Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.01.2015 10:03 | Kari Suominen | ||
| Aika aikansa kutakin, tää korutont on kertomaa http://vaunut.org/kuva/97598. Eli arvelisin syyksi vaihtoon työsuojelulliset ja yrityksen imagoon liittyvät seikat. | ||||
|
Kuvasarja: Muuntajan siirto suurkuormavaunusta kumipyörille Valkeakoskella 26.01.2015 |
27.01.2015 09:40 | Kari Suominen | ||
| Kiitos kiittämästä. "Vaakahaalaus" jäi näkemättä ja kuvaamatta, sillä saavuin paikalle kun siirto oli jo ohi. Tässä kuvassa esimerkki tällaisesta tunkkaamalla tapahtuvasta siirrosta http://vaunut.org/kuva/88989. Epäilen kuitenkin tässä haalauksessa käytetyn siirtorullia muuntajan ja palkkien välissä. | ||||
|
27.01.2015 09:21 | Kari Suominen | ||
| Tulin paikalle niin myöhään, että muuntajan siirto vaunusta sen vierelle oli jo tapahtunut ja sivukannatuspalkki ("seinä") oli jo nostettu takaisin paikoilleen. Mutta näin se toimii kuten arvelitkin. Ja molemmat sivukannattimet poistamallahan ja asentamalla syväkuormausalusta telien väliin vaunu muuttuu muuntajan kuljettimesta syväkuormausalustaksi. | ||||
|
18.01.2015 18:12 | Kari Suominen | ||
| Pasin linkkaama uusin kuva kertookin syyn suuntaan ja matkan tarkoituksen. | ||||
|
|
18.01.2015 17:57 | Kari Suominen | ||
| Minulle ei T2036 kerro junan kulkusuuntaa kun en niitä graafisista seuraa, eikä myöskään maininta Sitikkalan mäen kiipeämisestä avaa ajatuksia suunnasta, joten hyvä kun huomautit. Pitääpä mielenkiinnolla seurata, saapuuko tämä lähipäivinä Tampereelle. Mielellään ottaisi vaikka tähän vihjeitä kuljetuksen etenemisestä ja suunnasta, jos sen kulussa jossain havaitsette. | ||||
|
|
18.01.2015 17:32 | Kari Suominen | ||
| Jos olisi kotimaahan jäävä tuote, luovutus olisi varmaankin Bronton tehtaalla Tampereella ja ajamalla siirrettäisiin sijoituspaikkaansa. Todennäköisesti vientiin menevä ja siksi luultavammin kilvetön. Tässä yksi kuormausta odottamassa : http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7604.0.html | ||||
|
27.11.2014 12:39 | Kari Suominen | ||
| Elias ja Niila puhuvat asiaa, mutta kun se syy sivustolta poistumisiin ei korjaannu teknisillä kommentit säilyttävillä kommervenkeillä, vaan asenneilmapiirin muutoksella. Osaan sivuston käyttäjistä kohdistuva ilkeily ja sosiaalinen eristäminen eivät luo viihtyvyyttä ja sivustolta poistuu vastalauseena moiselle riitelylle sellaisiakin, joihin kiusanteko ei edes kohdistu. Pelkästä myötähäpeästä, sillä eivät halua olla osa kokonaisuutta, jossa tällaista toimintaa harjoitetaan. | ||||
|
Kuvasarja: Kangasvuoren tunnelin rakennusvaiheita. |
09.11.2014 10:26 | Kari Suominen | ||
| Laadukkaita kuvia harvinaisemmasta aiheesta. Kiitos ! | ||||
|
Kuvasarja: Jyväskylän–Suolahden-radan perusparannustyömaita 1960-luvulla |
09.11.2014 10:23 | Kari Suominen | ||
| Laadukkaita kuvia harvinaisemmasta aiheesta. Kiitos ! | ||||
|
05.11.2014 13:00 | Kari Suominen | ||
