![]() |
31.01.2015 14:52 | Panu Breilin | ||
Tuolla asevarikon alueella on korkeita kallioisia mäkiä, joiden nimi on "Vuortenvuoret". Haapajärveltä Saarijärven suuntaan johtavalla radalla rataluokka on A, eli kiskotus on 30- tai 33-kiloista. | ||||
![]() |
27.01.2015 21:09 | Panu Breilin | ||
Osg:n syväkuormausalustahan löytyy Vaasan ratapihan laidalta, eikä sitä ole käytetty aikoihin. | ||||
![]() |
16.01.2015 16:41 | Panu Breilin | ||
Lähellä vesilaitosta tosiaan. Junan alla on muutama vuosi sitten poistunut Patamäen tasoristeys. | ||||
![]() |
15.01.2015 22:13 | Panu Breilin | ||
Kiitoksia näistä Ykspihlaja-kuvista. | ||||
![]() |
11.01.2015 23:23 | Panu Breilin | ||
Näitä on myös käytössä ainakin Röyttän ja Haaparannan välisissä teräskelakuljetuksissa | ||||
![]() |
07.01.2015 18:03 | Panu Breilin | ||
Tämä on kuvattu entisen Mustasaaren ratapihan itäpäässä. | ||||
![]() |
03.01.2015 04:25 | Panu Breilin | ||
Ainakin reilu vuosi sitten Parooninmäen raide oli yhä avoinna. Liikenteestäkin (romua) löytyy havainto marraskuulta 2013. Tässä tunnelissa on nykyään lankutus kumipyöräajoneuvoja varten: https://vaunut.org/kuva/87844 | ||||
![]() |
02.01.2015 18:59 | Panu Breilin | ||
Tämä on Håmojåkkin liikennepaikalta. | ||||
![]() |
01.01.2015 23:31 | Panu Breilin | ||
Tiedätkö tarkemmin mikä liikenne on/oli kyseessä? Viljavaunuja Venäjältä, ratatöitä vai mitä? | ||||
![]() |
01.01.2015 15:29 | Panu Breilin | ||
Tässä on sepelitukikerros ja kallio- ja maaleikkaukset ovat kovin tuoreen oloisia, eli ei sovi Haapamäki-Jyväskylä-välille. | ||||
![]() |
21.12.2014 14:16 | Panu Breilin | ||
Itse asiassa 1290 on koko ajan säilynyt oranssina. Kaikkia SJ:n Rc-vetureita ei ehditty maalata sinisiksi ennen osan niistä siirtymistä GC:lle, minkä vuoksi tietyt veturit maalattiin GC:n toimesta oranssista suoraan vihreiksi. 1290:n suhteen taas kävi niin, että syksyllä 2005 sille maalattiin uusi oranssi väritys vanhan rapistuneen oranssin tilalle 150-vuotisjuhlia ajatellen. | ||||
![]() |
13.12.2014 15:41 | Panu Breilin | ||
Kyllä ne Ruotsin kriisihöyryveturit itse asiassa ovat olleet niin hyvin säilöttyjä, että ne on jopa voitu siirtää omin konein pois varastoraiteelta. Toki tarkistusten, pesun ym. jälkeen. https://swedishsteam.wordpress.com/2010/08/28/bland-de-sista-av-de-forsta-del-1/ | ||||
![]() |
27.11.2014 20:04 | Panu Breilin | ||
Ainakin liikenneviraston kirjoissa tämän tasoristeyksen nimi oli Suonperä, paikalla sijainneen aseman mukaan. Plattformskjul-tyypin asemarakennus sijaitsi radan tällä puolella aika lailla tuon opastimen kohdilla. | ||||
![]() |
24.11.2014 23:44 | Panu Breilin | ||
Vääräjoen vanha ratasilta, valmistunut uusi ratasilta ja rataoikaisun linjaa ilmakuvassa: https://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/15144643753/in/set-72157648823297087 | ||||
![]() |
20.11.2014 16:10 | Panu Breilin | ||
Saman tyyppinen kumma veturinsiirtohan on Vaasan radalla, missä H451:n veturi poistuu kuusi päivää viikossa illalla Seinäjoelle ja taas aamulla Vaasaan saapuu Seinäjoelta veturi joko H442:ta (ti-pe) tai H444:ää (la-su) vetämään. Maanantain ja sunnuntain välisenä yönä tämä järjestely ei (jostain syystä) ole voimassa, vaan silloin H451:ssa tullut veturi yöpyy Vaasassa. | ||||
