Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2005 13:05 | Juha Kutvonen | ||
| Olikohan 4216 jo siirtynyt yksityisomistukseen? Se oli myös sinikeulainen. | ||||
|
21.04.2005 13:02 | Juha Kutvonen | ||
| Juu, siis etummaisena sama Dm7 4203, kuin toisessa kuvassakin. Menossa Haaparantaan junassa H635, josta paluu junassa H636. SJ oli jo korvannut omat lättänsä uusilla Fiatin valmistamilla Y1- ja YF1-moteilla, jotka odottelivat tältä junalta matkustajia Haaparannan puolella. | ||||
|
21.04.2005 12:47 | Juha Kutvonen | ||
| Kalterit suojasivat kuljettajaa vuorilta putoavilta kiviltä ja jäälohkareilta. Ne poistuivat 1980-90 -lukujen vaihteessa, kun ohjaamoihin vaihdettiin vahvemmat ikkunalasit. Ofotbanenin Di.3:en lisäksi Norjassa liikkuu entisiä tanskan rautateiden Nohabeja. Esim. Rataosalla Ranheim - Trondheim - Röros - Kongsvinger - Kristinehamn ajetaan tavarajunia ruotsalaisen Tågab:n TMY-vetureilla. | ||||
|
21.04.2005 12:23 | Juha Kutvonen | ||
| Nämä ovat siis El.14 ja El.11. NSB uudisti liikemerkkinsä 1980-luvulla, niin kuin VR:kin. Liikenteessä näki vielä tuolloin molempia versioita. Nykyään El.14-sarja kuuluu NSB:n tavaraliikenneyhtiön CargoNetin kalustoon ja ne on maalattu harmaiksi. | ||||
|
21.04.2005 12:10 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä veturi valmistettiin myytäväksi Suomeen, mutta asiat eivät menneetkään NoHAB:in suunnitelmien mukaan... | ||||
|
15.04.2005 15:04 | Juha Kutvonen | ||
| Omat kuvani Hajalasta ovat aika tuoreita. Kävin siellä helmikuussa 2000. | ||||
|
15.04.2005 13:33 | Juha Kutvonen | ||
| Lahjusten vastaanottaminen. | ||||
|
|
15.04.2005 13:10 | Juha Kutvonen | ||
| Eikös Di.3a ja b-versioissa ollut sama moottori? Ainakin niillä on sama akselipaino. Ulkomainen veturitilaushan kuitenkin tehtiin, mutta ehkä oli poliittisesti helpompaa tilata ranskalaista, kuin amerikkalaista tavaraa... Itse asiassa Alstomeitakaan ei olisi tilattu ilman VR:n pääjohtajan mahtikäskyä, jolla käveltiin yhtiön hallituksen yli. Syy yli-innokkuuteen asiassa myöhemmin selvisi, mikä johti pääjohtajan käräjille ja ulos talosta. | ||||
|
15.04.2005 13:01 | Juha Kutvonen | ||
| Ruotsissakin on vastaavat sivut: http://web.telia.com/~u16802274/index.htm Kukahan tekisi palveluksen meikäläisille??? | ||||
|
|
14.04.2005 14:15 | Juha Kutvonen | ||
| Jokelle: Se on vanhoja Scania-ratakuorma-autoja korvaava "Ruotsin Tekari". Kuvasin sellaisen viime syksynä Kristinehamnissa. | ||||
|
|
14.04.2005 14:12 | Juha Kutvonen | ||
| Huru ja Nohab olivat vaihtoehtoina raskaaksi diesellinjaveturiksi. Jos Nohabin kanssa olisi haluttu käydä jatkoneuvotteluja ja päädytty kauppaan, olisi varmasti tilattu Co'Co'-pyörästöisiä, joita oli jo menestyksellä käytetty Norjassa. Kevyemmän akselipainon ansiosta niiden käyttöalue olisi ollut laajempi, kuin Hurun, joten Alstomia ei olisi tarvittu. Dieselveturitilauksissahan kiisteltiin 1950-luvun lopulla kotimaisen ja ulkomaisen vaihtoehdon välillä ja vaikka kotimainen voitti, niin Nohabin sijaan hankittiin vielä toinen ulkomainen ehdokas. | ||||
|
|
14.04.2005 13:01 | Juha Kutvonen | ||
