Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.02.2016 15:33 | Kari Suominen | ||
| Perustuksissa on tiiviin sorakerroksen päälle rakennettu kivistä tai betonista perusmuuri ja sen päälle kiilatuista tai hakatuista kivistä varsinainen kivijalka. Junaliikenteestä aiheutuvan tärinän vuoksi perustukset näihin vanhoihin rautatierakennuksiin on tehty erityisen huolellisesti, joten vaurioita on harvoin. Alimmat laudat on miltei aina uusittu kun talo on jossakin vaiheessa ’kengitetty’, ts. alin hirsikerta tai osia siitä on vaihdettu. Alimmat hirsikerrat on joissakin tapauksissa tervattu. Niiden ja laudoituksen välissä on saattanut olla vesieristys tuohesta, kappaleet kalansuomujen tapaan limittäin kiinnitettynä. |
||||
|
24.01.2016 11:30 | Kari Suominen | ||
| Talvista pakkaspäivän tunnelmaa. Hieno kuva ! | ||||
|
23.01.2016 22:04 | Kari Suominen | ||
| "Avustettavan junan vek ei osannut määritellä satavarmasti sijaintijaan ja liikenteenohjaus ehdotti että "olet siis siinä-ja-siinä" ja tavallaan "lukitsi tämän vastauksen" vaikka näin saatu paikkatieto oli virheellinen." ??? Rataverkolla on käytössä tällä hetkellä kolme erilaista tapaa sijainnin määrittelyyn: -ratakilometrijärjestelmä -paikantamismerkkijärjestelmä -ratajohtopylvään tunnus ja metrimerkki Ratajohtopylvään tunnus määrittelee pylvään sijainnin ratakilometrin tarkkuudella. Jos vek olisi jalkautunut ohjaamosta ja kertonut lähimmän pylvään tunnuksen, eikö liikenteenohjaus olisi osannut sijoittaa häntä kartalle. Rataosa ja junan kulkusuuntahan olivat tiedossa. |
||||
|
22.01.2016 12:53 | Kari Suominen | ||
| VR päivittää ja modifioi kaikkea kalustoaan tarpeen ja ajan vaatimusten mukaan. Dr16 -veturin kehittämisen keskeytyksellä tarkoitin lähinnä valmistajatehtaan mielenkiinnon lopahtamista tuotteensa jatkokehittelyyn kun varmistui, että suuret tilausmäärät eivät toteudukaan sähköistyssuunnitelmien edetessä. | ||||
|
|
22.01.2016 12:07 | Kari Suominen | ||
| Tuohon Jounin kommenttiin Dr16 veturin osalta : Dr16 vetureiden osalta toiveita suurista tilausmääristä varmasti eläteltiin, mutta virallisemmin kai vahvistettiin vain optio 20 lisäveturista tilattujen 23 kpl lisäksi. Näin jälkeenpäin ei voi muuta kuin ihmetellä näin pienen tuotantomäärän järkevyyttä tilanteessa, jossa veturin kehitystyö tällä konseptilla oli Valmetille hyppy tuntemattomaan. Linjallejääntejä Dr16-vetureille sattui takavuosina kyllä paljon Dv12- ja Sr1-vetureihin verrattuna, mutta tarkka vertailu lienee kuitenkin mahdotonta, koska Dr16-vetureiden lukemaan vaikuttanee neljän proto-veturin ongelmat sekä Pohjois-Suomen ankarammat talviolosuhteet. Tilastovertailu pitäisikin tehdä protovetureiden vikaantumisia huomioimatta. Mielestäni Dr16 veturisarja on loppuviimeksi varsin hyvin selviytynyt Lapin kovissa olosuhteissa, vaikka pieneksi jäänyt tuotantomäärä tavallaan keskeytti veturin kehitystön. Onko sitten kaikista ulkomailla suunnitelluista vetureista jotenkin parempia kokemuksia? Sr1 ja Dm11 ovat esimerkkejä kalustosta, jotka ovat käyttöönoton jälkeen vaatineet vielä vuosien kehitystyön tai olleet peräti täysin soveltumattomia oloihimme. |
