Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.01.2018 11:02 | Kari Suominen | ||
| Juurihan Lahden mastojen vuosipäivää marraskuussa juhlittiin, kun täyteen tuli 90 vuotta niiden valmistumisesta. | ||||
|
23.01.2018 01:30 | Kari Suominen | ||
| Tarkastelujaksona vuosi 1995 asettuu veturien käyttöhistoriassa sellaiseen ajankohtaan, että melko pian veturityypin tultua markkinoille hankitut ensimmäiset kolme eivät vielä lähentele elinkaarensa loppupäätä ja niitä täydentävistä hankinnoistakin on jo kulunut aikaa sen verran ilman uusia toimituksia, että tämän veturityypin tarve on mitä ilmeisemmin saavuttanut lakipisteensä näiden viimeisempien hankintojen jälkeen. Jotain vahvistusta vielä kaipaisi eli ihan tällä tiedolla en asiaa kirkossa kuuluttaisi, mutta valistunut arvaukseni on, että kaikki Ruotsiin toimitetut olivat tässä. | ||||
|
|
22.01.2018 13:47 | Kari Suominen | ||
| Thänks Eljas. Minulla on hämärä muistikuva jossain Tve4-vetureita ohimennen sivunneessa artikkelissa taannoin mainitun ylimalkaisesti joitakin raideleveyteen 1435 millimetriä rakennettuja Move 250-vetureita toimitetun Ruotsiin, mutta tarkkaa lukumäärää ei kerrottu. Suomeen näitä on rakennettu vain yksi ja se on nykyään Boliden Harjavalta Oy:n vaihtotyöveturina Porin elektrolyysilaitoksella työskentelevä vuonna 1982 valmistunut ja valmistusnumerolla 201 Valmetin Tampereen tehtaalta luovutettu yksilö. Vientiversioiden valmistusnumerointi näyttää tästä poiketen alkavan ykkösellä (102,105..) Vielä tähän kuvan veturiin palatakseni, niin tämän Komsorin yksilön peruskorjauksessa hytin ovi- ja ajopöytäjärjestelyt on jätetty näköjään alkuperäiseen asuun päätellen siitä, että ovet ovat päistä katsottuna yhä vasemmalla puolella eli ajopöydän sijoituskin lienee siis edelleen Ruotsin malliin kulkusuunnassa vasemmalla. |
||||
|
|
22.01.2018 01:46 | Kari Suominen | ||
| Hyvä tarkennus Jormalta. SL:n nro 16 on Eljaksen ilmoittamien valmistetietojen mukaan Transtech 105/1991 kun taas Retraden ilmoituksen veturi näyttäisi olevan 102/1981 ja myyntihetken sijaintikunta Gävle, Sweden. Hyvä kun saatiin virhe oikaistua, kiitos korjauksesta ! | ||||
|
|
21.01.2018 14:01 | Kari Suominen | ||
| Toinenkin yksityinen Tnk4-raidenosturi löytyy, sillä Tnk4 nro 989 puomiliitevaunuineen on myyty VR Trackilta Viroon Go Track OÜ:lle. Sarjansa vanhimmasta päästä Tnk4 nro 985 on saanut hylkäyspäätöksen 2010 ja lienee jo romutettukin (?) eli viisi näitä tämän Komsorin yksilön lisäksi lienee vielä kirjoissa ja kansissa. Kun nyt syntyjä syviä intouduttiin Tommin kysymyksen innoittamana kaivelemaan, niin tarkastellaan tuota veturiakin hieman tarkemmin. Se ei ole itse asiassa Tve4 vaan Move 250B -tyyppinen veturi (http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8820.0.html), jonka Valmet toimitti vuonna 1981 Ruotsiin SL Bansystem AB:lle alunperin tavarajunaveturiksi. Kun tavaraliikenne radalla (Saltsjöbana) 1990-luvun alussa lopetettiin, veturi siirtyi kunnossapidon tehtäviin ratatyöjunien vetäjäksi, kunnes päätyi lopulta käytön puutteessa myyntiin nettihuutokaupassa v. 2015 https://www.retrade.eu/fi/aitem/314588/Solgt_275.000,-_VALMET_MOVE_250B_1981, josta Teräspyörä hankki sen omistukseensa. Teräspyörä myi veturin sittemmin peruskorjauksen ja raideleveyden muutostyön jälkeen Komsorille v. 2016 Tarkennan vielä ensimmäistä kuvaan jättämääni kommenttia selvyyden vuoksi : Vossloh-Cogiferilta hankittua kalustoa kuvassa ovat siis Tnk4 ja avovaunu, veturi taas on ostettu Teräspyörältä. |
||||
|
|
14.01.2018 12:04 | Kari Suominen | ||
| Sattumakuvana vastaan tullut varsin onnistunut otos. Tämähän on sitä Vossloh-Cogiferin Pieksämäeltä vaihdetuotannon lopettamisen myötä myymää kalustoa, jonka Komsor osti vuodenvaihteessa 2016-2017 ja maalautti talven ja kevään 2017 aikana. Onnistuit ikuistamaan kalustoa siis varsin tuoreessa maalissa. | ||||
|
08.01.2018 23:59 | Kari Suominen | ||
| Tuosta Jounin mainitsemasta käytännöstä en ole kuullut, mutta vaunun päihin tulevat pinot on pinottava siten, että nipun kallistuma pituussuunnassa on vaunun keskelle päin. Menettelyllä pyritään estämään puiden valuminen vaunujen väliin. Mikäli vaunun äärimmäisten pinojen kallistuma on vaunun päätyyn päin kuten tässä näyttää aavistuksen olevan, on sellaiset pinot sidottava liinoilla. | ||||
|
07.01.2018 15:35 | Kari Suominen | ||
| @Nimimerkille Ei näin Mitä tulee sitaattiin Resiinan uutisesta, niin ei kyllä tullut mieleeni lisätä erikseen lähdeviitettä asiasta, joka on ollut esillä myös päivälehdissä hyvin samoin sanakääntein. Omistajaohjausvaunu -termin keksin kyllä ihan itse. Tuo kitkerä kommenttisi vähän kummeksutti, joten laitoin sanan kuukeliin ja vasta huomatessani samankaltaisuutta löytyvän hakutuloksista https://www.google.fi/search?q=omistajaohjausvaunu&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&dcr=0&ei=7R5SWt2CL8bDsAGklJqYCw ymmärsin yskän ja plagioinnin epäilyn. Se nyt vain on sitten niin, että kahta toisilleen tuntematonta henkilöä näyttää yhdistävän yhtäläinen uniikimpi ajattelutapa. Nyt ei ollut siis kyse plagioinnista, mutta sinun kannattaisi jatkossa suojata sutkautuksesi tekijänoikeusmerkillä © sanomisiesi tahallisilta lainauksilta ;>) |
