Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.12.2013 14:33 | Martin Hillebard | ||
| Voi olla, etten ihan hallitse taidealan sanastoa - arkipäivän lukemistostani suurin osa on muutenkin jo kauan ollut ruotsinkielistä. Mitä tahdoin sanoa, että tämä, sanoisimmeko, väkisin kubistisiin tai muihin geometrisiin muotoihin puristettu arkkitehtuuri EI ole nykyaikaista, jos "nykyaikaisella" tarkoitetaan "uuden uutukaista". Jotkut kirjoittajat (niin, esim. Svenska Dagbladet'issa) käyttävät myös termiä futuristinen. Muotoilusta joka käsitykseni mukaan sai alkunsa joskus vuoden 1930 kieppeillä. En ole koskaan ollut Alvar Aallon ihalija, mutta jotkut hänen alkuvuosiensa tuotteet ovat kyllä silmää miellyttäviä. Sittemmin hän, ehkä, alkoi toistaa itseään, ja kun hän oli saavuttanut kansallispyhimyksen statuksen niin eipä miestä kukaan kai koskaan tohtinut arvostella. Se mitä nk. taideasiantuntijat lehdissä kirjoittavat, on mitä on. Itse en ymmärrä sellaisesta mitään; vain tavallisella duunarijärjellä totean onko jotakin kaunista, tai sitten ei. Tämä asematalo ei mielestäni ole kaunis. Eikä myöskään Finlandia -talo. Keinotekoisine muoto-kielineen, ja vierasperäisine julkisivumateriaaleineen. |
||||
|
16.12.2013 21:55 | Martin Hillebard | ||
| Veturin miehistön työolosuhteet ovat mielestäni täysin epäinhimilliset. Varsinkin lämmittäjän. Nk. työläisten työolosuhteet, ja suuremmassa mittakaavassa oikeudet, ovat suuresti vaihdelleet eri maissa, ja eri aikoina. Tämä on johtanut konflikteihin; Käsittääkseni USA:ssa kävi aikoinaan taisto ammattiliittojen, ja suurkapitalistien välillä. Suomessa syttyi sisällis-sota. Venäjällä kokonainen vallankumous. En usko että tämän kaltaista hirviö -veturia olisivat koskaan omat rautatieläisemme hyväksyneet. |
||||
|
|
16.12.2013 21:34 | Martin Hillebard | ||
| Puukenkä-kansalle vinkkinä: nk. moderni arkkitehtuuri oli modernia ennen Toista Maailmansotaa. Sen ehkä parhain tulenkantaja oli meidän oma ALVAR AALTO. Sille miehelle ei ole monta arvoistaan seuraajaa ollut ... perässähiihtäjä- kääpiöitä kyllä. Mitä (puu)kenkään tulee niin minä voisin kutsua tätä potku xxxxxseen. Lapsellista! |
||||
|
16.12.2013 21:23 | Martin Hillebard | ||
| Jaha, ja mitäs tämä jälleen uusi fingliska -kielinen uutinen sisällään pitää? Ja kukas on omistaja- family? | ||||
|
15.12.2013 21:27 | Martin Hillebard | ||
| Vuonna 1959 tämä # 999 ajoi säännöllisesti pikajunaparia Järvenpään läpi - yksityiskohtia en tunne, enkä muista jatkuivatko ajot viellä 1960. Jos, niin ehkä nämä junat edustivat jotenkin samaa kiertoa?? | ||||
|
15.12.2013 21:19 | Martin Hillebard | ||
| Kuvan oikeassa alanurkassa pilkistää vaunun niveleeseen maalattu teksti josta näkyy vain osa mutta voisi olla Dortmunder Stadtverkehr. Itse en ole koskaan Dortmundissa käynyt niin että en tunne paikkoja. | ||||
|
15.12.2013 20:23 | Martin Hillebard | ||
