Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.02.2016 02:54 | Janne Pohjala | ||
| Tuota noin. Alakanavassa ei ole kivimuuria: https://www.google.fi/maps/place/55120+Imatra/@61.165433,28.772947,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1s96027396!2e1!3e10!6s%2F%2Flh3.googleusercontent.com%2Fproxy%2F_kA0MBD7km0sUSkOweL61QV0_y4IGmNjZqSQysNwpBC9aks2M5VJ3y7QVSPpTMLRwWvDG8nW10wzsQ5RU4O0QmybWq4J3A%3Dw203-h152!7i4288!8i3216!4m2!3m1!1s0x4690a63e19b75043:0xde9f9f38261c9e73 Yläkanavassa on. Ettei olisi yläkanavan itäreuna kuvassa ja edessä sittemmin veden alle jäänyt ja Marionin kaapima kuusikkosaari? |
||||
|
06.07.2015 13:58 | Janne Pohjala | ||
| Veneitä on tuossa vähemmän, kun niemen takana oli Vuosenniskan aseman laituri ja sen vierellä venelaitureita. Laivaliikenne satamaan oli kait 1971 jo loppunut kuten matkustajaliikennekin? Noita kuorimakoneita oli 1970 -luvulla tuossa rannassa laanilla vaikka kuinka monta. Ne oli tehty vanhoista kuorma-autoista siten että moottori pyöritti sekä kuorimakonetta että nosturin hydrauliikkaa tai sitten oli kahdesta vanhasta kuorma-autosta tehty yhdistelmä. Pikkupoikana muistan kun polkupyörällä ajelin tuonne katsomaan työntekoa, ei siellä mitään puomeja ollut. Kyllä sai vanhojen Vanajoiden ja Sisujen moottorit kyytiä kun kävivät päivästä toiseen täysillä kierroksilla pyörittäen kuorintakoneita. |
||||
|
06.07.2015 13:38 | Janne Pohjala | ||
| Vain monopolilla on rahaa tuhota kalusto ennemmin kuin mahdollistaa kilpailijan syntyminen, joka käyttäisi kalustoa jota ei voi väittää olevan sopimaton Suomen ainutlaatuiseen rataverkkoon.. | ||||
|
23.05.2015 00:42 | Janne Pohjala | ||
| Täältä löytyy kuvakin Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön Republic-merkkinen "torniauto" Töölön hallin sisäpihalla. Kuva otettu 5/1930 https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0020ps Onko kellä mahdollisuutta arvioida kumpi jälkimmäisistä pommituksista tässä voisi olla. 16.2 en löytänyt täältä pommeja tuon paikan läheltä missä johto on poikki ja vaunusta ikkunat sisällä. Sen sijaan 6.2 ja 26.2 Eiranpuiston lähelle tuli pommeja. http://www.arcgis.com/home/webmap/viewer.html?webmap=3d61e2d7f2cc40a39438641b3bdcf3ef&extent=24.9216,60.1486,24.9797,60.1676 |
||||
|
13.07.2014 22:55 | Janne Pohjala | ||
| Etummaisena onkin kuvan uusin auto. Escort on saman vuoden mallia tai ainakin rekisteröity 1972. Siinä on näet valkopohjaiset rekisterikivet, jotka tulivat jakoon 1972. | ||||
|
13.07.2014 22:02 | Janne Pohjala | ||
| Junailijankujan ja Junailijanaukion risteyksen alapuolella sijaitsee vuosina 1914-1918 kallioon louhittu ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Kohde on ollut pääkaupunkiseudun maalinnoitteiden suurikokoisin luolasuoja. Sitä on myöhemmin laajennettu ja uudistettu osaksi Itä-Pasilan väestösuojia. Ilmeisesti toisen maailmansodan aikana siellä on sitten pommintyöstöä harjoitettu? |
||||
|
|
13.07.2014 21:37 | Janne Pohjala | ||
| Päivämäärän hakuun voisi kommentoida sen verran että 1970 tuntuu epätodennäköiseltä, kun 100A esiteltiin syksyllä 1970 ja muistaakseni 1971 olisi ollut ensimmäinen vuosi Suomessa. Kun tuossa on noita jopa kaksi vierekkäin, voisi vuosi olla hieman myöhemmin 1970 -luvulla. Samaan viittaisi se että molemmissa autoissa on valkopohjaiset rekisterikilvet, jota tulivat käyttöön 1972. |
||||
|
21.05.2014 21:02 | Janne Pohjala | ||