||||
|
16.01.2016 15:43 | Kari Suominen | ||
| Erittäin onnistunut sommitelma. Ripauksen taiteellisuutta kuvaan tuovat pehmeät sävyt ja skannauksessa tullut hienoinen rakeisuus, joka saa kuvan näyttämään aivan kanavaneuletyöltä. | ||||
|
15.01.2016 10:37 | Kari Suominen | ||
| http://vaunut.org/sarja/2475 | ||||
|
13.01.2016 13:08 | Kari Suominen | ||
| Lisäsin tuonne keskustelupuolelle joitakin päiviä sitten linkin, josta löytyy videoita lumen poistosta raiteilta eri menetelmin http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8976.0.html Lumenaurausta höyryveturin voimin kärkiauralla https://www.youtube.com/watch?v=PGYJRsiuHEMusta Laadukasta kuvausta höyrykäyttöisen lumilingon toiminnasta https://www.youtube.com/watch?v=vheLaXu8rFw |
||||
|
01.01.2016 14:15 | Kari Suominen | ||
| Olipa harvinaisen kohteliaasti kierron kautta ilmaistu tunnisteissa havaittu virhe. Korjattu, kiitos ! | ||||
|
04.12.2015 20:42 | Kari Suominen | ||
| Markus Perälä : Oikeassa lienet, vitsiä tässä on asialinjalla normaalisti pysyttelevä harrastaja virittelemässä ;) | ||||
|
|
04.12.2015 17:34 | Kari Suominen | ||
| Heikki Jalosen kommentti ei nyt oikein aukea. Onko kuvatekstiä muutettu hänen kommentointinsa jälkeen, mikä selittäisi muutoin puuttumaan jäävän asiayhteyden kommentin ja tämän kuvan ja sen kuvatekstin välillä ? | ||||
|
04.12.2015 13:30 | Kari Suominen | ||
| Ruuvikytkimiin OTSO- ja VAPITI -kytkimillä kiinnityttäessä vaihtotyösankaa ohjataan paineilmalla, mutta tämä edellä mainittujen "prototyyppi" taitaa vaatia ihan kuljettajan ohjaamosta tapahtuvaa fyysistä hipelöintiä toimiakseen ;) | ||||
|
30.11.2015 12:38 | Kari Suominen | ||
| Kiitos kiittämästä Juhana ja Mikko. Kiitokset kyllä kuuluvat niille kaukonäköisille kuvaajille, jotka vuosikymmeniä sitten osasivat ounastella, että tällainenkin materiaali saattaa joskus maailmassa kiinnostaa pientä joukkoa asianharrastajia. Jos Laitila todella toimi HKL:n kuvaajana, ei kyseessä liene harrastajan sattumaotos vaan kuva on luultavimmin otettu ihan tietyssä tarkoituksessa. Sittemmin suunnitelmien asemien osalta muututtua kuva on jäänyt virattomaksi mutta ajautunut aikoinaan Laitilan muiden kuvien mukana kaupunginmuseon kokoelmiin. Näin se voisi mennä. Tällä sivustolla poikkeaa myös Laitilan kanssa aikoinaan raitiotieseuran toiminnassa mukana olleita, eli olisikohan heistä vahvistamaan tämän saman Laitilan toimineen HKL:n kuvaajana ja kenties myös mahdollisesti jopa kertomaan jotakin tämän kuvan taustasta. |
||||
|
30.11.2015 11:52 | Kari Suominen | ||
| Kiitos Jouni. Tuosta kähminnästä ja harhaan johtaneesta propagandasta metron ja siihen liittyvien hankintojen osalta kirjoittaa raitiovaunuliikenteen puolestapuhuja Antero Alku mielenkiintoisesti kaupunkiliikenne.net -sivustollaan. Yritän referoida tähän lyhyesti, mutta koko kirjoituksen voi käydä lukaisemassa suoraan saitilta : http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/hehistoria.html#metro Kirjoittajan mielestä ratkaiseva käänne metrosuunnittelussa tapahtui vuonna 1968, jolloin Unto Valtanen syrjäytti Reino Castrénin Metrotoimiston johtajan tehtävästä. Laajat