Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2016 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö VR:n ensimmäisen ATK-pohjaisen paikanvarausjärjestelmän nimi ollut "RAP"? Vai oliko se vasta seuraavan sukupolven järjestelmän nimi ? | ||||
|
04.10.2016 14:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Rödby-Puttgartenissa ennen vanhaan sai vapaasti oleskella junakannella matkan aikana, jos siis matkusti matkustajajunalla joka kuljetettiin lautalla yli. Junakannelle otettiin junien lisäksi tavalisesti rekkoja ja busseja, mutta joskus myös henkilöautoja täyttämään kantta. Henkilöautoille pääsääntöisesti oli toinen kansi kerosta ylempänä. Käytäntö saattoi vaihdella toki lauttojen välillä. Kuvittelisin että samalla tavalla toimittiin myös Searaililla, paitsi että se ei kuljettanut matkustajajunia. | ||||
|
29.09.2016 14:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä kuvan ottaja oikein tarkoittaa "vuoden 1964 valintaoppaalla"? Kameratehtaan esite? Yliopiston tai jonkun oppilaitoksen kurssiopas, jotain armeijaan liittyvää vai mitä? |
||||
|
15.09.2016 09:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä käytössä tämä punavalkoinen liitevaunu oli? Vetikö sitä ajojohdontarkistusjunan punavalkoinen Dm7:sta muunneltu moottorivaunu vai joku Tka vai mikä? Noista "kaltereista" tuli mieleen, oliko Vankeinhoitolaitoksella myös lättähattujen liitevaunuja vai onko se pelkkä urbaani legenda? |
||||
|
12.09.2016 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö vetovaunussa ollut yhtään matkustajapaikkaa, vai oliko kokonaan tavara? Mitä reittiä tällainen juna kulki? Karjaa-Riihimäki-> ? |
||||
|
12.09.2016 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko muuten v 1975 vielä niin että "kemijärveläinen" eli P63 jakautui Tampereella kahtia että osa junasta (puumakuuvaunut?) kulki Haapamäen kautta ja osa Parkanon, vai kulkiko koko letka jo silloin Parkanon kautta? | ||||
|
01.09.2016 15:47 | Rainer Silfverberg | ||
| No miten oli Dm4:n ja vanhojen kiitojunien kanssa sitten? Oliko niiden akselipaino pienempi vai olivatko radat paremmassa mkunnossa? Tässä pari viikoa sitten oli juttua että Dm4-kiitojuna ajoi Helsingistä Savonlinnaan juuri Tpe-Hpm-Pm kautta. | ||||
|
26.08.2016 11:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Menee aiheesta sivuun, mutta moottoriteillä sai ajaa vuoteen 1973 asti niin kovaa kuin kärry kulki. Tavallisilla kanta- ja pääteillä oli kattonopeuskokeiluja 1968 -73 mutta varsinaisesti liikennemerkkejä jotka ilmoitti suurimman sallitun nopeuden alkoi ilmestyä teiden varsille vasta 1973. Kun energiakriisi alkoi 1974 tuli sitten kaikkialle 80 km/h rajoitus mutta se kumottiin kun öljyn saatavuuus alkoi parantua, ja palattiin vuoden 1973 rajoituksiin, mutta nitä alettiin alentaa niin että silloin kun itse ajoin ajokortin 1978 oli tavallisilla teillä rajoitus joko 80 km/h tai 100 km/h tien tasosta riippuen, kuten nytkin, poikkeuksena Lapin lääni jossa sallittiin vielä 1980-luvulla 120 km/h. Jos joku pystyy näkemään mitä tuossa kuvan "nopeusrajoitus päättyy" merkissä lukee niin voi päätellä onko kuva miltä vuosikymmeneltä. Säännölinen matkustajajunaliikenne Saarijärvelle taisi loppua 1980-luvun alussa ellen muista väärin. |
||||
|
24.08.2016 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Latvia, Bauska? | ||||
|
Kuvasarja: Iltaan liittyvät eksperimentit |
22.08.2016 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Opiskeletko ammattivalokuvaajaksi vai oletko jo? | ||||
|
19.08.2016 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| No se on bussivaunu tietenkin! | ||||
|