| Mielestäni peukutus tai plussaominaisuutta puolueettomampi vaihtoehto olisi kävijälaskuri, joka kertoisi osaltaan kiinnostuksesta kuvaa kohtaan ilmoittaessaan kuvan avauskertojen määrän. Se siis kertoisi sivustolle kirjautumattomien vieraidenkin kiinnostuksen suuntautumisesta, kun heidänkin katselunsa tallentuisi. Johtuen sivuston ilmapiiristä täällä on tässä toisten kuvien kehumisessa ja kommentoinnissa sellainen lievä vastavuoroisuuden periaate havaittavissa, että jos et koskaan ole käynyt kommentoimassa minun kuviani, niin en minäkään sinun kuviisi tai niiden sisältöön ota kantaa. Koska myös joihinkin henkilöihin kohdistuvaa suoranaista ignooraamista on havaittavissa, pitäisin tällaisen peukuttelusysteemin luomista ennestään eriarvoisuutta sivustolla lisäävänä, kun arvostelun kriteereinä alkaisi olla jäsenten välisten henkilökemioiden yhteensopivuus eikä kuvan laatu tai sen sisällön kiinnostavuus. | ||||
|
25.10.2014 16:08 | Kari Suominen | ||
| Ainakin Torniossa tapahtuneen telinvaihdon kautta on VTG:n vaunuja suomessa liikkunut. Kuljetukset olivat lähtöisin Keski-Norjassa sijaitsevalta Åndalsnesin asemalta ja määräasemana oli Kuusankoski. Kuljetettava aine oli kalkkilietettä, jota käytettiin paperiteollisuuden raaka-aineena. Railship liittyi tähän toimintaan siten, että se välitti telinvaihtoon soveltuvaa vaunustoa saksalaiselta VTG:ltä (Vereinigte Tanklager und Transportmittel GmBH) käytettäväksi näissä kuljetuksissa. Touhu oli todella hidasta, sillä aikaa telinvaihtoon Tornion pukkinosturilla kului noin puoli tuntia per vaunu. | ||||
|
20.10.2014 16:35 | Kari Suominen | ||
| Tästä ei syksyinen rautatieaiheinen kuva paljoa enään parane, todella onnistunut sommitelma. | ||||
|
11.10.2014 15:49 | Kari Suominen | ||
| Harjamiehet ja kuvan mukainen kalusto takasivat ainakin kulkuvarmuuden huonoilla keleillä aivan eri tavoin kuin nykyisin. | ||||
|
28.09.2014 00:42 | Kari Suominen | ||
| Kuvan http://vaunut.org/kuva/31548 kommenteissa faktaa vaunusta lyhyesti. | ||||
|
16.09.2014 01:36 | Kari Suominen | ||
| Tässä kertauksena hyvät ohjeet kuvien lisäykseen 7 vuoden takaa. Kuvakommentit lukemalla voi vain todeta, että jotkin asiat eivät näköjään vorgissa ikinä muutu. | ||||
|
09.09.2014 10:57 | Kari Suominen | ||
| Turvateipin vähäinen muotoilu noin viistoamalla saa asennuksen näyttämään enemmän tehdasmaiselta ja alkuperäiseltä. Toimii ainakin tässä. | ||||
|
09.09.2014 02:00 | Kari Suominen | ||
| Omissa muistikuvissani asemien opasteissa ennen uudistusta olivat mustat kirjaimet valkoisella pohjalla vallitsevana käytäntönä, mutta kuten muisteletkin, sininen tuli standardiksi taustaväriksi valkoisille kirjaimille tässä uudistuksessa, eikä mikä tahansa sininen, vaan VR:n sininen. Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa, minkä värijärjestelmän mukainen ja mikä sävy tämä VR:n sininen oli, vaikka siitä lienee suunnittelusta vastannut VR:n oma opastetyöryhmä kirjannut tarkat ohjeet valmistajalle. VR:n autokalustossaan käyttämä taivaansininen oli Sadolux 18, mutta siitä tässä tuskin on kyse ;) Nykyisten opasteiden sininenhän on Pantone-värijärjestelmässä Pantone Reflex Blue, ja sille on lisäksi valmiiksi määritelty käyttökelpoisia vastineita myös muutamiin muihin värijärjestelmiiin. | ||||