| 575:n puuttuva numerokyltti on löytynyt Hyvinkäältä! "Tampereen Lokomolla valmistuneen ensimmäisen höyryveturin numerokyltti on palannut alkuperäiselle paikalleen veturin keulaan. Kyltti oli kateissa puoli vuosisataa, kunnes se yllättäen löytyi hyvinkääläistalon kellarista." "Kymmenen vuotta sitten kovalla ukkoskelillä Juvosen talon kellari tulvi. Juvonen siirsi tavaroita kellarin yleiseltä puolelta omalle puolelle. – Sieltä löytyi kaikenlaista tavaraa. En ehtinyt katsoa niitä sen kummemmin. Tavarat unohtuivat kellariin, kunnes viime jouluna taloon asennettiin lämpöpumput. Silloin Juvonen löysi laatan uudestaan. Hän ei osannut arvata, että hänellä oli kädessään historiallinen kyltti. – Asun Hyvinkäällä VR:n alueella. Siellä romutettiin paljon vetureita. Luulin, että se on vain jostain höyryveturista, Juvonen sanoo." "Olisikohan joku historiaa kunnioittava henkilö sen ottanut, kun on epäillyt, että veturi menee romuksi." http://yle.fi/uutiset/lokomon_ensimmaisen_veturin_numerokyltti_oli_kateissa_50_vuotta__loytyi_sattumalta_hyvinkaalaistalon_kellarista/7254610 |
||||
|
02.03.2014 21:32 | Janne Pohjala | ||
| Onkohan Veto/Vana mahtanut käydä merellä? | ||||
|
|
02.03.2014 21:24 | Janne Pohjala | ||
| Raskaasta kiskosta oli pulaa, kun sitä meni Ovakolta Imatralta paljon esimeriksi radan oikaisuun Elisenvaaran ohittamiseksi. Masuunin polttoaineesta oli pulaa, sotaromua oli kyllä saatavilla, mutta kaikesta oli pulaa niin että edes rautanauloja ei talotyömaille saatu vaan ne olivat kortilla (säännöstelykortilla). Menetettyjen talojen tilalle yritettiin kovasti uusia rakentaa. Silloin meni Vuoksenniska Oy:n uuniin myös monta pienempää alusta, kun rautaa piti saada sulatettavaksi (Rautainen leipäpuu, Vuoksenniska Oy:n historiikki). Sotaromua sulatettiin paljon, saatiinpa sitä ostettua jopa Afrikasta saakka, Rommelin sotaromua. Joskus oli jopa kranaatti putkessa juuttuneena, kun tykkiä oli yritetty tuhota tukkimalla putki ja laukaisemalla. Siinäpä irroteltavaa. Räjähdys teräsuunissa olisi ollut kohtalokas. Ei siis ihme että nuo Rapasaaren kiskot olivat kevyttä kiskoa 1800 -luvulta, jotka todennäköisesti on irrotettu muualta, esimeriksi uuden rajan katkaisemilta rataosuuksilta. Ei kuitenkaan Imatra-Elisenvaara -väliltä, koska muistaakseni ne olivat jo 1934-1937 rakennettuina raskaampaa kiskoa eivätkä vuosilta 1860-1900- |
||||
|
24.02.2014 00:31 | Janne Pohjala | ||
| Tuossa portin vieressä voisi olla muuten vaalea Amazon tulossa kadulle. Ainakin näyttää samalta kun auto minun tallissa. | ||||
|
|
23.02.2014 23:17 | Janne Pohjala | ||
| Ellei kyseessä ole täysin identtinen kaksonen, niin sanoisin että kyseessä on Vana -niminen alus. Alus oli ensin höyryhinaaja, josta sitten nostettiin koneet pois ja siitä tehtiin polttopuuproomu. 1970 -luvulla sen osti Lappeenrantalainen yksityishenkilö ja rakensi proomusta huvialuksen. Aluksen kotisatama on edelleen Lappeenrannassa. Koska kuva on 1970 -luvun puolivälistä, niin tässä voisi olla menossa maalaus ennen aluksen vesillelaskua. Tässä kuva jossa alus on tulossa telakalle vuosi sitten kunnostukseen ja lisäksi se sai uuden italialaisen meridieselin vaihteistoineen. https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/t31/616943_10151126713339019_759312144_o.jpg |
||||
|
17.02.2014 22:52 | Janne Pohjala | ||
| Eikiös nämä kaikki kadonneet ainakin miehityksen osalta, kun Elisenvaaran oikorata sodan jälkeen valmistui? | ||||
|
30.09.2013 23:57 | Janne Pohjala | ||
| Imatra Tavaralla on pitkä historia nimien suhteen. 1933-1939 se kulki nimellä Tainionkosken asema. 1939 se nimettiin Virasojan asemaksi ja Asemäen pysäkistä Vuoksen länsipuolella tehtiin Tainionkosken asema. Tainionkosken asema purettiin 1970 luvulla samalla kun keskusliikenneasema, eli nykyinen Imatran asema, valmistui 1977. Tainionkosken asemarakennus siirrettiin osina ja on nykyisin Karjalan Portti valtatien 6 varrella. 1939-1977 Tainionkoksen asema oli yksiraiteinen, eli minusta jos haetaan Tainionkosken ratapihaaa, niin se on 1934-1939 sillä nimellä kulkeneesta, nykyisin Imatra Tavara -nimellä olevasta ratapihasta. Kyseinen ratapiha on ollut siten Tainionkoski - Virasoja - Imatra - Imatra tavara. 