18.08.2016 13:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja mä taas väitän että Porkkanoiden ja sinisten teräsvaunujen penkkien ristiseläntuen muotoilussa oli eroa. Sinisten vaunujen eduksi. Tosin kokemukseni pidemmiltä matkoilta vain kakkoslukokassa joten ykkösestä en mene väittämään. | ||||
|
20.07.2016 17:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Syy on se että vaunut pitää olla yhteenkytkettyjä ennenkuin niitä voi liikutella raiteilla. Yhteeenkytkeminen suoritetaan metrovarikolla koska Vuosaaren satamassa ei ole mahdollisuutta siihen. | ||||
|
07.07.2016 13:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin sitä että se reitti on kyllä outo. Ymmärrän että on ollut tarvetta sellaiselle junalle Jyväskylään asti, mutta sieltä vielä Savonlinnaan? Olikohan kyseessä Dm-nelkkujen koeliikenteestä? Milloin muuten alkoi Dm8/9 liikenne Hki-Parikkala-Savonlinna? Oliko se jo 60-luvulla vai vasta 70-luvulla? |
||||
|
|
07.07.2016 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä en nyt oikein ymmärrä mitä järkeä on ollut ajaa moottorikiitojuna Helsingistä Haapamäen kautta Savonlinnaan. Eikö ne kulkenut jo siihen aikaan Parikkalan kautta? | ||||
|
28.06.2016 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Sielläpä juuri! | ||||
|
28.06.2016 10:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Koordinaatit ohjasivat jonnekin Ounasjoelle, Rovaniemen pohjoispuolelle. Rakentamatta jääneen Petsamon radan varrelle. | ||||
|
22.06.2016 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis kulkeeko se Koiviston (Primorsk) kautta? | ||||
|
|
21.06.2016 10:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin on Viipuriin tullut laiturikatos? | ||||
|
21.06.2016 10:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Lastočka enemmän taajama- vai kaukojuna? Niitäthän kulkee Pietarista Petroskoihin kanssa eli aika pitkiä matkoja. Millainen sisustus niissä on, onko myös ravintolaa tai kahvilaa? | ||||
|
05.06.2016 23:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo rinkulat generaattorin päällä turboahtimia? | ||||
|
26.05.2016 20:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ihan niin aikaisin, vaan 1990-luvun puolen välin jälkeen. Vaihtoehtoisia paikkoja Helsingin uudelle suursatamalle olivat Vuosaari ja Kirkkonummen Kantvik. | ||||
|
23.05.2016 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Kysyisin sellaista että onko 103-sarja kaksinajokelpoinen ja voiko sillä ajaa ohjausvaunullista junaa työntämällä? Onko kaksinajoa tai ohjausvaunuajoa ylipäänsä harrastettu, vaikka olisi teknisesti mahdollista? | ||||
|
26.04.2016 17:23 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n "Kemijärveläisessä" on sama palvelu. Eli oikeastaan mikä se palvelu oikein on, että joutuu sekä viemään että hakemaan suksensa erillisestä tavaravaunusta ja maksamaan siitä? Mä olen laittanut ne makuuhytin vuoteen alle. Polkupyörien kohdalla ymmärtäisin, ja moni onkin valittanut sitä että polkupyöräpaikkoja IC-junissa ei ole riittävästi. | ||||
|
25.04.2016 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva on siis Turusta, mutta kai sielläkin ajettiin työläisjunia. Se että matkustettiin umpivaunuissa ja kaikkein halvimmalla, tarkoitti siis että se vastasi "neljättä luokkaa" jos sellainen olisi VR:llä ollut. | ||||
|
|