|
|
08.09.2014 14:33 | Kari Suominen | ||
| Hieno havainto !! Tikkurila ja Puistola olivat ne asemat, joille asennettiin uusien opasteiden prototyypit kokeilumielessä, kun asemien opastusjärjestelmää alettiin uudistaa ja yhtenäistää 1980-luvun alussa. Seisakkeiden osalta opasteiden testipaikkoina toimivat Ojamaa ja Kyrölä. Kirjaimistoksi käyttöön otettiin VR:n standardiksi silloin valittu puolilihava Haas Helvetica kirjasintyyppi ja kuva- ja käsitesymboleina alettiin käyttää UIC:n symboleihin perustuneita nykyaikaistettuja symboleja. Voisi melkein sanoa, että Tikkurilasta alkoi asemien kylttien ja niiden kirjaimistojen standardisointi sekä yhtenäisten piktogrammien järjestelmällinen käyttö rautatiematkustajien opastamisen apuna maassamme. | ||||
|
24.08.2014 12:03 | Kari Suominen | ||
| Vieläkös Hesarissa on se "Torsti tietää" -palsta. Siinä olis gurua tällaisiin vastailemaan ;) | ||||
|
23.08.2014 10:21 | Kari Suominen | ||
| Vaunussa on lavavaaka ? Onko sillä punnittu mukaan otettavia lähetyksiä ammoisina aikoina vaunun ollessa vielä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, vai toimiiko vaunu sille vain sääsuojana parempaa paikkaa odotellessa ? | ||||
|
22.08.2014 22:55 | Kari Suominen | ||
| Hyvä kysymys. Laitteiston tutka etsii tunnistettavia kohteita lähestyvästä junasta kuten keulan, erilaiset ulokkeet ja vaunujen etuseinät ja ryhtyy seuraamaan käytössä olevaa virroitinta noin sadan metrin päästä. Koska virroitin on noin kaksi metriä korkeammalla kuin veturin keula, on virroittimen tutkalla mitattu nopeus lyhyillä etäisyyksillä kamerasta suurempi kuin alempana olevan veturin keulan. Ilmiö on nimeltään Cosine Effect ja tämän efektin synnyttämää nopeuseroa voidaan siis käyttää apuna virroittimen tunnistamisessa. Nopeusero alkaa muodostua junan ollessa noin 40 metrin etäisyydellä kamerasta, jolloin kameralle lähetetään käsky aloittaa valotus. Olettamukseni ja arvaukseni on, että ellei tätä nopeuseroa synny tai tutka ei ole havainnut virroitinta jo alussa heijastuksena, kamera ei laukea. Tämä siis pelkkä päätelmä, ei faktaa. |
||||
|
21.08.2014 20:33 | Kari Suominen | ||
| Hitsauslaitteet on rakennettu nimenomaan sellaisiksi, että syntyisi valokaari joka sulattaa puikon ja osan hitsattavista kappaleista yhteen. Veturin virroitin taas rakennetaan niin, että valokaarta ja kipinöintiä esiintyisi mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. | ||||
|
21.08.2014 19:46 | Kari Suominen | ||
| Unohtui lisätä tekstiin, että kuvasarja käsittelee vain näitä kahta linjaveturia eli sarjoja Sr1 ja Sr2. Kiitos jo toisen kerran. | ||||
|
|
21.08.2014 19:43 | Kari Suominen | ||
| Juuri tätä tarkoitin. Kuva on vähän harhaanjohtava tässä asiayhteydessä. Kiitos Topille tarkennuksesta. | ||||
|
21.08.2014 11:48 | Kari Suominen | ||
| Tällä mittausvaunulla A16 tarkastetaan kaikkien sähköistettyjen pääraiteiden ajolangat kerran vuodessa erillisen sopimuksen ja tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuksissa pyritään käyttämään raiteen ja kaluston suurinta sallittua ajonopeutta.
