7-13194 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.10.2013 21:10 Martin Hillebard  
  Korson nimen sanotaan tulleen kauan sitten ruotsinkielen käsitteestä Korsrå eli että tässä olisi kauan sitten sijainnut kahden pitäjän rajapyykki.Rå på svenska = ruotsiksi.
kuva 04.10.2013 12:26 Martin Hillebard  
  Tätä sai havannoida Mikkelin ratapihalla, tai veturitallilla, vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen. Väittävät että veturia kutsutaan "Ruuhveltti". Nimeen liittyy varmasti tarina. Rautatieläinen, jolla oli ruotsinkielinen sukunimi Brofeldt?
kuva 03.10.2013 21:47 Martin Hillebard  
  Sa ritari ylväs, kuin puhelinpylväs. Eipä näitä Suomen niemeltä enää pahemmin löydy.
Tämä on ilmeisesti ollut linjansa päätepylväs jossa langat ovat tulleet oikealta noihin nk. koukkueristimiin, joka linja on jatkunut tästä maakaapelina jonka alku onkin nähtävissä tuossa itse tolpassa, vasemmalla. Muuten linjoilla oli poikkiorsien päällä ns. tappieristimet joihin langat oli kiinntetty.
kuva 03.10.2013 12:44 Martin Hillebard  
  Mitähän merkitystä piipun tuulikauluksella on veturissa, jonka työtehtävät ovat sen luontoiset, että ainakin teoriassa ajetaan yhtä paljon molempiin suuntiin. Okei kun se nyt tuohon ON asennettu, niin väärinpäin on! Ehkä koko piippu.
kuva 03.10.2013 12:32 Martin Hillebard  
  Just nii. Museon aukioloaikaan tuli virhe. "Neljapäev" on TORSTAI. Kellonajat ovat oikein.
kuva 03.10.2013 12:29 Martin Hillebard  
  Kun Eit-vaunuja alkoi näkyä junissa niin sanoivat, että lämmityksenä oli öljyä polttava laite. Mielenkiinto ei riittänyt ottamaan selvää yksityiskohdista. Lämmitin sijaitsi vaunun päädyssä kai jonkinlaisessa kaapissa.
kuva 03.10.2013 12:12 Martin Hillebard  
  Rakennuksen arkkitehtuuri edustaa nk. nikkarityyliä, joka oli muodissa kun ensimmäisiä rautateitä rakennettiin Suomen senajan suuriruhtinaskunnassa. En tiedä kuinka kauan tämä suuntaus jatkui, mutta itsenäistymisvuoden 1917 nurkilla se oli jo ammoin väistynyt uudisrakennuksissa "huvilatyylin" ja jugendin tieltä. Ja "kansallisromanttisen" jota edustaa itsensä Helsingin päärautatieasema kalevalaisine kivimiehineen. - Asemasta järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1904 mutta nykyisessä muodossaan se vihittiin käyttöön vasta 5. maaliskuuta 1919 eli kun "tsaarinaika" oli historiaa monessakin mielessä.
Kivimiehet piirsi taiteilija Emil Wikström ja niitä alunperin kutsuttiin myös aika romanttisella nimellä "Lyhdynkantajat". Valoa kansalle!
kuva 02.10.2013 22:20 Martin Hillebard  
  Huvittavaa kylläkin, joillakin TUKHOLMAN METRON asemilla näkee vielläkin tuommoisia puhelin-laatikoita. Ne eivät aina ole edes lukossa, ja sisällä on wanhanaikainen telefooni numerolevyineen.
En ole vielä kertaakaan tohtinut naiselle soittaa, että olen jo kotimatkalla.
kuva 02.10.2013 22:08 Martin Hillebard  
  Aika erikoista on, että silmä ei erota rautatietä seuraavaa puhelinlinjaa. Ainakin pääkaupunkiseudulla näiden lankaparien määrä lisääntyi melko nopeasti maamme itsenäistymisen jälkeen.
kuva 02.10.2013 22:00 Martin Hillebard  
  Tämä tuli havainnoitua kauan sitten. Mutta mikä oli tämän koneen todellinen historiikki?
kuva 02.10.2013 15:50 Martin Hillebard  
  Kuva vaikuttaa jollakin tavalla epätodelliselta. Que?
