kulki Helsingistä Hankoon perjantai-iltana Turun laivapikajunassa ja vaunut palasivat takaisin sunnuntai-iltana tässä H398 vuorossa. Tässä H398:ssa oli lisäksi mukana pari puuvaunua jotka palasivat samana iltana takaisin Karjaalle tai Hankoon. Tässä H398:ssa ja sen parijunassa H399 kelpasivat seutuliput sekä HKL:n sisäiset liput. | ||||
|
05.04.2017 21:56 | Rainer Silfverberg | ||
| On aika komea asema ollakseen entisessä kehitysmaassa. | ||||
|
05.04.2017 09:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä ystävä oli Rautatievirkamiesliiton Siipipyörä-yhtiöiden ravintolaketju. Myöhemmin se myytiin Matkahuollolle. | ||||
|
|
03.04.2017 09:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmaisesti siirtomaa-aikana rakennettu, olisiko kuvaa julkisivusta kanssa? | ||||
|
31.03.2017 10:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos oikein pilkunviilaukseen mennään niin Finnlinesin autolautat poikkesivat joillakin lähdöillä myös joko Visbyssä tai Nynäshamnissa, ja Helsingistä näihin satamiin myytiin matkalippujakin, eli saattoi joku brenkkuhamstraaja käyttää sitä porsaanreikänä. | ||||
|
31.03.2017 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Siisti kuva rantaradan "kansainvälisestä". Taisi olla perjantai-ilta koska niin monta vaunua ja kaksi veturia. | ||||
|
|
31.03.2017 09:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Vastaavanlainen juna ajettiin Huopalahdesta Kauppatorille 1975 kun Martinlaakson rata avattiin. Harmi että satamarata purettiin. Sillä olisi voinut ajaa vaikka mitä junia vieläkin. Tuota että Sompasaarta olisi käytetty ruotsinlaivoja varten vähän epäilen. Sen tiedän että Finnlinesin Finnhansa ja F innpartner käyttivät sitä 1960-luvun puolivälistä siihen asti kunnes Finnjet valmistui. |
||||
|
29.03.2017 08:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Lättähattu = raitiovaunu, kaikkea sitä saa kuulla. Maalaiset toisalta kutsuvat Helsingin spåria kiskobusseiksi. | ||||
|
28.03.2017 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi on ihan totta. Entisellä "vuokra-alueella" Jeppaksen ja Päivölän välillä jossa kiskot oli naulattu limittäin, junat köröttelivät n 50 km/h. Porkkanat olivat pahimmat keikkumaan, vanha puuvaunu kulki siisteimmin. Pääradalla pitkillä Lapin yöjunilla joita tavallisesti veti Dr12, oli niin löysä aikataulu että ei ollut väliksi vaikka kiihtyvyys oli hitaanpuoleista. Kun juna lähti Helsingistä saattoi kävellä sen vieressä ihan laiturin päähän asti ennenkuin se alkoi "jättää". |
||||
|
26.03.2017 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä käytti suht ahkeraan myös Koivisto, mutta seuraava A1 joka oli tarkoitettu Ahtisaarelle tilattiin aika lailla turhaan koska jäi hyvin vähälle käytölle. | ||||
|
26.03.2017 19:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Tikkurilassa syy lehtitietojen mukaan oli että hämäräkytkin oli muurattu umpeen kun uutta asemaa rakennettiin. | ||||
|
23.03.2017 22:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen ensimmäinen Maxi avattiin Karhulaan ennen Leppävaaran Maxia. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moors Railways |
22.03.2017 12:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä varmaan pääsee matkustamaan mutta pitää varautua pitkiin passijonoihin, niin kuin ennen vanhaan kun Suomi ei kuulunut "yhteismarkkinoihin". | ||||
|
21.03.2017 21:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Tavaramakasiinin ja kuormausalueen tilalla on nyt iso parkkialue. Etualalla näkyvä ja kuvan ulkopuolelle jäävät VR:n asuinmökit on purettu ja korvattu kerrostaloilla. Aseman R-kiska purettu. Siinä muutokset lyhyesti. | ||||
|
21.03.2017 16:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisikohan kyltti kuitenkin joltain ampumaradalta? | ||||