-ajolangan siksak -ajolangan ja virroittimen välinen kosketusvoima -ajojohtimen jännite -ajonopeus Elli mittaa ajojohtojen lisäksi raiteiden kuluneisuutta, kun taas Emma mittaa pääasiassa raiteen geometriaa. Emma ja Elli käyttävät samaa mittausperiaatetta Radan ylläpitoa hoitava Liikennevirasto ostaa koneellisen tarkastuspalvelun Radantarkastuspalvelut VR Track Oy:ltä. FINAS on akkreditoinut loppuvuodesta 2013 radantarkastuspalvelut standardin SFS-EN ISO/IEC17020:2012 mukaiseksi tarkastuslaitokseksi (http://www.finas.fi/frameset.aspx?url=finas.aspx%3fcategoryID=2). Akkreditoinnilla pyritään osoittamaan ja varmistamaan toiminnan riippumattomuus. Vuonna 2013 saatu akkreditointi koskee VR Track Oy:n radantarkastuspalvelut-yksikön tekemää radantarkastustyötä, radan vaatimuksenmukaisuuden todentamista ja siihen liittyvää raportointia kyseisen standardin mukaisesti. Radantarkastuspalvelut on riippumaton erillinen tarkastusyksikkö, joka toteuttaa tarkastuksia itsenäisesti ja puolueettomasti. Tarkastuksen operatiivisen suunnittelun ja toteutuksen osalta yksikkö vastaa itse toiminnastaan Liikenneviraston seurantaryhmän valvonnassa. |
||||
|
16.08.2014 11:38 | Kari Suominen | ||
| Eikö Minkiön porukasta löydy aikalaista harrastajaa kertomaan, mihin Schömaa tässä viedään ? Luulisi yhdistyksellä olevan myös jonkinlaista huoltohistoriaa kalustostaan kirjoihin ja kansiin tallennettuna, josta selviäisi tämänkin kuljetuksen taustat. Lauri Niemi tuossa edellä kommentoi kuin asiasta tietäisi, mutta hänkin jätti sen oleellisemman kertomatta eli vuosiluvun, jota tässä haetaan. Tähän Sisun M-sarjaan tuli Cumminsin C370 moottori valinnaiseksi v. 1978 ja mallisarjan valmistus päättyi v. 1984, eli auto on valmistettu 1978-84 välisenä aikana. Rekisteritunnuksen alkuosa (HR) viittaisi käyttöönoton olleen 1983-84, ellei auto ole ollut välillä rekisteristä poistettuna ja sittemmin rekisteröity uudelleen. Karkea veikkaukseni on, ettei kuvaa ainakaan ennen vuotta 1984 ole otettu. |
||||
|
14.08.2014 11:26 | Kari Suominen | ||
| Lennokkaita ajatuksia suljettujen rataosien uudelleen avaamisesta tässä keskustelussa vilahtelee, vaikka jo ensi kuussa pitäisi valmistua Liikenneviraston selvityksen vielä avoinna olevien mutta säästösyistä sulkemisuhan alle joutuneiden rataosien kohtalosta. Nyt suljettavat rataosuudet ovat todennäköisesti Lohjanjärven ja Otavan sataman radat sekä Suonenjoen-Iisveden rata Iisveden ja Yläkosken väliseltä osuudelta. Säästöä tällaisten liikennöimättömien rataosuuksien sulkemisesta saadaan Livin laskelmien mukaan vain marginaaliset 1-2 miljoonaa euroa, mutta sekin raha on säästettävä perusväylänpitoon tarkoitettujen määrärahojen leikkauksista johtuen, kertoi ylijohtaja Tapio eräässä haastattelussa. Ratojen kunnossapidosta rahaa leikataan jatkossa samalla logiikalla kuin teiden hoidosta : mitä vähemmän liikennettä, sitä vähemmän määrärahaa. Käytännössähän se tulee silloin kohdistumaan runkoverkon ulkopuolisiin rataosuuksiin. |