||||
|
01.01.2018 22:30 | Kari Suominen | ||
| Rautatientori Finnassa ja haun aineistotyyppi rajattu valmiiksi kuviin : https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=rautatientori&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22 |
||||
|
31.12.2017 11:48 | Kari Suominen | ||
| Tässä esitettyjä arvauksia Hyvinkään konepajan tilojen jatkokäytöstä voi nyt vähän päivittää, sillä radantarkastusjunille ei rakennetakaan uutta hallia Keravalle, vaan Liikennevirasto vuokraa tarvittavat tilat Hyvinkään konepajalta. Käyttöön tulee ensi keväänä konepajan ns. Karjalanhalli. Tässä hallissa oli aikanaan rautatievaihteiden kokoonpanoa, sittemmin Sm2-junien saneerauksia ja jatkossa siis radantarkastusvaunujen tukikohta. Mielenkiintoista seurata, että mihin käyttöön loput konepajan vapautuvista tiloista sitten aikanaan päätyvät. | ||||
|
02.12.2017 11:16 | Kari Suominen | ||
| Vaikka Englantilainen keittiö ei kuulukaan kiitetyimpiin maailmalla, niin kyllä tällainen perinteisistä aineksista koottu English Breakfast on kuitenkin ehdottomasti sen parasta antia. Näin runsaaksihan se on muotoutunut brittien perinteisen ruokailurytmin seurauksena, jossa syödään kevyemmin illalla ja aamulla vatsa sitten kurnii. Maissa, joissa syöminen taas painottuu paremminkin iltaan ja istutaan tunteja ruokailemassa ja seurustelemassa, kuitataan se aamupala vähemmällä. Englannin vierailuillani minulle on tarjottu aamiaiseksi vaatimattomimmillaan teetä, paahtoleipää, marmeladia sekä juuston siivu. Toisessa ääripäässä hotellin aamiaishuoneessa on ollut tarjolla vaihtoehdoksi perinteisen englantilaisen aamiaisen lisäksi myöskin samaan tilaan vastakkaiselle seinälle katettu Continental Breakfast. |
||||
|
23.11.2017 11:53 | Kari Suominen | ||
| "Suurimman rataosalla käytettävän junapituuden tulee olla sellainen, että juna voi käyttää myös liikennepaikkojen sivuraiteita. Erikoiskuljetuksista tai muista poikkeavista kuljetuksista on sovittava erikseen. Junan ei tarvitse mahtua kaikkien liikennepaikkojen kaikille sivuraiteille. 1100 metriä pitkät junat sallitaan Vainikka–Kotka välillä. Rataosien mitoituksessa käytetyt junapituudet ovat 700, 750, 925 ja 1100 metriä." Lähde : Liikenneviraston Verkkoselostus 2014, kohta 3.3.2.5 Myös pitempien junien kuljettaminen on mahdollista. Juna voidaan vetää esimerkiksi suoraan lähtöliikennepaikalta määräliikennepaikalle poikkeamatta laisinkaan matkan varrelle sijoittuvien liikennepaikkojen lyhyille sivuraiteille. Tämä tosin yleensä edellyttää isolle osalle matkaa kaksiraiteista yhteysväliä sekä asettaa lähtö- ja määräliikennepaikan ratapiharaiteistoille kyseisen junapituuden mukaiset vaatimukset. |
||||
|
Kuvasarja: Putkea Koverhariin |
17.09.2017 15:48 | Kari Suominen | ||
| Luin aiheesta artikkelin keväällä ja lehtitietojen mukaan ensimmäiset 200 kilometriä putkea päällystetään Venäjällä ja ne kuljetetaan Hankoon junalla. Maaliskuussa Wasco aloitti betonipinnoituksen Suomessa ja sen olisi osaltaan tarkoitus pinnoittaa Hamina Kotkan satamassa sijaitsevassa tehtaassaan lähes puolet koko hankkeessa tarvittavista 200 000 putkesta. @TP : Pojot täältäkin asiallisesta dokumentoinnista ! |
||||
|
17.09.2017 11:49 | Kari Suominen | ||
| Tämän kuvan jälkeen otetuissa myöhemmissä kuvissa maalauksen raja on noussut jo kattoon asti http://vaunut.org/kuva/122139?liikp1=2570, joten maalareilla on täytynyt olla mukanaan jonkinlainen telinekin sinne ylettyäkseen. Mielenkiintoinen tuo Jorman näkökulma asiaan, joskin asiasta päättäneiden tahot ovat päätöksensä kaluston sijoittamisesta tehneet varmasti "vilpittömän mielen suojassa" ja tällaisia toimia voidaankin tarkastella vain moraaliselta kannalta kuten Jormakin tekee. Kun tahallisuutta arvioidaan rikosoikeudellisesti, kyse on siitä, mitä teon tekijä on tekohetkellä halunnut saavuttaa tai mieltänyt saavuttavansa. Jos tekijän tarkoituksena on ollut aikaansaada haluttu seuraus, kyse on selkeimmästä tahallisuuden lajista. Lähes yhtä selkeä tilanne on myös se, kun tekijä ei sinänsä ole pyrkinyt saamaan seurausta aikaan, mutta on varmuudella ymmärtänyt näin tapahtuvan. |
||||
|
31.08.2017 11:57 | Kari Suominen | ||
| Mielenkiintoinen tuo Erkin näkemys "Rasti-rumiluksesta", mutta niinhän se on, että "kauneus on katsojan silmässä -kunhan silmä siihen harjaantuu" kuten totesi Kalle Päätalokin jo aikoinaan. Rastin korttelin rakennusinventointi kertoo Insinöörioppilastalo Rastin, Rastin siipirakennuksen ja hotelli Victorian arvojen liittyneen ennen kaikkea niiden kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävään sijaintipaikkaan. Lisäksi samainen inventointi suitsuttaa, että Rastin ja sen siipirakennuksen kohdalla voitiin katsoa rakennuskokonaisuuden edustaneen tasokasta 1960-luvun arkkitehtuuria. |