1934-1939 Tainionkoski 1939 se nimettiin Virasojaksi, ja Tainionkosken nimi päätyi myöhemmin Asemäen pysäkin uudeksi nimeksi. 1944 suurin osa Vuoksenlaakson radasta jäi luovutetulle alueelle. Imatran rautatieliikenteen pääkulkusuunta alkoi kulkea Lappeenrannasta Simpeleen suuntaan ja Imatran vanha asema jäi sivuun tältä radalta. Vuonna 1952 Imatran asema sai uudeksi nimekseen Imatrankoski ja Virasojasta tuli uusi Imatran asema. 1952-1977 Imatra oli sama asema kuin Tainionkoski-Virasoja nimillä kulkenut asema ja ratapiha 1969 valmistui uusi asemarakennus ja vanha 1934 valmistunut puinen asemarakennus purettiin sen jälkeen, mutta nimi pysyi samana. 1977 valmistui Mansikkalaan Keskusliikenneasema, jolloin siitä tuli Imatra ja entinen Imatra muuttui Imatra Tavaraksi. Vuoteen 1988 tosin junat pysähtyivät Imatralla kahdella asemalla, eli ensin Imatralla (mansikkala) ja sitten Imatra Tavaralla, jossa vaihdettiin sähköveturi dieseliin. Imatra - Mansikkalasshan (keskusliikenneasema) on vain yksi raide, joten siellä vaihto ei onnistunut. Humoristesti sanottuna, kun matkustaa aikamatkan Imatran läpi kohti Joensuuta ohittaa Tainionkosken, Imatran, Tainionkosken, Virasojan, Imatran ja Imatran Tavara -asemat ja sitten vielä Rönkän ja Immolan asemat Imatralla, kulkematta Imatran aseman tai Imatrankosken tai Imatra Vuoksenniskan asemien kautta. Selvää kuin mikä. |
||||
|
30.09.2013 01:57 | Janne Pohjala | ||
| Tuolla tallissa on Amazon 1965 neliovinen, B18A moottorilla ja M40 nelivaihteisella vaihteistolla. Uutena maksanut 13 300 markkaa Auto-Renlundilla Sturenkatu Helsinki. Varsinainen palveluspaikka autolla oli kuitenkin Imatra. | ||||
|
29.09.2013 00:46 | Janne Pohjala | ||
| Tämä lienee se Kana joka vei Vuoksenniskan lukiolaiset Imatrankosken lyseoon, josta äitini kirjoitti 1942. Ei nopeasti, mutta päivittäin perille. Nyt se on sitten Imatran ystävyyskaupungissa, jossa sitä toivottavasti arvostetaan muunakin kuin tagien alustana. Eipä voi kuvitella että sen aikuiset kyytiläiset olisivat olleet spreijaamassa. He olivat niitä ketkä halusivat tämän Kanan jalustalle. | ||||
|
28.09.2013 23:29 | Janne Pohjala | ||
| Hyvä neuvo. Ukkini jäi 1934 Imatra / Vuoksenniskan sataman asemalla puskinten väliin kun oli menossa kytkemään ja samalla veturi tiivisti vaunuja. Ei jäänyt henkiin. Ali olisi pitänyt mennä. | ||||
|
28.09.2013 23:26 | Janne Pohjala | ||
| Minusta on mutkalla, mutta se ei yllätä kun tuo alajäykiste näyttää lähinnä lattaraudalta. Toimii siis kuin köysi, eli kestää vetoa ja akkulaatikon kohdalla lienee jäykiste ylöspäin, ettei rauta pääse kohti runkoa, mutta työnnössä ei ole jäykistettä, jolloin runkopalkki pääsee vääntymään. Tuo rakenne on sitä varten että voima tulee teleistä ylöspäin, jolloin jäykisteeseen tulee vetoa. Nyt kun niitä ei ole niin rakenne ei kestä. | ||||
|
28.09.2013 23:12 | Janne Pohjala | ||
| Ja paikka mistä otettu 800m kotoa. | ||||
|
|
28.09.2013 23:12 | Janne Pohjala | ||
| Tämä kuva on yhtä vanha kuin minä +- yksi kuukausi. | ||||
|
28.09.2013 23:09 | Janne Pohjala | ||
| Ei. Asema on purettu. Taitaa olla henkilöstön asuintalo. Minusta asemapäällikön talo on pienempi. | ||||
|
28.09.2013 23:03 | Janne Pohjala | ||
| Tuostakin on saatettu tehdä vielä auto. Etuakseliston on ehjä, moottori ja vaihteisto samoin. Koppi ja tuulilasi on jouduttu tekemään uusiksi. Taka-akseli on saattanut vääntyä kardaanista ei tiedä. Runko on oikaisukelpoinen ja lavojahan on tehty uusia maailman sivu. | ||||
|
03.08.2013 11:42 | Janne Pohjala | ||