![]() |
17.11.2014 23:55 | Panu Breilin | ||
Matkanevan eteläpään portaali näyttäisi jäävän käyttöön mutta tämä pohjoispään portaali poistuu. Muuten linjalla on perusparannetulla vanhalla raiteella sekaisin uusia ja vanhoja ajolankapylväitä. | ||||
![]() |
12.11.2014 17:18 | Panu Breilin | ||
Jos kuvahakusivun hakuosumia-kenttää on uskominen, niin vaunut.orgissa on tällä hetkellä yhteensä 90221 kuvaa. Laskettu eri lisäysvuosista yhteenlaskemalla. | ||||
![]() |
08.11.2014 22:46 | Panu Breilin | ||
Oskari: Kyllä Jyväskylä-Äänekoski-välillä nykyäänkin saa mennä satasta, myös akselipainolla 22,5 t. | ||||
![]() |
05.11.2014 18:40 | Panu Breilin | ||
Ei poistettu seiskaa. Poistettujen kylttien kasassa Yläkoskella oli kylttejä vain kuutoseen asti. | ||||
![]() |
04.11.2014 17:58 | Panu Breilin | ||
Kovin vapaa muokkaaminen taitaisi vaatia tänne versionhallintajärjestelmän, missä olisi esimerkiksi muokkaushistoria ja helppo palautusmahdollisuus takaisin vanhaan versioon. | ||||
![]() |
03.11.2014 18:02 | Panu Breilin | ||
AInakin vuoden 1984 Jtt:n korjauslehdessä kyllä mainitaan K22- ja K25-kiskot (ja niiden liikennöimisrajoitukset). | ||||
![]() |
02.11.2014 13:56 | Panu Breilin | ||
Kyllästämöllä on vieläkin rillirata, jonka avulla kyllästettävä puutavara (ratapölkyt ja pylväät) siirretään kyllästyssäiliöihin. Raideristeys leveäraiteisen radan kanssa on purettu, ilmeisemminkin siksi, kun rillirataa ei enää käytetä muuhun puutavaran liikutteluun kyllästämön alueella. Leveäraiteinen liikenne kyllästämölle loppui viime vuoden syksyllä, mutta alueella on yhä jäljellä mm. kreosoottivaunut ja vanha pölkkyjen kyllästysvaunu. Kyllästämön rillirata ja leveäraiteiset sivuraiteet löytyvät merkittyinä OpenRailwayMapin kartasta: http://www.openrailwaymap.org/?lat=62.27502865970582&lon=24.408676028251648&zoom=17 |
||||
![]() |
02.11.2014 12:45 | Panu Breilin | ||
Siitä olisi kyllä iso hyöty tavaraliikenteelle Suomessa, jos venäläistyyppisen vaunukaluston käyttö sallittaisiin myös kotimaan liikenteessä. Sen jälkeen esim. Fennia Rail voisi vaunuja tarvitessaan yksinkertaisesti lähettää tarjouspyynnön jossain entisen Neuvostoliiton alueelle toimivalle vaunuja vuokraavalle yritykselle, ja parissa viikossa (tjsp.) halutut vuokravaunut olisivat valmiina toimitettuina raja-asemalla. Toisin sanoen tällä tavalla päästäisiin kiinni saman tyyppisiin kalustopooleihin kuin mitä Länsi-Euroopassakin on olemassa. | ||||
![]() |
23.10.2014 00:00 | Panu Breilin | ||
Vastaus Jimille: 2317 on 95 26 0549 006-1. Elronin flirteillä on tosiaan (kuten yllä on mainittu) eri numerointilogiikat EVN-numeroiden ja lyhytnumeroiden osalta. Lyhytnumeroiden osalta kaikilla flirteillä on samassa sarjassa olevat juoksevat numerot, kun taas EVN-numeroiden osalta sähkö- ja dieselflirteillä on juokseville numeroille omat numerosarjansa. Tästä syystä suurin kaluston juokseva numero lyhytnumeroissa on 38, kun taas EVN-numeroissa sähköflirtien osalta se on 020 ja dieselflirtien osalta 018. Tämä tarkoittaa