Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.11.2014 23:44 Panu Breilin  
  Vääräjoen vanha ratasilta, valmistunut uusi ratasilta ja rataoikaisun linjaa ilmakuvassa: https://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/15144643753/in/set-72157648823297087
kuva 20.11.2014 16:10 Panu Breilin  
  Saman tyyppinen kumma veturinsiirtohan on Vaasan radalla, missä H451:n veturi poistuu kuusi päivää viikossa illalla Seinäjoelle ja taas aamulla Vaasaan saapuu Seinäjoelta veturi joko H442:ta (ti-pe) tai H444:ää (la-su) vetämään. Maanantain ja sunnuntain välisenä yönä tämä järjestely ei (jostain syystä) ole voimassa, vaan silloin H451:ssa tullut veturi yöpyy Vaasassa.
kuva 17.11.2014 23:55 Panu Breilin  
  Matkanevan eteläpään portaali näyttäisi jäävän käyttöön mutta tämä pohjoispään portaali poistuu. Muuten linjalla on perusparannetulla vanhalla raiteella sekaisin uusia ja vanhoja ajolankapylväitä.
kuva 12.11.2014 17:18 Panu Breilin  
  Jos kuvahakusivun hakuosumia-kenttää on uskominen, niin vaunut.orgissa on tällä hetkellä yhteensä 90221 kuvaa. Laskettu eri lisäysvuosista yhteenlaskemalla.
kuva 08.11.2014 22:46 Panu Breilin  
  Oskari: Kyllä Jyväskylä-Äänekoski-välillä nykyäänkin saa mennä satasta, myös akselipainolla 22,5 t.
kuva 05.11.2014 18:40 Panu Breilin  
  Ei poistettu seiskaa. Poistettujen kylttien kasassa Yläkoskella oli kylttejä vain kuutoseen asti.
kuva 04.11.2014 17:58 Panu Breilin  
  Kovin vapaa muokkaaminen taitaisi vaatia tänne versionhallintajärjestelmän, missä olisi esimerkiksi muokkaushistoria ja helppo palautusmahdollisuus takaisin vanhaan versioon.
kuva 03.11.2014 18:02 Panu Breilin  
  AInakin vuoden 1984 Jtt:n korjauslehdessä kyllä mainitaan K22- ja K25-kiskot (ja niiden liikennöimisrajoitukset).
kuva 02.11.2014 13:56 Panu Breilin  
  Kyllästämöllä on vieläkin rillirata, jonka avulla kyllästettävä puutavara (ratapölkyt ja pylväät) siirretään kyllästyssäiliöihin. Raideristeys leveäraiteisen radan kanssa on purettu, ilmeisemminkin siksi, kun rillirataa ei enää käytetä muuhun puutavaran liikutteluun kyllästämön alueella. Leveäraiteinen liikenne kyllästämölle loppui viime vuoden syksyllä, mutta alueella on yhä jäljellä mm. kreosoottivaunut ja vanha pölkkyjen kyllästysvaunu.

Kyllästämön rillirata ja leveäraiteiset sivuraiteet löytyvät merkittyinä OpenRailwayMapin kartasta: http://www.openrailwaymap.org/?lat=62.27502865970582&lon=24.408676028251648&zoom=17
kuva 02.11.2014 12:45 Panu Breilin  
  Siitä olisi kyllä iso hyöty tavaraliikenteelle Suomessa, jos venäläistyyppisen vaunukaluston käyttö sallittaisiin myös kotimaan liikenteessä. Sen jälkeen esim. Fennia Rail voisi vaunuja tarvitessaan yksinkertaisesti lähettää tarjouspyynnön jossain entisen Neuvostoliiton alueelle toimivalle vaunuja vuokraavalle yritykselle, ja parissa viikossa (tjsp.) halutut vuokravaunut olisivat valmiina toimitettuina raja-asemalla. Toisin sanoen tällä tavalla päästäisiin kiinni saman tyyppisiin kalustopooleihin kuin mitä Länsi-Euroopassakin on olemassa.
kuva 23.10.2014 00:00 Panu Breilin  
  Vastaus Jimille: 2317 on 95 26 0549 006-1.