kuva 02.10.2013 15:39 Martin Hillebard  
  Tavaraliikennettä raitioteitse on esiintynyt myös läntisemmässä Euroopassa, Pohjolassa ainakin Ruotsissa; Tukholmassa vuodesta 1909. Alussa kuljetettiin pääasiassa paketteja sisäkaupungista lähiöihin, mutta 1911 alettiin kuljettaa myös teuraseläimiä Enskedessä sijaitsevaan teurastamoon! Viimeksi mainittuun tehtävään hankki SSB - Stockholm Södra Spårvägsaktiebolag - veturin, kaksi avointa ja kaksi katettua karjankuljetusvaunua. Tämä liikenne jatkui vuodenvaihteeseen 1928/1929. Pakettikuljetukset lopetetaan jossakin vaiheessa, mutta aloitetaan uudelleen joksikin aikaa syksyllä 1939. - Vanhassa kuvassa näkyvä sähköveturi L 1 muistuttaa ulkomuodoltaan kaksiakselista raitiovaunua.
Malmössä aletaan kuljettaa kivihiiltä satamasta kaasulaitokselle vuonna 1917. Juna koostuu moottorivaunusta ja kahdesta perävaunusta, kaikki kolme kykeneviä ottamaan hiililastin. Juna on kulussa vuoteen 1963 asti.
Göteborgista on kuva polttopuilla kuormatusta kaksivaunuisesta junasta torilla. Vetovaunun korkea ja kapea hytti kattovirroittimineen - tyyppiä "lyyra" - sijaitsee keskellä vaunua, lastitiloja on kaksi toinen hytin edessä toinen takana (vai onkohan vaunussa kaksi "etupäätä"...) liitevaunu on tavallinen matalalaitainen avovaunu. Göteborgissa kulki tavaraliikennettä raitiotiellä vuosina 1905 - 1958.
Lähde: Raitsikkakirja "Spår av ett sekel" painotalo Frank Stenvalls Förlag 1977. "Kuvakavalkadi Ruotsin raitioteistä sadan vuoden ajalta."
kuva 01.10.2013 13:16 Martin Hillebard  
  Kuulin hiljattain kuin ohimennen, että joitakin Tallinnan vanhoja vaunuja olisi säilytetty - itse en ole kyllä koskaan nähnyt.
Klikkasin netistä Trammimuuseum ja esille tuli suppea maininta, että vaunuhalleilla olisi museo. Siitä sai lukea että museossa on esineistöä, ja dokumentteja muttei sanaakaan vaunuista, kuvista puhumattakaan. En tiedä koska ne nykyään käytössä olevat vaunut tulivat, mutta kolho ulkomuoto viittaisi jonnekin vuoden 1970 tienoille. Vaunut muistuttavat samoihin aikoihin Helsingin HKL/HST tilaamia nivelvaunuja, niitä aikanaan oranssin & harmaan värisiä.
Täytynee tutkia asiaa. Museo löytyy osoitteesta Pärnu maantee 89, Trammidepoo. Aukioloaika: ainoastaan keskiviikkoisin 12.30 - 16.30, oletettavasti myös eri sopimuksen mukaan.
kuva 01.10.2013 12:49 Martin Hillebard  
  Kyllähän noihin H J Nortamon teksteihin tuli vähän tutustuttua kouluaikana. Nyt kun lukee tuota "Nortamo-Seor" sivua niin tuntuu siltä, että saa asiasta selvän vain siksi, että siitä on jo vanhat ennakkotiedot...
Nortamo syntyi siis Raumalla mutta asui sittemmin "Borisakki". Kuuluisan (?) Porin Torin pohjoisreunalla seisoi ennen pitkänomainen puutalo, joka tunnettiin nimellä "Rojohoppe" ja jossa kirjailija johonkin aikaan asui. Talon nimi tuli eräästä merenkulkuaiheisesta pakinasta...tai jaarituksesta. Siinä kerrottiin Raumaa kotisatamanaan pitäneestä purjelaivasta jolla oli ruotsinkielinen nimi Hoppet, eli toivo. Alus oli kuitenkin vanhimmilla päivillään niin kehnossa kunnossa, että sitä alettiin kutsua "Rojohoppe".