| Ops. Olenkohan onnistunut rikkomaan linkin, kun tein siitä lyhennetyn. Tällä kuva aukesi ainakin itsellä eikä vaatinut kirjatumista: http://www.flightforum.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=27540.0;id=87154;image |
||||
|
|
30.07.2013 03:32 | Janne Pohjala | ||
| Tässäpä kenties harvinaisempi ilmakuva FlightForumilta kyseisestä rataosasta vuodelta 1937, eli heti valmistumisen jälkeen. Siitä näkyy Immolan asema loistonsa päivinä ja maantiekartoissa hassun näköiset tiet aseman molemmin puolin, mutta myös tuossa Niemilammen jälkeen tuo suoraan jatkuvalta radalta näyttävä pätkä tuossa kaarteen kohdalla. http://bit.ly/1bDm1wM Olen nähnyt sa-kuva.fi sivuilta kuvan, jossa bensiiniä haetaan lentokentälle (Lentoasema 6): http://sa-kuva.fi/static/34/33/143433_r500.jpg Ja olettanut että kuva on Immolan asemalta, mutta voiko olla mahdollista että pommikuormat ja bensiinit tuotiin tuohon mutkasta erkaantuvalle suoralle, niin ettei niitä säilytettykään asemalla purun aikana? Vai liekö tuo vain joku muu radanrakennuksen aikainen työalue? |
||||
|
30.07.2013 02:42 | Janne Pohjala | ||
| Kinkkistähän tämä on. Jos puhutaan rakennusvaiheittain, niin ensin oli Helsinki - Pietari -rata, josta Simolasta vedettiin 1880 -luvulla Simola - Lappeenranta. Sitten 1934 tehtiin Lappeenranta - Imatra ja 1937 valmistui Imatra - Elisenvaara. Eli olisiko tämä ollut sitten tällöin Simola - Elisenvaara, siksi että Simolassa rata erkani Helsinki - Pietari radasta, joka sekin oli silloin oikeastaan Helsinki - Viipuri. Vai oliko tämä silloin Helsinki - Sortavala? Sitten 1962 valmistui Luumäki - Lappeenranta oikorata ja Simola ohitettiin, niin olisiko sitten kyseessä ollut Luumäki - Parikkala, kun Elisenvaara oli jäänyt naapurille? 1966 valmistui Parikkala - Säkäniemi, niin alettiin puhua Kouvola - Joensuu -radasta. Eli sanoisin että riippuu ajankohdasta miksi tätä voisi sanoa, koska Elisenvaarakin oli merkittävä risteysasema aikoinaan ja taasen Simola oli paikka missä rata erkani Helsinki - Viipuri -radasta ja Simolasta saatettiin suunnata (erityisesti Lappeenrannasta tulijat) sekä Viipuriin että Helsinkiin. Elisenvaara - Helsinkin taas tuntuisi kaukaiselta, koska 1960 -luvullakin päätepisteenä oli Kouvola eikä Helsinki. Siinä mielessä toki Kouvola - Elisenvaarakin kävisi, mutta Simolakin oli tuolloin yhtä paljon kahden keskeisen yhteysvälin risteysasema kuin Kouvola, vaikka muutoin olikin pieni paikka. Oliskko 1944 saakka Simola - Elisenvaara, sisältäen osat Simola - Lappeenranta, Lappeenranta - Imatra ja Imatra - Elisenvaara. 1966 jälkeen Kouvola - Joensuu? |
||||
|
|
29.07.2013 23:41 | Janne Pohjala | ||
| Onko kellä arviota minä vuonna tuo ratalinja on muutettu? | ||||
|
|
29.07.2013 20:25 | Janne Pohjala | ||
| Tässä Yleisesikunnan Topografiosaston 1939 kartta alueesta Kansallisarkistossa. Ei pysty laittamaan linkkiä suoran oikeaan kohtaan karttaa, mutta jos zoomatte samaan paikka kuin guukkelissa, niin 1937 valmistunut rata näkyy siinä alkuperäisellä reitillään. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2077223 |
||||
|
|
29.07.2013 20:06 | Janne Pohjala | ||
| Mahtaisiko olla 1937 valmistunutta Imatra-Elisenvaara -ratalinjaa ns. Niemilammen oikaisun reitiltä. Olisiko joku 400m ennen Niemilammen kannasta. Kurkvuori, Imatra. http://goo.gl/maps/5ZLG6 |
||||
|
12.06.2013 22:56 | Janne Pohjala | ||
| Olisi mielenkiintoista jos VR seuraisi ilmailua 40 vuoden viiveellä tuomalla käsinojiin viihdekanavia ja kattoon monitoreita. Itse ehkä loikkaisin eteenpäin ja esittelisin se mikä Hollannissa on jo arkipäivää, eli hyvän internetin ja USB 2A latauspistokkeen. Näin jokainen saa sitä viihdettä ja sisältöä jota haluaa. | ||||
|
01.06.2013 02:41 | Janne Pohjala | ||
| Vaarin (Vuoksenniska satama) peruina löytyy 1930 -luvulta tuollainen lasi, mutta harmillista kyllä, ei pulloa. | ||||