| Onhan tuollaisia vaihtokoneita käytetty Suomessakin. Oma havaintoni on Viinijärveltä 1.6.1984. Yleisin kevyen luokan vaihtoveturi lienee ent. SJ:n Z65, jollainen aikoinaan palveli Naantalin normaaliraiteisella ratapihallakin. | ||||
|
14.04.2005 12:36 | Juha Kutvonen | ||
| Jouni kertoi hiljattain korvaavansa Alsti-kaipuutaan TEP70:llä. Minulla taas nämä "GM-Nohabit" toimivat Hurun ja "MZ-Nohabit" Alstin korvikkeena. Onneksi niitä on säilynyt yksyisten operaattoreiden hallussa. Tämäkin yksilö palvelee nykyään Ruotsissa ja muistuttaa nykyisessä värityksessä jopa vähän Dr12:ta, vai mitä http://www.jernbane.net/kmj/ovrigt/tmy1132/ ??? | ||||
|
|
14.04.2005 12:19 | Juha Kutvonen | ||
| Viimesyksyiset myrskyt Ruotsissa ovat muuten antaneet yksityisille junayhtiöille paljon kuljetettavaa. Kaatuneiden puiden kuljetukseen on osallistunut myös norjalainen Ofotbanen AS omalla Di3-veturillaan. Kts. http://www.jarnvag.net/veckansbild/default.asp | ||||
|
13.04.2005 14:37 | Juha Kutvonen | ||
| Siinä on entinen Ahlströmin konepaja, jota Foster Wheeler nykyään isännöi. Tuosta sillan alta olevalta vaihteelta haarautui aikoinaan raide Päiviönsaaren kautta Kommilaan paperitehtaalle. Tehtaan veturit (Move 51h, Move 67) toivat vaunut tälle vaihteelle saakka. | ||||
|
|
13.04.2005 10:50 | Juha Kutvonen | ||
| Varkaudessakin on radan parannus madaltanut laituria... | ||||
|
13.04.2005 10:49 | Juha Kutvonen | ||
| Mukava nähdä kuvia toisesta kotikaupungista, jossa aivan liian harvoin tulee nykyään käytyä. Vuoteen 1987 saakka näki usein Dr13:n odottelevan tehtaalta saapuvia vaunuja tuossa vasemmanpuoleisella vetoraiteella sillan kupeessa. Onko Dm12:ta näkynyt usein Varkaudessa? | ||||
|
13.04.2005 08:15 | Juha Kutvonen | ||
| Olitkos Jorma itse suunnitellut tuon lähdön? | ||||
|
|
13.04.2005 08:12 | Juha Kutvonen | ||
| Olit Simo oikeassa. Veturit 641-643 kuuluivat sarjaan Di.3b. Errorum kutvonum est... | ||||
|
13.04.2005 08:10 | Juha Kutvonen | ||
| Oli sen verran kiinnostunut, että otti kamerallani muutaman kuvan Porvoossa. Ensimmäiset, mutta toistaiseksi ainoat, junakuvansa viisivuotiaana! Olisinpa itsekin aloittanut siinä iässä... | ||||
|
12.04.2005 12:26 | Juha Kutvonen | ||
| Muistaakseni aikataulukirjassa ainakin kaudella 134 (1967) on vetovoimana Pts mennessä Tve1, mutta paluujunassa Vv13. | ||||
|
|
12.04.2005 10:15 | Juha Kutvonen | ||
| Tätä ainakin kokeiltiin aikataulunmukaisessa liikenteessä kesällä -94. Sitä en tiedä, kuinka monta vuoroa tällä kokoonpanolla ajettiin. | ||||
|
11.04.2005 14:53 | Juha Kutvonen | ||
| Todennäköisesti vapauttaa, mutta nykyaikataululla vasta joskus 2010-luvulla, jolloin suurin osa LVM:n ostoliikenteestä on jo lopetettu. | ||||
|
11.04.2005 14:43 | Juha Kutvonen | ||
| Onkohan konnarin jalat tulessa??? | ||||
|
|
11.04.2005 14:36 | Juha Kutvonen | ||
| Niinpä. Henkilöliikenteen kilpailun vapauttamiskeskustelu on Suomessa pyörinyt vain YTV-alueen liikenteessä, vaikka suurin hyöty saataisiin vähäliikenteisillä rataosuuksilla, joka nyt VR:n hoitamana on kannattamatonta. Ratapihojen puskittuminen ei näemmä ole ongelma pelkästään Suomessa... | ||||
|
11.04.2005 12:52 | Juha Kutvonen | ||