Elronin flirteillä on tosiaan (kuten yllä on mainittu) eri numerointilogiikat EVN-numeroiden ja lyhytnumeroiden osalta. Lyhytnumeroiden osalta kaikilla flirteillä on samassa sarjassa olevat juoksevat numerot, kun taas EVN-numeroiden osalta sähkö- ja dieselflirteillä on juokseville numeroille omat numerosarjansa. Tästä syystä suurin kaluston juokseva numero lyhytnumeroissa on 38, kun taas EVN-numeroissa sähköflirtien osalta se on 020 ja dieselflirtien osalta 018. Tämä tarkoittaa myös sitä, että peräkkäiset lyhytnumerot omaava kalusto ei useinkaan omaa peräkkäisiä EVN-numeroita.

Muuten lyhytnumeroihin pätee se, että 1-alkuiset ovat sähköflirtejä ja 2-alkuiset ovat dieselflirtejä. Lyhytnumeron toinen numero ilmaisee vaunujen lukumäärän (13xx, 14xx, 22xx, 23xx, 24xx). EVN-numeroiden osalta 94 26 0446-alkuiset ovat kolmevaunuisia sähköflirtejä, 94 26 0445-alkuiset nelivaunuisia sähköflirtejä, 95 26 0550-alkuiset kaksivaunuisia dieselflirtejä, 95 26 0549-alkuiset kolmevaunuisia dieselflirtejä ja 95 26 0548-alkuiset nelivaunuisia dieselflirtejä.
kuva 21.10.2014 17:52 Panu Breilin  
  Raiteet 1 ja 3 ovat nykyäänkin raiteensuluilla varustettuja lastausraiteita, joten hyvin mahdollista, että käytetään.
kuva 21.10.2014 17:38 Panu Breilin  
  Katteratiin ei ole tieyhteyttä, mutta polkuyhteys löytyy Søsterbeckiin, Bjørnfjelliin, Rombaksbotniin (jonne ei ole tietä, mutta kesäisin sinne pääsee retkeilijöitä varten ajettavalla veneellä) ja etelän suuntaan erämaahan. Radan varressa Katteratista Rombakin suuntaan ei ole polkua ja maasto on todella vaikeakulkuista.
kuva 13.10.2014 22:24 Panu Breilin  
  Ainakin viime vuoden huhtikuussa tältä raiteelta lähti armeijan poistoon menevää kalustoa Kalkkuun.
kuva 12.10.2014 22:05 Panu Breilin  
  Kyllä siellä oli nahkiaisia myynnissä.
kuva 09.10.2014 23:01 Panu Breilin  
  Ei olisi KSR:n varrelta jostain?
kuva 09.10.2014 11:55 Panu Breilin  
  Veturin peräosa löytyy toisella puolella Maasiltaa olevan portaikon seinästä.
kuva 07.10.2014 09:09 Panu Breilin  
  Yle kirjoittaa, että lippuautomaattien tekniset ongelmat on todennäköisesti saatu ratkaistua ensi kuun vaihteeseen mennessä, ja että esimerkiksi Hanko-Karjaa-välillä junat alkanevat kulkea ilman konduktööriä joulukuussa: http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/07/ralsbussarna-kanske-utan-konduktor-i-slutet-av-aret
kuva 07.10.2014 08:53 Panu Breilin  
  M62-vetureita ei joka tapauksessa ole tulossa Suomeen, koska venäläiselle veturi- tai vaunukalustolle ei saa hyväksyntää kotimaan liikenteeseen. Ks. esim. http://proxiontrain.wordpress.com/2014/03/17/mikseivat-proxionin-junat-jo-kulje/
kuva 01.10.2014 16:11 Panu Breilin  
  Nuo porraskäytävien ikkunoissa olevat pisteet muuten esittävät kokonaisuutena höyryveturia (Vr2 muistaakseni), vaikka sitä piirroksen korkean abstratiotason vuoksi onkin herkästi hankala huomata.
kuva 30.09.2014 18:25 Panu Breilin  
  Puureunainen sorapintainen laituri, hiljattain uusittu 60E1-päällysrakenne, sivuraiteet ja maasto paljastavat Pelloksi.
kuva 12.09.2014 11:04 Panu Breilin  
  Tässä kuvassahan ollaan muuten keskellä entistä Matkanevan kohtausraidetta. Uusi puolenvaihtopaikka on rakennettu entisen kohtausraiteen pohjoispuolelle, minkä vuoksi uusi tulo-opastin päätyi tähän.
kuva 12.09.2014 11:00 Panu Breilin  
  Sitä että tasoristeyksissä on varoituslaitokset, joissa on pelkkä valo eikä ollenkaan kelloja (tai puomeja). Varoitus käynnistyy, kun junan akselit ohittavat akselinlaskijan. Tuossa kuvassa E-kyltin kohdalla on esim. kiskon kyljessä yksi akselinlaskija ja keskellä raidetta sitä auroilta suojaava palkki.
kuva 02.09.2014 21:06 Panu Breilin  
  Kostamuksen rautapellettihän siinä kulkee sähkövedolla Vartiuksesta Iisalmeen, missä junaan vaihdetaan dieselveturit ja matka jatkuu kohti Ykspihlajaa.
Kuvasarja:
Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa
 