kevyet metro- tai pikaraitiotieverkot hylättiin. Tilalle tuli suunnitelma raskaasta ja syvälle rakennettavasta metrosta, jossa oli vain muutama asema. Valtuutetut saatiin uskomaan, että raskas metro oli paljon halvempi ratkaisu, koska asemia oli vähän. Syyksi Alku esittää kauppapolitiikkaa. Hänen mukaansa kotimainen teollisuus uskoi metrojunien valtavaan menekkiin maailmalla. Markkinointia varten tarvittiin pilottihanke, jolla voisi esitellä mahdollisille asiakkaille maailman moderneinta ja kookkainta metrotekniikkaa. Sitä olivat Valmetin hitsatut ja pursottamalla valmistetut alumiinikorit ja Strömbergin tehoelektroniikka silloin maailman suurikokoisimmissa metrovaunuissa maailman pienimmässä metrojärjestelmässä. Alku etenee kirjoituksessaan 70-luvulle lyöden lisää lukuja ja faktoja pöytään, mainiten mm. " Kaikki tilaukset tehtiin ilman tarjouskilpailua ja hankintojen käsittelyä muualla kuin Metrotoimistossa. Vuoden 1975 hintatason mukaan Valmetin metrovaunupari maksoi 5,9 milj. mk. liikevaihtoveroineen. Vastaavat hinnat olivat Tukholmassa 2,5 milj. mk, Münchenissä 3,2 milj. mk ja Oslossa 3,4 milj. mk." Mikäli 70-luvun kauppapoliittinen rötöstely kiinnostaa, kannattaa kirjoitus ehdottomasti lukaista. Se antaa yhden näkökulman lisää oloissamme aikansa suurimpaan ja kalleimpaan hankkeeseen . |
||||
|
|
29.11.2015 23:53 | Kari Suominen | ||
| "...muiksi ensimmäisen johtokunnan jäseniksi valittiin valokuvaaja Unto Laitila HKL:stä varapuheenjohtajaksi, jäseniksi opiskelija Jouni La..." kertoo Suomen raitioseuran sivuilta poimittu teksti. Eli oliko tämän kuvan ottaja Unto Laitila siis HKL:n palveluksessa kuvaajana. Jos näin oli, on hän saattanut ottaa kuvan sellaisenakin aikana, jolloin aseman tilat eivät vielä olleet avoinna yleisölle ja liikenteen käynnistyminen vasta odotti tuloaan ja aseman tiloissa on ollut vielä päivittämätön linjakartta. Siinä yksi selitys erikoiselle informaatiolle. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvakavalkadi Helsingin metron alkutaipaleelta |
29.11.2015 23:04 | Kari Suominen | ||
| Lähdetiedoissa lukee lähteitä, ei lähteet. Luettelo on suuntaa antava, koska en kirjannut ylös kaikkea kahlaamaani aineistoa ja siksi saanut yksityiskohtaista luetteloa aikaiseksi. Olet kovin huolestunut kuitenkin puuttuvasta tiedosta, joten lisään sen nyt luetteloon varmuuden vuoksi niin saat yösi nukuttua. Kiitos ystävällisestä ja sinnikkäästä vaivannäöstäsi. | ||||
|
|
29.11.2015 20:25 | Kari Suominen | ||
| Hyvä ja asiaa tunteva päivitys aiheeseen. | ||||
|
25.11.2015 13:07 | Kari Suominen | ||
| Sattumakuva. Kuvan lisääjä on rekisteröitynyt käyttäjäksi vuosia sitten, lisännyt kuvia parilta ulkomaanmatkaltaan ja sen jälkeen vaiennut tyystin. Näissä sattumakuvissa tähän ilmiöön törmää aika ajoin, eli ei ole ensimmäinen kerta kun vastaani tulee kuvia tai kuvasarjoja joiden lisääjälle on riittänyt, että perheen ulkomaanmatkan kuvat on täällä saatu julkaistua. Sen jälkeen sivuston kiinnostavuus kadonnut. Paljonkohan rekisteröityneissä käyttäjissä on näitä yhden ja ainoan kerran osallistuneita. | ||||
|
23.11.2015 13:08 | Kari Suominen | ||