||||
|
12.08.2014 11:11 | Kari Suominen | ||
| Jouni vastaan muu maailma Jouni johtaa 6-0 tätä keskustelua. Niin oli naseva tämä viimeisin kommentti, että meinasin ihan revetä... | ||||
|
29.07.2014 21:36 | Kari Suominen | ||
| Kiskot poissa, mutta rampit taitavat nykyisin toimia Ro-ro laitureina. Junalauttaliikenteen lisäksi Tulliniemen historiassa on varsin värikkäitä vaiheita mm. sotien ajoilta Neuvostoliiton merisotilaallisesta tukikohdasta aina Saksalaisten kauttakulkuleiriksi. Sodan päätyttyä Suomenlahden miinanraivaajat pitivät majaa Tulliniemessä ja toimihan siellä Neuvostoliitosta palautettujen sotavankien karanteenileirikin. Viimeisenä Tulliniemestä poistui huonotapaisten naisten työsiirtola, joka lakkautettiin 1960 -luvulla ja vangit siirrettiin Hämeenlinnan naisvankilaan, kun alueelle perustettiin Suomen vapaavarasto.
|
||||
|
29.07.2014 00:31 | Kari Suominen | ||
| Yksi puhelinkorttien markkinapaikka aiheesta kiinnostuneille : http://www.huuto.net/osasto/keraily/puhelinkortit/222. | ||||
|
25.07.2014 11:01 | Kari Suominen | ||
| Jounin kirjoituksessaan mainitsemista varoittavista esimerkeistä päätellen täällä sivustolla aikansa politikoituaan voi harrastaja kokea hengellisen herätyksen kaltaisen hurmoksen ja tämän hallitsemattoman sisäisen palon ajamana joutua lähtemään ristiretkelle vääryyttä vastaan. Olen tähän asti aina ajatellut, että tämä harrastaminen on vähän kuin palokunta-aate, eli täysin aatteista vapaata yhteistä toimintaa samoista asioista kiinnostuneiden kesken, mutta näyttää tähänkin harrastukseen sisältyvän vaaransa, jos aiheen alkaa liian tosissaan ottaa. | ||||
|
17.07.2014 14:15 | Kari Suominen | ||
| On niitä kukkaron nyörejä konsernissa kireälläkin pidetty joskus http://vaunut.org/kuva/86325?u=3116 ;=) | ||||
|
14.07.2014 12:16 | Kari Suominen | ||
| Se on juurikin noin kuinka Pave tuossa edellä kirjoittaa. Valokuvaa vois luonnehtia kuvaushetkellä vallitsevan todellisuuden rajaukseksi, jota ainoastaan kuvaajan oma näkemys tallenteen maailmasta voi pyrkiä suodattamaan, jos hän haluaa vaikuttaa katsojan näkemyksiin. Tämä kuva on hyvä esimerkki siitä, kuinka kuva ei rajaudukaan kehyksiinsä ottajansa tahdosta huolimatta, vaan kertoo esimerkiksi tässä mukaan tallentuneiden autojen kautta kuvalle tarkoitettujen "kehysten" ulkopuolisesta maailmasta. Jokainen katsoo tätä kuvaa omista lähtökohdistaan ja liittää sen mielessään takaisin ajanjaksoon, jona se on otettu ja vasta silloin kuva saa sen merkityksen, minkä kuvaaja on halunnut sille luoda. Siksi rautatieaiheisissa kuvissa näkyvä rautateihin liittymätön muu "extra" auttaa katsojaa paremmin eläytymään ajanjaksoon, jota kuvassa eletään. Älä siis harmittele Reino, autot juuri täydentävät tätä kuvaa aivan loistavasti ! |