||||
|
30.08.2017 11:59 | Kari Suominen | ||
| Biotuotetehtaan kuljetuksien mainosarvoa on hyödynnetty jo viime vuoden syksyllä. Sitaatti VR Transpointin Linked asiakasjulkaisussa 05.09.2016 olleesta artikkelista "Ensimmäiset kymmenen veturia tulevat kaupalliseen käyttöön vuonna 2017 tavara- ja matkustajaliikenteen kuljetuksissa. Äänekosken biotuotetehtaan tuleva vientituotteiden kuljetusketju perustuu Vectroneiden käyttöön. Vaunut viedään yhdellä vedolla perille Vuosaaren satamaan." Koko artikkeli luettavissa : https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/linked/artikkeli/vectron-sahkoveturi-vakuuttava-koeajoissa-050920161417/?pdf=1 |
||||
|
28.08.2017 20:30 | Kari Suominen | ||
| Tampereen keskustan ruuhkien syntymistä kuluneena kesänä ovat osaltaan aiheuttaneet monet tekijät. Rantatunnelin liittymien ja ramppien valmistumisen saattaminen loppuun, raitiotien rakentaminen sekä Ratinan kauppakeskuksen työmaa ovat yhdessä nykyisen tilanteen taustalla. Vuolteenkadun loppupään sulkeminen Hatanpään valtatien risteyksen jälkeen kauppakeskuksen rakennustyömaan vuoksi ja Tampereen valtatietä myöten kohti Hämeenpuistoa pyrkivän Vuolteenkadun liikenteen kierrättäminen Dynamon risteyksen kautta (ja tietenkin myös vice versa) on osaltaan luonut pahan pullonkaulan myös linja-autoaseman tienoille. Pahimmillaan jono on madellut Vuolteenkadun ja Dynamon risteyksien väliä yli 15 minuuttia. Myös Tampereen valtatien välityskyky on ajoittain olematon liikenteen joutuessa pujottelemaan kauppakeskuksen rakennustyömaata halkovan tien sokkeloissa. |
||||
|
28.08.2017 09:20 | Kari Suominen | ||
| Liekö saksalainen suoraviivainen täsmällisyys vaikuttanut MAN moottoreiden huolto-ohjeen laadinnassa. Hauska. Ennen sähköistyksen lisääntymistä ja sen myötä korvaavan kaluston liikenteeseen tuloa on Dv12 -sarja ollut käytössä olleista dieselvetureistamme monikäyttöisyytensä vuoksi sitkeimmin toiminnassa pidetty tyyppi. Veturityypin suuresta lukumäärästä huolimatta pahoissakin onnettomuuksissa olleet yksilöt rakennettiin takavuosina lähes uudestaan. Radikaali muutos korjauskäytäntöön tuli vasta, kun Dv12-vetureiden "käyttöasteen notkahtaminen tavaraliikenteen taantuman takia" asetti joukon Deevereitä seisontaan alkusyksystä 2009. Myöhemmin samaisen vuoden lokakuussahan 10 veturia sitten ajettiin omin konein romutukseen. Nämä ja samoin kuin erilaisten onnettomuuksien seurauksena hylätyt yksilöt lienee kuitenkin ennen paalausta riisuttu kaikesta kurantista varaosiksi kelpaavasta, joten niitä varamoottoreitakin lienee jokunen vastaisen käytön varalle... Sitaateissa olevan tekstin tulkinnan jätän lukijan tehtäväksi |
||||
|
14.08.2017 14:35 | Kari Suominen | ||
| Kyllä, puhuttaessa porauskalustosta yleensä löytyy toki erilaisia variaatioita alustoina. On kuorma-auton alustalle rakennettuja (kaivonporaus), traktorisovitteisia, metsäkonealustaisia, telakaivuriin kiinnitettyjä ja Tamrockin (Sandvik) pyörä- ja tela-alustaisia ohjaamollisia etc. Uniikilla tarkoitin tässä yhteydessä sitä, että maaperätutkimuksien näytteenottoon tämä alkaa jo olla tavanomaisesta kalustosta huomattavasti poikkeava. | ||||
|
|
14.08.2017 12:29 | Kari Suominen | ||
| Maaperätutkimuksiin käytettävät kairausvaunnut ovat normaalisti pieniä tela-alustaisia koneita, joita koneenkäyttäjä liikuteltaessa ohjaa vieressä kävellen. VR Track on työmaidensa laajuuden sanelemana toteuttanut innovaation ja yhdistänyt maasto-olosuhteisiin erinomaisesti soveltuvan metsäkonealustan ja kairauskaluston. Kokonaisuus on siis aika uniikki. | ||||
|
Kuvasarja: Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille |
14.08.2017 11:57 | Kari Suominen | ||
| Lempäälässä on ollut varsin vilkasta ratainfraan liittyvää toimintaa kuluneen kesä aikana. Kanava- ja alikulkusillan peruskorjauksen lisäksi kaapelikourun asennuksessa on ahkeroinut työkunta, mutta kysymiäsi porauksia muualla radan varrella kuin tässä en ole havainnut. Toijala–Tampere -rataosuudellahan varaudutaan pitkällä tähtäimellä yhteensä neljään raiteeseen. Hankalin tilanne lisäraiteiden suunnittelun ja rakentamisen osalta on juuri niillä kohdin, jossa rata kulkee tiiviissä taajamarakenteessa ja joissa jo nykyistenkin raiteiden maastokäytävä on kapeimmillaan. Keskustoissa ja joissakin taajamissa lisäraiteen vaatiman tilan löytyminen on juuri kaikkein haasteellisinta. Toteutuksen kannalta puolestaan helpoin on pitkä yhtäjaksoinen maa- ja metsätalousvaltainen haja-asutusalue Lempäälän keskustan ja Akaan Viialan välissä. Nykyisten liikennepaikkojen (Toijala, Lempäälä, Viiala) raide- ja laiturijärjestelyihin joudutaan tekemään muutoksia lisäraiteiden vuoksi. Lempäälän liikennepaikalla nykyisten raiteiden 2 ja 3 väliin on esitetty rakennettavaksi uusi välilaituri ja sen itäpuolelle on esitetty raidevaraukset. Edelleen raidevarauksien itäpuolelle on esitetty rakennettavaksi uusi reunalaituri. Suunnitellut laituripituudet ovat noin 200 metriä. Nykyinen raide 3 ja itäinen reunalaituri on esitetty purettavaksi, eli kyllähän se Lempäälänkin asemanseutu muutoksia kokisi. Koska aluevaraussuunnitelmat ovat hyvin yleispiirteisiä tarvitaan kuitenkin vielä lähtötietojen tarkentamista sekä alustavaa yleissuunnittelua, jotta voisi päätellä asemanseudun lopullista alueellista muotoutumista. |