| Luettuani edellisen kommentin, tunsin hetken istuvani suuren suomalaisen päänäyttämön katsomossa seuraamassa Jalmari Rinteen honottavalla äänellä vetämää monologia, kunnes havahduin olevani raadollisessa, ajoittain ristiriitojen repimässä somessa. Kiitos PPP ohikiitäneestä euforian tunteesta. | ||||
|
23.11.2015 12:33 | Kari Suominen | ||
| Tässähän kuljettaja vasta lisäilee tehoja hiljakseen. Katsoppas mitä tapahtuu, kun tehonsäätö ohjaamossa käännetään täysin kaakkoon https://www.youtube.com/watch?v=x_zC7QK64Ks ;) | ||||
|
06.11.2015 22:23 | Kari Suominen | ||
| x | ||||
|
08.10.2015 14:48 | Kari Suominen | ||
| Kiitos mielenkiinnosta. En tarkkaan tiedä, milloin virkatarvevaunujen käyttö veturihiekan kuljetuksessa päättyi ja kuljetukset siirtyivät kumipyörille. Vielä 2004 on raportoitu Parkanosta toimitetun BSvs vaunulla hiekkaa varikoille http://vaunut.org/kuva/10953?t=veturihiekka. Autokuljetuksen etuna on monen vaiheen poisjääminen kuljetusketjusta ja rekan kuljettaja vielä purkaa omatoimisesti kuorman vastaanottajan siiloihin. Asioita, joiden on pakko näkyä kokonaiskustannuksissa vertailuja näiden kahden kuljetusmuodon välillä tehtäessä. Sama trendi on myös poltto- ja voiteluaineiden toimittamisessa veturivarkoille http://vaunut.org/kuva/103748?u=3116 |
||||
|
25.09.2015 13:13 | Kari Suominen | ||
| Komea on peli. Tämä lopullinen väritys on onnistunut verrattuna siihen ensimmäisenä julkaistuun kuvaan, jossa uutukainen oli kuvankäsittelyllä värjätty kaameaan violettiin https://assets.adobe.com/link/4012b7c6-cac6-4544-8efb-4df82bd01a17?section=activity_public. Vandringille avautuvat ovet ovat asia, joiden tiiviysongelmat vanhemmiten tietävät ne, jotka Deevereillä ajavat. Ison Vaaleen suunnittelussahan asia veturimiesten toiveesta huomioitiin ja ohjaamot rakennettiin sivuovellisiksi. Tosin ongelma alkaa tuntua vasta linja-ajossa ajonopeuden noustessa, eikä niinkään ratapihan järjestelytöissä. |
||||
|
16.09.2015 15:24 | Kari Suominen | ||
| Kuva : http://arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?from=searchext&id=107571&prms=q%3Ds%C3%A4%C3%A4torni%26option%3Dcom_ekuvasearch%26view%3Dekuvasearch%26Itemid%3D1 Laajemmin aiheesta :http://www.kysy.fi/kysymys/kurvin-saaennustustorni |
||||
|
02.09.2015 20:22 | Kari Suominen | ||
| The Black Stallion eli Musta ori. | ||||
|
25.08.2015 21:18 | Kari Suominen | ||
| Kyllä sulla Jarmo on toi sana hallussasi näissä liikennepoliittisissa lausunnoissasi. Että taas repeilin... :) | ||||
|
15.08.2015 10:35 | Kari Suominen | ||
| Lisään tuohon Erkin kommenttiin liittyen linkin mainokseen. VR kehitti jossain vaiheessa tällaisen pikajunia hyödyntävän pienlähetysten kuljetusmuodon palvelemaan niin yrityksiä kuin yksityisiäkin http://vaunut.org/kuva/93920?u=3116. | ||||
|
|
14.08.2015 15:40 | Kari Suominen | ||
| Itselläni on joitakin 60-luvulla otettuja valokuvia, joissa on tuossa Erkki Nuution mainitseman Ford Transitin kohdalla kuorma-autoja lastattavana tai purettavana ja olenkin yrittänyt muistella, että sijaitsiko tuolla kohdalla asemarakennusta silloin jonkinlainen kiitotavaran vastaanotto ja luovutus. Varsinainen rahtiasemahan oli, kuten tunnettua, ratapihan toisella puolella. | ||||