| Loppuopastin on kai Petteri Punakuonon vastuulla. | ||||
|
15.12.2013 18:34 | Martin Hillebard | ||
| Blogissa jossa on myös kuvia konepajamiljööstä, jonka olemassaolosta ainakaan minulla ei viellä hiljan ollut harmainta aavistustakaan. Niin, Helsingin aseman ja Eduskuntatalon välimaastossa näyttää olleen paljon sellaista, josta suojelemalla ja edelleen ideoimalla olisi voinut kehittää jotakin tosi myönteistä. Nyt alue oli lähes raiskiona monet Herran vuodet, ja sitten alkoi tämä betokuutioitten nostattelu. Ei nyky"logistiikan" aikana ole mitään motiivia rakentaa konttoreita ahtaaseen keskustaan jossa jo ennestään on liikenne ruuhkaantunutta, ja muutenkin päivän kommunikaatio tapahtuu pääasiassa kahden kuparilangan välityksellä tai jopa ilman niitä. Hesarin konttori voisi tästä näkökulmasta sijaita yhtä hyvin Kittilässä; Ei sieltä aamuyöllä enää tule lehtipojat fillareineen tilaajille jaettavaa hakemaan. Tukholman suuret Dagens Nyheter, ja Svenska Dagbladet muuttivat pois keskustasta jo vuoden 1960 korvilla, ja rakensivat itselleen tornitalot kantakaupungin ulkopuolelle. Jaha - nyt ollaan taas etääntymäsä rautatieaiheesta ... mutta kumminkin ja kissa vieköön!! |
||||
|
12.12.2013 15:58 | Martin Hillebard | ||
| Näiden lukujen valossa, ne Suomeen siunaantuneet kaksikymmentä yksilöä ovat, kuin Setä Samulin almu sodasta kärsineelle Suomi -neitoparalle. Joista kai jouduttiin myös maksamaan täysi markkinahinta. Siitähän on aikaisemmin ollut keskustelua, että vetureita olisi pitänyt toimittaa vielä toinenkin erä, mutta että se homma tyssäsi sitten johonkin. |
||||
|
12.12.2013 15:24 | Martin Hillebard | ||
| Tukholman keskusaseman suuressa kaarihallissa oli alkuaikoina raiteet, sekä laiturit, ja junat odottivat matkustajia sen suojassa seisoen - veturin etupää savutorvineen jäi oletettavasti hallin ulkopuolelle. Asema ja sen ympäristö on vuosikymmenien vieriessä kokenut valtavia muutoksia, ja tämä työ jatkuu tänäkin päivänä, nyt etupäässä siellä alakerroissa, mainitsemani Citybaanan rakennustöitten yhteydessä. Kun asematunnelin katto oli osin aukirevittynä, oli mielenkiintoista seurata kuinka paljon uusia kaapeleita sinne vedettiin, viimeisimpänä lisänä nk. optokaapeli. Viestitekniikkahan kehittyy koko ajan valtavaa vauhtia vaikka useimmiten virtaselta ja svenssonilta näkymättömissä. Pressbyrån on tosiaan hyvin varustettu, siellä on mm. runsas valikoima rautatieharrastus-kuvalehtiä! |
||||
|
|
12.12.2013 13:39 | Martin Hillebard | ||
| Tukholman keskusasema näyttää vanhoissa valokuvissa nätimmältä kuin nykyään; Jossakin vaiheessa sen ulkomuotoa ilmeisesti "pelkistettiin" poistamalla koristeita yms. Toinen juttu on että sen voisi maalata jonkin muun kuin tämän päivän harmaan väriseksi. Sisäpuolella on aika paljon toimintoja, Nyt tämän uuden Citybana'n rakennustöiden yhteydessä on tullut vielä lisää mm. erilaisia pikku puoteja, sekä tunnelitasolle erittäin suuri osuuskauppa-liike "Coop". Onhan se asema hyvin elämää kohiseva paikka. |