||||
|
|
14.08.2017 02:00 | Kari Suominen | ||
| Koneen luo johtaneen huoltotien vieressä kulki tiensuuntainen leveä oja, jonka liejuisella pohjalla oli koneen jättämät ajo- ja kairausjäljet. Kettingit lienee laitettu lisäämään pitoa ojassa edettäessä. Lisäksi alue on osin pehmeikköä ja jos kairaukset siellä vielä jatkuvat, on kettingeille todennäköisesti jatkossakin käyttöä tässä kohteessa. Mutta toisaaltahan nämä kahdeksanpyöräiset koneet on juuri suunniteltukin huonosti kantavan suomaastoon ja rinnetyöskentelyyn. | ||||
|
Kuvasarja: Heinäkuu Kouvolan seudulla |
03.08.2017 21:37 | Kari Suominen | ||
| Nyt on tunnelmat kohdillaan. Varsinkin iltakuvista välittyy hienosti lähestyvä elokuu ja kesän kääntyminen hiljalleen syksyyn, kun hämärä alkaa kääriä vaippaansa usvassa matkaavia junia. Bueno ! | ||||
|
02.06.2017 12:20 | Kari Suominen | ||
| Toyota Land Cruiser, sarjaa J60. | ||||
|
30.05.2017 12:54 | Kari Suominen | ||
| Parahin Esa J. Rintamäki Kun nämä Sinun sepustuksesi alkavat pituudeltaan sijoittua jonnekin novellin ja pienoisromaanin välimaastoon, niin olisiko kohtuutönta pyytää, että jatkossa jakaisit näin pitkät selostukset kappaleisiin. Kun tekstin suunnitteluun käytetään maksimaalinen aika mutta kirjoittamiseen minimaalinen tila, niin asian luettavuutta ei hämärretä vaikeaselkoisella esitystavalla. |
||||
|
30.05.2017 11:28 | Kari Suominen | ||
| Parahin Esa J. Rintamäki Kun nämä Sinun sepustuksesi alkavat pituudeltaan sijoittua jonnekin novellin ja pienoisromaanin välimaastoon, niin olisiko kohtuutönta pyytää, että jatkossa jakaisit näin pitkät selostukset kappaleisiin. Kun tekstin suunnitteluun käytetään maksimaalinen aika mutta kirjoittamiseen minimaalinen tila, niin asian luettavuutta ei hämärretä vaikeaselkoisella esitystavalla. |
||||
|
01.05.2017 10:23 | Kari Suominen | ||
| Ensimmäisinä valmistetut alkavat olla tosiaan jo nelikymppisiä, mutta viimeisimmät valmistuneet ovat vielä alle 25-vuotiaita. Ruotsiinhan näitä Tka7-ratakuorma-autoja on siirretty VR Track Sweden Ab:n käyttöön kaikkiaan 18 kpl, joista viimeisin viime vuoden marraskuussa. |
||||
|
|
25.04.2017 10:53 | Kari Suominen | ||
| :D Viisautta asiantilan järkevyyden pohtimiseen ei tällaisella tavallisella rivikansalaisella oikein ole, kun ei siihen kykene korkeampaa matematiikkaa hallitsevat viisaammatkaan, sillä asiantilan taloudelliselta kantilta tarkastelun estää todellisten kustannusten läpinäkyvyyden puuttuminen. VR kun on aina ollut täysin haluton aukaisemaan kustannusrakennettaan kenellekään. Lähtekäämme siis siitä, että toiminta joka tapauksessa päättyy koska VR haluaa kustannussäästöjä. Hyvinkäällä on yhtenä vakituisena työnä muiden töiden ohella tehty Sr1 -vetureiden laajamittaisia peruskorjauksia, jossa veturi puretaan lähes atomeiksi eli riisutaan kaikesta tekniikasta ja kuluneet osat korvataan uusilla tai peruskorjatuilla osilla. En tiedä montako asentajaa tämän projektin kimpussa on häärinyt, mutta kestoltaan se on ollut n. kuukausi per veturi eli työllistävä vaikutus on kyllä ollut merkittävä. Tämä peruskorjaus on tehty jokaiselle Sr1 -veturille 10 vuoden välein ja korjauksesta valmistuneiden vetureiden määrä on pysytellyt vakiona ollen 11 kappaletta vuosittain. Ellei tämä toiminta ole jo päättynyt, niin näiden peruskorjauksien tekeminen päättyy kuitenkin viimeistään 2018 ensimmäisten korvaavien Vectronien ollessa jo kaupallisessa käytössä. Konepajan toiminnanhan on ilmoitettu päättyvän samaisen vuoden lopulla. Ensimmäisen Sr3 -veturisarjan toimitusten pitäisi jatkua vuoteen 2026, eli 80 tilatun veturin sarjalle tämä tarkoittaisi noin 9 veturin vuotuista toimitusmäärää. Tämä on osapuilleen sama määrä kuin nyt on Susia korjattu, eli konepajan poistuvien töiden listassa on ainakin yhdentoista veturin vuotuinen peruskorjaus, jonka vaikutus määrältään on siis x(?) miestyövuotta. Susikantaan liittyvien muidenkin töiden poistuminen lisääntyy luonnollisesti vuosi vuodelta enenevässä määrin hylättyjen Sr1 -vetureiden määrän kasvaessa, kun kerran korvaavan veturityypin huolto on ulkoistettu ja nivottu osaksi sen hankintaa. Todellistakin toiminnan supistumista siis on eli ei toimintojen keskittämisen taustalla yksin kasinotalouden pyörittäminen ole. Vectronitkin tarvitsevat huoltotilaa, se on selvä. Ensimmäinen tarkastus on 30 000 ajokilometrin kohdalla, muut tarkastukset 150 000 km:n, 300 000 km:n ja 600 000 km:n kohdalla. Ensimmäinen isompi huolto Sr3-vetureille tehdään noin 1,2 miljoonan ajokilometrin jälkeen. Nähtäväksi jää, tehdäänkö nämä huollot sitten aikanaan Hyvinkäällä vai jossain muualla. En kuitenkaan usko, että Siemensillä olisi kiinnostusta investoida kiinteistöihin täällä Suomessa, eli mitä todennäköisemmin se tulisi vuokralaiseksi konepajan kiinteistöön jos Hyvinkää olisi tulevan huollon osoite. |