|
12.08.2015 18:57 | Kari Suominen | ||
| Kyseiset kieltomerkit esillä http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8518.0.html | ||||
|
|
12.08.2015 07:12 | Kari Suominen | ||
| Pitäisiköhän tuohon sanoa, että käynti optikolla voi saada ihmeitä aikaan. Yritän vielä kuluvan päivän aikana poiketa kuvaamassa merkit ja lisätä ne tänne sivustolle. | ||||
|
|
11.08.2015 23:20 | Kari Suominen | ||
| Osasta kuvakommentteja saa hauskasti kontekstin puuttuessa käsityksen, että Perkiön varikko on oikea harrastajan taivas, jossa päivän kestävällä tourneella leppoisan lounaan jälkeen varikon joviaali henkilökunta häiritsee seuraavan kerran iltapäiväkahville kanttiiniin huudellessaan. Päivän lopuksi harrastaja kylvetetään vielä varikon saunan leppeissä löylyissä. Koska kaikki vorgin käyttäjät ja lukijat eivät tunne harrastajakunnan taustoja, jää epäselväksi onko lounaalla poiketessa oltu työ- tai virkasuhteessa veeärrään ja siksi oikeutettuja kanttiinissa poikkeamaan tai onko päikalla ollut kenties saunonut tai kahvitellut yhtiölle työskentelevän vanhempansa tai tuttavansa seurassa. Oli niin tai näin niin kerrottakoon nyt ainakin, että varikolle pääsee kahdesta suunnasta ja saavuttaessa kumpaa kautta hyvänsä, kohtaa tulija ensimmäiseksi pyöräilyn ja jalankulun kieltävän liikennemerkin, jonka alla olevan lisäkilven teksti kuuluu :"VR:n alue. Läpikulku kielletty" Lisäksi ilmoitetaan tallentavasta kameravalvonnasta. Jos joku harrastaja on saanut ystävällistä kohtelu osakseen näissä nurkissa, ei se tarkoita että ohjeistus Perkiön osalta VR-konsernin muihin varikoihin verrattuna poikkeaisi yhtiön yleisestä käytännöstä. Varikon 24/7 työrytmistä johtuen saattaa sen mukavan iltavuorolaisen jälkeen aamutuurissa ollakin joku, joka suorin sanoin kertoo faktat vieraiden oikeudesta kulkea alueella. Tämä kommentti ei ole puolesta eikä vastaan, jokainen toimii haluamallaan tavalla ja kantaa itse vastuunsa. Halusin vain muistuttaa siitäkin mahdollisuudesta, että saattaa tulla häädetyksi alueelta. |
||||
|
11.08.2015 17:00 | Kari Suominen | ||
| Takavuosina vallalla ollut yleinen välinpitämättömyys aikaansai sen, että kaluston kunnossapidon ja tankkauksien yhteydessä maaperään joutuneet kemikaalit ja polttoaineet jätettiin surutta siivoamatta. VR-konserni onkin imagollisista syistä osana ympäristölupauksiaan ja vastuullisuutta osoittaakseen puhdistanut aikoinaan toiminnallaan saastuttamaansa maaperää ja kunnostanut dieselkaluston tankkauspaikkoja ja jakeluvarastoja. Jopa dieselvetureiden seisontaraiteet on kartoitettu ja tarkoitus on käsittääkseni ohjeistaa niiden suojaaminen vetureista seisontapaikoille tihkuvasta öljystä. Suojamattojakin lienee kokeiltu puhdistettujen raiteiden puhtaana pitämiseksi. Nykyisin tyhjennyspaikat pitäisi varustaa vuotojen varalta keräysaltailla, joiden tulisi olla vähintäin yhtä tilavia kuin suurin kuljetussäiliö. Lisäksi purkupaikat tulisi päällystää ja viemäröidä umpikaivoon tai ainakin öljyerottimeen. Kuvassa auton oikean etupyörän alla näkyy betonilaatan alku, joka laatta