|
12.05.2013 13:17 | Janne Pohjala | ||
| Noin kallis peli, eikä edes mukitelinettä vakiona. | ||||
|
08.05.2013 22:33 | Janne Pohjala | ||
| Napaluvuillahan tuossa pelataan sekä moottorissa että generaattorissa, jotta saataisiin nopeussäätö mahdollisimman usealla portaalla ja vähillä häviöillä. Kyllä tuotakin on joku miettinyt pää härmeessä ja tulos on melkoinen kytkentäkaavio noiden napalukujen vaihtamiseksi. Tuohon nähden nykyiset invertterikäytöt ovat yksinkertaisia, mutta kun sata vuotta sitten ei tuota tekniikkaa ollut saatavana, niin kyllähän tässä hattua pitää nostaa sille miten paljon on yritetty ja periaatteessa ihan toimivalla tavalla kuitenkin. |
||||
|
|
07.05.2013 19:26 | Janne Pohjala | ||
| Näitä on ainakin ollut DC-AC muuntimia joissa samalla akselilla on DC -moottori ja AC -generaattori. Tuolla näyttäisi olevan veturin AC-DC "rotary converter". http://en.wikipedia.org/wiki/Rotary_converter Kaitpa tuokin on voinut tehdä yksivaiheisella moottorilla ja kolmivaiheisella generaattorilla. generaattorin ankkurin magnetointivirtaa muuttamalla säädetään generaattorin ja näin myös vetomoottorien tehoa. Suuntaa vaihdettaisiin kääntämällä kaksi vaihetta ristiin. Tämä nyt omalla päättelyllä. Katsotaans toi linkki: "The phase converter is a rather complicated rotating machine that contains a transformer, a single-phase synchronous motor and a multi-phase synchronous generator in one body. Later examples contained starter windings too, thus one can consider they also contained an asynchronous motor as well. " Aika liki osui. Kandon systeemissä oli kaksi staattoria ja yksi yhteinen ankkuri, johon magnetointivirran tuotti samalla akselilla oleva erillinen DC -generaattori. Eli DC generaattori ei pyöritä roottoria, vaan tuottaa siihen tasavirtaa jolloin syntyy magneettikenttä, joka taas alkaa pyöriä kenttäkäämin magneettikentässä. Eli tämä pieni generaattori ei pyöritä ankkuria, vaan saa sen pyörimään. Englanninkielisessä tekstissä ero on vaikea havaita. Suoraan 1 vaihe 16 kV jännitteeseen kytketty moottoripuolen kenttäkäämi laittoi ankkurin pyörimään magnetointivirran suhteessa ja sama ankkuri toimi myös kolmivaihegeneraattorin ankkurina. Samalla saatiin aikaan muuntajan tapaan jännite/virtamuunnos, kun moottorikäämi oli 16 kV ja generaattorikäämi 600-900V. Joo, kyl ton pitäis toimia. Kompakti rakenne, mutta kuumenee varmaan rutkasti ellei ole tukevaa fööniä huutamassa tuon läpi. Jos taas olis tehty tuon alun ajatusleikin mukaan, niin siinä olisi voinut käyttää tuon muuttimen pyörivää massaa apuna lähdössä ja olla vähän hellempi linjaverkolle. |
||||
|
13.04.2013 03:16 | Janne Pohjala | ||
| Olikos tuo vanha asemarakennus nykyisen pohjoispuolella, kun Imatran matkailukartta 1964 näyttäisi siltä: http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Kaupunkikartat/Imatra%20matkailukartta%201964.jpg Kuvan oikeassa reunassahan on tolppia vähän niin kuin "älä ajan tänne". Nykyinen tavara-asema (entinen henkilö- että tavara-asema) taas on ajotien eteläpuolella. |
||||
|
12.04.2013 00:06 | Janne Pohjala | ||
| Onpa kuin kopio Imatrankosken asemasta. Sekin purettiin joskus noin 1970: http://www.vaunut.org/kuva/34814?t=imatra%2Basema |
||||
|
09.03.2013 23:30 | Janne Pohjala | ||
| Toimiva vaunu. Kaverille ei jätetä. | ||||
|
04.03.2013 23:40 | Janne Pohjala | ||
| Niinpä. Magnusson olisi yksikön komentajana jäänyt kakkoseksi, jos paikalla olisi ollut esikunnan edustaja. | ||||
|
|
02.03.2013 22:27 | Janne Pohjala | ||
| 15 vaunullista öljyä vuorokaudessa tuntuu isolta määrältä. Paljoko tuo 15 vaunua olisi kuutioissa tuon aikaisilla Neuvostoliiton vaunuilla? | ||||
|
|
28.02.2013 21:31 | Janne Pohjala | ||