||||
|
|
11.12.2013 22:19 | Martin Hillebard | ||
| Tiedän Ziggy, ja siksi(kin) yritän rajoittaa näitä iänikuisia vertauksia. Olet varmaan nähnyt Tukholman keskusaseman kuinka masentuneen epäonnistunut se on, Kaikissa suhteissa. Oma itselleni Helsingin asema on niin rakas. Tsiikaa yksi kerta vanha Suomi filmi Pikku Matti maailmalla niin siinä olen minä. Mitä muuten tarkoittaa EB:n rastapää. Här i Sverige vi äro sådana idiotet att ingenting förstå. |
||||
|
11.12.2013 22:07 | Martin Hillebard | ||
| Oikealla näkyy tuttua vanhaa rakennuskantaa. Eihän tämä enää se vanha Lokomo ole. | ||||
|
11.12.2013 22:03 | Martin Hillebard | ||
| Lapsena 1950-luvulla kävimme Naantalissa monet kerrat; siellä takamailla oli viellä suvulla jokunen maatila jäljellä. Menopelinä oli Dm 4 pikkupojalle aika erikoinen menovehje. "Moottorikiitojunan" vetovaunu paikallisliikenteessä. Lätsyjen tuotanto oli vasta alkanut. | ||||
|
|
11.12.2013 17:23 | Martin Hillebard | ||
| Niin ja eikös brändi ole aika shovinistinenkin. Miten olisi viehkeät kivinaiset? ("Näin tanssii Vilma"). Värivalikoima voisi olla lämminsävyinen. Raskaiden linja-dieseleitten ajalla saimme nauttia punaisesta, sekä auringonpaisteisen keltaisesta. Varsinkin keskitalven kirkkaalla päivällä, ilahduttavaa katseltavaa. | ||||
|
11.12.2013 17:02 | Martin Hillebard | ||
| Sellainen ol' Viipuri. Tuota Entä jos -leikkiä kutsuvat professorit "kontrafaktinen historiankirjoitus" ja sen hengessä on kirjoitettu kokonaisia kirjoja. "What If" ... jos Napoleon olisi voittanut sotansa... Jos Adolf Hitler olisi voittanut 1940-luvulla jne. Suomen osalta voi yrittää analysoida 1) jos Venäjä olisi hävinnyt Ruotsi/Suomea vastaan 1808 - 09; 2) Jos punaiset olisivat voittaneet Sisällissodan 1917 - 1918 nurkilla; 3) Sinun Joni vaihtoehtosi jossa ilmeisesti Karjala ainakin pääosissaan olisi jäänyt osaksi Suomea Talvi- ja Jatkosodan jälkeenkin. Tietosanakirja "Svensk Uppslagsbok", osa 29, painettu Malmössä 1938 kertoo että Viipurissa oli tilastovuonna 1934, 72 154 asukasta pääasiassa suomenkielisiä - murteista ei kirja mainitse pihaustakaan mutta kylläkin että ruotsinkielisiä oli 3 391 henkeä. Sekä että kaupunki oli Tasavallan toiseksi suurin; Kauppakaupunkina ("handelsstad") kaikkein suurin , ja että täällä oli myös Suomen suurin puutavaroitten vientisatama - osittain kiitos vuonna 1856 avatun Saimaan kanavan. Pietarin rata valmistui vuonna 1870. Toisista lähteistä olen lukenut että ratapiha ennen II maailmansotaa oli maan toiseksi suurin. Miltä siis näyttäisi suomalainen Viipuri tänään? Pelkäänpä pahoin, että täällä olisi revitty aika tavalla, kuten muissakin Suomen kaupungeissa. 1960 nurkilla olisi varmaan maaltapako iskenyt karjalaisiinkin, ja kaupungin ympärille olisi nosteltu niitä betonilähiöitä. Mikä Viipurin merkitys teollisuus- ja kauppakaupunkina olisi sittemmin ollut, olisi kai suuresti riippuvainen siitä miten suursota olisi päättynyt Saksan, Neuvostoliiton ja muidenkin välillä. Saapihan näitä arvuutella. Vaan eipä ole kristallipalloa josta näkisi sen "kontrafaktisen" kuinkas-sitten-kävikään. |