kaatoineen ja viemäröinteineen on tarkoitettu juuri vahingon torjuntaan ja keräämään paikalle mahdollisesti tyhjennyksessä vuotava polttoaine. Kuvassa yläpurkaussillan viereinen purkuraide ei taas ole tyhjennyspaikan kohdalta päällystetty eikä varustettu minkäänlaisella keräysaltaalla, mikä nähdäkseni estää polttoaineen purkamisen nykyisellään rautatievaunusta. Mittavien investointien tekeminen asiaintilan muuttamiseksi ei ilmeisesti ole pitkässä juoksussa kannattavaa, koska purkupaikkojen muovautuminen nykyiseen käytäntöön lienee kuitenkin laskennallisuuteen perustuva. |
||||
|
29.05.2015 14:23 | Kari Suominen | ||
| Mielenkiintoisen artikkelin on Lauri linkittänyt kanavan ratasiltojen historiasta esille. Lisään tähän vielä linkin kuvaan nykyisen sillan edeltäjästä eli teräksisestä levypalkkisillasta, joka oli siis käytössä vuoteen 1952 asti http://www.coloriasto.net/files/panssarivarit_1939/51b.jpg . | ||||
|
18.04.2015 09:21 | Kari Suominen | ||
| Syy satasen rajoitukseen alueella on meluesteiden korjaus. TelaSteel Oy tekee Liikennevirastolle Lempäälän kunnan Hollonrannassa kiinteistöllä ”Rautatiealueet” (418-44-4-131) meluesteiden korjausurakkaa. Korjausurakkaan kuuluu nykyisten meluesteiden lujitustyötä, joka vaatii meluesteiden perustusten ankkurointia olemassa olevaan maaperään. | ||||
|
07.04.2015 12:14 | Kari Suominen | ||
| Erinomainen historiallinen yleiskuva Tampereen asema-alueesta ja liikennepaikan raiteistosta 1940-luvulla. Auttaa hahmottamaan monen jo aiemmin sivustolle lisätyn kuvan kohteen sijaintia ratapihan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Varsinkin SOK:n rakennuksen ja Pakkahuoneen raidejärjestelyt ovat kuvassa erinomaisesti framilla. Jos haluaa ripauksen syvällisemmin perehtyä Tampereen aseman nykyisen asemarakennuksen ja asematunnelin syntyvaiheisiin, niin tätä kuvaa täydentää oivasti muutama kuva 1930-luvulta niiden rakentamisen vaiheista sekä liikennejärjestelyistä ennen niiden valmistumista. Katuliikennehän johdettiin siltaa pitkin yli ratapihan Tammelan kaupunginosaan ennen asematunnelia http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/rautas.htm. |
||||
|
28.03.2015 10:46 | Kari Suominen | ||
| Valion sulatejuustotehtaan osuuskauppafunkis tyyliset rakennukset ja vanha Erkkilän silta edustavat sittemmin kadonnutta kaupunkivaa. | ||||
|
25.03.2015 10:25 | Kari Suominen | ||
| Empiiristä kokemusta yli kolmenkymmenen laskun verran rautatien yli Härmälän kentälle, joten en malta olla osaltani valottamatta Niilan kommenttia kentän sijainnista rautatien välittömässä läheisyydessä. Härmälän kentälle laskeuduttiin tai siltä noustiin vallinneiden tuuliolosuhteiden mukaan joko rataan 09 tai 27, useimmiten kuitenkin rataan 27. Rataan 27 laskeuduttaessa ylitettiin loppuosalla eli finaalissa rautatie, Jossa Niilan mainitsemat reunaesteet sijaitsivat. Aihetta selventämään on omiaan Juhani Sipilän ottama valokuva, josta hyvin selviää kiitotien ja rautatien läheisyys. Vaikka kiitotien pää on lähes ratapenkassa kiinni, ohjaavat kiitotien keskiosaan maalatut valkoiset nuolet laskeutumassa olevan lentäjän istuttamaan koneensa