||||
|
05.07.2014 09:59 | Kari Suominen | ||
| Eljas : T-P Lange on SLHS:n puuhamiehiä ja voisi tämän saman sinulle konsultoimansa tiedon Ekmanin korinvalmistuksesta myös oman seuransa digi-julkaisuun päivittää, sillä mm. sieltähän sitä tietoa tämänkin keskustelun pohjaksi käytiin hakemassa. | ||||
|
05.07.2014 00:30 | Kari Suominen | ||
| Takana ovat ne ajat, jolloin henkilöstöpäälliköinä yrityksissä hääri eläkkeellä olevia entisiä kapiaisia ja disipliini oli sen mukaista. Nykyisin suhtautuminen yksilölliseen ulkonäköön on suvaitsevampaa myös palvelualoilla ja kyllähän persoonallisuudellakin on puolensa, jos kokonaisuus muutoin on siisti, kuten mainitsit. | ||||
|
|
01.07.2014 23:12 | Kari Suominen | ||
| Bussi kuvassa on mitä todennäköisemmin Ekmanin omaa tuotantoa, sillä nokan muotoilu on niin uniikki, että sille ei löydy esikuvaa aikansa korittamoiden malleista. Sekalaisista lähteistä löytyi tietoa, että Ekmanin oma korituotanto tuli tiensä päähän 1965, joten kuvan bussi on viimeistään silloin valmistettu, ellei jo aiemmin. Sen lisäksi että Ekman valmisti omaan tarpeeseen busseja, riitti tuotannosta muutamia yksittäisiä kappaleita muillekin lähiseudun pienille yrityksille.
Vähän päivitystä tähän kuvaan löytyy täältä http://vaunut.org/kuva/60974 ja täältä http://vaunut.org/kuva/89431 |
||||
|
Kuvasarja: Atomijuna Lahdessa |
23.06.2014 23:34 | Kari Suominen | ||
| En tunne Loviisaa ja siksi laitoinkin tuon hakuammunnan nosturin silloisesta sijainnista kysymyksenä. Nosturin sijainnin muistavat kertonevat. | ||||
|
23.06.2014 22:24 | Kari Suominen | ||
| Muutama yksittäinen henkilö käyttänyt ovelasti vorgia lobbaukseen oman kylänsä asian puolesta, siitä tämä mahdoton sirkus. | ||||
|
Kuvasarja: Atomijuna Lahdessa |
23.06.2014 22:13 | Kari Suominen | ||
| VR:n historiikin mainitsema "vankka kuljetussäiliö" oli sijoitettu neuvostoliittolaisen 12-akselisen erkoisvaunun päälle ja kokonaispaino tällä 25-metrisellä vaunulla oli tyhjänä 169 tonnia kuljetussäiliöineen. Kuljetussäiliö yksinään painoi 80 t. Kuhunkin kuljetussäiliöön pakattiin käytettyä ydinpolttoainetta 3,5 tonnia ja ne kuljetettiin voimalalta maanteitse Loviisan aseman läheisyyteen suljetulle kuormausalueelle, jonne oli sijoitettu teholtaan 200 tonnin pukkinosturi siirtokuormausta varten (Olisikohan se ollut täällä http://vaunut.org/kuva/69616 latojan huom). Historian ensimmäinen ydinjätteen rautatiekuljetus Loviisasta lähti 18.08.1981 klo 18:50 saapuen Vainikkalaan seuraavana aamuna klo 06:00. Vainikkalasta kuljetus eteni neuvostovoimin eteenpäin. Näitä kuljetuksia jatkettiin 90-luvulle asti, kunnes eduskunta v.1994 päätti ydinjätteiden vienti- ja tuontikiellosta lainmuutoksella juuri EU-jäsenyyden kynnyksellä.