| Ja toki uusi Imatra-artikkeli olisi perin mielenkiintoinen lukea! | ||||
|
|
28.02.2013 21:30 | Janne Pohjala | ||
| Juu. Täytyy sanoa että kieltämättä Imatra ja Vuoksenlaakso Ruhr, oli 1920-1970 välillä eräs rautatieliikenteen kuuma paikka. Myöhemmin myös Neuvostoliiton liikenteen osalta Enson ylityspaikan kautta. Paljon Vuoksen sataman ja aseman tietoja löysin myös Facebookista missä on Olipa kerran Vuoksenniska ryhmä, jossa on kuvia ja tietoja näistä radoista ja asemista. Iso kiitos myös vaunut.org:ille. Täältä löysin sen kanan, jolla äitini kertoi sodan aikana Vuoksenniskan lukiolaisia kuljetetun satamasta Imatran lyseoon, joka oli aivan Imatrankosken aseman vieressä, sekä sen "Imatran Riston", jonka kuumana ollessa Imatran talleilla viisivuotiaana ensi kerran kävin veturin kabiinissa ja istumassa kuskin paikalla. Hyvin on se kokemus jäänyt mieliin. Liekö veturi ollut Tr1 1088 ja opas P. vainionpää. Veturi taitaa olla nykyisin Toijalan ABC:n pihalla. Tässä kuitenkin vielä täydessä vauhdissa 1972: http://www.vaunut.org/kuva/9041?t=1088 Kiitos tiedoista noista Tainionkosken 600mm kalustoista! |
||||
|
|
28.02.2013 20:38 | Janne Pohjala | ||
| Tähän "Hitlerin rataan" liittyen voin koittaa kaivaa olisiko tuolla laatikoissa jotain kuvia, sillä äitini tuolloin parikymppisenä nuorena töissä tuon Rönkän aseman vieressä olleessa postikonttorissa. Todennäköisesti myös silloin Kun Hitler kävi siinä 800 metrin päässä. Epäilen kuitenkin ettei niitä ole, koska Imatra oli tuolloin sotilasaluetta, johon tarvittiin luvat oleskeluun ja kuvaaminen oli kiellettyä. Alueella oli kuitenkin paljon siviiliväkeä, koska terästehdas, kuparitehdas ja paperitehtaat "Vuoksen Ruhr" haluttiin pitää täydessä tuotannossa sekä sotatarviketeollisuuden tarpeisiin, että vientiin, jotta voitiin ostaa ulkomailta sotatarvikkeita. Ja toki Lentoasema 6, eli Immola oli kokonaan sotilasaluetta, minne Condor laskeutui. Itse suoritin asepalveluksen rajasissinä Immolassa. Rajakomppanian rakennus oli ja on vieläkin 250 metriä siitä lentohallin edustasta, jossa tuo Hitlerin maahan tulon filmi on kuvattu. Halli on edelleen pystyssä vaikka 1944 osa siitä sortuikin pommituksessa. Tuli tuo itä-länsi -kiitotie, johon Condor laskeutui erittäin tutuksi alokasaikana, siellä kun harjoiteltiin maahan-ylös-viheltää harjoitukset.. |
||||
|
|
28.02.2013 20:29 | Janne Pohjala | ||
| Sellainen kysymys minulla olisi näihin tehdasratoihin liittyen, että Tainionkoskeen tehtailla, siis sillä ensimmäisellä paperi- ja rullatehtaalla, joka sijaitsi Tainionkosken saarella ja rannalla, oli oma tietääkseni kapearaiteinen rautatiensä. Tämä näkyy tuossa pitäjäkartassa kun siirrytte kohtaan missä Vuoksi alkaa Saimaasta. Tätä rautatietä käytettiin tukkien siirtämiseen Niskalammen satamasta tehtaalle, koska Vuoksessa niiden uittaminen olisi ollut perin hankalaa. Lisäksi sillä siirrettiin valmiit tuotteet padon yli Vuoksen itäpuolelle, jossa oli laiturialue jossa kapearaiteinen ja leveäraiteinen rautatie kohtasivat. Paikasta ei ole jäljellä kuin ratavalli. Onko kellä tietoa tästä kapearaiteisesta rautatiestä? Mitä vetureita ja kalustoa? Kuvia? rautatie purettiin ilmeisesti samoihin aikoihin 1960 -luvulla kun koko vanha Tainionkosken tehdaskin purettiin ja uusi tehdas valmistui Harakan sahan paikalle, Vuoksen suun itäpuolelle. |
||||
|
|
28.02.2013 20:13 | Janne Pohjala | ||