||||
|
|
11.12.2013 14:56 | Martin Hillebard | ||
| Jossakin englanninkielisessä tekstissä näitä kutsuttiin Russian decapods. Mitäs niitä nyt toimitettiinkin, tuhatkunta kappaletta? Mitä tulee kupuihin, niin kerran eräs brittiläinen kirjoittaja kehaisi Suomessa Hr 1- Tr 1- ja Siis myös Trumpissa käytettyä rakennetta jossa hiekkasäiliö oli saman pitkänomaisen kuupan alla, kattilan päällä, höyrykuvun kanssa. Täten hiekka pysyi kuivana, eikä jäätynyt paakuksi talvella. Brittiläisissä vetureissa kun rakenne on ehkä huonoin mahdollinen eli hiekkalaatikot jossakin käyntisillalla, tai sen alla. | ||||
|
11.12.2013 14:40 | Martin Hillebard | ||
| "Isoveli" ehkä pantiin 1990 -tienoilla viralta, mutta ehkäpä täällä weebissä asustelee nyt virtuaalinen- cyber- sellainen. Meinaan, joskus tulee postia jota en ole tilannut mutta joka sivuaa mielenkiintojani. Näistä on viime aikoina lehdet kirjoittaneet aika paljon. Että jossakin on sähköaivo joka tarkastaa, lajittelee ja hyödyntää nettiin kirjoittamiasi asioita. Tässä ei tarvita enää "magnetofonia" eikä äijää tai plikkaa luurit korvilla; jonkinasteiset mikropiirit hoitavat homman mielettömän nopeasti. |
||||
|
11.12.2013 14:23 | Martin Hillebard | ||
| Kaunista. Kuvasarjan viimeinen "combined stationary boiler and engine" on samantyyppinen, kuin mitä Oy W. Rosenlew Ab toimitti sotakorvauksena Neuvostoliittoon, siis viime sotien jälkeen. Noin silmäyksellä, tämä masiina ei kyllä vaikuta olevan porilaista perua. Rosenlewillä näitä kutsuttiin yksinkertaisesti lokomobiileiksi. Varhemmin firma oli valmistanut niitä klassisia, neljällä rautapyörällä seisovia. |
||||
|
|
11.12.2013 14:13 | Martin Hillebard | ||
| Taisi olla vähän kova kommentti, mutta ainakin täällä Ruotsissa kaikki tuo ympäristö - ilmasto - kestävä kehitys -fraseologia on jo kauan sitten ohittanut "parasta ennen" päivämääränsä. Kuten sanottu asia on oikea mutta kun sitä hoetaan kuin jotakin mantraa hospotipomiloi niin eihän se enää ketään jaksa sytyttää. | ||||
|
|
10.12.2013 20:54 | Martin Hillebard | ||
| Kaikella kunnioituksella, mutta voisiko joku paikallistaa ne henkilöt/palkolliset jotka VR konsernissa edelleen vetävät tätä propagandaa? OK oikeassahan he periaatteessa ovat, mutta kaikki tämä kaiken vihreäksi maalailu on muissa maissa jo niin vanhaa staraa. Suojatyöpaikkalaiset, hei! Potkaiskaa jalat p---seestä ulos ja alkakaa työlle tämän päivän todellisilla ehdoilla. |
||||
|
Kuvasarja: Talviloma 1988 DDR Harzbahn |
10.12.2013 20:16 | Martin Hillebard | ||