myös sitä, että peräkkäiset lyhytnumerot omaava kalusto ei useinkaan omaa peräkkäisiä EVN-numeroita. Muuten lyhytnumeroihin pätee se, että 1-alkuiset ovat sähköflirtejä ja 2-alkuiset ovat dieselflirtejä. Lyhytnumeron toinen numero ilmaisee vaunujen lukumäärän (13xx, 14xx, 22xx, 23xx, 24xx). EVN-numeroiden osalta 94 26 0446-alkuiset ovat kolmevaunuisia sähköflirtejä, 94 26 0445-alkuiset nelivaunuisia sähköflirtejä, 95 26 0550-alkuiset kaksivaunuisia dieselflirtejä, 95 26 0549-alkuiset kolmevaunuisia dieselflirtejä ja 95 26 0548-alkuiset nelivaunuisia dieselflirtejä. |
||||
![]() |
21.10.2014 17:52 | Panu Breilin | ||
Raiteet 1 ja 3 ovat nykyäänkin raiteensuluilla varustettuja lastausraiteita, joten hyvin mahdollista, että käytetään. | ||||
![]() |
21.10.2014 17:38 | Panu Breilin | ||
Katteratiin ei ole tieyhteyttä, mutta polkuyhteys löytyy Søsterbeckiin, Bjørnfjelliin, Rombaksbotniin (jonne ei ole tietä, mutta kesäisin sinne pääsee retkeilijöitä varten ajettavalla veneellä) ja etelän suuntaan erämaahan. Radan varressa Katteratista Rombakin suuntaan ei ole polkua ja maasto on todella vaikeakulkuista. | ||||
![]() |
13.10.2014 22:24 | Panu Breilin | ||
Ainakin viime vuoden huhtikuussa tältä raiteelta lähti armeijan poistoon menevää kalustoa Kalkkuun. | ||||
![]() |
12.10.2014 22:05 | Panu Breilin | ||
Kyllä siellä oli nahkiaisia myynnissä. | ||||
![]() |
09.10.2014 23:01 | Panu Breilin | ||
Ei olisi KSR:n varrelta jostain? | ||||
![]() |
09.10.2014 11:55 | Panu Breilin | ||
Veturin peräosa löytyy toisella puolella Maasiltaa olevan portaikon seinästä. | ||||
![]() |
07.10.2014 09:09 | Panu Breilin | ||
Yle kirjoittaa, että lippuautomaattien tekniset ongelmat on todennäköisesti saatu ratkaistua ensi kuun vaihteeseen mennessä, ja että esimerkiksi Hanko-Karjaa-välillä junat alkanevat kulkea ilman konduktööriä joulukuussa: http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/07/ralsbussarna-kanske-utan-konduktor-i-slutet-av-aret | ||||
![]() |
07.10.2014 08:53 | Panu Breilin | ||
M62-vetureita ei joka tapauksessa ole tulossa Suomeen, koska venäläiselle veturi- tai vaunukalustolle ei saa hyväksyntää kotimaan liikenteeseen. Ks. esim. http://proxiontrain.wordpress.com/2014/03/17/mikseivat-proxionin-junat-jo-kulje/ | ||||
![]() |
01.10.2014 16:11 | Panu Breilin | ||
Nuo porraskäytävien ikkunoissa olevat pisteet muuten esittävät kokonaisuutena höyryveturia (Vr2 muistaakseni), vaikka sitä piirroksen korkean abstratiotason vuoksi onkin herkästi hankala huomata. | ||||
![]() |
30.09.2014 18:25 | Panu Breilin | ||
Puureunainen sorapintainen laituri, hiljattain uusittu 60E1-päällysrakenne, sivuraiteet ja maasto paljastavat Pelloksi. | ||||
![]() |
12.09.2014 11:04 | Panu Breilin | ||
Tässä kuvassahan ollaan muuten keskellä entistä Matkanevan kohtausraidetta. Uusi puolenvaihtopaikka on rakennettu entisen kohtausraiteen pohjoispuolelle, minkä vuoksi uusi tulo-opastin päätyi tähän. | ||||
![]() |
12.09.2014 11:00 | Panu Breilin | ||