Talo purettiin jo ammoin kuten useimmat puutalot Porin ydinkeskustasta. Rauman vanha keskikaupunki taitaa tänäkin päivänä olla hyvin säilynyt, Suomen oloissa harvinainen puutalokaupunki-kokonaisuus. Eiks' se jopa ole mukana UNESCO järjestön "koko ihmiskunnan yhteinen perintö" -listalla. World Heritage tai jotakin sinnepäin.
kuva 30.09.2013 21:26 Martin Hillebard  
  Kurikan paikannimi nostaa mieleen muinaiset Pohjanmaan häjyt. Kai tässäkin on nyt joku nynnyjen säälittävä betonkislummi.
kuva 30.09.2013 21:21 Martin Hillebard  
  Tällaisia kuvia tosiaan otettiin aikoinaan; mm. kiertävät ammattivalokuvaajat ottivat maalaistaloista. Tekniikka oli mustavalkoista, mutta kuvaajalla oli mukanaan rasia väri-ampulleineen, jolla hän "koloreerasi" kuvan kehitettyään sen ensin. Kyllähän talolliset niitä ostivat jopa "torpparit" joilla oli siihen varaa.
kuva 30.09.2013 20:53 Martin Hillebard  
  Noinhan se usein oli. Tsaarinaikainen asemahuone, ja Rautatiekirjakaupan kioski. Kiireetön tunnelma.
Huomio kiintyy siihen että asemarakennuksessa ei ole savupiippuja! Näissä oli usein alunperin ruotsalaisen keksinnön "kakluuni" mukaiset peltikuoriset pönttöuunit (=lapsuuteni Järvenpää) mutta myöhemmin niitten käyttö väistyi uudempien lämmitys-ratkaisuiden tieltä. * Järvenpään noin vuonna 1860 valmistuneen asematalon pönttöuuni ei ole enää jäljellä....kylläkin nykyään vain "vale" savupiippu.
kuva 30.09.2013 16:34 Martin Hillebard  
  "Oikein päin!" Lapsuudessani, korttelin koltiaiset tosiaan sanoivat nähdessään Pekan tai muun veturin kiskovan junaansa tenderi edellä, että "veturi on väärinpäin". Minua ei sanonta koskaan miellyttänyt,en tiedä miksei. No, olinhan nähnyt kuvat Kuurilan junaonnettomuudesta ja niissähän # 1005 makasi penkassa pyörät taivaasen päin.
Jumposta 609 joku veisti kauan sitten että "609 se on aina se sama 609, tulee se sitten kotiin oikein- tai väärinpäin". Veturi oli ollut käynyt Uralin takana saakka, viljanhakumatkalla Suomen itsenäistymisen aikaan ja sattuihan sillä reisulla kaikenlaista.
6001 ???
kuva 30.09.2013 16:20 Martin Hillebard  
  Tuo pieni puinen murjukkenen oikealla voisi olla vanha autovaa'an koppi. Muistelen että tuossa oli 1960-luvulla autovaaka. Siis kuorma-autojen lasteineen punnitsemiseksi, ei rautatievaunujen.
Tuonne päin minne tyttö katselee oli noin vajaan sadan metrin päässä rautatien vesitorni. Se taisi tosin olla "kuiva" jo 1960-luvun alussa, ja purettiin 1970 tienoilla.
Edessä siintää kaksi kilometriä pitkä - km 37 ... 39 - jyrkkä Saunakallion mäki. Kun sinne lähti höyryveturi raskasta junaa vetäen nousemaan, niin kyllä kylä kaikui.
Se vanha puutalo-Järvenpää.
kuva 30.09.2013 15:01 Martin Hillebard  
  En ole koskaan kuullut kenenkään englantia puhuvan lausuvan tuota käsitettä, mutta se oli kauan sitten amerikkalaisen TRAINS magazine - kuvalehden kuvatekstissä. Kuva esitti kahta diesel-veturia linjalla, muistikuvani olisi että ilman vaunuja, mutta viesti oli että näitä kahta erityyppistä veturia ei käytännöllisesti katsoen koskaan nähty kaksinajossa.
Kuvatexti kuului suunnilleen:"Odds are astronomical to see this kind of lash-up..." odds tarkoittaa vedonlyönnissä mikä %% mahdollisuus on voittaa. En ole uhkapeliä juurikaan harrastanut enkä siis hallitse sen alan slangia missään kielessä, mutta ilmeisesti astronomical tässä tarkoittaa täysin päinvastaista, eli häviävän pientä.