| Erittäin kaunis kuvasarja. Viellä kysymys: Ennevanhaanhan ei itäblokissa saanut kuvata mitään rautateitä, jopa höyryveturit olivat niitten vainohullujen kommareitten maailmassa strategisia kohteita. Oliko 1988 jo tilanne muuttunut? Silloinhan koko sairas systeemi, oli jo romahtamaisillaan. |
||||
|
|
10.12.2013 20:06 | Martin Hillebard | ||
| Se ken tunnistaa tuon lähinnä näkyvän automobiilin ansaitsee kyllä, Kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. | ||||
|
10.12.2013 19:47 | Martin Hillebard | ||
| Korkealaitaisessa avovaunussa Bremserhause + jarrumies! Um Gottens willen... | ||||
|
10.12.2013 19:44 | Martin Hillebard | ||
| Ikäänkuin Forssan radalla ennenvanhaan. Tämä veturi ei kyllä iäkkäältä vaikuta. | ||||
|
|
10.12.2013 19:41 | Martin Hillebard | ||
| Nelisylinterinen (ulkopuoliset). Mallet vai? | ||||
|
10.12.2013 19:36 | Martin Hillebard | ||
| Tuo kuvaajaa lähinnä oleva kehys muistuttaa vanhoja Forssan radan lavettivaunuja. Ja kuormana näyttää olevan tenderi ilman pyöriä. | ||||
|
10.12.2013 19:33 | Martin Hillebard | ||
| Aseman krouvi. Tuolla säällä, sopiikin saada jotakin lämmikettä. | ||||
|
10.12.2013 17:10 | Martin Hillebard | ||
| Länsi-Saksassa litteroitiin kaikki DB:n kapearaideveturit 99, koosta ja muodosta riippumatta. Ilmeisesti käytäntö oli sama DDR:n "Deutsche Reichsbahnilla". Saksojen yhdistyttyä yhdistyi myös valtakunnallinen rautatielaitos. Onpahan näitä edelleen ajossa ja litterointi edelleen sama. Vai ovatko tietoni oikeellisia? Hankin ne itse asiassa aika kauan sitten. |
||||
|
10.12.2013 16:59 | Martin Hillebard | ||
| Kyllä se reissu muistetaan... | ||||
|
10.12.2013 14:49 | Martin Hillebard | ||
| Tukholman maanalainen "Tunnelbana" sai alkunsa 1930-luvulla, kun eräs tärkeä raitiotielinja päätettiin panna maan alle kaivamalla auki niinikään tärkeä pääkatu, ja perästä betonista katto päälle ja "Götgatan" takaisin käyttökuntoon. 1950-luvulla rakennettiin ensimmäiset oikeat metrolinjat, ja nekin kulkivat kantakaupungin "Staden inom tullarna" pääväylien alla ja vasta esikaupunkeihin matkaa jatkettiin pinta-ajossa. Totta, vanhimmalla linjalla matkustaessaan tuntee lähimain kehossaan missä mennään. Siitä on joskus liki koomisia seurauksia. Kanssamatkustaja: - Martin... Missäs se Tukholman Kaupunginkirjasto sijaitseekaan? Minä (lähestytään juuri asemaa Rådmansgatan ja "Sveavägenin" alla): - Tuossahan se on ylävasemmalla (osoittaen koko kädellä sinnepäin). Tällä hetkellä täysremontissa oleva LIDINGÖBANA oli ainakin menneinä vuosina tyypillinen Interurban. Se luokiteltiin juridisesti rautatieksi, mutta vaunut olivat teknisesti katsoen raitsikoita liite(+ohjaus)vaunuineen, varustettu suuntavilkuilla ja liikennöivät Lidingön sillan korvalta Tukholman keskustaan saakka katuja myöten, Saarella rata kulki omalla penkalla ja jopa ohi metsien niittyjen ym. Metron valmistuttua "Ropsten"iin Tukholman puolen ratajakso purettiin mikä itse asiassa mutkisti kaupunkimatkaa, kunnon saarelaisille. 1970-luvulla radalla liikennöi myös lyhykäisiä tavarajunia, vetureita oli kaksi juuri mallia Steeplecab. Hiljattain paana uudelleen-luokiteltiin raitiotieksi. Espanjasta on tilattu uudet vaunut ne pitäisi saapua joskus ennen ensi vuoden 2014 loppua. |