|
||||
|
12.06.2014 00:50 | Kari Suominen | ||
| Jonkinlainen tukkiallas kuvassa. Tämän altaan kauttako uitetut tukit nostettiin tuotannon rattaisiin ? Ratayhteys Martinniemeen taisi palvella ennemminkin valmiiden tuotteiden vientiä kuin raaka-aineen tehtaalle tuontia. | ||||
|
10.06.2014 01:00 | Kari Suominen | ||
| Mutta lupiinit ovat kasvaneet ;) | ||||
|
08.06.2014 19:27 | Kari Suominen | ||
| Toijalassa Kansasen Konepaja valmisti Posti- ja lennätinhallituksen tilauksesta 50-luvulla erän tällaisia laiturikärryjä. Lehtitiedon mukaan ensimmäisestä tilatusta erästä kaksi kärryä jäi Toijalaan, kymmenkunta toimitettiin Helsingin asemalle ja loput ympäri maata. Uutinen ei valitettavasti kerro ja tiedossani ei ole, että toimiko Kansanen vain yhtenä alihankkijana monista ja valmistettiinko Toijalassa kärryjä myös VR:n tarpeisiin. | ||||
|
02.06.2014 14:13 | Kari Suominen | ||
| Niin on matalaksi chopattu hytti, että siinä on työhönottaja saanut mitata veturimiehiksi halukkailta istuma- ja raajapituudet kuten lentäjäksi aikovilta konsanaan. On muuten vähän kanavaneuletyön omainen tämä kuva, jollain tapaa taiteellisuudessaan ylitodellinen. | ||||
|
02.06.2014 12:22 | Kari Suominen | ||
| Ja oli kuljetusten sisältö sitten loppuviimeksi mitä hyvänsä, oleellisinta asiassa lienee se, että Vähälä oli tehnyt toimitusaikatauluiltaan yksilöllisempiä kuljetussopimuksia, mikä pakotti junakuljetuksien toimintavarmuuden heikentyessä siirtymään takaisin maantielle. | ||||
|
|
02.06.2014 12:14 | Kari Suominen | ||
| Vähälällä oli runsaasti lämpötilasäädeltyjä yhdistelmiä näissä kuljetuksissa. Yhden kuvankin löysin epäileville Tuomaille tähän http://vaunut.org/kuva/80910 | ||||
|
|
02.06.2014 11:49 | Kari Suominen | ||
| Mikon linkkaamassa uutisessa Schenkerin maakuljetuksista vastaavan Söderholmin kommentti on ristiriidassa myöskin Schenkerin leirissä operoivan Vähälä yhtiöiden edustajan Ville Vähälän 2011 antamaan kannanottoon asiassa (luettavissa tuossa yllä). Johtuisikohan näkemysero siitä, että Schenker Oy:n omat irtoperävaunujen kuljetukset eivät ole yhtä tiukasti aikataulusidonnaisia kuin Schenker Cargo Oy:n eli Kiitolinjan lipun alla operoivan Vähälän. Vähälähän on perinteisesti ollut elintarvikekuljetuksiin erikoistunut. Mielenkiintoinen uutinen kuitenkin keskelle tätä keskustelua. VR vain ei ole halunnut aiheesta tällä erää avautua ;) | ||||
|
Kuvasarja: 北京站 - Beijing Zahn |
01.06.2014 01:24 | Kari Suominen | ||
| Matkustin lentäen, sillä junamatka ei olisi sopinut aika tiukaksi vedettyyn matkaohjelmaan. Tämän matkan aikoihin Pekingissä ei ollut tietoakaan ruuhkista ja ilma oli vielä suhteellisen puhdasta. Nykyinen tilanne alkaa kohta olla grande katastrof, sillä kaupunki tukehtuu nykymenolla saasteisiinsa. Muutos kaupungissa ja menossa noin yleisestikin on rajua verrattuna 20 vuoden takaiseen. Voisi kai sanoa, että länsimainen hapatus on särkenyt idyllin. | ||||