"Mahdollisuudet nähdä tällainen kokoonpano ovat häviävän pienet". Kouluvuosina opin englanninkieltä huomattavasti nopeammin Trains'ista, ja Model Railroaderista, kuin oppikoulun enkun tunneilla.
Tämä EI ole arvostelua,sen ajan ko. opettajattareni ammattitaitoa kohtaan.
kuva 30.09.2013 14:37 Martin Hillebard  
  Tuossa tallien edustalla seisoi monta vuotta sitten veturirivissä useampikin Tk 3 - mahtoiko olla neljä kappaletta mutta 1100 -sarjan koneita kuitenkin. Yksi toisensa jälkeen ne sittemmin katosivat ilmeisesti "pelastettuina" mutta 1163 nököttää edelleen yksinäisenä paikallaan. Mikähän tämän kohtaloksi aikanaan tuleekaan.
Ja mikä on kunto näin pitkän ulkona suojaamattomana seisomisen jälkeen.
kuva 30.09.2013 14:19 Martin Hillebard  
  Tältähän se tämä kohta vana hea Tallinnas näyttää tänäkin päivänä - neukuilla oli suunnitelmat raivata Vana linn siis vanhakaupunki osittain uuteen uskoon,mutta onneksi siitä ei tullut mitään.
Kaupungin raitioteistä saa lisätietoa kun googlaa Tallinna Trammi; ruutuun ilmestyy lista useammastakin sivustosta. Itse löysin verkosta ihan vahingossa mustavalkean lyhytelokuvan "Tallinn enne ja nüüd" se on filmattu vuonna 1939. Kuvan laatu on yllättävän huono - ei Eestimaalla tietääkseni ennen II maailmansotaa puutetta hyvästä materiaalista tai kalustosta ollut. Saa siitä silti mukavan käsityksen kaupungin "vilinästä" ja raitiovaunuja rullaa kaduilla ja toreilla kuvaajan kameranlinssin editse tuon tuostakin.
Lehtipuiden tuuheudesta päätellen elokuva on purkitettu loppukesällä. Niin, se ihana kesä 1939 jonka minua edellinen sukupolvi hyvin muisti.
Sitten tuli jotakin ihan muuta.
kuva 30.09.2013 13:59 Martin Hillebard  
  Tunsin 1980-luvulla yhden pakinoitsijan, joka kykeni kirjoittamaan julkaisukelpoisia lehtijuttuja vanhalla RAUMAN MURTEELLA - tuohon maailmanaikaan kai muuten lähimain unohtunut taito. Murre oli niin omintakeinen, että muistutti oikeastaan jo omaa kieltä, vähän niinkuin jossakin Itä-Karjalassa aikoinaan puhutut "dialektit".
Luulisin että Varsinais-Suomessa ainakin 99 % osaa suomen kirjakielen ihan hyvin, mutta kaikki eivät, varsinkaan vanhempi väki, erittäin paljon englantia. Näinollen tiketit voisi yhtä hyvin laatia vaikkapa juuri Rauman murteella.
Luanikast reisu' !
Pakinoitsija muuten. Hän vaikutti Porin seudulla ja hänen pakinoitaan ilmestyi yhteen aikaan joka ainoassa numerossa Rosenlew-Konsernin tiedotuslehdessä Työ & Toimi. Kirjoitti nimimerkillä Viljaminpoika; oikea nimi oli muistaakseni Kalevi Hänninen.
Pakinoi joskus myös vanhalla Hesan slangilla! Mikä "kielitaito".
* Ota snadisti stadissa!
kuva 30.09.2013 13:23 Martin Hillebard  
  Tuossa oikealla näkyy rakennelma, joka vaikuttaa höyrykattilalta nk. pystykattila -mallia. Olisiko se käyttänyt jotakin stationääristä höyrykonetta, tai ehkä pumppua? Ylempänä näkyvä lieriö on aivan ilmeisesti vesisäiliö - tämän pikku kattilan tarpeiksi?? Veturille se tuskin on vettä antanut, on siihen tarkoitukseen liian pieni, ja epäkäytännöllisen matalalla.