24.04.2016 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n matkatavarapalvelua on moni ikävöinyt mutta siinä oli pari huonoa seikkaa: Toteutus oli äärimmäisen vanhanaikainen ja työläs ja matkatavaroita ei saanut chekattua sisään kuin ns perinteisiin pikajuniin. Yleensä se tarkoitti sitä että jos halusi varmistaa että tavarat ovat perillä silloin kun itse saapuu, ne piti lähettää jo edellisenä päivänä. Muistan kanssa nuo vaneriset lähetyslaput jotka sidottiin rautalangalla kiinni tavaraan. Helsingin asemalla oli vielä 1970-luvulla eri käsittelypaikat lähtevälle ja saapuvalle tavaralle, lähtevien oli asemahallin sisällä, saapuvien länsisiivessä. No, oikeastaan lentoasemillahan on niin vielä nytkin, joten ehkä Helsingin ja monen muun eurooppalaisen suurkaupungin päärautatieaseman matkatavarakäsittelytoiminnot ovat tomineet esikuvina lentokenttien vastaaville? Oma erikoisuus oli ns kansainvälinen matkatavara. Helsingistäkin pystyi lähettämään tavaraa minne tahansa Eurooppaa jonne junia kulki, ja pari kertaa tuli käytettyä sitä palvelua. Mulle ei koskaan auennut mitä reittiä tavara kulki koska ainoa junayhteys länsi-Eurooppaan kulki Tornion kautta. Jotkut kuitenkin puhuivat että matka ja kiitotavaraa olisi kulkenut myös Turun sataman kautta mutta miten, ei ole selvinnyt? |
||||
|
06.04.2016 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Muutamia tarkennuksia: - Tupakkalaki astui voimaan 1977. Sen jälkeen Hurut ovat olleet mainoksettomia. - Suomen markka ei ollut mikään vahva valuutta. Inflaatio oli 70-luvulla 10% vuosiluokkaa. Veturin mainoksessa Monzan hinta lienee todelliisudessa ollut 2,25 eikä 2,95. Monza-merkki taisi muutenkin olla aika lyhytaikainen, sillä haluttiin varmaan puffata moottoriurheilua vaikka juuri Monzan rata koitui vuonna 1973 ratamoottoripyöräilylupaus Jarno Saarissen kohtaloksi ja merkki ehkä lopetettiin juuri sen takia. - Dannyn "piilomainonta" on siinä tapauksessa ollut aika totaalista jos oma koirakin pitää nimetä savukemerkin mukaan? |
||||
|
31.03.2016 14:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun mä kävin siellä joskus 15 sitten niin siellä ei ollut muuta kuin tyhjä tila maalattialla, ja käytettyjä huumeruiskuja. Ei myyty lippuja tietenkään. Jatkoin pubikierrosta kaupungilla ennenkuin nousin Tallinnan junan kyytiin. | ||||
|
24.03.2016 10:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä tilanne siellä on olllut päällä kun pitää antaa ohiajo-opaste oikein lipulla ? | ||||
|
15.03.2016 12:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Kartan mukaan keskusvankilalla ja tukkutorilla olisi omia sivuraiteita. Oliko vankilan raiteet kaikki yhteydessä muuhun rataverkkoon vai oliko jotain omia kapearaiteisia ratoja esim lämpökeskusta tms varten? Onko kartan musta yhtenäinen viiva joka on liki 90 asteen kulmassa Lautatarhankatuun nähden myös jokin rata? Milloin vankilan raiteet purettiin pois, ja mihin asti oli "henkilöliikennettä" ? |
||||
|
08.03.2016 23:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsingissä matkatoimistot osaavat rokottaa enemmän viisumeista kuin mitä Lappeenrannassa. Lähialuematkat rokottaa 179 vuosiviisumista jos ei ole itse onnistunut järjestämään kutsua. | ||||
|
|
08.03.2016 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, varmaan saa monikertaviisumin jos on pari satasta rahaa iskeä matkatoimiston pöytään, mutta VFS:n sivut kertovat selvästi että pitää olla virallinen kutsu. Ja kertaviisumin kohdalla vahvistettu hotellivaraus, enkä usko että nettivarauskaan kelpaa vaan pitää olla paperi leimoineen. Tässäkin tapauksessa "ohituskaistan" eli matkatoimiston käyttö maksaa n satasen/reissu. Eli varsin kätevää kun jo pelkät viisumit yhdessä matkustavalta perheeltä syö melkein puolet matkabudjetista! Jos yksin haluaa lähteä reissuun on sitten edessä neuvottelu puolison kanssa että saa ylipäänsä luvan matkustaa....... |
||||
|
|