||||
|
|
23.04.2017 18:05 | Kari Suominen | ||
| Jos jatketaan spekulointia Siemensin oman huollon sijoittumisesta täällä Suomessa, niin mikä olisi parempi vaihtoehto kuin vapautuvat Hyvinkään konepajan tilat. Varsin sopiva sijainti, valmis raideyhteys rataverkolta, veturihuoltolaksi jo alunperinkin sunnitellut tilat sekä kiskotuksetkin hallin huoltopaikoilla valmiina. Näkisin hiljenevän konepajan varsin vahvana ehdokkaana tulevaksi Vectron huoltolaksi. | ||||
|
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa. |
22.04.2017 12:41 | Kari Suominen | ||
| Totta, Dr16:n ja N-veturin yhteneväisyydet rajoittuvat modulaariseen rakenteeseen sekä eräisiin sähkönkäytön moduleihin. Tässä siis tulee kumottua eräs urbaanilegenda veturien samankaltaisuudesta ja niiden osien vaihtokelpoisuudesta keskenään. Mitä tulee VEHA-työryhmän suosituksiin tulevaisuudessa hankittavien vetureiden rakenteiden samankaltaisuudesta, niin pitää huomioida, että vaihtotyöhön ja kevyempään linjakäyttöön tulevan kaluston oletettu tarve oli vielä kauempana edessä, eikä N-veturin rakentamista ohjanneet tekniset määreet kuten neljän valakon proton valmistusta. N-veturi oli Valmetin oma esisarjalainen, jolla ilmeisesti oli tarkoitus hakea käyttökokemuksia suunnittelutyön pohjaksi tulevaisuuden rakenneratkaisuihin. |
||||
|
22.04.2017 12:08 | Kari Suominen | ||
| Valitettavasti en tunne asiaa itsekään muuten kuin esitetietojen perusteella. | ||||
|
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa. |
21.04.2017 11:48 | Kari Suominen | ||
| Kahden näin modernia tekniikkaa sisältäneen veturihankkeen (M- ja N-veturit) samanaikainen eteenpäin vienti perustui nähdäkseni silloisen VEHA-työryhmän ( VEturien HAnkinta ) esityksiin tulevien hankintojen pääperiaatteiden osalta. Työryhmähän esitti, että hankittavien veturisarjojen lukumäärän tuli olla mahdollisimman vähäinen ja mikäli dieselvetureiden linja- ja vaihtotyötarvetta ei voida toteuttaa samalla veturilla, tulee hankittavien vetureiden rakenteiden olla mahdollisimman paljon samoja. Lisäksi sähkö- ja dieselvetureissa tuli pyrkiä käyttämään samoja komponentteja ja rakenneryhmiä mahdollisuuksien mukaan. Tältä pohjalta soveltuvin osin sitten laadittiin tekniset määreet, joiden mukaisista linjakäyttöön tarkoitetutuista dieselvetureista (Dr16) lähetettiin tarjouspyyntökirjeet kotimaiselle veturiteollisuudelle. Tässä kohtaa näkemykseni on, että vaikka tuolloin ei vielä oltu puhuttu mitään muista tulevista dieselveturihankinnoista, näki Valmet potentiaalista saumaa valmistaa ja saada kaupaksi myös vaihtotyöhön ja kevyempään linjakäyttöön soveltuvaa kalustoa, sillä olihan junaliikenne tähän asti hoidettu lähes pelkästään dieselvedolla. Vastaan oli siis tulossa tilanne, jossa suuri määrä dieselkalustoa alkoi tulla peruskorjaus- tai hylkäämisikään ja Valmet alkoi N-veturihankkeella valmistella paikkojaan tässäkin kisassa. Kun sitten tunnetuin seurauksin sähköistämispäätökset valtasivat alaa, lopahti kiinnostus kehittämistyöhön sen hyötyjen ollessa vailla konkretisoituvia kaupallisia mahdollisuuksia. |
||||
|
16.04.2017 23:58 | Kari Suominen | ||
| Italialainen varustamo Moby Line on ostanut Helsinki-Pietari -väliä risteilleet matkustajalaivat ja pietarilaisen varustamon St. Peter Linen. Ylen uutinen kertoo, että heti alkajaisiksi uusi omistaja puolittaa risteilytarjonnan, sillä Helsingin ja Pietarin väliä aiemmin liikennöinyt M/S Princess Maria siirretään Napoliin Italiaan, jossa se aloittaa risteilyt Moby Dada -nimisenä. Huhtikuusta 2017 alkaen tämä M/S Princess Anastasia jatkaa arkisin pitkiä risteilyjä, joissa Pietarista lähdettyä alus poikkeaa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa. Viikonloppuisin alus risteilee Helsingin ja Pietarin väliä |
||||
|
15.04.2017 12:06 | Kari Suominen | ||
| Täsmennän hieman tuota Erkin kommenttia. Alunperin meijeriksi rakennettu kolmikerroksinen kivirakennus toimi postitalon rakentamisen aikaan Valion sulatejuustotehtaana. Rakennus purettiin, kun Johanneksen koulun eteläpuolelle tehtiin asuntotuotannon mahdollistava kaavanmuutos ja paikalle kohosi kerrostaloja. Korvaavaa toimipistettä ei siinä yhteydessä syntynyt Lakalaivaan, sillä siellä ei ole koskaan ollut meijeritoimintoja, vaan ainoastaan Valion Tampereen konttori sekä terminaalitoimintoja. Lakalaivan rakennus on toiminut yksinomaan jakeluvarastona. Postin lajittelukeskuksen toiminnot siirrettiin pääpostilta Multisiltaan 1990-luvulla, kun kuljetukset siirtyivät rautateiltä maanteille. Postin lastauslaituri jäi tuolloin VR:n käyttöön. |
||||
|
14.04.2017 13:22 | Kari Suominen | ||