Sitä että tasoristeyksissä on varoituslaitokset, joissa on pelkkä valo eikä ollenkaan kelloja (tai puomeja). Varoitus käynnistyy, kun junan akselit ohittavat akselinlaskijan. Tuossa kuvassa E-kyltin kohdalla on esim. kiskon kyljessä yksi akselinlaskija ja keskellä raidetta sitä auroilta suojaava palkki. | ||||
![]() |
02.09.2014 21:06 | Panu Breilin | ||
Kostamuksen rautapellettihän siinä kulkee sähkövedolla Vartiuksesta Iisalmeen, missä junaan vaihdetaan dieselveturit ja matka jatkuu kohti Ykspihlajaa. | ||||
Kuvasarja: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa |
01.09.2014 21:08 | Panu Breilin | ||
Puiston takaosa on tosiaan suljettu aidalla. | ||||
![]() |
01.09.2014 21:04 | Panu Breilin | ||
Rulla-Ristossa on rullalaakerit (ja sen merkkinä punaiseksi maalatut kytkintangot). | ||||
![]() |
31.08.2014 22:44 | Panu Breilin | ||
Aika jännä kuvakulma ja vauhdin tuntu. :) Noin sata metriä tästä Inkooseen päin sijaitsi 1990 asti Päivölän seisake. Satakunta metriä etelään vanhan linjan varressa taas sijaitsee Päivölän vanha asemarakennus. | ||||
![]() |
30.08.2014 03:07 | Panu Breilin | ||
Myllyojalla on myös Ein 23214. | ||||
![]() |
25.08.2014 09:33 | Panu Breilin | ||
Vaalassa ollaan. | ||||
![]() |
18.08.2014 22:46 | Panu Breilin | ||
Todella hieno tunnelma ja valaistus tässä kuvassa! Junan kokoonpanosta ja varoituslaitoksesta puhumattakaan. | ||||
![]() |
18.08.2014 22:03 | Panu Breilin | ||
Sama vaunu ennen kunnostusta (silloin litteralla ja numerolla BG 030097-0): https://vaunut.org/kuva/92796 | ||||
![]() |
17.08.2014 00:49 | Panu Breilin | ||
Asfalttia ei ole vedetty tässä kiskoille, vaan tasoristeys on yhä periaatteessa läpiajettavissa. Tasoristeysmerkit ja puomit on sen sijaan poistettu (mutta ei puominkääntölaitteita) ja valoyksiköt huputettu. | ||||
![]() |
10.08.2014 23:32 | Panu Breilin | ||
Näiden betonipöllien laiton syyksi voisi veikata, että sekä tämä paikka (Rautainharju) että Kaleton ovat pohjavesialueita. Toisaalta esimerkiksi RHK:n raportissa "Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta" (2009) mainitaan, että ratalinjalla kyllästetyistä pölkyistä ei tutkimuksissa ole todettu aiheutuvan maaperän pilaantumista. Eli liekö ollut toimenpiteenä ns. hätävarjelun liioittelua? | ||||
![]() |
10.08.2014 23:25 | Panu Breilin | ||
Sortumavaarassa oleva penger oli Asunnan ja Huttulan välillä, ei Kalettoman kohdalla. Ne Kalettoman betonipöllit lienevät olleet siellä ulkonäöstä päätellen vähintään yhtä kauan kuin nämä Vilppulan eteläpuoliset. | ||||
![]() |
10.08.2014 15:43 | Panu Breilin | ||
Joskus vuosina 1999-2000 ehkä? Tasoristeys.fi:n kesän 2001 kuvissa rata on aika tuoreeltaan remontoidun oloinen, mutta olisin ainakin näkevinäni sorapinnasssa jo kasvillisuutta. | ||||
![]() |
10.08.2014 14:38 | Panu Breilin | ||
On tuolla betonipölkyt: http://www.tasoristeys.fi/raporttihaku?reportId=20909 Haapamäki-Jyväskylä-radallakin muuten on Kalettoman kohdalla. | ||||
![]() |
08.08.2014 13:47 | Panu Breilin | ||
Taitavat tosiaan olla, eli teli tuolla vaunun "kuopassa". Olisikohan vaunutyyppi Sdggmrs? | ||||
![]() |
08.08.2014 13:44 | Panu Breilin | ||
Nämä Y2-moottorijunat kuuluvat liikenteen tilaajille eli Östgötatrafikenille (yksiköt 1379-1383) ja Kalmar Läns Trafikille (yksikkö 1384). |