kiitotiehen vasta siirretyn kynnyksen jälkeen, joka on kohdassa, jossa nuolet päättyvät. http://www.airliners.net/photo/Finnair/Convair-340-41/1320397/L/&sid=cbdcbe3f41e82c3b16430c49e5a35a3c Kuva on vuodelta 1976, joten radan sähköistys on vielä varsin tuore asia Tampereella. Huomaa kaksiväriseksi maalatut ajolangan kannatinpylväät kiitotien kohdalla Nykyisin entinen kiitorata on osana Ilmailunkatua ja Pirkkahallin pysäköintialuetta https://www.google.fi/maps/@61.4627,23.75343,3a,75y,270h,91.98t/data=!3m4!1e1!3m2!1siTdnJjODNL8uRWivHEFI5w!2e0!6m1!1e1 |
||||
|
20.03.2015 10:40 | Kari Suominen | ||
| Jos haluaa luotettavan lähdemateriaalin avulla osoittaa alueella toimineiden eri yksiköiden sijaintia kuvan numeroinnin perusteella, täsmäävät tiedot vain kuvan ottamisen ajankohtaan. Alueen laajetessa ainakin joitakin divisioonia siirtyi rakennuksesta toiseen uudisrakentamisen edetessä, joidenkin yksiköiden joutuessa muuttamaan paikkaa jopa useampaankin otteeseen. | ||||
|
13.03.2015 12:39 | Kari Suominen | ||
| Kulkutien vapautumista sai punaisen palaessa tiedustella junansuorittajalta opastimen mastoon sijoitetulla puhelimella. Oliko vielä niin, että viereisessä opastimessa oli kuulokkeen kuva ja nuoli osoittamaan vasemmalle puhelimen sijainnin suuntaa, vai onko muistikuvani väärä ? Näitä valo-opastimien mastoja on ollut erilaisissa värityskaavioissa vuosien varrella. Tässä väreinä keltainen ja hopea, mutta keltainen ja mustakin ovat pareina olleet niiden perinteisimpien punavalkoisten ohella. Lisäksi värikenttien koot ovat vaihdelleet kulloistenkin maalausohjeiden mukaan. |
||||
|
10.03.2015 22:08 | Kari Suominen | ||
| Eljas muistelee värityksen oikein, sillä näinhän se meni. VR:n kuorma-autot ja linja-autot olivat poikkeuksetta mustia, kunnes vuonna 1961 Rautatiehallitus vahvisti muiden, paitsi henkilöautojen uusiksi värisävyiksi "taivaansinisen" (Sadolux 18) ja harmaan (Sadolux 2). Henkilöautojen värisävy säilytettiin edelleenkin mustana. | ||||
|
05.03.2015 00:30 | Kari Suominen | ||
| Valikoimaa vuosien varrelta: http://www.miniland.nl/Historie/legoautos/plastic_lego_auto_schaalmodellen%20eng.htm. | ||||
|
02.03.2015 11:14 | Kari Suominen | ||
| Riihimäen ja Seinäjoen välisen rataosuuden sähköistystyöt saatiin päätökseen kevättalvella 1975. Tässä pylväät jo ovat, mutta ajolangat vielä asentamatta. | ||||
|
21.02.2015 11:41 | Kari Suominen | ||
| Aikansa 24/7-palvelua edusti samassa kiinteistössä toimineen Shell huoltoaseman kahvio, legendaarinen Hiljansilta, joka oli avoinna yötä päivää. Tuolloiseen aikaan ravintolat eivät vielä olleet aamu neljään asti auki, vaan ensimmäiset sulkivat jo puolenyön tietämissä ja viimeisimmätkin antoivat pilkun puoli kahdelta. Puolenyön jälkeen alkoikin meno kahvilassa vilkastua, kun taksit toivat kapakasta kotiin palaavia hiukapalalle ja yötään työssä viettäviä autoilijoita alkoi kerääntyä kahville. Rasvaisen ruoan ja pilsnerin tuoksu tervehti tulijaa jo ovella ja välillä ilma oli tupakansavusta niin sakeaa, että ulko-ovelta ei tahtonut peräseinää erottaa. Taustalla näkyy Tampereen Saippua Oy:n tehdaskiinteistö, joka purettiin vuonna 2005 valmistuneen Tietotalon tieltä. Kuvan oikeassa reunassa Shellin ja autotalon rakennusta sivuava mäkeä nouseva katu oli tuolloin vielä Pinninkatua, joka on sittemmin muuttunut tällä kohtaa uuden kaavoituksen myötä Ratapihankaduksi. Pikantti yksityiskohta on sillan alta tulevan TKL:n bussin peltinen aurinkolippa |