| Huomioithan Henrik, että tuo veturista seuraavan vaunun virroitin ei liity junan tarvitsemaan virranottoon millään tavoin. Tällä mittausvaunulla A16 tarkastetaan kaikkien sähköistettyjen pääraiteiden ajolangat kerran vuodessa erillisen sopimuksen ja tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuksissa pyritään käyttämään raiteen ja kaluston suurinta sallittua ajonopeutta. Mittausvaunun virroittimen kautta mittausajossa tallentuu reaaliajassa paikkakohtaisesti mm: -ajolangan korkeus ja pituuskaltevuus -ajolangan siksak -ajolangan ja virroittimen välinen kosketusvoima -ajojohtimen jännite -ajonopeus Elli mittaa ajojohtojen lisäksi myös raiteiden kuluneisuutta, kun taas se toinen tarkastusvaunu, Emma, mittaa pääasiassa raiteen geometriaa. Emma ja Elli käyttävät silti samojaa mittausperiaatteita. |
||||
|
|
14.04.2017 11:12 | Kari Suominen | ||
| Jimi on oikeassa. Kahdella lähekkäisellä virroittimella ajettaessa syntyy ajolangassa värähtelyä ja tämä taas aiheuttaa virroittimen kontaktivoimaan muutoksia, koska takimmainen virroitin voi saapua hetkittäin ikään kuin valmiiksi ylhäällä olevaan lankaan, siis eräänlaiseen aallon harjakohtaan. Tällaisen kohdan osuessa ajolangan ohjaimen kohdalle voi tuloksena olla ohjaimen ylöspäin olevan nousuvaran loppuminen ja virroitin kohtaa joustamattoman katon. Liian pieni kontaktivoima heikentää puolestaan virranoton laatua. Ajolangan ideaali profiilihan on horisontaalisesti täysin suora, sillä tämä profiili takaa virroittimen mahdollisimman pienen vertikaalisen liikkeen. Mm. kahdella veturilla operoitaessa käytetyllä menetelmällä nostaa toisistaan kauempana olevat virroittimet edesautetaan ajolangan palautumista vakiokireyteen sen saapuessa takimmaisena tulevalle virroittimelle. |
||||
|
02.04.2017 23:59 | Kari Suominen | ||
| Sr1 -vetureiden maalauskaavioista lyhyesti http://vaunut.org/sarja/3879 | ||||
|
02.04.2017 23:01 | Kari Suominen | ||
| Rajoitetun liikenteen tasoristeystä voidaan käyttää paikoissa, joissa rataa ei ole tarpeellista ylittää yli 15 metriä pitkillä ajoneuvoilla tai niille on käytettävissä tieyhteys toista kautta. Tämä liittyy tasoristeyksille asetettuihin näkemävaatimuksiin sekä pituuskaltevuutta koskeviin vaatimuksiin. Kyseessä on siis näkemät tieltä radalle tien molemmista lähestymissuunnista, sekä tasoristeysten lähialueen tien ja odotustasanteiden pituuskaltevuudet. | ||||
|
01.04.2017 11:12 | Kari Suominen | ||
| Kiitos Reino kun poikkesit tuomaan mielenkiintoista lisätietoa tähän kuvasarjaan. Eksaktit kalustotiedot höystettynä aikalaisten muisteloilla ovat aina kiinnostavaa luettavaa. Aiheena halkojen hankintaprosessi tutkimusmielessä on vähän haastava, sillä tietoa tahtoo löytyä vain murusina eri lähteistä. | ||||
|
25.03.2017 23:54 | Kari Suominen | ||
| Ratapihoilla järjestelytehtävissä liikuttaessa vaihtotyönjohtaja kävelee lyhyet siirtomatkat kuljettamansa junan vierellä ja pidemmät siirrot hän yleensä seisoo portailla. Tässä linkin kuvassa http://vaunut.org/kuva/99263 vaihtotyönjohtaja kantaa päälle puettavissa valjaissa Rfid/Pda -laitetta, radio-ohjainta eli ns. käkätintä ja Raili-puhelinta. Linkin kuvatekstissä on myös lyhyt selostus näistä vaihtotyössä käytettävistä ohjaimista sekä viestinnän välineistä Nämä Toijala-Valkeakoski-Toijala liikkeet vaihtotyönjohtaja kuljettaa veturia matkan pituuden vuoksi ohjaamosta, mutta silloinkin tuosta radio-ohjaimesta, eikä suinkaan veturin hallintalaitteista. Ohjaamon ajopöydistä veturia saavat ajaa vain veturinkuljettajan koulutuksen saaneet. |
||||
|
25.03.2017 23:53 | Kari Suominen | ||
| PÄIVITYS KUVATEKSTIN TIETOIHIN Kuvatekstissä mainittu Raili -järjestelmä poistumassa, Trafi julkaissut määräyshankepäätöksen 20.10.2014 Määräys mahdollistaa TETRA –teknologiaan perustuvan VIRVE-verkon käyttämisen Suomen rautatiejärjestelmässä. Asiakkaat voivat määräyksen perusteella ottaa järjestelmän käyttöön ja Trafi voi myöntää järjestelmälle käyttöönottoluvat. TETRA -verkon käytön ahdollistaminen säästää toimijoiden kustannuksia. Määräystä tarvitaan poikkeusluvan hakemiseen komissiolta. VIRVE-verkko vastaa käytöltään monilta osin nykyistä käytössä olevaa Raili -järjestelmää, mistä johtuen VIRVE:n käyttöönoton ei oleteta aiheuttavan muutoksia turvallisuuden tasoon. Määräyksellä ei ole ympäristövaikutuksia tai vaikutusta esteettömyyteen. ASIA ETENEE, OSALLISTUMISHAKEMUSTEN JÄTTÖPÄIVÄ KÄSILLÄ Hankintailmoitus, erityisalat: VR-Yhtymä Oy : K1617-00700 VR:n kiskokaluston TETRA-ohjaamoradiopuhelinten hankinta VIRVE-verkkoon Osallistumishakemukset 30.03.2017 klo 00.00 mennessä osoitteeseen: VR-Yhtymä Oy Janne Sonkamo Vilhonkatu 13 00100 HELSINKI Kilpailutuksen kohteena ovat VIRVE-verkossa toimivat TETRA-ohjaamoradiopuhelimet vetureihin (muu kuin Sr3 kalusto) ja niiden tarvikkeet veturinkuljettajien kommunikointiin liikenteenohjauksen kanssa. Lisäksi VR varaa oikeuden ohjaamoradiopuhelinten asennuksen, käyttöönoton, tuki-, ylläpito ja huoltopalveluiden