Vaikka näkeehän sitä joskus, hyvinkin omaperäisiä teknisiä ratkaisuja, ja myös rautatie-miljöössä.
kuva 30.09.2013 12:01 Martin Hillebard  
  Muistuttaa lehtien horoskoopeissa esiintyviä "Oinas" -symbooleja. Vaan mikäs on tällaisen käyttötarkoitus?
kuva 30.09.2013 11:54 Martin Hillebard  
  Olisi kiinnostava kuulla hieman tämän veturin "elämänkertaa". Ilmeisesti teollisuus-veturi vai onko ollut myös julkisessa liikenteessä?
kuva 28.09.2013 14:31 Martin Hillebard  
  Enpä ole maailmassa missään enkä koskaan ennen tällaista "lash-up" nähnyt. Taitaa olla Suomessakin ensimmäinen kerta??
kuva 27.09.2013 21:15 Martin Hillebard  
  Ovat muistojemme lehdet kuolleet/ne menessään vei tuulonen. (Vanha iskelmä.)
kuva 27.09.2013 13:33 Martin Hillebard  
  Kiitos Eljas tuon vuosiluvun oikaisusta. Katsoin asian Wikipediasta, mutta kun sitten aloin kirjoittaa kommenttia eikä alkuteksti enää näkynyt ruudussa, niin panovirhehän siihen tuli.
Muutama päivä sitten kävelin Vanhassakaupungissa ja siinä oli divari, jonka ulkopuolella oli kirjoja näytteillä, ostin yhden minua huvittavan. Omistaja oli pysäköinyt Rättikatto-sitikkansa keskelle mukulakivitettyä ehkä neljän viiden metrin levyistä kujaa. No eipä niille kapeimmille ränneille jakeluautot tule kuitenkaan (tai mahdu).
Siinä paha missä mainitaan. Tulin eilen illalla bussilla kaupungista Lidingön saarelle puoli seisemän maissa, ja saarikaupungin keskustassa näin ikkunan läpi kuinka samalla kadulla vastakkaiseen suuntaan viuhahti musta kaksiovinen Amazon ohi.
Meillä ei ole Amazonia koskaan ollut mutta kyydissä olen istunut ja muistan hyvin sen panssarivaunu-tunnelman. Kun omistaja-tuttava vetäisi kuljettajan oven kiinni, niin se ei ollut mikään rämäys, vaan kuin kassakaapin oven kumahdus. Koripeltiä koputtamalla kuuli myös kaiusta että PAKSUhan se oli. Kokonaisuutta korosti vielä auton matalat ikkunat joka suuntaan. Panzerkampfwagen...
kuva 26.09.2013 21:19 Martin Hillebard  
  Kauhavan kuusituumainen oli aikoinaan pelätty käsite Härmän häjyjen keskuudessa. Vieil' elää isäin henki...vai?
kuva 26.09.2013 13:12 Martin Hillebard  
  Volvosta vielä että ensimmäinen Amazon valmistettiin lokakuussa 1962, ja viimeinen lähti tehtaalta kesällä 1970. Se maksoi silloin 17 100 Ruotsin kruunua - en osaa arvioida sinne päinkään mikä tuon summan ostokykyä vastaisi nykyvaluutoissa.
1970-luvulla Tukholman kadut olivat täynnään näitä menopelejä, ja yleisiä ne olivat viellä 1980-luvullakin. En muista yhtään, koska niistä tuli harvinaisuuksia - autokanta uusiutuu niin hitaasti, ettei siihen oikein osaa kiinnittää huomiota.
Nykyään Volvo Amazonin näkee kuningaskunnan pääkaupungissa kerran pari kesässä. Toinen aikoinaan hyvin yleinen, Kuplavolkkari, on sekin hävinnyt. Eilen tosin seisoi yksi erään Vanhankaupungin kadun varressa - ehkä kolmas tänä kesänä havainnoimani.