| Kiitos Eljas. Tarkoititko rautatieaiheella tuon Rönkkä (Vuoksenniska pys) - Kaukopää -tehdasraiteen historiaa? Voin pohjustaa sitä hieman, sillä perustalla mitä asiaa olen selvittänyt siksi kun ukkini oli töissä Vuoksenniskan sataman asemalla, kunnes 1934 jäi vaunujen väliin kun niitä tiivistettiin kun hän oli välissä ja poistui keskuudestamme. "Kiskot vievät Karjalaan" kirja ISBN 978-952-5200-58-4 kertoo sivulla 116 että 1888 valtiopäivät päätti rakentaa Karjalan radasta haararadan Imatralle. Rata Viipurista Antreaan (40 km) ja yhteys Imatralle avautuivat säännölliselle liikenteelle 1892. Antreassa oli tuolloin Suomen pisin rautatiesilta, joka ylitti vuoksen. Ukkini toimi ensin Antreassa, sitten Jaakkimassa ja tuolta hän siirtyi Vuoksen sataman asemalle joka oli luonnonkaunis paikka Saimaan rannalla. Antreasta rata Imatralle oli 32 kilometrin pituinen josta jatkui 6 rataa harakan lastauspaikalle ja Vuoksenniskan sataman asemalle. Rannassa oli laituri josta matkustajat ja tavarat saatiin lastattua vaunuihin, Osuuskaupan laiturimakasiini, kaksi VR:n makasiinia, asemarakennus ja kolme rautatieläisten asuintaloa. 1900 -luvun alkupuolella satamasta jatkettiin rataa puuhiokelaitokselle, joka tuotti hioketta Tainionkosken tehtaille. Tämä "Hitlerin rata" eli Kaukopään teollisuusrata syntyi tarpeesta kun 1935 valmistuneelle Euroopan suurimmalle sellutehtaalle tuli saada rautatieyhteys jo sen rakentamisvaiheessa. Niinpä Simola - Lappeenranta-Imatra-Elisenvaara -rata päätettiin rakentaa. Sisältäen mahtavan pohjoismaisen suurimman rautateiden kääntösillan Saimaan kanavan kohdalla, sekä Vuoksen ylittävän Mansikkakosken sillan, joka on edelleenkin käytössä. Rata Imatralle valmistui 1934, Simpeleelle 1936 ja 1937 koko yhteys Elisenvaaraan saakka oli valmis. Vuoksenniskan Rönkän asema valmistui jo 1934 josta pitäjäkartan mukainen teollisuusrata rakennettiin Kaukopään rakennustyömaalle. Tästä 1960 luvun taitteeseen kaikki tavaraliikenne Kaukopäähän kulki Rönkän ja tämän radan kautta. Sotien jälkeen Virasojan (Imatra tavara) aseman merkitys kasvoi, Suhosen ylikäytävä korvattiin sillalla ja ratapiha laajeni sataman suuntaan Gutzeitn ratapihana. Samaan aikaan liikennemäärät Elisenvaaran radasta Joensuun radaksi muuttuneella pääradalla kasvoivat, koska alueluovutusten vuoksi Karjalan radan liikenne kulki nyt tätä rataa pitkin. Kahden raideparin Rönkän asema muuttui liian ahtaaksi tavarajunineen, kun Kaukopäähän rakennettiin 1950 -luvulla uusi kartonkilinja ja tuotanto kasvoi. Niinpä Saimaan rantaan huonoon maastoon päätettiin rakentaa uusi pengerretty rautatieyhteys Virasojan - Vuoksen sataman kautta Kaukopäähän, joka yhdisti yhtiön tavara-alueen ja Imatra tavaran toisiinsa. Tällöin Rönkän-Kaukopään ratayhteys päätettiin purkaa. Paikalla kulkee nyt tieyhteys tehtaalle, Saimaanhovintie: http://goo.gl/maps/eq7sN |
||||
|
|
28.02.2013 18:16 | Janne Pohjala | ||
| Keri, oikeassa olet. Muistokivi on pystytetty 1984, joten siinä lukee tietenkin vain "Mannerheim 75v". Sivu 75: http://kanava.etela-karjala.fi/LiiteTiedostoNayta.asb?DokumenttiID=29257&TauluNimi=Tiedote&NakymaID=216&TiedoteID=27119 |
||||
|
28.02.2013 03:54 | Janne Pohjala | ||
| Tuossapa kuvaa seudusta jostain 1970 -luvulta: http://timokinnunen.net/mansikkala.jpg |
||||
|
|
28.02.2013 02:47 | Janne Pohjala | ||
| Silta joka on valmistunut 1934 paikkeilla ja yhä käytössä. Voisi jopa ajatella että maisema pidettäisiin näin vaikka rataa kaksiraiteistettaisiin muuten? | ||||
|
|
28.02.2013 00:00 | Janne Pohjala | ||
| Aivan, hiilikenttä voisi hyvinkin olla tuossa idempänä, sähkölinjan karteen vieressä, jolloin se menisi lähemmäs voima-asemaa. Kovin paljoa hiiltä ei tuotannon ollessa tainnut kulua, koska soodakattilalaitos poltti mustalipeää ja höyryä riitti myöhemmin myös Kaukopää 2:lle, jonne sitä vietiin isoa putkea pitkin. On tuo nostin ollut aikalaisekseen melkoinen peli. Liekö sekin ollut Euroopan suurin, kun kerran tehdas oli. Olikohan 1960 -lukua kun Kaukopään rata vedettiin Imatra tavara - Suhosen ylikäytävä - Vuoksenniska satama ja siitä Saimaan rantaa pitkin Kaukopäähän. Tällöin tämä "Hitlerin rata" purettiin. Saimaanhovin pihassa on muistokivi visiitistä. 1979 Imatran tavara ja Gutzetin puoli näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/29760?paik=imatra |
