Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.04.2005 08:10 | Juha Kutvonen | ||
| Oli sen verran kiinnostunut, että otti kamerallani muutaman kuvan Porvoossa. Ensimmäiset, mutta toistaiseksi ainoat, junakuvansa viisivuotiaana! Olisinpa itsekin aloittanut siinä iässä... | ||||
|
12.04.2005 12:26 | Juha Kutvonen | ||
| Muistaakseni aikataulukirjassa ainakin kaudella 134 (1967) on vetovoimana Pts mennessä Tve1, mutta paluujunassa Vv13. | ||||
|
|
12.04.2005 10:15 | Juha Kutvonen | ||
| Tätä ainakin kokeiltiin aikataulunmukaisessa liikenteessä kesällä -94. Sitä en tiedä, kuinka monta vuoroa tällä kokoonpanolla ajettiin. | ||||
|
11.04.2005 14:53 | Juha Kutvonen | ||
| Todennäköisesti vapauttaa, mutta nykyaikataululla vasta joskus 2010-luvulla, jolloin suurin osa LVM:n ostoliikenteestä on jo lopetettu. | ||||
|
11.04.2005 14:43 | Juha Kutvonen | ||
| Onkohan konnarin jalat tulessa??? | ||||
|
|
11.04.2005 14:36 | Juha Kutvonen | ||
| Niinpä. Henkilöliikenteen kilpailun vapauttamiskeskustelu on Suomessa pyörinyt vain YTV-alueen liikenteessä, vaikka suurin hyöty saataisiin vähäliikenteisillä rataosuuksilla, joka nyt VR:n hoitamana on kannattamatonta. Ratapihojen puskittuminen ei näemmä ole ongelma pelkästään Suomessa... | ||||
|
11.04.2005 12:52 | Juha Kutvonen | ||
| Aikaisemmin raide haarautui sillan takana vielä kahdeksi lyhyeksi pistoraiteeksi, mutta nykyään rata päättyy tuohon laituriin. Kuvasta näkyy hyvin, miten nopeasti ulkosäilytys haalistaa maalipinnan. | ||||
|
11.04.2005 12:39 | Juha Kutvonen | ||
| Täytyypä tarkistaa litteronti NLM:stä (Norske Lok og Motorvogner). Voin hyvin muistaa väärin. Tuo on totta, että kaksi viimeistä alunperin VR:lle tarkoitettua veturia meni NSB:lle Co'Co' -pyörästöllä. Jos Nohab olisi tarjonnut tätä versiota VR:lle, niin kukapa tietää vaikka olisivat tilauksen saaneetkin. Tietääkseni Nohab hävisi Hurulle nimenomaan heikomman vetokyvyn takia. | ||||
|
|
11.04.2005 11:58 | Juha Kutvonen | ||
| Itse asiassa nämä kolme (A1A)(A1A) -pyörästöistä veturia olivat sarjaa Di.3a. Co'Co' -pyörästöinen versio oli Di.3b. Nyqvist och Holm Ab:lla oltiin niin varmoja VR:n tilauksesta, että he aikoivat valmistaa viisi veturia jo ennen sopimuksen allekirjoitusta, mutta vain kolme ehti valmistua ja ne tosiaan päätyivät Norjaan. Oma veikkaukseni noista VR:n dieseleiden numerosarjoista on, että 2400-sarja varattiin alunperin Hr13:lle, siltä varalta, että niitä tilattaisiin yli 100 kpl. Samaten Sv12:ta varten varattiin 2500- ja 2600-sarjat ja Sr12 alkoi 2700-numerosarjasta. | ||||
|
|
11.04.2005 10:16 | Juha Kutvonen | ||
| Jos Nohabeja olisi tilattu, niiden litteraksi olisi tullut Hr13, eikä Alstomeita olisi tilattu ollenkaan. Hurujen määrä olisi rajoittunut kuuteen protoveturiin, jotka todennäköisesti olisi hylätty varsin pian Hr11-sarjan tapaan. Suomessa 1,5 vuotta koekäytössä v. 1958-59 ollut Nohab siirtyi vielä vuodeksi koeajoihin Ruotsiin, josta se myytiin NSB:lle ja sai numeron (Di.3) 643. Veturi on vielä nykyäänkin käytössä Kosovossa. | ||||
|
11.04.2005 09:53 | Juha Kutvonen | ||
| Mikähän numero olisi annettu Jokelan ja Jyväskylän onnettomuuksissa tuhoutuneista 3048:sta ja 3089:stä kootulle veturille? Tätähän suunniteltiin aikoinaan Hyvinkäällä, mutta homma taisi osoittautua turhan kalliiksi. | ||||
|
11.04.2005 09:40 | Juha Kutvonen | ||
| Teletötterössä on voimaa. Vääntää kiskot ja jopa laituritkin mutkalle :D | ||||