Muuten ovat yksityisautot nykyään niin keskenään samanoloisia, että tunnistaakseen pitää melkein mennä katsomaan keulan logotyyppiä. Tai miksi sitä moottoriliikenne-alalla kutsutaankin.
kuva 25.09.2013 21:36 Martin Hillebard  
  Lidingön saarella Tukholman pohjoispuolella lämpötila plus viisi kello noin yhdeksän illalla. Uskooko joku vieläkin väitettyyn ilmaston lämpenemiseen?
kuva 25.09.2013 21:25 Martin Hillebard  
  Tarkka-ampuja japaninkielessä: Joka kuti huti.
kuva 25.09.2013 21:20 Martin Hillebard  
  Meillä oli 1980-luvulla tuosta vieläkin vanhempi Vålvå. Se tosin kulki tavallisella bensalla.
kuva 24.09.2013 22:07 Martin Hillebard  
  Historian uudelleen"kirjoittamista"...
kuva 24.09.2013 22:02 Martin Hillebard  
  Käsitykseni mukaan, vanhanajan veturisuunnittelijoille vetopyörien vastapainot olivat sitä juuri kierto- ja kytkintankojen massoille. Kaikesta huolimatta, veturin kulkiessa se kohdisti rataan nk. Hammerblow forces, suomeksi vasaranlyönti-voimat. Jotka rasittivat raidetta.
Koneissa joiden perus-ideana on edestakaisin lyövä mäntä lie erittäin vaikeata, kompensoida tämänsukuisia voimia.
kuva 24.09.2013 13:18 Martin Hillebard  
  Vaikuttaa siltä kuin ikkunat olisi suhteellisen hiljan vaihdettu uusiin, alkuperäisiä ne eivät ainakaan ole, mahdollisesti alumiini"pokaisia". Mielestäni tämä on tyylirikko.
kuva 24.09.2013 13:14 Martin Hillebard  
  Tuo Aseman kello on varmaan jotenkin universaalinen. Samanmuotoisen näkee Järvenpäässä, Hyvinkäällä JNE JNE mutta myös Tukholman metroasemilla!
kuva 24.09.2013 13:05 Martin Hillebard  
  Nürnbergissä on niin kauan kuin muistan, pidetty jokavuotiset leikkikalumessut Spielwarenmesse Nürnberg joissa mm pienoisrautatiekaluston valmistajat ovat esitelleet uutuustuotteitaan. Ainakin nykyään, messut järjestetään helmikuussa.
Eipä ole tullut käytyä. Märklinin luettelo tuli 1960-luvulla syyspuolella Stockmanin tavaratalon leluosastolle Helsingissä.
Nürnberg kasvoi merkittäväksi teollisuuskaupungiksi 1800 -luvulta eteenpäin. Natsien valtakaudella täällä valmistettiin aseita melkoisessa mittakaavassa, ja II maailmansodassa kaupunki kärsi Liittoutuneitten suorittamien pommitusten tuhoista. Sodan jälkeen, monia vaurioituneita rakennuksia korjattiin "restauroitiin" - muunmuassa juuri tämä rautatieasema.
kuva 23.09.2013 14:40 Martin Hillebard  
  Alueelta on värikuvia Resiina 4/2009 Honkataipale -juttujen yhteydessä.
kuva 23.09.2013 14:35 Martin Hillebard  
  Kerrottiin että rautatiellä oli joskus kuljetettu hinaajalaivoja vesistöstä toiseen. Tässähän meillä on siitä kuva todisteena.
kuva 23.09.2013 14:31 Martin Hillebard  
  Honkataipaleen radasta on aika paljon juttua Resiinassa 4/2009 kuvineen eri ajoilta. Itse kävin täällä tutustumassa juuri kesällä 1969 ja siitä syntyi myös jotakin kynäni, ja kamerani avustuksella. Hyvä että itse veturi on jäljellä, rautatiestä ei kai oikeastaan mitään - ehkä jokin senaikainen rakennus.
kuva 23.09.2013 13:11 Martin Hillebard  
  Rosenlew-Yhtymä teki vuonna 1985 tai 1986 sen ajan Valtionrautateitten kanssa edullisen rahtisopimuksen, jonka mukaisesti suomalaisessa mittakaavassa jättiläisyhtiön - metsääkin oli 110 000 hehtaaria - metsäosaston nk. Keuruun, ja Virtain, piireiltä kaadettu puutavara kuljetettiin junalla Poriin Seikun (suur)sahalle. Sopimuksessa VR lupasi käyttöömme 20 avovaunun letkat "bulkkikuljetuksina". Rekkakuskit noutivat kaadetun tavaran hakkuilta ja ajoivat asemalle jossa lastasivat itse vaunuihin pokansa hiabnosturin avustuksella. Kaadon suorittivat omat metsurimme.