tilaamiseen sen mukaan kuin hankintaneuvotteluissa ja tarjouspyynnössä tullaan esittämään. Toimittajan on osana palvelua tarjottava myös elinkaaripalvelut sekä raportointimahdollisuudet. Laitteiden tulee olla hyväksyttyjä VIRVE-verkossa käytettäväksi sekä Trafin ja Liikenneviraston määräysten mukaisia tarjouksen jättämisen hetkellä. Laitetoimittajan tulee antaa laitteiden peruskoulutus käyttäjien kouluttajille ja huoltohenkilöstölle Suomessa lopullisessa tarjouspyynnössä kuvatussa laajuudessa. Mahdollisuuksien mukaan eri laitevalmistajien ohjaamoradiopuhelimia tullaan testaamaan erikseen sovitussa testilaboratoriossa verkon ominaisuuksien ja radion yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Tähän hankintaan sisältyvät seuraavat tuotteet ja palvelut: • Vetureiden, moottorijunien ja ohjausvaunujen (muu kalusto kuin Sr3) ohjaamoihin sijoitettavat TETRA-ohjaamoradiopuhelimet. Sr3 kaluston TETRA-ohjaamoradiopuhelimista on oma erillinen EU-kilpailutus. • Tarvittavat ohjaamoradiopuhelinten lisälaitteet ja ajoneuvotelineet • Ohjaamoradiopuhelinten käytön koulutusmateriaali ja kouluttajien koulutus • Tuki- ja huoltopalvelut Hankittavien laitteiden määrä ja aikataulu riippuu siitä, mihin eri kalustoon laitteita asennetaan ja mikä on niiden asennussuunnittelun mukainen aikataulu. Tarkemmat määrät ja aikataulut tullaan esittämään tarjouspyynnössä. Laitteita hankitaan seuraavasti: • Vetureihin hankitaan 345 ohjaamoradiota. • Junakalustoon (sähkömoottorijuna, kiskobussi, ohjausvaunu) hankitaan 106 ohjaamoradiota • Optiona hankitaan Sm2 ja Sm6 kalustoon 44 ohjaamoradiota. |
||||
|
22.03.2017 15:29 | Kari Suominen | ||
| http://vaunut.org/kuva/106763?u=3116 | ||||
|
22.03.2017 12:59 | Kari Suominen | ||
| Petrin kommentti osuu naulan kantaan ja avaa uuden näkökulman hankintojen järkevyyttä pelkästään teknisin ja taloudellisin perustein pohtivalle nykyihmiselle aiheeseen ja vallinneisiin oloihin. Tämän päivän tarkasteluperspektiivistä on vaikea tajuta, kuinka nykypäivän muodikas termi yhteiskuntavastuu ei ollutkaan vuosittain raportoitavaa sanahelinää, vaan se valtionyhtiöiden ja laitosten kohdalla konkretisoitui sosiaalisesti ja eettisesti korostuneena kaikkien sidosryhmien osalta ja kuinka taloudellisen hyödyn odotettiinkin näihin yhtiöihin tulevan vasta pitkässä juoksussa, sillä suoran taloudellisen hyödyn kerääminen valtiolle oli toisarvoista. Valtiohan esim. perusti yhtiöitä, joiden tehtävänä oli jalostaa maakuntien raaka-aineita, pääasiassa puuta ja kaivannaisia siellä, missä raaka-aineet ovat sekä tarjota työtä ihmisille koko maassa. Ja vielä 1970-luvulle tultaessa valtion talousarvioissa saatettiin jopa lisätä pääomasijoituksia noihin yhtiöihin. Mukavasti kevennyksenä mainittu "omistajaohjaus" VR:n 50-luvun hankintapolitiikasta puhuttaessa oli mahdollista aina Valtionrautateiden yhtiöittämiseen asti, sillä tällöin sitä koski perustuslaissa määritelty viranomaistoiminnan julkisuusperiaate, joka pyrkii takaamaan hallinnon avoimuuden. Nythän sitä ei enää lain näkökulmasta kosketa julkisuusperiaatteet vaan ainoastaan muodollinen sääntö omistajan tiedottamisesta (tässä tapauksessa liikenne- ja viestintäministeriön). Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lehdistölle, kansalaisille tai huolestuneille poliitikoillekaan ei enää tarvitse luovuttaa tietoja yhtiön rakenteesta, rahavirroista tai sen liikennöimien linjojen kannattavuudesta. |
||||
|
|
20.03.2017 13:38 | Kari Suominen | ||
| Hr11 -vetureissa käytössä olleista Maybach moottoreista : Huonon käyttövarmuuden vuoksi tehtiin vuonna 1956 Valmetin kanssa sopimus koneistojen uusimisesta. Moottoripuolella tyydyttiin varustamaan moottorit turboahtimin, jolloin niiden tyyppimerkintä muuttui MD 325:ksi. Tehoa muutoksella saatiin lisää, peräti 600 hevosvoimaa kierrosluvulla 1500 r/min, jolloin veturin kokonaistehoksi tuli 1200 hevosvoimaa. Onkin esitetty arvailuja, että huippukierrosluvun alentuminen osaltaan paransi moottorin kestävyyttä. Turbon lisäksi muutoksia tuli myös öljynkiertojärjestelmään, koska ahtimessa oli painevoidellut laakerit. Moottori on kuusisylinterinen etukammiorivimoottori, jossa kaikilla kuudella sylinterillä on oma kantensa. Keskellä kantta on Maybach-etukammio jota ympäröi yhteensä kuusi venttiiliä. Imu- ja pakoventtiileitä on siis sylinteriä kohden kolme kumpaakin eli yhdessä Maybach moottorissa on kaikkiaan 36 venttiiliä. Venttiilivipujen rullat vierivät koko ajan nokalla, sillä sekä imu- että pakoventtiileillä on kummallakin omat nokka-akselinsa. Venttiilivivuissa on lisäksi hydrauliset välyksensäätölaitteet. Imuventtiilien nokka-akseli antaa käyttövoiman myös yksikköpumpuille, jotka on sijoittu jokaisen sylinterin kanteen tehtävänään ruiskuttaa polttoaine etukammioon. Erillistä keskusruiskutuspumppua ei moottorissa ole. Perinteisen kampiakselin mutkia korvaavat pyöreät kiekot, joihin kammentapit on kiinnitetty. Kiekkojen ulkopinnat toimivat