|
11.04.2005 09:06 | Juha Kutvonen | ||
| Kauneus (ja rumuus) on katsojan silmissä. Kyllä tämä sentään näyttää veturilta, toisin kuin esim. nykyiset jenkkihirviöt - deeveristä puhumattakaan ;-) | ||||
|
|
11.04.2005 09:04 | Juha Kutvonen | ||
| Saksassa on onneksi sentään pelastettu monta paikallisliikenteen reittiä yksityisten liikennöitsijöiden voimin, mikä Suomessa ei ole mahdollista... | ||||
|
11.04.2005 09:01 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä on junassa vetovoimaa! Tämä saattaa näyttää hullulta, mutta eipä kolmen deeverin vetämät kaksivaunuiset paikkurit Yv-Ilm ja Pm-Jns -väleilläkään kovin järkeviä ole. | ||||
|
11.04.2005 08:54 | Juha Kutvonen | ||
| Sinisiä lättiä aivan kuin ennen vanhaan! (Tuohon aikaan jo huomattava osa lätistä oli saanut keltaisen värin keulaan) | ||||
|
08.04.2005 13:53 | Juha Kutvonen | ||
| Merkillisiä kommentteja, mutta onneksi tajusit käydä. | ||||
|
08.04.2005 13:33 | Juha Kutvonen | ||
| Komea paikka! Olisinpa minäkin ollut tuolla...ai mutta minähän olinkin :) | ||||
|
|
08.04.2005 12:17 | Juha Kutvonen | ||
| Ja 20 vuotta tätä ennen varmaan harmiteltiin, että Hurut ja muut dieselit olivat korvaamassa höyryjä. Tästä veturiparista sentään toinen on säilynyt ja sen saattoi viimeksi nähdä ajossa 19.12.04. | ||||
|
07.04.2005 16:28 | Juha Kutvonen | ||
| Minulla olisi tuossa oikeassa reunassa näkyvästä pylväästä detaljikuva, mutta vielä skannaamatta. Missä kohtaa muuten on sähköistyksen peruskivi? Ei ainakaan puupylvään alla... | ||||
|
07.04.2005 16:21 | Juha Kutvonen | ||
| Australian rautatiet ovat mielenkiintoinen sekoitus brittiläistä, amerikkalaista ja japanilaista kalustoa. | ||||
|
07.04.2005 15:17 | Juha Kutvonen | ||
| Olisikohan Hankasalmelle matkaava järkkäri Lievestuoreella? | ||||
|
07.04.2005 11:57 | Juha Kutvonen | ||
| Tässä ollaan luultavasti jo lopettamassa päivän testejä. Kuva on otettu iltapäivällä. | ||||
|
07.04.2005 11:50 | Juha Kutvonen | ||
| Pitäisiköhän orgiin lisätä harrastajagalleria, jotta "liikenteessä" tavattaessa tunnistaisimme toisemme :) | ||||
|
|
07.04.2005 08:25 | Juha Kutvonen | ||
| Komea kuva! Muutama kysymys herää tätä katsoessa: miksei A41 ole Rautatiemuseon kokoelmissa jo pelkästään ainoana säilyneenä kattokorokkeellisena telivaununa, muusta historiallisesta merkityksestä puhumattakaan? Miksi asema-alueiden puutarhoja ei enää välitetä hoitaa? Onko tuo tolpan nokassa seisova ykkönen vanha pysäytysmerkki? En muista sellaista ennen nähneeni. | ||||
|
06.04.2005 11:54 | Juha Kutvonen | ||
| Linnavuoren liikenne oli tässä vaiheessa jo hyvin vähäistä, koska raide oli purettu ;-) | ||||
|
05.04.2005 09:56 | Juha Kutvonen | ||
| Faktaa: Rautatieuutiset 21/1976 kertoo tuolloin olleen RVL:n laiton työnseisaus eläke-etuuksien puolesta. Vetokaluston sijoitteluluettelon (Heinäkuu 1976) mukaan Dv12 2601-2625 olivat Tampereen koneita. Mutta miksi junaa ei vedetty Sr1:llä, joka oli pääradan veturijunien vakiokalustoa vuodesta 1974 alkaen? | ||||
|
04.04.2005 10:42 | Juha Kutvonen | ||
| Ole hyvä! Tästä se viikko taas alkaa... | ||||
|
04.04.2005 10:31 | Juha Kutvonen | ||
| Kauniisti seuraa juna radan kaarteita. Ensi keväänä pitäisi tässä sitten kulkea Dm12. Joku Kolhon ja Haapamäen välillä oleva vahtitupa on nykyään kesäasuntona, ehkä juuri tämä. Onko Haapamäeltä etelään vielä paljon avojohtolinjaa jäljellä? | ||||