En enää muista tapahtuiko lastaus juuri tässä Virtain asemalla vai jollakin toisella enkä kuvasta erota ainuttakaan tuttua yksityiskohtaa vaikka valokuvasin toimintaa paikan päällä. Firmassa laskimme, että 100 % rekkakuljetuksena, puutavaran vetämisen Poriin kannattavuuden ääriraja oli noin 200 kilometriä. Etäisyys Virtain asemalta Poriin lie noin 150 km mutta niin tai näin, kyllä tämä sopimus toi paljon säästöä Metsäosaston kuljetuskustannuksiin.
Rosenlewillä oli olemassa nk. ympäristöpolitiikka kauan ennen kuin tämä käsite luotiin suomenkieleen. Hakkuut toteutettiin tosin avohakkuina, mutta palstoja ei koskaan saanut jättää "mahoksi" vaan siihen piti istuttaa uudet puun taimet jo seuraavana keväänä, tai muuten lumettomana aikana. Taimet kasvatettiin Harvialassa joka silloin myös kuului yhtymälle, siis kartano taimitarhoineeen.
Kylläpä ovat ajat muuttuneet, tai ilmeisesti olivat jo vuoteen 2000 mennessä. Kuvassa taimikko pilkistää lumen alta, ja keskellä Virtain ratapihaa.
kuva 23.09.2013 12:37 Martin Hillebard  
  Jaha, ja vetopeli on varustettu sekä äänitorvella, että klassisella viheltimellä.
kuva 23.09.2013 12:34 Martin Hillebard  
  Vetopyörät muistuttavat tyyppiä Boxpok joita asennettiin ainakin USA:ssa viimeisimpiin valmistettuihin höyryvetureihin klassisten valettujen puolapyörien sijaan. En tunne tarkkaan niitten ideaa ja rakennetta mutta ilmeisesti kyse on jonkinlaisista levypyöristä.
1954 rakennettuna kuvassa näkyvä veturi voi hyvinkin sisältää sen ajan "uusinta uutta".
! Katsoin Wikipediasta ja siellä ON hakusana boxpok. Artikkeli mainitsee lyhyesti että pyörä on "made of box sections" puolien sijalla josta analyysistä en tullut hullua hurskaammaksi.
Kuva tai pari siinä kyllä oli vetopyöristä ja olivat saman oloiset kuin tämän kuvan neukkuveturissa.
kuva 23.09.2013 12:15 Martin Hillebard  
  Umpivaunu tuossa oikealla voisi olla tsaarinajalta? Tällaisen erehdyttävästi Gd:tä muistuttavan saattoi nähdä joskus jopa Järvenpäässä ja viellä 1960-luvulla.
kuva 22.09.2013 16:03 Martin Hillebard  
  Eri valtakunnissa on paikallisilla asukkailla ollut hyvinkin omaperäisiä nimityksiä rautatiekalustolle. Keniassa liikennöi aikoinaan ns. Mombasan pikajuna - sitä vetivät ennen dieselien tuloa ainakin Garratt - Bayer nivelveturit. Itä - Afrikassa on englannin ohella toinenkin yleis-valtakieli nimittäin swahili, ja tällä kielellä junaa kutsuttiin Gari la mosi, eli savuajoneuvo.
Kifuntse kiswahili?? - No enpä juuri tätä enempää!
kuva 21.09.2013 21:33 Martin Hillebard  
  Täällä oli ennenvanhaan vaakatehdas. Kilo...
kuva 21.09.2013 21:28 Martin Hillebard  
  Espoo ei ole mikään oikea kaupunki vaan kasvoton Helsingin lähiörypäs niinkuin myös Vantaa.
kuva 21.09.2013 21:23 Martin Hillebard  
  Porin pikajuna oli tosiaan tämän oloinen. Se kyllä porhalsi läpi Järvenpään muistaakseni noin viittä yli yhden maissa. Perässä tuli Kontiomäen samannäköinen juna.
Voi olla että seniorin muisti täysin pettääkin.
kuva 21.09.2013 13:24 Martin Hillebard  
  Tämän oloisiahan ne olivat sähkötaulut yksityisissä kodeissakin ennen vanhaan. Tästä yksiköstä vain näkyy kokonaan itse sähkömittari puuttuvan. Olen kyllä erottavinani sen paikan tuon kierrettävän katkaisijan yläpuolella.
<<   >>