08.03.2016 16:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt täytyy muistaa että liikemiehille tarkoitettu vuosiviisumi on ihan eri asia kuin satunnaiseti matkastavalle turisteille tarkoitettu kertaviisumi, johon on kerrottava matkareitti ja jota saadaksen pitää olla hotellivaraus paikkakunnilla jossa aikoo yöpyä. Se käytäntö on ollut voimassa ihan Neuvostoliiton alkuajoista asti ellei pidempään. Vuosiviisumi taas myönnetään vain jos on esittää virallinen kutsu joltain venäjällä asuvalta henkilöltä tai siellä toimivalta yritykseltä tms. Periaatteesa vuosiviisumin haltija saa matkustaa vapaammin ympäri Venäjää kuin kertaviisumilla, mutta se kutsuja on sitten vastuussa jos törttöilet. On mahdollista että ne itä-Suomalaiset jotka käyvät joka viikko tankkaamassa autonsa Svetogorskissa ym ovat saneet sen kutsun järjestettyyä jonkun bulvaanin kautta, mutta jos jää kiinni feikatusta kutsusta niin voi olla että on viimeinen kerta kun tankkaa. |
||||
|
|
08.03.2016 11:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Ari Palin: "Toisin kuin Venäjällä nykyisin, viisumi haettiin tiettyihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Tallinnaan haetulla viisumilla ei ollut oikeutta poistua kaupungin alueelta. Ja jos viisumissa luki "Tallinna - Leningrad", sillä ei ollut oikeutta lähteä Tarton tai Pärnun suuntaan. Korjatkaa, jos olen väärässä." Eikö Venäjällä nytkin ole sama käytäntö? Viisumissa pitää olla merkintä missä se kelpaa ja mihin aikaan ja ilman etukäteen varattua majoitusta ei saa edes viisumia kyseiseen kaupunkiin? |
||||
|
08.03.2016 11:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvan täytyy olla kyllä tosi vanha. Varuboden muutti jo 30-luvulla radan toiselle puolele. | ||||
|
18.02.2016 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko tämä kaksoisvalotettu? Ei kyllä huomaisi. Näyttää enemmänkin joulukortilta! | ||||
|
05.02.2016 10:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Näyttäisi siltä että lippu on jonkun aluksen mastossa koska "tanko " on vino. . Silloin vaihtoehdot ovat: pursiseuran lippu, viestilippu "X" tai Ruotsin lippu jos kuva on otettu vanhanaikaisella pankromaattisella filmillä jossa sininen näyttää vaaleammalta kuin keltainen. | ||||
|
02.02.2016 21:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan nuoruusvuosiltani kun matkustin DB:n IC-junilla, että 103-sarjan veturit piti aivan suunnatonta mökää kun ne ajoi täysillä, ja jos halusi soittaa puhelimella jollainen oli junan ensimmöisessä vaunussa niin ei pystynyt kuulemaan mitään ylipäänsä. | ||||
|
|
02.02.2016 16:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Pystyykö jostain tietolähteestä etukäteen saamaan selvää ajetaanko joku juna 103:lla? | ||||
|
29.01.2016 20:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Kaupungin uudeksi nimeksi sopisi vaikka [i]Palmkulla[/i] | ||||
|
05.01.2016 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut v 1975 mahdollista kuljettaa junaa millään lautalla Suomeen, no teoriassa Railshipillä mutta käytännössä ei. Juna tuli Varsovan, Minskin ja Leningradin kautta Helsinkiin. Se miksi se vietiin Herttoniemeen johtuu siitä että se oli Itä-Saksan suurlähetystöä lähin ratapiha. Lähetystö oli Kulosaaressa. Lähetystörakennus oli niin pieni että koko porukka ei olisi mahtunut asumaan sinne, siksi tuotiin juna. | ||||
|
25.12.2015 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Immola? | ||||
|
19.12.2015 18:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomessa on kulkenut yksityisiä säiliövaunuja ties kuinka kauan, omistajina mm ALKO, Finnish Chemicals, Shell, Teboil, AGA ym. Silloin kun AGAn tehdas vielä toimi Kerassa niin puna-valkoiset säiliövaunut oli jokapäiväinen näky siellä. | ||||
|
|
19.12.2015 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Pitääkö paikkansa että Finnjetkin käytti ainakin jossain vaiheessa samaa laituripaikkaa Trawemündessä kuin Railshipit, olen kuullut sellaisen huhun? | ||||