||||
|
08.12.2013 18:21 | Martin Hillebard | ||
| Täysin vintage juttu. | ||||
|
07.12.2013 21:41 | Martin Hillebard | ||
| Perheemme asui Seinäjoella 1952 - 1955. Siihen aikaan ympäristö oli todellakin toisenlainen. | ||||
|
06.12.2013 13:57 | Martin Hillebard | ||
| "Stig Framåt", ha - ha. Eikös Suomen Yleisradiossa vaikuttanut 1960 -luvulla sen"niminen" pakinoitsija, vai kuinka tätä radioääntä tituleerattiinkin. Se oli siis nimimerkki, ja tuli siitä kun vanhoissa HKL/HST kaksiakselisissa ASEA -vaunuissa oli katonrajassa emaljikyltit "Stig Framåt" = käytävällä eteenpäin. Nykyäänhän raitiovauihin noustaan etuovesta. |
||||
|
06.12.2013 13:36 | Martin Hillebard | ||
| Ek-vaunuja näki paikallisjunissa Pääradalla vielä pitkään 1960 -luvulle. Ainakin joidenkin yksilöiden aluskehykset saivat, kun näiden kaksiakselisten käytöstä luovuttiin, palvella vielä toisissa tehtävissä. | ||||
|
03.12.2013 20:52 | Martin Hillebard | ||
| Tavallista suomalaista täysin persoonatonta arkkitehtuuria. Sylkäisen! | ||||
|
03.12.2013 20:49 | Martin Hillebard | ||
| Lappeenrannalla kuuluu olevan moottoripyörä-klubi Flat Shore Riders "or something = siis jotakin". Itse kyläpahasessa kävin kerran jonkin 1960 luvun lopun höyrysafarin yhteydessä ja, muistaakseni se katosi noin minuutissa Opelin peräpeilistä. What's that, good folks? Wilma Strand, eh? |
||||
|
02.12.2013 20:53 | Martin Hillebard | ||
| Lapsenlapset. Tätä ette videopeleissänne näe. | ||||
|
02.12.2013 13:43 | Martin Hillebard | ||
| En tiedä, onko Gd- ja Gb -umpivaunujen alusrakenteita vaunujen hylkäämisen jälkeen uudelleenkäytetty mihinkään hyödylliseen tarkoitukseen. Se sijaan, joskus 1960-luvulla tulivat ensimmäiset kaksiakseliset AUTOJENKULJETUSVAUNUT kaukojuniin liitettäviksi, ja mitoista päätellen, näitten kehykset & ripustukset olisivat voineet periytyä 2 lk Ek -matkustajavaunuista jotka samoihin aikoihin poistettiin käytöstä. Suomessa vaikuttaa vanhan kaluston uudelleenrakentamista harjoitetun erittäin vähän. Tai ehkä joku toinen tietää paremmin? |
||||
|
30.11.2013 21:38 | Martin Hillebard | ||
| "Siipiopastin". Kummallista kyllä suvun nuoremmaiset eivät löydä sitä IPAD levyiltään. | ||||
|
29.11.2013 22:03 | Martin Hillebard | ||
| Suomessa on perustuslaissa määritelty ilmaisun vapaus eikä se kai rajoita kieliasua mitenkään. Itse en osaa esim. Saamen kieltä, mutta jos valittaisin etten osaa lukea heidän textejään, niin auta armias mikä poru siitä syntyiskään. Stanislavin kommentit ovat ihan myönteistä luettavaa ja kyllä hän on yrittänyt kirjoittaa suomeksikin. Keep on man, Your contribution IS appreciated!! |