|
|
01.06.2014 01:11 | Kari Suominen | ||
| Seinäjoen ja Oulun välillä vielä vuosia jatkuvat ratatyöt sekä asiakkaiden tiukentuneet aikatauluvaatimukset nähdään VR:llä kysyntää heikentäneinä ja sen myötä palvelun päättymiseen johtaneina syinä. Näistä yhdistetyn kuljetuksista ovat myös kyseistä palvelua käyttäneet mediassa kantaa ottaneet. YLEn Oulun toimituksen uutisointia vuodelta 2011 : "Ratakapasiteetti on erittäin huonossa kunnossa, aikatauluvarmuutta ei ole minkäänlaista, eikä aikatauluherkkää tavaraa voi enään kiskoilla kuljettaa. Tilanne näyttää pahalta. On sääli, jos palvelu ajetaan alas Suomessa. Keski-Euroopassa yhdistelmäkuljetukset (rekat junassa) ovat hyvin suosittuja ja tuettuja. Meillä on omia asiakaslupauksia rahdin toimitusaikatauluista ja niiden pitämiseksi olemme joutuneet siirtämään kuljetuksia takaisin kumipörille" tiivistää Oulun terminaalin yksi suurimmista asiakkaista, Vähälä Logistics -yhtiön johtaja Ville Vähälä. Jonkinlainen kulminaatiopiste toiminnan alasajon alkamiselle olivat talvien 2009 ja 2010 routavauriot, joiden seurauksena syntyneet täsmällisyysongelmat junien kulussa VR:n mukaan johtivat toisen junaparin poistoon Hki-Oulu välillä ja päivittäisen Tampere-Oulu junan lakkauttamiseen kokonaan. |
||||
|
31.05.2014 23:52 | Kari Suominen | ||
| Puuta lastataan vaunuihin kotimaan raakapuuterminaaleissa lähes poikkeuksetta samojen autoilijoiden toimesta, jotka puun kannolta ovat terminaaliin tuoneet. | ||||
|
Kuvasarja: 北京站 - Beijing Zahn |
31.05.2014 23:41 | Kari Suominen | ||
| Niin, tottelemattomuuden kukkasia. | ||||
|
31.05.2014 11:35 | Kari Suominen | ||
| Bedfordeja näki runsaasti erilaisissa askareissa Nokian tehtailla, sillä ne olivat verraten halpoja ja soveltuivat hyvin kevyehköihin lähikuljetuksiin. Niitä saattoi bongata Nokian katukuvassa mm. lyhyiden 1-akselisten puoliperävaunujen vetureina varastosiirtoja tekemässä. Koska siirtomatkat olivat lyhyitä ei näissä perävaunuissa ollut lainkaan takaovia, vaan niiden tilalla oli veräjät. Sellaiset kuin vanhoissa hissikoreissakin oli. Scania on nollasarjaa kuten Heikki tiesikin, ykkösarjahan (111,141 jne) oli vuonna 1973 vasta kiiltona suunnittelijoiden silmissä. Kuvan Scania on Nokialaisen Ajomestarit Oy:n kalustoa, jolla yhtiöllä on pitkä symbioottinen suhde Nokian tehtaisiin. Yritys sai alkunsa, kun Oy Nokia Ab paperinjalostus 60-luvulla halusi tilata kuljetuspalvelunsa paikalliselta yritykseltä ja rohkaisi muutamia yksityishenkilöitä aloittamaan kuljetustoiminnan. Yritys toimii yhä huolehtien nykyisin mm. Nokian Renkaiden lähikuljetuksista ja varastoinnista. |
||||