||||
|
14.02.2015 16:40 | Kari Suominen | ||
| Onhan tämä yhdistelmä saattanut käyttöhistoriansa aika päivittyä ja tuo maasepän valmistama kärrykin vaihtua jossain kohtaa tehdastekoisempaan. Puolitelavarustus lisätty jälkeenpäin, kun talvisen palstatien polkeminen on näin helpottunut. Kuvauspaikkaa lähinnä on Tohmajärvellä, Kiteellä ja myös täällä Ilomantsissa metsäkoneopetusta aikoinaan annettu, joten voihan olla, että näitä koneita on muitakin opetustarkoituksiin näihin paikkoihin hankittu. Häviävän pieni mahdollisuus on vielä sekin, että olisi ollut yksityisomisteinen. Tuo hieman huumorimielellä kirjoittamani oletus on siis vain vahva oletus, ei vahvistettua faktaa. |
||||
|
|
14.02.2015 12:59 | Kari Suominen | ||
| Nylonia ja teryleeniä. Valkoinen kauluspaita jopa pukkinosturin käyttäjällä... Joo, ei tässä ole uskominen sitä vanhaa hokemaa, että "jos tää kivaa olis niin herrat tekis itte". Kyllä Markku ja Teemu päättelivät oikein, näytöshän tämä. Metsähallituksen metsäopetuksen osaston kautta valtion rahoitusta nauttivan Metsäkoulun kone "opetuskäytössä" puun kuormausta harjoittelemassa ratapihalla vihkiäisjuhlien aikaan. Tällaisesta "virka-avusta" ei todennäköisesti syntynyt kuluja, kun metsäkoneen vierailu maksettiin opetuksen momentilta. |
||||
|
13.02.2015 11:49 | Kari Suominen | ||
| Tuo Kimmon mainitsema lippa taisi olla peräti pakollinen varuste maansiirtoajossa jossain vaiheessa 50-luvulla. Vanajan osalta muistelisin sen käyttöä edellytetyn jopa takuuehdoissa, jos auto oli tämän tyyppisessä ajossa. Saimaan kanavan rakennustyömaille ei myöskään kelpuutettu, jos lippaa ei lavassa ollut. Tunnelityömailla sääntönä oli, että lipan etureunan tuli ylettyä ratin alareunaan. | ||||
|
12.02.2015 17:23 | Kari Suominen | ||
| Juuri kameran laukaisun hetkellä soimaan pärähtänyt puhelin onnistui viemään huomioni niin, että deeverin numeroa ei tullut vilkaistua. | ||||
|
|
10.02.2015 12:03 | Kari Suominen | ||
| Kyllä traktori Boxer on eli virallisesti BM Volvo T 350 Boxer. Ohessa pari linkkiä, joissa traktorin, kuormaimen ja metsäkärryn tekniikkaa lyhyesti aiheesta kiinnostuneille. http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=323953&image_id=324150&viewimg=1&prms= http://www.edu.lao.fi/metsakonenetti/VolvoBoxer.htm |
||||
|
31.01.2015 12:49 | Kari Suominen | ||
| Puhu tähän - tala här | ||||
|
27.01.2015 10:25 | Kari Suominen | ||
| Kun muistelee vaikkapa salonkivaunujen A2 ja A42 kohtaloa lähimenneisyydestä, niin asiasta kyllä mainitset ja muistutat. Olisi luullut, että sen luokan vaunuista edes olisi ajoissa huolehdittu. | ||||
|
|
27.01.2015 10:03 | Kari Suominen | ||
| Aika aikansa kutakin, tää korutont on kertomaa http://vaunut.org/kuva/97598. Eli arvelisin syyksi vaihtoon työsuojelulliset ja yrityksen imagoon liittyvät seikat. | ||||