|
18.12.2015 14:26 | Rainer Silfverberg | ||
| "Oliko kyse kenties makuuvaunusta, koska se tuntuisi ainoalta järkeenkäyvältä selitykseltä - vaikkakin työläältä ratkaisulta sekin?" Oli makuuvaunu. Keski-Euroopassa oli tapana ajaa makuuvaunuvuoroja mitä mystisimpiä reittejä aina n 1990-luvulle eli käytännössä siihen asti kun Itä-Euroopan mullistukset ja halpa lentäminen osittain tekivät mantereen läpi kulkevat pitkänmatkanjunat turhiksi ja kalliiksi yllpitää. Suosittuja yksittäisiä vaunuvuoroja ennen vanhaan olivat Skandinaviasta Alppien hiihtokeskuksiin tai Rivieralle, niilllä Ruotsin ja Norjan kuninkaalisetkin matkustivat. Neuvostolliitto oli kylmän sodan aikana erikoistunut siihen että "diplomaatteina" länsimaissa palvelevat kuljetetaan omilla junilla, pysyipähän porukka kasassa, tosin niissä sai muutkin matkustaa kunhan maksoi lipun. Eksoottisimpia reittejä olivat Moskova-Tukholma ja Moskova-Oslo Varsovan ja Berliinin kautta, tai Moskova-Rooma ja Moskova-Madrid, yksittäisiä vaunuja kerran viikossa joka vekslattiin junasta toiseen monella risteysasemalla. Moskovan ja Turun välistä junaa mainostettiin myös skandinaaveille Siperian radan alkupätkänä, niille jotka haluavat lähtetä seikkaluhenkiselle tutkimusmatkalle itään;) |
||||
|
17.12.2015 14:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Kieli on yhteinen : Serbokroatia, ja kirjaintyyppejä on kaksi. Kävin Jugoissa 1990 jolloin valtio ei ollut vielä hajonnut, mutta oli jaettu osavaltioihin. Serbian ja Montenegron puolella oli joko pelkästään kyrillisillä tai kyrilliset ensin ja latinalaiset sitten. Esim Belgradin pääaseman aikataulu oli painettu vain kyrillisillä. Kroatian puolella esim Dubrovnikissa oli joko vain latinalaiset tai sitten latinalaiset ja kyrilliset. | ||||
|
13.12.2015 00:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitotavaraa! | ||||
|
|
11.12.2015 12:08 | Rainer Silfverberg | ||
| On. Veturin jäljeen on "Mockba-Typky" -vaunu. Tämä kyseinen "diplomaattivaunu" kulki tässä junavuorossa Turun satamaan ja sen parijunassa joka lähti Turusta aamulla takaisin, muistaakseni vuoteen 1978 asti kunnes Moskova-Helsinki junan aikataulua nopeutettiin ja yksittäisen vaunun säilyttämisessä Helsingissä lähes koko päivän ei olisi ollut mitään mieltä. | ||||
|
11.12.2015 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä rata jonkinlainen metron esiaste, eli pystyikö sillä matkustamaan kaupungin sisäisiä matkoja, vähän niikuin Wienin 1800-luvulla rakennettu Stadtbahn joka on sittemmin muutettu light-rail kalustolla ajettavaksi metrolinjaksi U6? | ||||
|
09.12.2015 12:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi olla niin että vain Rautatiehallitus käytti valtionlippua, asemarakennukset tavallista Suomen lippua jos oli liputuspäivä. Voi olla että jonkun ison tapin vierailun yhteydessä olisi jokin asemakin liputettu valtiolipulla, mene ja tiedä? Postin lippu oli ns postilippu mutta en muista näheeni niitä postitoimistoissa käytössä, toisaalta kaupunkien postitoimistot ovat yleensä jonkun muun rakennuksen tiloissa vuokralaisena joten rakennuksen omistaja lienee se joka päättää mitä lippua käytetään, joten siksi ns postilippua ei ole juuri tullut nähtyä ainakaan kaupungeissa, maalla ehkä kyllä jossa posti toimii erillisissä rakennuksissa. Niiden käyttö päättyi wikipedian mukaan 1978, samoin myös merenkulkuhallituksen lipun. Presidentin lippu on sakarainen leijonalippu eli sotalippu johon on lisätty Vapaudenristi ja yhä käytössä. |
||||
|
|
09.12.2015 09:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei liputtanut valtionlipulla edes 40 vuotta sitten vaikka ei ollut vielä mikään osakeyhtiö. | ||||