|
02.04.2005 19:31 | Juha Kutvonen | ||
| Olisi jo korkea aika rationalisoida vaihtotöitä radio-ohjattavilla veureilla. Ruotsissa on T44- ja jopa Rc-sarjoissa käytetty kauko-ohjausta jo vuosikausia ja Saksassakin käytäntö on yleistynyt. Suurin ongelma radio-ohjauksen käytössä lienee yhteisymmärrys ammattiliittojen välillä siitä, voiko kuljettaja toimia myös vaihtotyönjohtajana tai päinvastoin. | ||||
|
02.04.2005 19:25 | Juha Kutvonen | ||
| Millä asioilla lättä kävi Sysmäjärvellä? | ||||
|
02.04.2005 19:24 | Juha Kutvonen | ||
| En ole kuullut Imatran yksityisvemppujen lisääntyneen. Dv15 2001 on hylätty jo v. 1992 ja Dv15 1993 kaksi vuotta myöhemmin. Molemmat lienee romutettu jo vuosia sitten. Ainoa, ainakin toistaiseksi, VR:ltä säästynyt Dv15 on Kuusankosken 2000 - tai sitten olen lukenut Resiinani huonosti... | ||||
|
01.04.2005 12:58 | Juha Kutvonen | ||
| Tunnelmallinen tuokiokuva. Tähän kun saisi vielä vertailukuvan n. 30-50 vuotta sitten. | ||||
|
31.03.2005 15:39 | Juha Kutvonen | ||
| Tällainen topparoikka olisi erittäin tervetullut näky rataosille Haapamäki - Kihniö ja Ruosniemi - Niinisalo. Sinne lähtisin minäkin! | ||||
|
31.03.2005 14:49 | Juha Kutvonen | ||
| Dr12 on erikoinen sveitsiläissaksalaissuomalaisen suunnittelun tulos. Moottori ja jarrut Saksasta, telit ja sähkökojeet Sveitsistä ja kori Tampereelta. Tosin sen alaosa on kopioitu suoraan SBB:n Ae6/6:sta - polttoainesäiliötä lukuunottamatta tietty! Itse asiassa Puolaan toimitettiin 1960-luvulla Ae6/6:n dieselsähköistä versiota. | ||||
|
31.03.2005 14:09 | Juha Kutvonen | ||
| Tupakkamainonnasta vielä tarkennusta: "kieltolaki" tuli voimaan 1.3.1977, mutta ennen sen voimaantuloa esille asetetut mainokset saivat olla paikoillaan vielä 28.2.1978 saakka. Eri asia sitten, kestivätkö ne niin pitkään esim. Hurun kyljissä... | ||||
|
31.03.2005 13:05 | Juha Kutvonen | ||
| Ei ehkä VR, mutta viiden vuoden kuluttua saattaa olla muitakin rautatiekuljetusten tarjoajia, jotka toimivat kevyemmällä kustannusrakenteella. Jos yksityinen operaattori tuolloin voittaisi kilvan, toisi se siis lisää kuljetuksia rautateille, eikä olisi tavallaan pois myöskään VR:n kakusta. | ||||
|
|
31.03.2005 12:36 | Juha Kutvonen | ||
| Norttia mainostettiin ainakin Hurujen ja teräsvaunujen kyljissä vuosina 1972-78. Jos mainoksessa olisi hinta mainittu, voisi ajankohdan rajata tarkemmin. | ||||
|
31.03.2005 11:55 | Juha Kutvonen | ||
| Eikä kokopuomiylikäytäväkään hullummalta näytä :) | ||||
|
31.03.2005 10:17 | Juha Kutvonen | ||
| Tiedän, että museokaluston säilytystilaa on Helsingin seudulla hyvin niukasti, mutta suojaisampaan paikkaan vaunut olisi pitänyt siirtää jo alunperin. Niiden paikka olisi siellä, missä puuvaunutkin, koska ne ovat yhtä arvokkaita museoesineitä. Olisikohan mitään mahdollisuuksia siirtää kalustoa Pasilan entiselle konepaja-alueelle? Siellä olisi paljon vapaata tilaa käytettävissä ainakin siihen saakka, kunnes alueen uudisrakentaminen alkaa. Porvookin olisi vaunuille parempi säilytyspaikka, kuin tämä, vaikka sielläkin on kaikenlaista vandaalia liikkeellä. | ||||
|
|
30.03.2005 15:55 | Juha Kutvonen | ||
| Niin kävi, ettei VR Cargo pärjännyt tarjouskilpailussa kumipyöräkuljetusliikkeelle, joka hoitaa rikastekuljetukset ainakin vuosina 2006 - 2010. | ||||
|
30.03.2005 14:28 | Juha Kutvonen | ||
| Kuvia piti lisäillä 1-2/kk, mutta pääsi More käsistä :-) | ||||