samalla kampiakselin seitsemän rullalaakerin vierintäpintoina. Jälkiviisaus : Tämän viiden veturin sarjaan asennetut koneistot ainakin varmistivat, että tällaiset nopeakäyntiset dieselit eivät enää jälkeenpäin ole löytäneet tietään suomalaisten dieselvetureiden voimanlähteiksi. Näissä etukammiotekniikalla rakennetuissa moottoreissa polttoaine ruiskutetaan sylinterikannessa sijaitsevaan erilliseen kammioon, joka on muotoiltu tehtaan tarkoituksen mukaisesti maksimoimaan ilman pyörteily tietyllä kierrosnopeudella, jotta ilman sekaan ruiskutettava polttoaine sekoittuu mahdollisimman hyvin ja tietenkin palaa tehokkaasti. Moottorit on tarkoitettu suurille kierrosnopeuksille, mutta alavääntö näissä yleensä melko heikko. Ehkä nämä suuret kierrosluvut ja huono vääntö pienillä kierroksilla juuri olivat osasyynä näiden Maybach moottoreiden häiriöihin. Tällä ahtimella päivitetyllä versiollahan saatiin kierroksia putoamaan ja ehkä sillä oli jotain osuutta myöhempään kestävyyteenkin. |
||||
|
|
20.03.2017 09:53 | Kari Suominen | ||
| Jos herroilla K.T. Lumirae ja E.J. Rintamäki on Hr11 -vetureiden Maybach moottoreiden tekniikkaan liittyvää tietoa, niin keskustelun voisi käydä tämän veturityypin valmistusta kuvin ja sanoin käsittelevässä kuvasarjassa rikastuttamassa sen tietosisältöä. Osoite on http://vaunut.org/sarja/3897. | ||||
|
09.03.2017 12:35 | Kari Suominen | ||
| Tuukka Ryyppö kirjoittaa : "Ainoa asia joka stressaa ammattitaitoista kuljettajaa, on mistä löydän seuraavan lastin". Lisäksi hän mainitsee ajopiirturin tietojen tarkistamisen ja auton punnitsemisen olevan 10 minuutin läpihuutojuttu. Jottei todellisuus aivan täysin hämärtyisi, niin kerrottakoon nyt raskaan liikenteen valvonnan tuomista lieveilmiöistäkin. Sosiaalisessa mediassa toimii ryhmiä, joiden tarkoituksena on paljastaa poliisin suorittamia liikennevalvontaoperaatioita. Raskaalla kalustolla on oma poliisien liikkeistä raportoiva ryhmä. Mm. Facebookista löytyvässä raskaanliikenteen ratsiaseuranta-ryhmässä on yli 14 000 jäsentä. Miksikö ammattikuljettajat sitten varoittelevat toisiaan ? Ajetaanko ylikuormilla vai onko syynä kaluston huono kunto tai ajoaikamääräysten laiminlyönti. Joidenkin satunnaisten kohdalla näinkin voi olla, mutta ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi ovat kuljettajat maininneet ratsiassa odotteluun kuluvan ajan, josta tulee näin pakollista "lepoaikaa". Kun ratsiassa otetaan liikennevirrasta raskasta kalustoa tarkastusta varten sivuun esim. levähdysalueelle, saattaa vierähtää tuntikin kunnes se oma vuoro tarkastukseen tulee. Aina kun ei voi tuuri käydä, että olisi jokaisessa tarkistuspaikassa jonon ensimmäinen. Ja jos ratsia vielä satutaan toteuttamaan jonkin teemapäivän merkeissä yhteisoperaationa vaikkapa paikallisen poliisilaitoksen, Tullin, Rajavartioston, Trafin ja AVIn kanssa, joutunee rekkamies virittelemään retkikeittimen sopan keittoa varten, sillä odotusajasta tulee taatusti pitkä. Mieluumminhan sitä viettää lain saneleman lepotaukonsa jonkun huoltoaseman rekkaparkissa, jossa kaikki palvelut ovat vieressä ja voi rauhassa torkahtaakin. Huomioitavaa on myös, että joissakin aikataulusidonnaisissa kuljetuksissa saattaa tunninkin suunnittelematon katkos kertaantua sarjana hankaluuksia loppupäivän osalta. |
||||
|
06.02.2017 12:59 | Kari Suominen | ||
| Tampereella poliisin liikenteenohjausta seurasivat suurella mielenkiinnolla varsinkin ulkopaikkakuntalaiset, olihan se tapahtumana jonkinlainen spektaakkeli jos vaikka sattui vauhdikkaampi konstaapeli olemaan vuorossa. Ohjaavat käsimerkithän olivat kaikilla samat, mutta toiset poliisit ruudittivat touhua kolleegoitaan nopeammalla tempolla ja pamppu alkoikin pyöriä vinhasti vitkasteleville autoilijoille ja pilli soida yhä empiville sen jälkeen, kun lupa jatkaa ajoa -merkki oli johonkin suuntaan annettu. | ||||
|
Kuvasarja: Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto |
05.02.2017 13:34 | Kari Suominen | ||
| Kaikki puun liikutteluun tarvittava työ kaadosta lähtien koko ketjun matkalla eri vaiheissaan aina pesään laittamiseen asti on ollut käsityötä. Ei ole siis ihme, että kuvissa näkyvät työmiehet ovat kaikki kuin kuivan kesän oravia, sillä tällainen työ on polttanut rasvat kehosta tehokkaasti. | ||||
|
05.02.2017 11:31 | Kari Suominen | ||
| Suotta linkitit, onhan se hyvä kerrata nämä asiat aina aika ajoin ;) | ||||
|
03.02.2017 12:14 | Kari Suominen | ||
| Nähdäkseni kuva on otettu hautausmaan mäeltä alas ratapihan suuntaan | ||||
|
Kuvasarja: Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto |
03.02.2017 10:47 | Kari Suominen | ||
| Kiitokset herroille mielenkiinnosta. Tuohon Timon mainitsemaan kuvasarjan koostamiseen liittyen olen itsekin lähettänyt ylläpidolle viestiä http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,9966.0.html, mutta minkäänlaista kannanottoa siihen, että ovatko esitetyt toiveet mahdollisia vai eivät, en ole vielä saanut. |
||||