01.09.2014 21:08 Panu Breilin  
  Puiston takaosa on tosiaan suljettu aidalla.
kuva 01.09.2014 21:04 Panu Breilin  
  Rulla-Ristossa on rullalaakerit (ja sen merkkinä punaiseksi maalatut kytkintangot).
kuva 31.08.2014 22:44 Panu Breilin  
  Aika jännä kuvakulma ja vauhdin tuntu. :) Noin sata metriä tästä Inkooseen päin sijaitsi 1990 asti Päivölän seisake. Satakunta metriä etelään vanhan linjan varressa taas sijaitsee Päivölän vanha asemarakennus.
kuva 30.08.2014 03:07 Panu Breilin  
  Myllyojalla on myös Ein 23214.
kuva 25.08.2014 09:33 Panu Breilin  
  Vaalassa ollaan.
kuva 18.08.2014 22:46 Panu Breilin  
  Todella hieno tunnelma ja valaistus tässä kuvassa! Junan kokoonpanosta ja varoituslaitoksesta puhumattakaan.
kuva 18.08.2014 22:03 Panu Breilin  
  Sama vaunu ennen kunnostusta (silloin litteralla ja numerolla BG 030097-0): https://vaunut.org/kuva/92796
kuva 17.08.2014 00:49 Panu Breilin  
  Asfalttia ei ole vedetty tässä kiskoille, vaan tasoristeys on yhä periaatteessa läpiajettavissa. Tasoristeysmerkit ja puomit on sen sijaan poistettu (mutta ei puominkääntölaitteita) ja valoyksiköt huputettu.
kuva 10.08.2014 23:32 Panu Breilin  
  Näiden betonipöllien laiton syyksi voisi veikata, että sekä tämä paikka (Rautainharju) että Kaleton ovat pohjavesialueita. Toisaalta esimerkiksi RHK:n raportissa "Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta" (2009) mainitaan, että ratalinjalla kyllästetyistä pölkyistä ei tutkimuksissa ole todettu aiheutuvan maaperän pilaantumista. Eli liekö ollut toimenpiteenä ns. hätävarjelun liioittelua?
kuva 10.08.2014 23:25 Panu Breilin  
  Sortumavaarassa oleva penger oli Asunnan ja Huttulan välillä, ei Kalettoman kohdalla. Ne Kalettoman betonipöllit lienevät olleet siellä ulkonäöstä päätellen vähintään yhtä kauan kuin nämä Vilppulan eteläpuoliset.
kuva 10.08.2014 15:43 Panu Breilin  
  Joskus vuosina 1999-2000 ehkä? Tasoristeys.fi:n kesän 2001 kuvissa rata on aika tuoreeltaan remontoidun oloinen, mutta olisin ainakin näkevinäni sorapinnasssa jo kasvillisuutta.
kuva 10.08.2014 14:38 Panu Breilin  
  On tuolla betonipölkyt: http://www.tasoristeys.fi/raporttihaku?reportId=20909 Haapamäki-Jyväskylä-radallakin muuten on Kalettoman kohdalla.
kuva 08.08.2014 13:47 Panu Breilin  
  Taitavat tosiaan olla, eli teli tuolla vaunun "kuopassa". Olisikohan vaunutyyppi Sdggmrs?
kuva 08.08.2014 13:44 Panu Breilin  
  Nämä Y2-moottorijunat kuuluvat liikenteen tilaajille eli Östgötatrafikenille (yksiköt 1379-1383) ja Kalmar Läns Trafikille (yksikkö 1384).
kuva 08.08.2014 01:01 Panu Breilin  
  Radioblockering-järjestelmä on käytössä rataosilla Linköping–Bjärka-Säby–Rimforsa ja Bjärka-Säby–Västervik. Nimestään huolimatta sillä ei ole suurempia yhtäläisyyksiä suomalaisiin radio-ohjattuihin ratoihin.