||||
|
29.11.2013 21:54 | Martin Hillebard | ||
| Taitaa torahammas tuosta vieläkin kasvaa korkeutta. | ||||
|
|
29.11.2013 21:50 | Martin Hillebard | ||
| Helsingin Ateneumin taidemuseossa riippuu taulu, olikohan se sen Albert Edelfeldtin öljymaalaus, "Purren Valitus". Tämä on kyllä rautatieläisten vastaus tuolle kallisarvoiselle taideteokselle. | ||||
|
29.11.2013 21:39 | Martin Hillebard | ||
| Tuttu kone myös Tukholman keskusasemalta. Esimerkiksi iltapäivällä NARVIKin yöjunan nokalta. Sitä pohjoisemmaksi ei kai Skandinaviassa rautateitse pääse! | ||||
|
29.11.2013 21:34 | Martin Hillebard | ||
| Että viellä on klassisia "Järnvägshotell" jäljellä. Miksei muuten, tänä uutena ympäristötietouden aikana, sehän voisi olla myyvä liikeidea! | ||||
|
29.11.2013 21:29 | Martin Hillebard | ||
| Tämän sisar "Oscar" on hiljan luovutettu Ruotsin rautatiemuseolle Gävlessä. ?Sisar? Juu, englantilaiset kutsuvat vetureita "she". Kuten myös laivojakin. |
||||
|
28.11.2013 21:45 | Martin Hillebard | ||
| Muistuttaa kaukaisesti (taas) tällä kertaa jotakin Märklinin jopa 1950 -luvun mallia. Maailmasodan aikaiset suuret lyhdyt. Trappu juoruaa että staatiseksi ollaan päädytty = Heikin johtopäätöksen mukaan. | ||||
|
|
28.11.2013 21:14 | Martin Hillebard | ||
| Seen north or towards south? There is no fix point under the Meccano over it all. The classy Railway station = No visible. | ||||
|
27.11.2013 20:59 | Martin Hillebard | ||
| IFA, niin. Eräs 1950/60 lukujen taitteitten laatuautoja. Muotoilu oli kyllä aika kiva. Jos Folkkaria voi kutsua koppakuoriaiseksi (der Käfer, the Beetle) niin IFA oli vähän niinkuin lutikka. Meillä koltiaisilla oli pilkka-runo. "IFA-auto paras, Sit' ei huoli edes varas". No niin. Siihen(kin) aikaan saimme asennekasvatuksemme jo kodissa. Parhaan kaverini isi oli putkiasentaja = duunari. Meillä (patavanhoillisilla) ei autoa koskaan ollut. Kimmon isin Shkoda toimi aina moitteettomasti. Jota ei aina voinut sanoa englantilaista vastineista. Ennenkuin Margaret Tchather pani ruutia selkään oman maansa sodan jälkeisen sosialismin vetelöittämistä brittiläisistään! |
||||
|
27.11.2013 20:35 | Martin Hillebard | ||
| Tämä näkymä on oikeasti ikuistettu mielettömän monta kertaa, vuosikymmenien kuluessa, etupäässä niiltä Vanhoilta silloilta. Jopa rakkaissa vanhoissa "Suomi-filmeissä" = kerrankin yksi epätoivoinen oli tässä yrittämässä itsemurhaa, ja roikkui kaiteen ylitse Ukko-Pekan vetämän junan lähestyessä, ja kaikkien katsojien vapistessa kauhusta Järvenpään ainoan elokuvateatteri "Filmilinnan" hämärässä, hän onneksi luopui aikeistaan. Oikeassa olet Mikael. Taustakuvaversioita on siis useitakin eri ajanjaksoilta. |
||||
|
|
27.11.2013 15:57 | Martin Hillebard | ||
| Schienenbus eli lätsy. Viittaus taaskin Märkliniin, vaikka tämä on hieman toinen malli. | ||||