|
|
30.03.2005 14:16 | Juha Kutvonen | ||
| Ennen ratapiharemonttia Laurilassa haarauduttiin nykyiseen tapaan pohjoispäässä, mutta risteysvaihteen kautta. Melkoinen osa Tornion radan liikenteestä on ollut Elijärven kaivoksen ja Röytän välillä, jota ei sähkövedolla voitaisi kuitenkaan hoitaa. Vuoden vaihteessa loppuu sitten sekin liikenne... Norrbotniabana vaikuttanee kyllä valmistuttuaan sähköistystarpeeseen ja Kolariin saattaa tulla sähköt jo sitä ennen. | ||||
|
|
30.03.2005 13:39 | Juha Kutvonen | ||
| Museovaunujen jättäminen näin suojaamattomaan paikkaan on ollut PMR:ltä karkea virhe - olkoonkin, että tapahtuneeseen on ollut omat syynsä. Siniharmaat teräsvaunut, etenkin Esslingenit, ovat vuosikymmenten kuluttua yhtä korvaamattomia, kuin puuvaunut jo nykyään ja museodieseleiden (ja sähkövetureidenkin) perässä välttämättömiä. Jotain noille olisi syytä tehdä ja nopeasti! | ||||
|
23.03.2005 08:43 | Juha Kutvonen | ||
| Tämän sillan kautta kulkevia höyryvetoisia junia voi ihailla elokuvassa "Ratavartijan kaunis Inkeri". Se on Rautatie-Suomi -romantiikka parhaimmillaan. | ||||
|
23.03.2005 08:41 | Juha Kutvonen | ||
| Kysyn jälleen, eikö noille portaaleille, orsille, langoille ym. olisi parempaakin käyttöä? Eikö Savon radan perusparannusbudjettiin todellakaan mahtunut rahaa sähköistyksen purkamiseen lakkautetuilta liikennepaikoilta? Sähköä sinne missä sitä tarvitaan! | ||||
|
22.03.2005 14:33 | Juha Kutvonen | ||
| Puuvaunussa oli tosiaan tunnelmaa ja matkaa sai tehdä ihan omassa rauhassa. Suoritin kansalaisvelvollisuuteni HanRPstossa vuosina 1987-88, jolloin Hangon radan junat tulivat tutuiksi. Jos junassa oli sekarunko, olin usein puuvaunun ainoa matkustaja muiden istuessa teräsvaunussa. Tämän Lappohjan reissun tein sotilaslipulla Hangosta. Kuvassa näkyvä sumu viipyi Hankoniemellä pari päivää ja antoi kuviin ainutlaatuista tunnelmaa. | ||||
|
18.03.2005 12:31 | Juha Kutvonen | ||
| Rataosat Lahti - Kouvola ja Kouvola - Vainikkala/Lappeenranta olivat ensimmäisiä pääratoja, joilta lakkautettiin paikallisliikenne. Lahden ja Kouvolan välille on paikkurit myöhemmin tulleet takaisin ja liikennepaikkoja otettu uudelleen käyttöön, mutta Kouvolan itäpuolella näin ei ole käynyt. VR:n suunnnitelmissa oli 1960-70 -lukujen vaihteessa lakkauttaa kaikki kannattamaton paikallisliikenne ja keskittyä pääratojen kaukojuniin. Lakkautusbuumi pysähtyi vuoteen 1973, jolloin valtion budjettiin saatiin ensimmäisen kerran rahaa kannattamattomien junavuorojen ostoon. Siihen saakkahan kaikki valtion junat olivat kulkeneet VR:n kustannuksella. | ||||
|
16.03.2005 14:34 | Juha Kutvonen | ||
| Etenkin Suomessa harvinaista raitiotietavarankuljetusta :) | ||||
|
16.03.2005 14:31 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä siitä pari kuvaa on, muttei vielä skannattuna. Veturi oli 1805. Sm4 kulkee kyllä hiljaisemmin ja tasaisemmin, kuin vanhat samit, mutta pitkän matkan kulkijoiden kannalta siinä on puutteita. Talvitakille on liian vähän tilaa (sama ongelma saneeratuissa sameissa) ja hattuhylly on ahdas ja liian matalalla. Kättäkään ei voi lepuuttaa ikkunareelingillä, koska sellaista ei tilanpuutteen takia ole. Niin kehitys kehittyy... | ||||
|
16.03.2005 13:12 | Juha Kutvonen | ||
| On sitten Hikiän asema poistettu Museoviraston suojeltavien kohteiden listalta. Jokohan kohta on kaivinkone nurkkaa rouhimassa... | ||||