Järjestelmään kuuluu se, että radoilta puuttuu perinteinen suojastus ja sen sijaan vapaanaolon valvonta tehdään sen pohjalta, että JKV:llä varustettu kalusto lähettää radiolla tietoja sijainnistaan tai vaihtoehtoisesti järjestelmän keskusjunasuorittaja (centraltågklarerare) varaa rataosuudet manuaalisesti. Liikennepaikoilla on pääsääntöisesti junakulkutieraiteilla aukiajettavat vaihteet jotka eivät ole kauko-ohjattavissa, eikä opastimia (tulo-opastimet, lähtöopastimet) yleensä ole.
kuva 08.08.2014 00:43 Panu Breilin  
  Tämä on viime vuoden joulukuussa alkanutta uutta paikallisliikennettä Växjö-Hässleholm-välillä, missä saatiin pysähdykset palautettua kuudelle asemalle (Ballingslöv, Hästveda, Killeberg, Diö, Vetlanda, Gemla), mistä ne aikaisemmin oli lopetettu. http://www.pagatagnordost.se/
kuva 08.08.2014 00:33 Panu Breilin  
  Tämä on Veolian Snälltåget (http://www.snalltaget.se/ ) tulossa Malmöstä. Vetovoima vuokrataan Hector Raililta.
kuva 08.08.2014 00:29 Panu Breilin  
  Volvon tehtailta Olofströmistä tämän on tosiaan tulossa.
kuva 08.08.2014 00:22 Panu Breilin  
  Ruotsissa Coop-kauppaketjun keskusvarastojen välillä ajetaan tavaraa tällaisilla kokojunilla. Samat kontit (tai miksi niitä pitäisi nimittää?) kulkevat myös kuorma-auton kyydissä.
kuva 08.08.2014 00:19 Panu Breilin  
  Dvärgsignalhan se nimitys on.
kuva 07.08.2014 22:05 Panu Breilin  
  Googlen vuoden 2005 ilmakuvassa tässä raiteella näyttäisi olevan kolmen Za- ja kahden Soek-vaunun letka.
kuva 07.08.2014 14:42 Panu Breilin  
  Mukava nähdä, että Ruukilta lähtee vielä junalla romuakin.
kuva 07.08.2014 14:37 Panu Breilin  
  Kiskot näyttävät siltä, että Akaa Steelillä ei ole käyty pieneen hetkeen.
kuva 06.08.2014 12:32 Panu Breilin  
  Siihen tekemättä jäävään kunnostukseen se on lakkaamassa. VR Transpointilla on Kaskisten liikenteessä toistaiseksi monta asiakasta, vaikka kuljetusmäärät ovat kyllä olleet vähenemään päin jo pitkään.
kuva 06.08.2014 12:29 Panu Breilin  
  Tässä kohtaa on koski heti sillasta alajuoksulle päin, eli ei ole veneilyhaitta.
kuva 02.08.2014 14:24 Panu Breilin  
  En edes oikeastaan tarkoittanut tuota vastaukseksi sinulle. :)

Näin ihan muuten sitten tulee mieleen, että kun Vilhonkatua tämäntyyppiset kuljetukset eivät enää kiinnosta, niin kuka niitä sitten voisi hoitaa. Ensin yksityisen yrittäjän pitäisi hankkia ne veturit ja vaunut kohtuuhintaan, mikä vaikuttaa olevan todella vaikeasti järjestettävissä. Mutta vaikka siitä selvittäisiin, niin sitten on ongelmana se, että pienet kuljetukset herkästi vaativat yhdistelyä pidemmiksi juniksi, jotta kuljetuskustannukset pysyisivät kohtuullisina. Mistä yksityinen sellaisen runkojunan hommaa, kun valtiollisen yrityksen runkojuniin (niihin vähiin olemassaoleviin) vaunuja epäilemättä ei saa liittää (toisin kuin vaikkapa länsinaapurissa)?

Tässä Eskolan tapauksessa liikennepaikka on vielä menossa kohta uusiksi kaksoisraiteen sivuutusraiteineen, ja mahdetaankohan sahan raidetta enää liittää uuteen raiteeseen, kun liikenne kerran on loppunut...
kuva 02.08.2014 13:45 Panu Breilin  
  Tuolla saha-alueella on sekalaista puutavaraa ja sahanpurukasoja kiskoilla, kun liikennettä ei ole enää useampaan vuoteen ollut.