| Aikaisemmin raide haarautui sillan takana vielä kahdeksi lyhyeksi pistoraiteeksi, mutta nykyään rata päättyy tuohon laituriin. Kuvasta näkyy hyvin, miten nopeasti ulkosäilytys haalistaa maalipinnan. | ||||
|
|
11.04.2005 12:39 | Juha Kutvonen | ||
| Täytyypä tarkistaa litteronti NLM:stä (Norske Lok og Motorvogner). Voin hyvin muistaa väärin. Tuo on totta, että kaksi viimeistä alunperin VR:lle tarkoitettua veturia meni NSB:lle Co'Co' -pyörästöllä. Jos Nohab olisi tarjonnut tätä versiota VR:lle, niin kukapa tietää vaikka olisivat tilauksen saaneetkin. Tietääkseni Nohab hävisi Hurulle nimenomaan heikomman vetokyvyn takia. | ||||
|
|
11.04.2005 11:58 | Juha Kutvonen | ||
| Itse asiassa nämä kolme (A1A)(A1A) -pyörästöistä veturia olivat sarjaa Di.3a. Co'Co' -pyörästöinen versio oli Di.3b. Nyqvist och Holm Ab:lla oltiin niin varmoja VR:n tilauksesta, että he aikoivat valmistaa viisi veturia jo ennen sopimuksen allekirjoitusta, mutta vain kolme ehti valmistua ja ne tosiaan päätyivät Norjaan. Oma veikkaukseni noista VR:n dieseleiden numerosarjoista on, että 2400-sarja varattiin alunperin Hr13:lle, siltä varalta, että niitä tilattaisiin yli 100 kpl. Samaten Sv12:ta varten varattiin 2500- ja 2600-sarjat ja Sr12 alkoi 2700-numerosarjasta. | ||||
|
|
11.04.2005 10:16 | Juha Kutvonen | ||
| Jos Nohabeja olisi tilattu, niiden litteraksi olisi tullut Hr13, eikä Alstomeita olisi tilattu ollenkaan. Hurujen määrä olisi rajoittunut kuuteen protoveturiin, jotka todennäköisesti olisi hylätty varsin pian Hr11-sarjan tapaan. Suomessa 1,5 vuotta koekäytössä v. 1958-59 ollut Nohab siirtyi vielä vuodeksi koeajoihin Ruotsiin, josta se myytiin NSB:lle ja sai numeron (Di.3) 643. Veturi on vielä nykyäänkin käytössä Kosovossa. | ||||
|
11.04.2005 09:53 | Juha Kutvonen | ||
| Mikähän numero olisi annettu Jokelan ja Jyväskylän onnettomuuksissa tuhoutuneista 3048:sta ja 3089:stä kootulle veturille? Tätähän suunniteltiin aikoinaan Hyvinkäällä, mutta homma taisi osoittautua turhan kalliiksi. | ||||
|
11.04.2005 09:40 | Juha Kutvonen | ||
| Teletötterössä on voimaa. Vääntää kiskot ja jopa laituritkin mutkalle :D | ||||
|
11.04.2005 09:06 | Juha Kutvonen | ||
| Kauneus (ja rumuus) on katsojan silmissä. Kyllä tämä sentään näyttää veturilta, toisin kuin esim. nykyiset jenkkihirviöt - deeveristä puhumattakaan ;-) | ||||
|
|
11.04.2005 09:04 | Juha Kutvonen | ||
| Saksassa on onneksi sentään pelastettu monta paikallisliikenteen reittiä yksityisten liikennöitsijöiden voimin, mikä Suomessa ei ole mahdollista... | ||||
|
11.04.2005 09:01 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä on junassa vetovoimaa! Tämä saattaa näyttää hullulta, mutta eipä kolmen deeverin vetämät kaksivaunuiset paikkurit Yv-Ilm ja Pm-Jns -väleilläkään kovin järkeviä ole. | ||||
|
11.04.2005 08:54 | Juha Kutvonen | ||
| Sinisiä lättiä aivan kuin ennen vanhaan! (Tuohon aikaan jo huomattava osa lätistä oli saanut keltaisen värin keulaan) | ||||
|
08.04.2005 13:53 | Juha Kutvonen | ||
| Merkillisiä kommentteja, mutta onneksi tajusit käydä. | ||||
|
08.04.2005 13:33 | Juha Kutvonen | ||
| Komea paikka! Olisinpa minäkin ollut tuolla...ai mutta minähän olinkin :) | ||||
|
|