||||
|
|
27.02.2013 23:19 | Janne Pohjala | ||
| Otetaan tuo pitäjäkartta pohjaksi: http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Pit%C3%A4j%C3%A4nkartat/Pit%C3%A4j%C3%A4nkartta%201:20.000%20Imatra%201945%20%282+0%29.jpg Ja aletaan kohdistaa siihen piirrettyä Kaukopään savupiippua ja rakennuksia tämän teoksen sivun 238 vasemman yläreunan kuvaan: http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9512279894/isbn9512279894.pdf Voisiko puuvarasto tuossa kuvassa olla siinä kohdassa heti tehtaan länsipuolella mikä näkyy tuossa kuvassa viuhkan muotoisena puuvarastona? Tuossa 1935 kuvassa näyttäisi olevan tuollainen vaijerirata + nostin jolla puita on nostettu viuhkan muotoiselle varastoalueelle. Tällöin tuo kaareva radan pätkä voisi olla tuon nostimen viuhkan leveässä päässä ja vaijerikuljettimen toinen pää liikkua näillä kiskoilla? Tuossa yksi kuva jossa saattaisi näkyä tuon sivun 238 kuvassa näkyvä nosturin alatorni Saimaan rannassa: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lusto+-+Suomen+Mets%C3%A4museo/V94003%3a8983?freetextSearch=kaukop%C3%A4%C3%A4&itemIndex=3 Ja tässä toinen kuva Saimaalta tehdasalueelle päin jossa taitaa näkyä kummatkin nosturin tornit. Rannassa I -muotoinen kiinteä pylväs ja kauempana puuvaraston toisella puolella A-muotoinen toinen pylväs: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lusto+-+Suomen+Mets%C3%A4museo/V94003%3a8260?freetextSearch=kaukop%C3%A4%C3%A4&itemIndex=17 Tuo takimmainen ei ole ihan pieni, sillä tuo kuvan savupiippu on 126 metriä korkea, joten tuo mistä tuo kirjan sivun 238 kuva on otettu voi olla jopa 30-40m korkeudessa. Tuosta viimeisimmästä kuvasta käy myös ilmi että puuvarasto oli todella viuhkan muotoinen, joten tuo iso A-pylväs liikkui noilla kysymilläsi kiskoilla? |
||||
|
|
27.02.2013 20:02 | Janne Pohjala | ||
| Kaukopäässä oli hiilikenttäkin ja voi olla että tuo liittyy siihen. Tai hetkinen. Tutkitaan. | ||||
|
|
27.02.2013 19:25 | Janne Pohjala | ||
| Mannerheimin vaunun ja junan paikka lienee ollut Saimaanhovilta Kaukopään tehtaille päin, kohdassa missä radan ja Saimaan välissä on pieni metsäkannas. Tässä toinen filmi, laitoin linkin valmiiksi kohtaan 6:02 min, jossa Hitler ja Mannerheim keskustelevat junan vierellä ja taustalla näkyy muutamien puiden takaa Saimaa: https://www.youtube.com/watch?v=NyXhSzrjTsc;t=362 Vieraat tulivat autoilla junan viereen kartassa näkyvää tietä pitkin. |
||||
|
|
22.02.2013 02:04 | Janne Pohjala | ||
| Paikka oli Kaukopään sivuraide, eli joka oheisessa kartassa lähtee Rönkän eli Vuoksenniskan aseman kohdalta kohti pohjoista. Paikka oli siten Vuoksenniska ja lentokenttä jonne kone laskeutui Immolan lentokenttä. Immolassa oli myös asema, mutta siellä tapaamista ei pidetty. Paikan valinnan syy ei kuitenkaan ollut haju, vaan se että Kaukopään tehtaat oli suojattu hyvin ilmatorjunnalta, siltä varalta että joku olisi tehnyt lentohyökkäystä Hitleriä vastaan ja koska paikka oli suojaisempi ja vähemmän silmiinpistävä kuin Immolan asema. Lisäksi Immolassa oli vain päärata Elisenvaaraan ja vähän näkösuojaa asemalla, eikä IT:tä. http://sphotos-h.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc7/578419_504770002885644_710702590_n.jpg Joidenkin lähteiden mukaan Hitlerin Condor oli törmätä huonossa näkyvyydessä Kaukopään savupiippuun, mutta tässä voi olla myös perspektiivivirhettä katsojien paikasta johtuen. Toisaalta olisi varmaankin aikakirjoihin päästy jos Aatu olisi päättänyt matkansa yhdessä piipun kanssa Saimaan rannalle. |
||||