08.04.2005 12:17 | Juha Kutvonen | ||
| Ja 20 vuotta tätä ennen varmaan harmiteltiin, että Hurut ja muut dieselit olivat korvaamassa höyryjä. Tästä veturiparista sentään toinen on säilynyt ja sen saattoi viimeksi nähdä ajossa 19.12.04. | ||||
|
07.04.2005 16:28 | Juha Kutvonen | ||
| Minulla olisi tuossa oikeassa reunassa näkyvästä pylväästä detaljikuva, mutta vielä skannaamatta. Missä kohtaa muuten on sähköistyksen peruskivi? Ei ainakaan puupylvään alla... | ||||
|
07.04.2005 16:21 | Juha Kutvonen | ||
| Australian rautatiet ovat mielenkiintoinen sekoitus brittiläistä, amerikkalaista ja japanilaista kalustoa. | ||||
|
07.04.2005 15:17 | Juha Kutvonen | ||
| Olisikohan Hankasalmelle matkaava järkkäri Lievestuoreella? | ||||
|
07.04.2005 11:57 | Juha Kutvonen | ||
| Tässä ollaan luultavasti jo lopettamassa päivän testejä. Kuva on otettu iltapäivällä. | ||||
|
07.04.2005 11:50 | Juha Kutvonen | ||
| Pitäisiköhän orgiin lisätä harrastajagalleria, jotta "liikenteessä" tavattaessa tunnistaisimme toisemme :) | ||||
|
|
07.04.2005 08:25 | Juha Kutvonen | ||
| Komea kuva! Muutama kysymys herää tätä katsoessa: miksei A41 ole Rautatiemuseon kokoelmissa jo pelkästään ainoana säilyneenä kattokorokkeellisena telivaununa, muusta historiallisesta merkityksestä puhumattakaan? Miksi asema-alueiden puutarhoja ei enää välitetä hoitaa? Onko tuo tolpan nokassa seisova ykkönen vanha pysäytysmerkki? En muista sellaista ennen nähneeni. | ||||
|
06.04.2005 11:54 | Juha Kutvonen | ||
| Linnavuoren liikenne oli tässä vaiheessa jo hyvin vähäistä, koska raide oli purettu ;-) | ||||
|
05.04.2005 09:56 | Juha Kutvonen | ||
| Faktaa: Rautatieuutiset 21/1976 kertoo tuolloin olleen RVL:n laiton työnseisaus eläke-etuuksien puolesta. Vetokaluston sijoitteluluettelon (Heinäkuu 1976) mukaan Dv12 2601-2625 olivat Tampereen koneita. Mutta miksi junaa ei vedetty Sr1:llä, joka oli pääradan veturijunien vakiokalustoa vuodesta 1974 alkaen? | ||||
|
04.04.2005 10:42 | Juha Kutvonen | ||
| Ole hyvä! Tästä se viikko taas alkaa... | ||||
|
04.04.2005 10:31 | Juha Kutvonen | ||
| Kauniisti seuraa juna radan kaarteita. Ensi keväänä pitäisi tässä sitten kulkea Dm12. Joku Kolhon ja Haapamäen välillä oleva vahtitupa on nykyään kesäasuntona, ehkä juuri tämä. Onko Haapamäeltä etelään vielä paljon avojohtolinjaa jäljellä? | ||||
|
02.04.2005 19:31 | Juha Kutvonen | ||
| Olisi jo korkea aika rationalisoida vaihtotöitä radio-ohjattavilla veureilla. Ruotsissa on T44- ja jopa Rc-sarjoissa käytetty kauko-ohjausta jo vuosikausia ja Saksassakin käytäntö on yleistynyt. Suurin ongelma radio-ohjauksen käytössä lienee yhteisymmärrys ammattiliittojen välillä siitä, voiko kuljettaja toimia myös vaihtotyönjohtajana tai päinvastoin. | ||||
|
02.04.2005 19:25 | Juha Kutvonen | ||
| Millä asioilla lättä kävi Sysmäjärvellä? | ||||
|
02.04.2005 19:24 | Juha Kutvonen | ||
| En ole kuullut Imatran yksityisvemppujen lisääntyneen. Dv15 2001 on hylätty jo v. 1992 ja Dv15 1993 kaksi vuotta myöhemmin. Molemmat lienee romutettu jo vuosia sitten. Ainoa, ainakin toistaiseksi, VR:ltä säästynyt Dv15 on Kuusankosken 2000 - tai sitten olen lukenut Resiinani huonosti... | ||||